Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Yoyo Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle Lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke Espoo Helsinki Vantaa

2 Johdanto Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli on pääkaupunkiseudun lukion opinto-ohjauksen kehittämishankkeen julkaisu. Malli on kehitetty ja julkaistu yhteistyössä kolmen hankekunnan, Espoon, Helsingin ja Vantaan kanssa. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee mallin käyttämistä pääkaupunkiseudun lukioissa ohjaustoiminnassa ja ohjauksen kehittämisessä. Liisa Pohjolainen puheenjohtaja, Yoyo-hankkeen ohjausryhmä linjanjohtaja, Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja, Helsingin kaupungin opetusvirasto Yoyo-hanke Pääkaupunkiseudun lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke (Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle, Yoyo-hanke) käynnistyi syksyllä 2010 ja päättyi toukokuussa Hanke oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa valtakunnallista lukion opinto-ohjauksen kehittämishankekokonaisuutta, johon kuului yhteensä 12 hanketta eri puolilta Suomea. Hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen, työvoimaviranomaisten sekä alueen elinkeinoelämän kanssa Yoyo-hankkeessa ohjausta kehittivät yhteensä 17 pilottilukiota pääkaupunkiseudulta. Espoosta hankkeeseen osallistuivat Espoonlahden, Etelä-Tapiolan ja Leppävaaran lukiot sekä ruotsinkielinen Mattlidens gymnasium. Helsingin pilottilukioita olivat Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio. Vantaan pilottilukioita olivat ruotsinkielinen Helsinge gymnasium, Lumon lukio, Martinlaakson lukio, Sotungin lukio, Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio. Hankkeesta tiedotettiin wiki-sivustolla Sivuille kerättiin hankkeessa tuotetut materiaalit ja ohjausmenetelmät. 2 3

3 Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli Yoyo-hankkeen tuloksena on pääkaupunkiseudun lukioiden laadukkaan ohjauksen malli. Mallin tavoitteena on muodostaa synteesi hankkeen aikana syntyneistä näkemyksistä ohjauksen kehittämisestä (mallin kirjallinen osio) sekä jakaa ohjaustoimijoille hankkeen aikana kehitettyjä uusia hyviä ohjauskäytänteitä (hankkeen verkkosivujen materiaalipankki). Mallia kehitettiin tiiviissä yhteistyössä lukioiden henkilöstön kanssa. Pilottilukioiden opinto-ohjaajat aloittivat mallin työstämisen, jonka jälkeen mallia käsiteltiin pääkaupunkiseudun lukioiden rehtoreiden kanssa. Lopuksi mallin luonnos lähetettiin kommenttikierrokselle pääkaupunkiseudun lukioihin, joissa sitä toivottiin käsiteltävän kouluyhteisössä opetushenkilöstön kesken. Mallin rakenne Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli perustuu holistisen ohjausmallin (mm. van Esbroeck ja Watts) osa-alueisiin, jotka on määritelty ohjauksen tavoitteiksi pääkaupunkiseudun mallissa: opiskelun ja oppimisen ohjaus, persoonallisen kasvun tukeminen sekä elämänsuunnittelun ja uravalinnan ohjaus. Mallin merkitys Pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen mallilla halutaan kehittää ohjausta entistä opiskelijalähtöisemmäksi ja edistää kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada laadukasta ja riittävää opinto-ohjausta. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että pääkaupunkiseudun laadukkaan ohjauksen malli otetaan käyttöön lukioissa ohjauksen kehittämistyön pohjaksi. Opiskelun ja oppimisen ohjaus Laadukkaan ohjauksen kriteerit LAADUKASTA OHJAUSTA OPISKELIJALLE Persoonallisen kasvun tukeminen Koko koulu ohjaa Pääkaupunkiseudun mallissa on kolme osaa: laadukkaan ohjauksen kriteerit, koko koulu ohjaa -periaate sekä opiskelija oman oppimisensa rakentajana. Malliin sisältyvistä osista muodostuu ydinajatus: laadukasta ohjausta opiskelijalle. Mallin osista laadukkaan ohjauksen kriteerit, koko koulu ohjaa ja laadukasta ohjausta opiskelijalle kuvataan mallin kirjallisessa osiossa. Opiskelija oman oppimisensa rakentajana -osalla viitataan hankkeen verkkosivujen materiaalipankkiin. Ohjausta kehitetään yhteistyössä kuntien ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa. Oppilaitokset antavat ohjauksen kehittämiseen oman käytännön näkemyksensä ja soveltavat ohjauksen mallia omaan oppilaitoskulttuuriinsa. Opiskelija oman oppimisensa rakentaja Elämänsuunnittelun ja uravalinnan ohjaus 4 5

