Pääkaupunkiseudun ohjauksen malli

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun ohjauksen malli LUONNOS Yoyo-hankkeen kehittämisryhmä Sisältö: Johdanto Laadukkaan ohjauksen kriteerit Ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken Opinto-ohjaajan työnkuva Ohjauksen vuosikello Liitteet 1

2 Johdanto Yoyo-hanke Pääkaupunkiseudun lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke (Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle, Yoyo-hanke) käynnistyi syksyllä 2010 ja päättyy kevätlukukauteen Hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Keskeisiä tavoitteita siinä ovat Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen Lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen, työvoimaviranomaisten sekä alueen elinkeinoelämän kanssa Hankkeen puitteissa ohjausta ovat mukana kehittämässä yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Hankkeen tuloksena koostetaan pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli. Mallin tavoitteena on muodostaa synteesi hankkeen aikana syntyneistä näkemyksistä ohjauksen kehittämistä koskien (mallin kirjallinen osio) sekä jakaa ohjaustoimijoille hankkeen aikana kehitettyjä uusia hyviä ohjauskäytänteitä (hankkeen verkkosivuille koostettava materiaalipankki). Mallia kehitetään yhteistyössä lukioiden henkilöstön kanssa; hankkeen pilottilukioiden opintoohjaajat aloittivat mallin työstämisen, ja sen jälkeen mallia käsiteltiin pääkaupunkiseudun lukioiden rehtoreiden kanssa. Lopuksi mallin luonnos lähetetään kommenttikierrokselle pääkaupunkiseudun lukioihin, joissa sitä toivotaan käsiteltävän kouluyhteisössä opetushenkilöstön kesken. 2

3 Laadukkaan ohjauksen kriteerit Opiskelija saa sekä jatkuvaa että tarvelähtöistä ohjausta koko lukioajan ohjausta tarjotaan suunnitelmallisena prosessina kaikille opiskelijoille ohjausta toteutetaan oikea-aikaisesti o tuetaan opiskelijan lukio-opintojen etenemistä o toteutetaan tiettyjä kaikille opiskelijoille yhteisiä rakenteita o vastataan opiskelijan henkilökohtaisiin ohjaustarpeisiin ohjaukselle on luotu selkeät ja toimivat rakenteet, jotka eivät ole henkilösidonnaisia ohjauksessa hyödynnetään tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti monipuolisesti ohjauksen eri menetelmiä esim. ryhmäohjaus, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, verkkoohjaus Ohjaussuhde on luottamuksellinen ja tavoitteellinen ohjaussuhteen rakentaminen aloitetaan opiskelijan opintojen alusta ja ohjaussuhdetta ylläpidetään koko lukio-opintojen ajan ohjauksen rakenteet, tavoitteet ja työnjako ovat selvät kaikille toimijoille henkilöstö tekee aktiivista yhteistyötä opiskelijan ohjaamiseksi opiskelijan tarpeita kunnioittaen Ohjaus vahvistaa opiskelijan omaa toimijuutta ohjaus on tavoitteellista opiskelijan elämän kokonaisuutta kunnioittaen ohjauksella tuetaan opiskelijan opintojen sujumista ohjauksella annetaan opiskelijalle valmiuksia jatko-opintosuunnitelman sekä ura- ja elämänsuunnittelun tekemiseen opiskelijoiden keskinäistä vertaisohjausta tuetaan ja kannustetaan Verkostoyhteistyö on aktiivista ja säännöllistä oppilaitosten välisellä sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuetaan opiskelijan valmistumista toiselta asteelta, sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin sekä vähennetään negatiivista keskeyttämistä yhteistyöllä luodaan rakenteita, jotka mahdollistavat opiskelijan joustavan siirtymisen oppilaitoksesta toiseen Ohjauksen toimijoilla on vahva osaaminen ohjauksen kokonaisuudesta vastaa pätevä opinto-ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa oppilaitoksessa ohjauksen toimijat ohjaavat omasta perustetehtävästään käsin ohjauksen toimijat kehittävät omaa osaamistaan jatkuvasti 3

