1. Koulutuksen järjestäjä

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Lukion opinto-ohjauksen kehittäminen Hakulomake 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki Lähiosoite PL ESPOON KAUPUNKI PL 3000 HELSINGIN KAUPUNKI Asematie VANTAA Postinumero ja -toimipaikka Opetuksenjärjestäjän tyyppi Puhelinnumero (vaihde) , , Tilinumero Espoo Helsinki Vantaa Hakemuksen kieli valtio x kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö Maakunta Uusimaa Yhdyshenkilö Hanna Luomala / Vantaan kaupunki Virka-asema opetustoimen suunnittelija x suomenkielinen Puhelinnumero (suora) Sähköpostiosoite hanna.luomala@vantaa.fi ruotsinkielinen Opetuksen järjestäjän allekirjoitus * Paikka Espoo Helsinki Vantaa Aika Opetuksen järjestäjän nimi Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Aulis Pitkälä sivistystoimenjohtaja, Espoon kaupunki Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Liisa Pohjolainen linjanjohtaja, Helsingin kaupunki Allekirjoitus Nimen selvennys ja virka-asema Elina Lehto-Häggroth apulaiskaupunginjohtaja, sivistystoimi Vantaan kaupunki * valtuutus on selvitettävä erillisellä liitteellä ellei se käy ilmi virka-asemasta

2 2. Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi YoYo Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle 2. Hankkeen tavoitteet Nuorten lukion jälkeiseen koulutukseen pääsyn aikaistaminen, välivuosien ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työurien pidentäminen ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä tavoitteita. Tässä pääkaupunkiseudun lukiokoulutuksen järjestäjien yhteishankkeessa kehitetään yhteisöllisiä toimintamalleja, joilla tuetaan nuorten jatkokoulutus- ja urasuunnitelmia sekä yksilöllisen koulutuspolun rakentamista. Hankkeessa kehitetään yhteisöllinen yksilöllisen ohjaus- ja jatko-opintosuunnitelman malli. Opiskelijan urasuunnittelu vakiinnutetaan opintojen alussa alkavaksi ja koko opintojen ajan kestäväksi prosessiksi, johon osallistuu koko lukio - niin opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, aineenopettaja kuin rehtorikin. Korostetaan koko lukion henkilöstön tietoisuutta ja vastuuta opintojen ohjauksessa ja opintojen etenemisen seurannassa. Hyödynnetään lukioiden olemassa olevaa toimintakulttuuria ja henkilöstön eri alojen osaamista osana ohjausta. Jatko-opintojen suunnittelua kehitetään pitkäjänteisesti tehostetun ohjauksen ja henkilökohtaisten jatko-opintosuunnitelmien avulla. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään huomiota. Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta jatkoopintomahdollisuuksista ja työelämästä lisätään. Lisätään opinto-ohjaajien osaamista korkea-asteen opintoihin ohjaamisesta sekä yhteistyötä korkeaasteen opintotoimistojen kanssa. Järjestetään eri aineenopettajaryhmien korkeakouluvierailuja sekä lisätään opiskelijoiden tietoisuutta erilaisista lukion jälkeisistä jatko-opinnoista järjestelmällisen informoinnin ja tutustumiskäyntien avulla. Luodaan yhteistyökäytäntöjä ja kehitetään yhteistyömalleja opiskelijoiden työelämätietoisuuden lisäämiseksi. Lisätään aineenopettajien oman alan työelämätietoisuutta ja -osaamista ohjauksellisten taitojen vahvistamiseksi. Yrityselämä ja jatko-opintomahdollisuudet tehdään tunnetuksi opiskelijoille ja opettajille työelämään / koulutuksiin tutustumisjaksojen myötä sekä yrityselämän ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Markkinoidaan lukiolaisten osaamista yritysmaailmaan päin. Opiskelijoiden kesätyökokemusta hyödynnetään uravalinnan ohjauksessa. Työvoimahallinnon palvelut tehdään tunnetuksi sekä vakiinnutetaan yhteistyö lukioiden kanssa. Rakenteita ja menetelmiä kehitetään ja vakiinnutetaan ohjauksen laadun parantamiseksi sekä lukioiden sisäisesti että kuntatason verkostossa. Hyviä käytänteitä levitetään sekä kuntatasolla että pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisissa verkostoissa. 3. Hankkeen kuvaus Hankkeessa luodaan holistinen ohjauksen malli, jossa kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä opiskelijoiden yksilöllistä opintojen ohjausta ja jatko-opintojen suunnittelua. Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijoita koko lukiokoulutuksen ajan oman uranvalinnan suunnittelussa sekä antaa realistista tietoa jatko-opintomahdollisuuksista. Hankkeen kautta pohditaan, mitä rakenteellisia muutoksia lukiokoulutukseen tulisi tehdä, jotta se mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien tiiviimmän yhteistyön eri jatkokoulutusmuotojen ja työelämän välillä ja tukee nuorten uravalintojen suunnittelua nykyistä paremmin. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen hanke mahdollistaa esimerkiksi koulutustilaisuuksien, korkeakoulu- ja työelämävierailujen sekä yliopisto-opetukseen osallistumisen järjestämisen pääkaupunkiseudun lukioiden yhteistyönä.