4 Laadukkaan ohjauksen kriteerit Jokaisella lukiolla on ohjaussuunnitelma. ohjaussuunnitelma on opetussuunnitelman osa lukiokohtaisessa ohjaussuunnitelmassa kuvataan lukion ohjaustoiminta ja -työnjako sekä ohjaustoiminnan tavoitteet ohjaussuunnitelma laaditaan lukion henkilökunnan yhteistyönä ohjaussuunnitelmasta opiskelija saa tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä heidän tehtävänsä ovat ohjauskokonaisuudessa Koko koulu ohjaa. lukion koko henkilökunta on sitoutunut ohjaukseen henkilökunnalla on selkeä ohjauksen vastuualueiden työnjako Opiskelija saa jatkuvaa ja tarvelähtöistä ohjausta koko lukioajan. ohjausta tarjotaan suunnitelmallisesti kaikille opiskelijoille ohjausta toteutetaan oikea-aikaisesti - tuetaan opiskelijan lukio-opintojen etenemistä - toteutetaan tiettyjä kaikille opiskelijoille yhteisiä rakenteita - vastataan opiskelijan henkilökohtaisiin ohjaustarpeisiin ohjaukselle on luotu selkeät ja toimivat rakenteet, jotka eivät ole henkilösidonnaisia ohjauksessa hyödynnetään tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti monipuolisia menetelmiä, esim. ryhmäohjaus, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus, verkko-ohjaus Ohjaussuhde on luottamuksellinen ja tavoitteellinen. ohjaussuhteen rakentaminen aloitetaan opiskelijan opintojen alussa ja sitä ylläpidetään koko lukio-opintojen ajan ohjauksen rakenteet, tavoitteet ja työnjako ovat selvät kaikille toimijoille henkilöstö tekee aktiivista yhteistyötä opiskelijan ohjaamiseksi opiskelijan tarpeita kunnioittaen Opiskelija oppii ohjauksen avulla vahvistamaan omaa toimijuuttaan ja vastuullisuuttaan. ohjaus on tavoitteellista ja kunnioittaa opiskelijan elämän kokonaisuutta opiskelija oppii ottamaan vastuuta opintojensa etenemisestä opiskelija oppii ohjauksen avulla tekemään jatko-opintosuunnitelman sekä ura- ja elämänsuunnittelua opiskelijoiden keskinäistä vertaisohjausta tuetaan ja kannustetaan Verkostoyhteistyö on aktiivista ja säännöllistä. muiden oppilaitosten, työ- ja elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöllä tuetaan opiskelijan valmistumista toiselta asteelta, sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin sekä vähennetään negatiivista keskeyttämistä yhteistyöllä luodaan rakenteita, jotka mahdollistavat tarvittaessa opiskelijan joustavan siirtymisen toisen asteen oppilaitoksesta toiseen 6 7

5 Ohjauksen toimijoilla on vahva osaaminen. ohjauksen kokonaisuudesta vastaa pätevä opinto-ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa oppilaitoksessa ohjauksen toimijat ohjaavat opiskelijaa omasta perustehtävästään käsin ohjauksen toimijat kehittävät omaa osaamistaan jatkuvasti Fyysiset tilat ja laitteet ovat ohjauksen kannalta tarkoituksenmukaiset. ohjauksen toimijoilla on käytettävissään asianmukaiset tilat ja välineet lukion tilat ja laitteet mahdollistavat myös verkko-ohjauksen sähköiset ohjausvälineet ovat helposti opiskelijoiden saatavilla ja käytettävissä Opiskelija saa ohjausta jatko-opinto- ja urasuunnitteluun koko lukioajan. Lukiossa toteutetaan ohjauksen kursseja, jotka tukevat opiskelijan jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien kehittymistä. Kurssikuvaukset ovat sivuilla Jatko-opinto- ja urasuunnittelu on sisällöllisesti laadukas prosessi 1. vuosi: lukio-opintojen (tai tarvittaessa muiden toisen asteen opintojen) ja jatko-opintojen yhteydet orientoituminen omien opintojen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnitteluun 2. vuosi: jatko-opinto- ja työelämätietouden hankkiminen myös autenttisissa ympäristöissä oman opintosuunnitelman ja mahdollisten jatkoopiskeluvaihtoehtojen yhteensovittaminen alustavan jatko-opintosuunnitelman hahmottaminen 3. vuosi: oman jatko-opintosuunnitelman tarkentaminen jatko-opintoihin hakeminen Ohjaus on riittävää ja se on tasapuolisesti saatavissa. suositus opiskelijan käytössä olevaksi laskennalliseksi ohjausresurssiksi on - Yksi päätoiminen opinto-ohjaaja opiskelijaa kohden mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen ohjaustapaamisen vuosittain mahdollistaa lisäksi yksilöllisiin ohjaustarpeisiin oikea-aikaisen opinto-ohjauksen Opinto-ohjauksen eettisinä perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen luottamuksellisen vuorovaikutuksen edistäminen rehellisyys ja hienotunteisuus ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen ajantasaisten vaihtoehtojen monipuolinen esille tuominen ohjaaminen tiedon kriittiseen arviointiin (SOPO ry:n eettisistä periaatteista mukailtu) 8 9