4 Fyysiset tilat ja laitteet ovat ohjauksen kannalta tarkoituksenmukaiset ohjauksen toimijoilla on käytettävissään asianmukaiset tilat ja välineet opinto-ohjaajalla on käytössään oma huone ja nettiyhteyksin varustettu tietokone Opiskelija saa ohjausta jatko-opinto- ja urasuunnitteluun koko lukioajan Jatko-opinto- ja urasuunnittelu on sisällöllisesti laadukas prosessi 1. vuosi: - Lukio-opintojen (tai tarvittaessa muiden toisen asteen opintojen) ja jatko-opintojen yhteydet - orientoituminen omien opintojen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnitteluun 2. vuosi: - Jatko-opinto- ja työelämätietouden hankkiminen myös autenttisissa ympäristöissä - oman opintosuunnitelman ja mahdollisten jatkovaihtoehtojen synkkaaminen - Alustavan jatko-opintosuunnitelman hahmottaminen 3. vuosi: - Oman jatko-opintosuunnitelman tarkentaminen - jatko-opintoihin hakeminen Ohjaus on riittävää ja se on tasapuolisesti saatavissa Opiskelijan saama laskennallisen ohjausresurssin tulisi olla: Yksi opinto-ohjaaja opiskelijaa kohden ohjauksen resurssi laskennallisesti 0,11-0,15 h / opiskelija / viikko mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle 45 min henkilökohtaisen ohjauksen vuosittain mahdollistaa lisäksi yksilöllisiin ohjaustarpeisiin oikea-aikaisen opinto-ohjauksen Opinto-ohjauksen pakollisia kursseja voisi jatkossa olla 2 4

5 Ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken Tässä työnjakosuunnitelmassa eritellään ohjauksen eri toimijoiden vastuualueita, tavoitteita ja keinoja saavuttaa niitä. Edellytys tavoitteiden saavuttamiselle on toimijoiden jatkuva tiivis yhteistyö. Opiskelija Opiskelija suunnittelee opintopolkunsa ohjauksen eri toimijoiden tuella. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen kokonaissuunnittelusta. Opinto-ohjaajan päätehtävä on elämänsuunnittelun ja uravalinnan ohjaus. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelemisessa ja toteuttamisessa yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Ryhmäohjaajat Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähiohjaaja, joka ottaa ensisijaisesti yhteyttä opiskelijaan ja kotiin. Hän tuntee opiskelijansa elämäntilanteen. Ryhmänohjaaja pyrkii luomaan yhteisöllisyyttä ryhmässään ja koulussa. Ryhmänohjaaja seuraa aktiivisesti kurssikertymiä ja poissaoloja. Hän osallistuu tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin. Ryhmänohjaaja on säännöllisesti yhteydessä opiskelijoihinsa ryhmänohjaustunnilla ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Hän tiedottaa opinto-ohjaajalle ryhmänsä opiskelijoiden tilanteesta / huolenaiheista viimeistään viikon sisällä jaksoarvioinnista sekä pitää yhteyttä huoltajiin opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmänohjaaja käyttää aktiivisesti koulun sähköisiä ohjausvälineitä. Aineenopettajat Aineenopettaja tuntee oman aineensa opiskelutekniikat ja jakaa niitä opiskelijiolle. Hän pyrkii huomioimaan erilaisia oppijoita. Aineenopettaja tietää oman aineensa jatkokoulutusmahdollisuudet ja uravaihtoehdot. Hän integroi uraohjausta opetukseensa, tuo sitä esiin opettamillaan kursseilla, ja neuvoo opiskelijoitaan. Aineenopettaja tekee yhteistyötä jatko-opintotahojen ja työelämän kanssa. S2-opettajalla on asiantuntemus monikulttuuristen nuorten tukemisessa. Rehtori Rehtori luo edellytykset onnistuneelle koulun kokonaisohjaukselle, resursoimalla ohjausta riittävästi, tukemalla ohjauksen toimijoita ja luomalla ohjaukselle suotuisat rakenteet. Rehtori on vastuussa yo-tutkintojen järjestelyistä ja tiedottamisesta. Koulusihteeri Koulusihteeri tuntee lukion rakenteen ja toimintakulttuurin. Sen kautta hän pystyy tarkoituksenmukaisesti neuvomaan opiskelijoita käytännön tilanteissa. 5

