Terveyspalveluiden järjestäminen Kysin ervalla. Jorma Penttinen

Transkriptio

1 Terveyspalveluiden järjestäminen Kysin ervalla Jorma Penttinen

2 Th-laki 43 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset Timo Keistinen

3

4 4 Sopimuksen hyväksyminen Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus tulee hyväksyä sairaanhoitopiirien valtuustoissa

5 Päivystys ja ensihoitokeskuksen tehtävät Ensihoitopalvelut Kukin sairaanhoitopiiri vastaa ensihoitopalveluiden järjestämisestäi alkaen. Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset ja päivystävien yksiköiden väliset etäisyydet muodostavat kokonaisuuden ja että kiireellisen hoidon laatu ja potilasturvallisuus voida turvata.

6

7 Järjestämistapa SHP+yksityinen Sekamalli Pelastuslaitos SHP+pela SHP

8

9 Tays-erva aloittanut

10 Sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnosta laativan työryhmän mukaan koko maassa olisi nykyisen 20 sairaalan sijasta n.15 päivystävää sairaalaa. Tässä mallissa operatiivinen päivystys lakkaa Savonlinnan keskussairaalassa

11 11

12

13 Tiiviste malleista

14

15 Poliittiset linjaukset kesäkuussa 2012 Lähtökohtana vahvat kunnat tai sote-alueet (malli C) Vahvan peruskunnan kriteerit (VM:n työryhmä) Järjestämislakityöryhmä 2012: itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky mahdollisuus tuotantotapojen valintaan mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta osa omalla tulorahoituksellaan riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta kyky ohjata kokonaisuutta Kari Välimäki

16

17 Kari Välimäki 15.8.: Ratkaisun avaimet Selkeä järjestämis- ja rahoitusvastuu Edellytykset vastata järjestämisestä ja rahoituksesta Toteutuva kuntarakenne ei mahdollista vahvoihin peruskuntiin rakentuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä Kari Välimäki

18 Muodostettavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskokonaisuudet /TARKISTETTAVA Etelä-Suomi 4 (Helsinki + Itä- Uusimaa, Espoo + Länsi- Uusimaa, Vantaa + Keski-Uusimaa, Kotka + ympäristö) Länsi-Suomi 3 (Turku + ympäristö, Pori + ympäristö, Vaasa + ympäristö) Keski-Suomi 5 (Tampere + ympäristö, Seinäjoki + ympäristö, Hämeenlinna + ympäristö, Lahti + ympäristö, Jyväskylä + ympäristö) Itä-Suomi 4 ( Kuopio + ympäristö, Mikkeli + ympäristö, Joensuu + ympäristö, Lappeenranta + ympäristö) Pohjois-Suomi 4 (Oulu + ympäristö, Rovaniemi + ympäristö, Kokkola + ympäristö, Kajaani + ympäristö) YHTEENSÄ 20 (+20) Kari Välimäki

19 Ehdotus rakenteeksi 5 erityisvastuualuetta (muutokset nykyiseen punaisella): Etelä-Suomi (HUS, Kymenlaakso) Länsi-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasa) Keski-Suomi (Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi) Itä-Suomi (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Itä-Savo, Pohjois- Karjala, Etelä-Karjala) Pohjois-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja, Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa) Yksittäisiä kuntarajatarkistuksia tarvittaessa Erityisvastuualueiden rajoista säädetään asetuksella Kari Välimäki

20

21 C-malli jatkokehittelyssä

22 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit hallitusohjelma nykymalli

23 Palvelutasot eri väestöpohjilla väestöpohja -> nykyinen sosiaali- ja terveyskeskuspohja, sairaanhoitopiirien lakatessa ei yksin riitä palvelutason turvaamiseen, vaatii sopimusyhteistyötä sote-alueen sisällä ks. erillinen dia väestöpohja -> uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jonka yhteydessä ympärivrk perustason päivystys ja erikoissairaanhoitoa (mm. geriatria, sisätaudit, elektiivistä kirurgiaa); voi riittää perustason tehtävien hoitamiseen; vaativimmat perustason vastuulle kuuluvat palvelut edellyttävät sopimusyhteistyötä ks. erilliset diat väestöpohja -> riittää perustason tehtävien hoitamiseen ml. ikääntyneen väestön palvelut ja ympärivuorokautinen päivystys keskeisillä erikoisaloilla

