Etelä-Savon maakuntatilaisuus Mikkeli Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntatilaisuus Mikkeli Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto

2 Kuntaliiton painopistealueet Kuntademokratia ja -johtaminen 2. Kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. Kuntatalous 4. Elinvoimaiset kunnat ja alueet 5. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. Ilmastonmuutos 7. Kunta ja markkinat Tuula Haatainen

3 Toimintaympäristö muuttuu

4 Lähiajan haasteet Kuntien tehtävien ja tulorahoituksen tasapaino Peruspalveluohjelma ja -budjetti Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Turvatut verotulot Toimintakykyinen kunta- ja palvelurakenne Toimiva kuntarakenne Tehokas palvelurakenne» tuottavuus, vaikuttavuus, saatavuus» tuotanto- ja rahoitustavat» palvelustrategiat, tietotekniikka» kilpailuttaminen Toimiva demokratia, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja johtaminen Globalisaation haasteet Tuula Haatainen

5 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Tuula Haatainen

6 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi Tuula Haatainen

7 Kuntaliiton keskeisiä teemoja uudistuksessa 1) Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus tehdä alueelleen sopivimmat ratkaisut 2) Alueellinen erilaisuus tulee näkyä ratkaisuissa 3) Maaseutualueen vaihtoehdot vaativat lisäselvitystä 4) Kuntarakenne on luotava kansalaisten, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ehdoilla 5) Kuntaliitto edistää ja rohkaisee lähivaikuttamisen kehitystyötä 6) Ei lisätehtäviä kunnille arvio nykyisistä tarpeen 7) Toimintatapojen uudistaminen vaatii kokeiluja ja avoimuutta 8) Uudistuksen oltava selkeä jatko PARAS-hankkeelle 9) Kuntien vahva rooli prosessissa on turvattava Tuula Haatainen

8 Kuntaliiton yhteenveto: Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Keskeisenä tavoitteena vahvojen kuntien muodostaminen Kunnilla keskeinen rooli prosessissa Vapaaehtoiset liitokset lähtökohtana Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen Vapaaehtoisten yhdistymisten kannustamista jatkettava (vos-kompensaatio ym.) Kuntajakoselvitysten käytön edellytykset arvioitava kuntien syksyllä hankkeesta ja selvityshenkilöistä antamien lausuntojen perusteella Niillä alueilla joilla vahvaa peruskuntaa ei muodostu, tavoitteena tulee olla kuntien monialainen yhteistyö palveluissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa Tuula Haatainen

9 Kuntauudistus koulutus- ja kulttuuripalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelujen rakenteellista kehittämistä ei tulisi tehdä valtion toimesta erillisenä, vaan pitäisi edetä hallitusohjelman mukaisesti: sektorilakien valmistelu sovitettava yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Valtion taholta tulisi pidättäytyä nyt sektorikohtaisesta hallinnonohjauksesta. Kunnan tulee voida päättää palvelujen järjestämisestä. Rahoituslainsäädännön uudistamiset tulee kytkeä tiiviisti valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen osana kuntarakenneuudistusta (vrt. hallitusohjelma) Tuula Haatainen

10 Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset» Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus Perustuslain reunaehdot» kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Kolme pääkriteeriä:» Palvelu- ja väestöpohjakriteeri» Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri» Talouskriteeri Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta» Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta Tuula Haatainen

11 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään järjestelmän kannustavuutta parannetaan osana VOS-uudistusta selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen. Tavoitteena on, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Tarkastelu voidaan ulottaa verotusta koskeviin asioihin Selvitysmies VTK Arno Miettinen Tuula Haatainen 11

12 Kuntauudistuksen eteneminen Kuntarakennelakiehdotus syksyllä lausunnoille kuntiin» Hallituksen esitys eduskuntaan niin, että voimaan viimeistään Kunnille yhdistymisavustusta ja muutoksen tukea, mikäli yhdistymispäätös tehty mennessä Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013» Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät Tuula Haatainen

13 Kuntauudistuksen aikataulu Rakennelakityöryhmä Aluekierros ja kuuleminen Lausunnot HE eduskunnalle Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Kuntajakoselvitykset ja uutta kuntarakennetta koskevat päätökset mennessä KUNTARAKENNELAKI VOIMAAN VIIM Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN HE + eduskuntakäsittely HE + eduskuntakäsittely UUSI KUNTALAKI VOIMAAN UUSI KUNTIEN VALTIONOSUUSLAINSÄÄDÄNTÖ VOIMAAN 13

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne

15 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Elinikä» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen sekiyttäminen

16

17 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle asukasta 85 Yli asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011

18

19 Perusterveydenhuolto pl. hammash. Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki Lähde: Tilastokeskus %

20 Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle

21

22 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

23 Vahva terveyskeskus ensikontakti palvelujärjestelmään tuntee väestönsä ja potilaat tuottaa parempaa hyvinvointia, ei vain toimenpiteitä vastaa potilaan hoidon koordinoinnista etsivä työ / varhainen oireiden tunnistaminen tarjoaa tukea varhaisessa vaiheessa kytkee terveyden alueellisen edistämistoiminnan hoitavaan ja kuntouttavaan toimintaan etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

24 Kuntatalouden näkymät

25 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot 1) Investointien omahankintamenot yhteensä 1) * Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei-poistonalaiset investoinnit = maa- ja vesialueet, sijoitukset. 1) Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 poistonalaiset investoinnit tilinpäätösarvioiden mukaan.