6 Erityisopettaja Erityisopettaja yhteistyössa aineenopettajien kanssa tunnistaa erityisopetuksen tarpeessa olevat opiskelijat. Hän auttaa näitä opiskelijoita löytämään omat opiskelutapaansa, ja tukee aineenopettajia monipuolisten opiskelumetodien käytössä. Erityisopettaja huolehtii lukitestien järjestelystä ja tulkinnasta. Kuraattori Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hänen tekemänsä työ tukee opiskelijan kasvua ja elämänsuunnittelua. Hän on OHR-ryhmän jäsen. Koulupsykologi Psykologin ydinalue on elämänhallinta ja mielenterveyden edistäminen. Hän on OHR-ryhmän jäsen. Terveydenhoitaja Terveydenhoitajan tekemä työ tukee opiskelijan persoonallista kasvua ja elämänsuunnittelua. Hän on OHR-ryhmän jäsen. 6

7 Lukion opinto-ohjaajan työnkuvan määrittely Opinto-ohjaajan on tiedostettava omat arvonsa sekä yhteiskunnan ja muista kulttuureista tulevien arvoja, jotta hän voi antaa eettisesti kestävää ohjausta. Opinto-ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten vaikutukset työhönsä. Opinto-ohjauksen eettisinä perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen luottamuksellisen vuorovaikutuksen edistäminen rehellisyys ja hienotunteisuus ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. ajantasaisten vaihtoehtojen monipuolinen esille tuominen tiedon kriittiseen arviointiin ohjaaminen (SOPO ry:n eettisistä periaatteista mukaeltu) Lukion opinto-ohjaus Opetussuunnitelman perusteissa (2003) määritellään, että lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Henkilökohtainen ohjaus Lukion opinto-ohjauksen ydintehtävä on henkilökohtainen ohjaus. Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on, että jokainen lukiolainen tapaa opinto-ohjaajan vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisten tapaamisten tarkoituksena on lukioaikaisen opintosuunnitelman jatkuva päivittäminen, persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä jatko-opintoihin ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyvä prosessointi. Opiskelijat tietävät miten ja milloin opinto-ohjaaja on tavoitettavissa. Opinto-ohjauksen kurssit Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit toteutetaan luokkamuotoisena lähiopetuksena. Kurssit tarjotaan kurssitarjottimella. Sisällöt määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Lisäksi tarjotaan valtakunnallinen syventävä opinto-ohjauksen kurssi ja koulukohtaisia kursseja. 7

8 Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit: OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liitty-viä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Keskeiset sisällöt opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen itsetuntemus omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen työelämätietous ylioppilastutkinto ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen jatko-opintoihin hakeutuminen työelämään siirtyminen Työryhmä ehdottaa, että opetussuunnitelmauudistuksessa opinto-ohjauksen pakollisia kursseja olisi kaksi. Toisen pakollisen kurssin nimi olisi esimerkiksi Työelämäkurssi. Kyseessä olisi pakollinen laaja-alainen kurssi, joka sisältäisi itsetuntemusta, urasuunnittelua ja työelämään tutustumista. Vastuu kurssista jakautuisi lukion eri toimijoiden kesken. Syventävä ja soveltavat opinto-ohjauksen kurssit: OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä. OP3 OPS 8

9 Pienryhmäohjaus Pienryhmässä tehtävä ohjaus tukee ja täydentää persoonallisen kasvun kehittymistä, elämänsuunnittelun ja ammatillisen suuntautumisen hahmottumista. Pienryhmäohjauksessa vertaisryhmän avulla sosiaaliset taidot ja siten myös työelämävalmiudet kehittyvät. Pienryhmäohjaus ohjausmuotona vahvistaa yksilön toimijuutta vertaistensa kanssa. Jatkossa suuntauksena olisi, että vertaisryhmäohjaus olisi yksi ohjauksen muoto. Koko koulu ohjaa -periaate Opinto-ohjaaja koordinoi ohjauksen kokonaisuutta. Ohjauksen kokonaisuus suunnitellaan moniammatillisessa työryhmässä, jossa opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntijan roolissa. Ohjauksen työnjaossa on esitetty ohjauksen eri toimijoiden vastuut. Opiskelijahuoltotyö (OHR) Opinto-ohjaaja osallistuu opiskelijahuoltotyöhön ohjauksen asiantuntijana. Ohjauksellinen verkostoyhteistyö Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien kanssa esimerkiksi nivelvaiheen tiedonsiirtoon liittyvissä asioissa. Hyvä yhteistyö on tärkeää myös muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opinto-ohjaaja on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin sekä osallistuu vanhempainiltoihin ohjauksen asiantuntijana. Opinto-ohjaaja tekee mahdollisimman monipuolisesti yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten kanssa ja ohjaa kansainvälisten ohjauskysymyksiin liittyvissä asioissa oikean ohjauspalvelun äärelle. Ammatillinen kehittyminen Opinto-ohjaaja kehittää ammattitaitoaan osallistumalla erilaisiin koulutuksiin sekä seuraamalla yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia. Ohjauksen toimijoilla on vahva osaaminen, jota he kehittävät jatkuvasti. Muita huomioita Opinto-ohjaaja osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön sekä muuhun koulun toimintaan, joka tukee ohjauksen päätehtävää. 9