24 C-mallin jatkokehittäminen (kuntauudistusta ja palvelurakenneuudistusta viedään eteenpäin) (metropolialueen erityistarkastelua ei tässä yhteydessä tehty) Uudistusten yhteensovittaminen edellyttää, että erva on oikeushenkilö: kuntayhtymä, sote-alue voi olla jäsen jäsenyyden kriteerit <=> kuntauudistus + sote-säädösohjaus järjestämisvastuu rajataan tehtäviin, joita mikään jäsenkunta tai sote-alue ei yksin pysty järjestämään omistajaohjaus toteuttaa asukkaiden yhdenvertaisuutta ervan tehtävät määritellään: viranomaistehtävät ohjaus-, koordinaatio-, suunnittelu- ja kehitystehtävät tutkimus ja opetus (yliopistolliset tehtävät) rajallinen järjestämisvastuu erityispalveluista (osaamiskeskukset) HO:n mukainen järjestämisvastuu vaativasta 24/7 päivystyksestä

25 Omistaa ja valitsee Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Ervataso (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Tukitoiminnot Viranomaistehtävät Tutkimus, opetus, kehitys 24/7 SOTE Erit. vaativa, suuri väestöpohja Kunta Toimiyksiköt yhteinen sotetoimiyk sikkö Sote-alue (vastuukunta tai ky) Toimiyk siköt yhteinen sotetoimiyk sikkö Perustaso (järjestämisvastuu, tuotanto, sopimukset)

26 Sote-ervan tehtävät 1 (palvelublokit) Tutkimus, opetus ja kehitys (alueen yliop. + amk:t) alueellinen hyvinvointia koskeva tiedontuotanto henkilöstön määrän ja osaamisen ennakointi ammatillisen työnjaon ja tehtävärakenteen kehittäminen perusterveydenhuollon yksikkö voi olla myös perustason yksiköiden yhteistä toimintaa soske: alueelliset tehtävät, työnjako, hankkeet soske-johtajien muistio menetelmien tutkimuspohjainen kehittäminen kansallisten ohjelmien hankesuunnittelun koordinointi HUOM: nämä ovat myös perustason järjestäjän tehtäviä; koordinaation rakenteet jatkotyön aihe

27 Sote-ervan tehtävät 2 (palvelublokit) Viranomaistehtävät päihdehuollon pakkopäätökset oikeuspsykiatria, seri ensihoitokeskus (+ lääkärihelikopt.), Virve terveydenhuoltolain ensihoitouudistus voimaan jatkotyössä varmistetaan jatkumo em. ensihoitouudistukseen valmiusasiat jatkotyö yhdessä stm:n valmiusyksikön kanssa asiantuntijalausunnot potilasdirektiivin toimeenpano yhteyspiste; mahdolliset ennakkoluvat sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan koordinaatio tutkimuseettinen neuvottelukunta

28 Sote-ervan tehtävät 3 (palvelublokit) Tukitoiminnot kliiniset tukitoiminnot (osa kilpailutetaan) hankintarenkaat (hankintalaki) sähköiset asiakirjat ja rekisterinpito: yhteinen asiakas/potilasrekisteri Palvelut (24/7 ja suunnitellut/ elektiiviset ) erityisryhmien erityisosaamista vaativat palvelut sosiaalipalveluiden kriteerejä luova ja päättävä arviointielin kansalliset osaamiskeskukset (verkostomalli) asiantuntijakonsultaatiot, sähköiset lähipalvelut (osa) alle 5 ervaan asetuksella keskitetyt palvelut/valmiudet

29 Sote-ervan tehtävät 4 (palvelublokit) Ympärivuorokautinen keskitetty/vaativa päivystys erva-järjestämissuunnitelmat: uudet valtuustot hyväksyvät kiireellisen hoidon asetus: lausuntojen määräaika HUS/HYS: 40 erikoisalaa / toimintoa päivystää ympärivuorokautisesti, PPSH/OYS:ssa vastaava luku 27 aineiston käsittelyä on jatkettu virkamiestyönä stm:ssä, ks. power point (toimitetaan erikseen)

30 Sote-erva-kuntayhtymä 24/7 päivystys ervan järjestämisvastuulla? 24/7 päivystyksestä myös tuotantovastuu? Valta: kuka päättää?

31

32 Kuntauudistuksen palvelu- ja väestöpohjakriteerit Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita

33 Kuntauudistus on kokonaisuus Rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa rakennelain astuessa voimaan. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota lähidemokratian kehittämiseen. Arvioidaan ja mahdollistetaan esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisut. Kuntalain uudistuksen tueksi asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Valtionosuusuudistuksessa selkeytetään valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteita, parannetaan järjestelmän kannustavuutta ja poistetaan rahoitusjärjestelmästä kuntien yhdistymisen esteitä.

34 Kuntauudistuksen eteneminen Rakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät.

35 Tuotantotavoista ei ole So-Te ryhmässä sovittu vielä mitään Pöytä avoimena myös Osuuskuntamallille