6 Koko koulu ohjaa Tässä työnjakosuunnitelmassa eritellään ohjauksen eri toimijoiden vastuualueita, tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisen edellytys on toimijoiden jatkuva tiivis yhteistyö. Liitteessä 1 on malli lukion ohjaustoiminnan työnjaon ja aikataulun tekemisestä. Opiskelija Opiskelija suunnittelee opintopolkunsa ohjauksen eri toimijoiden tuella ja vastaa suunnitelman päivittämisestä ja toteutumisesta. Rehtori Rehtori luo edellytykset onnistuneelle lukion kokonaisohjaukselle järjestämällä riittävät resurssit, tukemalla ohjaajia ja luomalla ohjaukselle suotuisat rakenteet. Rehtori on vastuussa yo-tutkintojen järjestelyistä ja tiedottamisesta. Apulaisrehtori / virka-apulaisrehtori Apulaisrehtorin / virka-apulaisrehtorin rooli ja vastuualueet ohjauksessa määritellään lukiokohtaisesti. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Opinto-ohjaaja on päävastuussa opinto-ohjauksen kokonaissuunnittelusta. Opinto-ohjaajan päätehtävä on opiskelun, elämänsuunnittelun ja uravalinnan ohjaus. Ryhmäohjaajat Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähiohjaaja, joka kannustaa ja ohjaa opiskelijoitaan lukio-opintojen ajan. Hän työskentelee ryhmäläistensä opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Lähiohjaajana hän tuntee opiskelijan opiskelu- ja elämäntilanteen. Ryhmänohjaajana hän luo yhteisöllisyyttä ja turvallista opiskeluilmapiiriä ryhmässään ja lukiossa. Ryhmänohjaaja on säännöllisesti yhteydessä opiskelijoihin ryhmänohjaustunneilla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Ryhmänohjaajan tehtävä on seurata ryhmäläistensä kurssikertymää ja poissaoloja sekä puuttua ongelmiin mahdollisimman pian. Hän huolehtii myös yhteyksistä huoltajiin ja opiskelijahuoltoryhmään. Ryhmänohjaaja käyttää aktiivisesti lukion sähköisiä ohjausvälineitä. Aineenopettajat Aineenopettaja tuntee oman aineensa opiskelutekniikoita ja ohjaa opiskelijaa oppimaan oppimisen taitoja sekä kursseilla että opiskelijan valmistautuessa ylioppilastutkintoon. Aineenopettaja huomioi opetuksessa ja arvioinnissa myös erilaiset oppijat. Aineenopettaja on selvillä oman aineensa jatkokoulutusmahdollisuuksista ja työelämän tarpeista, ja esittelee niitä kursseillaan. Ai-neenopettaja tekee yhteistyötä jatkoopintoja tarjoavien oppilaitosten ja työelämän kanssa. S2-opettajalla on erityisasiantuntemus työskentelystä monikulttuuristen nuorten kanssa. Hän huolehtii S2-opiskelijoiden vieraskielisyyslausunnoista Ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Koulu- / lukiosihteeri Koulu- / lukiosihteeri tuntee lukion rakenteen ja toimintakulttuurin. Asiantuntemuksen ansiosta hän pystyy neuvomaan opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti käytännön tilanteissa