10 Opinto-ohjauksen kirjaaminen oppilaitoksen rekisteriin: OP ja OU 10

11 Ohjauksen vuosikello ESIMERKKI VUOSIKELLON RUNGOSTA 1.vuosi 1. jakso - ryhmäytyminen - orientaatio lukio-opintoihin - alustava urasuunnitelma - tukipalveluista tiedottaminen ja tukihenkilöiden tapaamiset - 1. vuoden kurssivalinnat - OP1-kurssi 2. jakso - opiskelu- ja tiedonhakutaidot 3. jakso - alustava yo-suunnitelma - yo-kirjoitusinfo - kurssivalinnat 2. vuodelle 4. jakso 5. jakso 2. vuosi 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso - OP1-kurssi - asiantuntijaluentoja - yo-kirjoitussuunnitelman täsmentäminen - yo-kirjoitusinfo 11

12 5. jakso - ilmoittautuminen yo-kirjoituksiin Kesä: - opiskelijatet 3. vuosi 1. jakso - jatko-opintoihin tutustumista - TET-portfolion palautekeskustelu - yo-kirjoituksiin osallistuminen - urasuunnitelman tarkentaminen 2. jakso - jatko-opintoihin tutustumista esim. Studia-messut, omaehtoiset oppilaitosvierailut - urasuunnitelman tarkentaminen - ABI-info - yo-kirjoituksiin ilmoittautuminen 3. jakso - OP1-kurssi - oma urasuunnitelma valmiina - yo-kirjoituksiin osallistuminen - ohjaus jatko-opintoihin hakeutumisessa 4. jakso - kurssien täydentäminen - pääsykokeisiin valmistautuminen - hajauttajien ohjeistus 5. jakso - pääsykokeisiin valmistautuminen - yo-juhlat Muuta: OP2-kurssi OPS3-kurssi (esim. Jatko-opinnot pääkaupunkiseudulla) Vanhempainillat: 1., 2., 3. vuoden opiskelijoiden ja 9. luokkalaisten vanhemmille Avoimet ovet: peruskoulun päättöluokkalaiset Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut opiskelijoiden kanssa mahdollisesti vuosittain Jatko-opintopäiviä TET-päiviä Vuositasopalaverit esim. kerran jaksossa OHR-työ: yksilö- ja ryhmätasolla 12

13 LIITTEET Opinto-ohjaajan ydintehtäviä ovat mm.: (Lähde: Sopo ry) pitää opetussuunnitelman mukaiset opinto-ohjauksen oppitunnit/kurssit antaa henkilökohtaista ohjausta tukea opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvää ammatti-identiteetin syntymistä ohjata opiskelutaitojen hankkimisessa ohjata jatko-opintoihin, ammatinvalinnassa sekä urasuunnittelussa tiedottaa ohjauksellisista asioista oppilaitoksen sisällä tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän, yritysten toisten oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa huolehtia oppilas- ja opiskelijavalintoihin liittyvistä tiedotus- ja yhteydenpitotehtävistä osallistuminen moniammatilliseen opiskelijahuoltotyöhön, tehostetun ja erityisen tuen suunnitteluun, opiskelijahuoltotyöhön liittyviin neuvotteluihin sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön huolehtia oman ammattitaidon ylläpidosta sekä kehittämisestä osallistumalla tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin koskien koulutus-, opiskelijavalinta- ja hakujärjestelmiä sekä ylioppilastutkintoa ja työelämän muutoksia opinto-ohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi oppilaitoksessa sekä opinto-ohjaukseen liittyvän verkostoyhteistyön rakentaminen ja ylläpito 13