3 Hankkeella on seuraavia tavoitteita: 1. Jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen Jokainen lukio-opintonsa aloittava opiskelija laatii henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS) myös henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman, jota tarkennetaan opintojen etenemisen myötä. Hankkeessa kehitetään sähköinen työväline jatko-opintosuunnitelman seurantaan ja ohjaamiseen. Uranvalinnan ohjausta tehostetaan pienryhmäohjauksen muodossa, jossa huomioidaan nuorten erilaiset jatko-opiskelutavoitteet sekä erityistä tukea tarvitsevat opiskelijaryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset ja erinomaisesti opinnoissa edenneet nuoret. 2. Koko koulu osallistuu opinto-ohjaukseen Opiskelijoiden ohjaukseen osallistuu koko lukion henkilöstö. Opinto-ohjauksen substanssiosaaminen on opinto-ohjaajien vastuulla. Lisäksi jokaisessa lukiossa tehdään lukiokohtainen ohjaussuunnitelma, jossa ohjauksen keskeiset vastuualueet jaetaan selkeästi eri osapuolten kesken koko koulu ohjaa - periaatteen mukaan. Tavoitteena on kynnyksetön tiedonkulku ohjauksen eri toimijoiden (opot, ryhmänohjaajat, aineenopettajat, rehtori) välillä. Lukioiden opettajakunta sitoutetaan opiskelijoiden ohjaukseen ja heidän ohjausvalmiuksiaan vahvistetaan järjestämällä koulutusta. Uranvalinnan ohjaus integroidaan aineenopetukseen. Hankkeen avulla lisätään opettajien ohjausosaamista, työelämätietoutta sekä tietoa oman alan jatkokoulutusmahdollisuuksista. Aineenopettajaryhmille järjestetään yritys- ja korkeakouluvierailuja sekä työelämään tutustumisjaksoja (Ope-TET). 3. Yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kehitetään yhteistyötä lähiyliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Luodaan opiskelijoille konkreettisia mahdollisuuksia tutustua yliopistojen opetukseen, osallistua opintoihin ja suorittaa niitä jo lukioaikana. Järjestetään tilaisuuksia vuoropuhelulle, jossa tuodaan entistä tehokkaammin lukiotodellisuus korkeakoulujen tietoon ja toisin päin. Järjestetään opettajille mahdollisuuksia tutustua yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelupaikkoina. 4. Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa Luodaan käytänteet, joilla esitellään työvoimaviranomaisten palvelut opiskelijoille nykyistä tehokkaammin. Työvoimahallinnon edustajia pyydetään asiantuntijana kuultavaksi hankkeen ohjausryhmään. 5. Yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa. Työelämäyhteistyötä tiivistetään ja kehitetään eri tavoin. Opiskelijoiden urasuunnittelun tueksi järjestetään työelämään tutustumisjaksoja opiskelijoille ja opettajille, yrittäjyysopintoja sekä tutustumiskäyntejä ja vierailuja toteutettuna eri oppiaineiden kanssa yhteistyössä. Opettajien ja opinto-ohjaajien työelämätietoisuuden lisäämiseksi järjestetään OpeTET- ja OpoTET-jaksoja työelämään tutustumista varten. Lukioihin nimetään työelämäyhteistyöstä vastaava henkilö. Ohjauksessa hyödynnetään entisten opiskelijoiden ja opiskelijoiden vanhempien tietotaitoa opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseksi koulutus- ja ammatinvalintavaihtoehdoista. Tehdään yhteistyötä elinkeinoelämän ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Tehdään näkyväksi lukioiden työ ja markkinoidaan opiskelijoiden osaamista ja valmiuksia työelämän edustajille. Osana henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa kehitetään työkansiomalli opiskelijan kesätyössä saatujen työelämäkokemusten reflektointiin ja urasuunnittelun apuvälineeksi. Työkansion kautta nuori voi muun muassa jäsentää omia jatko-opintosuunnitelmiaan sekä tutustua eri ammattien työnkuviin, työlainsäädäntöön ja työsopimuskäytäntöihin. 4. Miten hanke käytännössä toteutetaan? Yksi kunnista ottaa hankkeessa koordinointivastuun. Asia päätetään ennen hankkeen alkamista. Hankkeeseen palkataan koordinaattori hankkeen keston ajaksi. Hanketta ohjaa kuntien yhteinen ohjausryhmä, jonka sihteerinä koordinaattori toimii. Ohjausryhmän lisäksi hankkeella on koordinaattorin apuna kuntien edustajista koostuva kehittämisryhmä sekä kuntakohtaiset työryhmät,