7 Yhdenvertaista opinto-ohjausta opiskelijoille Erityisopettaja Yhteistyössä aineenopettajien kanssa erityisopettaja tunnistaa erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat. Hän auttaa näitä opiskelijoita löytämään omat opiskelutavat, ja tukee aineenopettajia monipuolisten opiskelumetodien käytössä. Erityisopettaja huolehtii lukitestien järjestelystä ja lukilausunnoista. Hän huolehtii testien tuloksista ja erityisjärjestelyjen hakemisesta Ylioppilastutkintolautakunnalta. Kuraattori Kuraattori on lukion sosiaalityöntekijä. Hän tukee opiskelijan kasvua ja elämänsuunnittelua. Psykologi Psykologin perustehtävä on auttaa opiskelijoita elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja auttaa opiskelijoita hahmottamaan terveiden elämäntapojen merkityksen opiskelun sujumisessa ja elämänhallinnassa. Lukion opiskelijahuoltoryhmä Lukion opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa opintojen etenemisessä ja hyvinvoinnissa sekä ennaltaehkäisee ongelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Ryhmä edistää lukion yhteisöllisyyttä ja luo positiivista opiskeluilmapiiriä. Ryhmän pääasiallisia jäseniä ovat rehtori, opintoohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Muut toimijat osallistuvat ryhmään tarpeen mukaan. Ohjauksen kokonaisuus suunnitellaan moniammatillisessa työryhmässä, jossa opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija. Ohjaustoiminta suunnitellaan opiskelijan näkökulmasta. Tavoitteena on kannustaa opiskelijaa aktiiviseen osallistumiseen ja vastuun kantamiseen henkilökohtaisen opintopolun suunnittelussa sekä edistää opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada laadukasta ja riittävää opinto-ohjausta. Koko koulu ohjaa -luvussa on esitetty ohjauksen eri toimijoiden vastuualueet. Opetussuunnitelman perusteissa (2003) määritellään, että lukion opinto-ohjausta järjestetään henkilökohtaisena, kurssimuotoisena ja pienryhmäohjauksena. Henkilökohtainen ohjaus Lukion opinto-ohjauksen ydintehtävä on henkilökohtainen ohjaus. Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on, että jokainen lukiolainen tapaa opinto-ohjaajan vähintään kerran vuodessa. Henkilökohtaisten tapaamisten tarkoituksena on lukioaikaisen opintosuunnitelman jatkuva päivittäminen, persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä jatko-opintoihin ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyvien asioiden käsittely. Opiskelijat tietävät, miten ja milloin opinto-ohjaaja on tavoitettavissa. Opinto-ohjauksen kurssit Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit toteutetaan luokkamuotoisena lähiopetuksena. Kurssit tarjotaan kurssitarjottimella. Sisällöt määritellään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa

8 Tarjolla on lisäksi valtakunnallinen syventävä opinto-ohjauksen kurssi ja lukiokohtaisia kursseja. Kaikissa lukioissa opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus valita ja suorittaa valtakunnallisia opinto-ohjauksen kursseja. Opinto-ohjauksen pakolliset kurssit: OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammattija urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Keskeiset sisällöt opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen itsetuntemus omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen työelämätietous ylioppilastutkinto ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen jatko-opintoihin hakeutuminen työelämään siirtyminen Syventävä ja soveltavat opinto-ohjauksen kurssit: OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja oppimisen taitojen oppimista, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin lukion opiskelijoiden keskeisten tarpeiden mukaisesti. Tässä painottuvat alueellisen työja elinkeinoelämän kysymykset, itsetuntemus ja opiskelun taidot tai ammatti- ja urasuunnittelu tai kaikki osa-alueet yhdessä. Lisäksi oppilaitokset voivat tarjota lukiokohtaisia soveltavia kursseja. Pienryhmäohjaus Pienryhmäohjauksessa opinto-ohjaaja tukee ja täydentää opiskelijan persoonallisen kasvun kehittymistä, elämänsuunnittelun ja ammatillisen suuntautumisen hahmottumista. Pienryhmäohjauksessa vertaisryhmän avulla sosiaaliset taidot ja siten myös työelämävalmiudet kehittyvät. Pienryhmäohjaus ohjausmuotona vahvistaa yksilön toimijuutta vertaistensa kanssa. Jatkosuuntauksena on, että vertaisryhmäohjaus olisi ohjauksen yksi muoto