26 % Kuntien vuosikate % poistoista Etelä-Savo Etelä-Savo Koko maa * Lähde: Tilastokeskus Tuula Haatainen

27 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä * 27 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus -100

28 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Mikkelin seutukunta * 28 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus

29 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Savonlinnan seutukunta * 29 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus 0

30 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pieksämäen seutukunta * 30 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus

31 2000 Etelä-Savon kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Etelä-Savo Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Etelä-Savo Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus

32 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Etelä-Savo Rahavarat, Etelä-Savo Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Savo Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus Tuula Haatainen

33 Liite 1a: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Toimintamenot yht. 35,48 37,04 38,39 39,96 41,61 43,33 - Palkat 15,65 16,20 16,57 17,07 17,63 18,21 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,82 4,92 5,09 5,23 5,37 - Ostot 12,52 13,34 14,18 15,06 15,99 16,98 - Muut toimintamenot 2,64 2,68 2,72 2,74 2,76 2,77 Korkomenot 0,35 0,27 0,29 0,40 0,54 0,69 Investoinnit 4,31 4,30 4,30 4,30 4,30 4,30 Yhteensä 40,14 41,61 42,98 44,66 46,45 48,32 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,8 4,3 4,4 3,5 3,6 2,3 4,1 3,0 4,1 3,3 4,1 3,3 -Ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä 0,8 3,7 3,3 3,9 4,0 4,0 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

34 % 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 Liite 1b: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,3 % 4,1 % Määrä 1) : 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,3 % 2,8 % 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) * 12a 13a 14a 15a 16a 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

35 Liite 1c: Painelaskelma Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** Kunnallisvero 16,20 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 Yhteisövero 1,67 1,30 1,34 1,34 1,48 1,28 Kiinteistövero 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,07 19,43 20,20 21,07 21,98 22,61 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4,0 4,2 Yhteisövero 18,5-22,0 3,1 0,0 10,5-13,5 Kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4,0 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,40 29,09 29,03 23,09 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

36 Liite 1d: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011* -24,27 19,07 7,66 0,08 2,54-2,23 0,13 0, ** -25,34 19,43 8,11 0,18 2,39-2,33 0,17 0, ** 2014** -26,26-27,33 20,20 21,07 8,22 8,35 0,18 0,13 2,34 2,22-2,80 1) -2,72 0,17 0,17-0,29-0, ** -28,46 21,98 8,61 0,02 2,16-2,80 0,17-0, ** -29,64 22,61 8,87-0,10 1,75-2,84 0,17-0,92 Tulorah. korjauserät -0,46-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 2,11 2,06 1,94 1,88 1,47 Investoinnit, netto -3,32-3,30-3,30-3,30-3,30-3,30 Rahoitusjäämä 2) -1,11-1,19-1,24-1,36-1,42-1,83 Lainakanta 12,29 13,44 14,64 15,94 17,29 19,04 Rahavarat 4,53 4,39 4,25 4,09 3,91 3,73 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB ) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät

37 Liite 1e: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

38 3,5 3,0 Liite 1f: Painelaskelma Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä nettoinvestoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 350 milj. )

39 Liite 2: Sopeutuslaskelma, nostetaan tuloveroprosenttia 0,25 %-yksikköä/vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd Keskimääräinen tuloveroprosentti painelaskelman mukaan,%: 19,25 19,25 19,25 19,25 Keskimääräinen tuloveroprosentti sopeutuslaskelman mukaan, %: 19,50 19,75 20,00 20,25 Tuloveroprosenttien noston vaikutus verotuloihin, milj ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Nettoinvestoinnit Sopeutuksen vaikutus vuosikatteeseen Poistot Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

40 Liite 3: Sopeutuslaskelma, leikataan toimintamenojen kasvua 0,7 %-yksikköä/vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd Toimintamenojen nimellinen kasvu painelaskelman mukaan,%: 3,6 4,1 4,1 4,1 Toimintamenojen nimellinen kasvu sopeutuslaskelman mukaan, %: 2,9 3,4 3,4 3,4 Toimintamenojen kasvun leikkaamisen vaikutus, milj. : ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Sopeutuksen vaikutus vuosikatteeseen Nettoinvestoinnit Poistot Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

41 Liite 4: Sopeutuslaskelma, karsitaan investointeja 300 milj. /vuosi Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, mrd. 4,0 3, Nettoinvestoinnit PPB:n painelaskelman mukaan, mrd. 3,3 3,3 3,3 3,3 Nettoinvestoinnit sopeutuslaskelman mukaan, mrd. 3,0 2,7 2,4 2,1 Investointien leikkaus 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate PPB:n painelaskelman mukaan Poistot Nettoinvestoinnit PPB:n painelaskelman mukaan Sopeutuslaskelman investoinnit Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB

42 Liite 5: Sopeutuslaskelma, vaikutus kuntatalouden rahoitusjäämään ja lainakantaan Milj.euroa Sopeutus tuloja lisäämällä/menoja leikkaamalla noin 300 milj. euroa vuodessa * 12** 13** 14** 15** 16** Rahoitusjäämä 1) Lainakannan muutos Sopeutuksen vaikutus Sopeutuksen vaikutus 1) Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät + nettoinvestoinnit. Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien painelaskelman arviot PPB

43 Kuntavaalit 2012 Kuntaliiton kampanja 2012 Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit Valitaan n valtuutettua

44 Kiitos!