4 jossa ovat mukana pilottilukioiden opinto-ohjaajat ja toisen asteen suunnittelijoita. Kuntatasolla sovitaan lukiokohtaisesta vastuunjaosta ja tiimien kokoonpanosta. Toimintamallien suunnittelu tapahtuu syyslukukauden 2010 aikana. Tällöin perustetaan ohjausryhmä ja työryhmät, käynnistetään yhteistyö korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja työvoimahallinnon kanssa ja aloitetaan sähköisen työvälineen suunnittelu opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laadintaan. Varsinainen toiminta käynnistyy alkuvuonna Henkilökohtaisten jatko-opintosuunnitelmien tekeminen on painopisteenä hankkeen alusta saakka. Samoin koko koulu ohjaa -toimintamallia viedään tehostetusti lukioiden arkikäytänteisiin hankkeen alusta alkaen. Koulutuksilla tuetaan näitä toimintoja. Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön kehittäminen kestää koko hankeen toimintakauden. Toimintaa jatketaan kevätlukukauden loppuun 2012 saakka, jolloin toteutetaan hankkeen tuotosten arviointi ja loppuraportointi sekä vakiinnutetaan toiminta kaikkiin lukioihin. 5. Mitkä ovat hankkeen avulla tavoiteltavat konkreettiset tulokset? Hankkeen tuloksena nuoret tunnistavat omat yksilölliset vahvuutensa ja löytävät yhä paremmin omia intressejään vastaavan, työllistymiseen johtavan koulutuspolun yhteistyössä lukion henkilöstön, kodin ja ympäröivän lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen ohjauksen ansiosta lukio-opinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja nuorten siirtyminen lukiosta korkeakouluopintoihin nopeutuu. Tätä edistää opettajien jatkokoulutus- ja työelämätietoisuuden lisääminen ja ohjaustaitojen vahvistuminen sekä opettajien yhteinen vastuu opiskelijoiden ohjauksesta. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma opintojensa tukena sekä lukion päättövaiheessa suunnitelma jatkokoulutukseen hakeutumisesta. Järjestetään pienryhmäohjausta opiskelijoiden erilaisten jatko-opintosuunnitelmien mukaisesti. Pienryhmäohjauksen lisäksi maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnitellaan oma jatko-opintoihin ohjaava koulutuspaketti. Hankkeessa luodaan toimintarakenteita ja -malleja lukioiden, korkeakoulujen ja työelämän välille. Opiskelijoille järjestetään työelämään tutustumisjaksoja oman urasuunnitelman pohjalta lukioopintojen aikana sekä hyödynnetään yrityselämän asiantuntijoita luennoitsijoina. Hankkeen aikana luotu työkansiomalli otetaan käyttöön lukioissa. Opinto-ohjaajan työn luonne muuttuu tarkoituksenmukaisemmaksi ja tuottavammaksi ja kohdentuu ohjauksen ydinalueeseen. Koko koulu on sitoutunut ohjaukseen. Myös aineenopettajat osallistuvat opiskelijoiden uravalinnan ohjaukseen. Opinto-ohjaajien osaaminen korkea-asteen opintoihin ohjaamisesta on lisääntynyt ja yhteistyö korkea-asteen opintotoimiston kanssa on vakiintunutta. 6. Miten tulokset ja vaikutukset arvioidaan? Kerätään tietoa lukio-opintojen kestoaikojen kehityksestä, opiskelijoiden sijoittumisesta jatkoopintoihin sekä palautetta ohjauksen onnistumisesta opinto-ohjaajilta, opettajilta ja opiskelijoilta sähköisellä kyselylomakkeella säännöllisesti koko projektin ajan. Ohjauksen tehostumisen ja jatko-opintosuunnitelmien vaikuttavuutta arvioidaan kartoittamalla lähtötilanteena pilottilukioista keväällä 2010 jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä ja tekemällä vastaava selvitys kolmen vuoden kuluttua. Opiskelijoiden kokemuksia uusien ohjauskäytänteiden hyödyllisyydestä jatko-opintojen suunnitteluun kartoitetaan kyselyin ja/tai haastatteluin. Opettajat arvioivat ohjausvalmiuksiensa ja työelämätietoisuutensa lisääntymistä esim. kyselyn avulla.