9 Opiskelijahuoltotyö (OHR) Opinto-ohjaaja osallistuu opiskelijahuoltotyöhön ohjauksen asiantuntijana. Ohjauksellinen verkostoyhteistyö Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien kanssa esimerkiksi nivel-vaiheen tiedonsiirtoon liittyvissä asioissa. Hyvä yhteistyö on tärkeää myös muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Opinto-ohjaaja on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin sekä osallistuu vanhempainiltoihin ohjauksen asiantuntijana. Opinto-ohjaaja tekee mahdollisimman monipuolisesti yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä jatko-opintoja tarjoaviin oppilaitoksiin ja opastaa kansainvälistä ohjausta vaativissa asioissa oikeaan ohjauspalveluun. Ammatillinen kehittyminen Opinto-ohjaaja kehittää ammattitaitoaan osallistumalla erilaisiin koulutuksiin sekä seuraamalla yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia. Ohjauksen toimijoilla on vahva osaaminen, jota he kehittävät jatkuvasti. Muita huomioita Opinto-ohjaaja osallistuu myös opetussuunnitelmatyöhön sekä muuhun ohjauksen päätehtävää tukevaan lukion toimintaan. Opinto-ohjauksen kirjaaminen oppilaitoksen rekisteriin: OP ja OU Julkaisija: Yoyo Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle Lukion opinto-ohjauksen kehittämishanke, Espoo - Helsinki - Vantaa, 2012 Hankkeen kehittämisryhmä: Eriksson Mikael, Kettunen Heidi, Kukkonen Arja, Kukkonen Hanna, Rönkkö Elina Hankkeen projektipäällikkö: Savolainen Laura Esite saatavissa suomeksi ja ruotsiksi. Paino: Star-Offset Oy Taitto: Design3 Oy 16 17

10 Rehtorit Aikuiskoulutusjohtaja Koulutusalavastaava Ryhmänohjaaja Ammatin- tai aineenopettaja Opiskelijatukihenkilö Opinto-ohjaaja Laaja-alainen erityisopettaja/ Oppimisstudio-opettaja Ammatillinen erityisopettaja, samanaikaisopettaja Kuraattori Psykologi Psykiatrinen sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Opintosihteeri Tutoropiskelija/ Tutoropettaja Markkinointitehtävistä vastaava 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso KESÄ ENNEN OPINTOJEN ALKUA Markkinointi Tiedottaminen (koulutusoppaat, Kouluta, esitteet, ym) Nettisivut Vierailupäivät PK-vanhempainillat Ammattikympit Koulutuskokeilut / tutustumiset Lukioyhteistyö (yo-pohj. koulutus) Messut / tapahtumat Avoimet ovet Oppilaitokseen hakeminen Aloituspaikoista päättäm. ja ilmoittam. Joustava valinta Kielikoe Pääsykoe / haastattelu Erillishaku (engl.kiel., er/hius, aik.koul.) Maahanmuuttajat, ammattistartti Yhteishaku Täydennyshaku Lisähaku Oppilaitoksen vaihtajat Tiedonsiirtolomake / nivelvaihe OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA Koulun aloitus Opiskelijan opas, koulun käytänteet Oppilaitoksen esittely Henkilökunnan esittely, tehtävät ja roolit Opiskelutovereihin tutustuminen Ryhmäyttäminen Tutortunnit Ryhmäyttämispäivä Vanhempainillat Oppilaskuntatoiminta / tutortoiminta Opintopolkuun perehdyttäminen Opetussuunnitelman sisältöön perehdyttäm. Arviointiin perehdyttäminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttäm. HOPSin laadinta HOJKSin laadinta Työllistym.- ja jatko-opintomahd. perehdyttäm. Tiedottaminen; opintosos. edut, terveyspalv. Alkukartoitukset Analysointikokoukset Oppimaan oppimisen ohjaus OPINTOJEN AIKANA Ryhmänohjaajan tunnit Yksilöohjaus Pienryhmäohjaus Luokkaohjaus Työssäoppimisen ohjaaminen Ammattiosaamisen näyttöjen ohjaaminen Kaksoistutkinnot / lukioyhteistyö Opittujen asioiden ja taitojen seuraaminen Ammattiosaamisen näyttöjen seuraaminen Hopsin tarkistaminen Hojksin tarkistaminen Portfolio Motivointi opintojen jatkamiseen Koulutusohjelma / valinta Valinnaiset opinnot / valinta Vapaasti valittavat opinnot / valinta Kesätyöpaikan / työpaikan hakeminen Urasuunnittelu / ammatti-identiteetti Jatko-opintomahdollisuudet Elämänhallinnan ohjaus Hyvinvointi / terveys Läsnäolon ja oppimisen seuranta Suorittamattomien opintojen suunnittelu Keskeyttämiset / eroamiset Keskeytykseltä palaavien opiskelijoiden opintojen suunnittelu Lisävuoden (3. tai 4. vuoden) suunnittelu Yliaikaisten opintojen suunnittelu Palautteet / kyselyt Opintojen aikana (Inka, valmistuvien kysely, ym) Valmistumisen jälkeen (jatko-opinnot, työllistyminen, palaute ym)

11 Muistiinpanot