5 7. Miten hankkeessa syntyviä tuloksia aiotaan levittää ja hyödyntää? Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteistyöverkostoa kehitetään siten, että pilotoinnin tulokset ovat kaikkien lukioiden hyödynnettävissä nopealla aikataululla. Yhteiset kokoukset ja koulutustilaisuudet mahdollistavat vuorovaikutteisen keskustelun ja tulosten nopean levittämisen. Hankkeesta ja siinä saavutetuista tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Hankkeen aikana kehitettyjä malleja ja käytäntöjä vakiinnutetaan ja otetaan käyttöön opintojen ohjauksessa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään pääkaupunkiseudun yhteistyössä sekä valtakunnallisessa kehittämistyössä. 8. Miten hankkeesta tiedotetaan sen kuluessa ja sen päätyttyä? Hankkeesta tiedotetaan sen eri vaiheissa opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen, opettajille ja koko koulun henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille erilaisissa tilaisuuksissa sekä sähköisissä palveluissa ja oppimisympäristöissä. Hanketta esitellään, käsitellään ja arvioidaan yhteisesti lukion rehtoreiden, opinto-ohjaajien ja opettajien kokouksissa hankkeen aikana sekä sen päätyttyä. Hankkeesta tiedotetaan pääkaupunkiseudun lukiokoulutuksen järjestäjiä ja valtakunnallisesti. Hankkeen päätyttyä pidetään arviointiseminaari, jossa arvioidaan hankkeen onnistumista ja tuloksia. Hankkeen tuloksista kerrotaan mm. pääkaupunkiseudun yhteisissä rehtoritapaamisissa, yhteisissä koulutuksissa sekä esim. valtakunnallisilla lukiopäivillä. 9. Hankkeen yhdyshenkilö (koulutuksen järjestäjä, yhteyshenkilö, yhteystiedot) Vantaan kaupungin sivistystoimi Hanna Luomala Asematie 6 A, Vantaa hanna.luomala@vantaa.fi 10. Hankkeen toimintaverkosto (muut koulutuksen järjestäjät, yhteystiedot ja yhteyshenkilöt) Pilottihankkeen tuotoksia jaetaan kuntien lukioverkostossa. Hankkeen toimintaverkostoon osallistetaan pääkaupunkiseudun lukion jälkeiset oppilaitokset sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan työ- ja elinkeinotoimistot. Tehdään yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien, paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. 12. Mukana olevien koulujen lukumäärä Espoo 4 (3 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen) Helsinki 7 suomenkielistä Vantaa 6 (5 suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen) 11. Opiskelijoiden lukumäärä Espoo n Helsinki 3342 Vantaa 3717

6 12. Hankkeen toteuttamiseen sitoutuneet muut yhteistyökumppanit Tehdään yhteistyötä korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja yhdistysten kanssa. Hyödynnetään olemassa olevia verkostoja ja etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. Seuraavat tahot ovat jo sitoutuneet yhteistyöhön: Aalto yliopisto Espoon kauppakamari Espoon työ- ja elinkeinotoimisto Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Sanna Pöysä Helsingin yrittäjät ry, Satu Seppänen Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Teknologiateollisuus

7 3. Talousarvio Henkilöstökustannukset Yhteishankkeen koordinointi Hankesuunnittelu Neuvonta ja ohjaus Arviointi 2000 Raportointi 2000 Tiedotus, viestintä ja markkinointi 4000 Muut työt, mitkä sijaiskulut Yhteensä Muut kustannukset Kokous- ja koulutusmenot Matkustuskulut 5000 Palvelujen ostot Materiaalimenot 5000 Muut kustannukset, mitkä Hankkeen kokonaiskustannukset Rahoitussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettava summa Haetaan muualta rahoitus/avustusta Avustuksen määrä ( ), mikäli haettu/haetaan muualta avustusta kyseiseen toimintaan Mahdolliset kytkennät EU-hankkeisiin. Tarvittaessa selvitys erillisellä liitteellä (Tämä hanke voi tehdä yhteistyötä EU-hankkeiden kanssa, mutta ei voi olla jonkin EUhankkeen osa.) Lisätietoja