Rauma, kuntaviestinnän 17SM-voittaja FCG vahvistaa palvelutarjontaansa

Transkriptio

1 C o n s u lt i n g P e o p l e Rauma, kuntaviestinnän 17SM-voittaja 4 FCG vahvistaa palvelutarjontaansa FCG Consulting People 1/2013 1

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 FCG uudistuu ja vahvistaa palvelutarjontaansa 8 FCG tutkii, selvittää ja valmentaa 9 Tutkittua tyytyväisyyttä kunnissa 10 Työkaluja sote-palvelujen kehittämiseen 11 FCG yhteistyöhön QlikTechin kanssa 12 Koulutus kuntamuutoksen tukena 14 Huomio korjausrakentamiseen Raumalla kaupungin henkilöstön viestintäosaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Kaupunki vei viime vuonna kuntaviestinnän SM-voiton. Raumalaisista viestintä käytännöistä lehdessämme kertoo viestintäpäällikkö Kristiina Lehtonen. Kannen kuva: Kari Mankonen 16 Konsultti hankintaosaamisen tukena 17 Rauma, kuntaviestinnän SM-voittaja 18 Itä-Suomen vesistöjen pohjakerrostumien haitta-aineet kartoitettu 20 Koulutus ihmisoikeutena FCG:n seminaariaiheena 22 Elinkeinojen ja hyvinvoinnin kehittämistä Mosambikissa 23 Tietoyhteiskuntamatkalla Isossa Omenassa 24 FCG mukana Nenetsin alueen energiatehokkuushankkeessa 24 FCG kehittää HSY:lle biojätteiden keräyksen elinkaarimallia 24 FCG mukana Leningradin ja Moskovan alueiden kehittämisessä 26 Nimityksiä FCG:llä FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi etunimi.sukunimi@fcg.fi, Päätoimittaja Eeva 2 Kokki FCG Consulting People 1/2013 Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2013 Osoitteenmuutokset > yhteystiedot > yhteystietojen muutos

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, FCG esittäytyy tässä lehdessä uutisilla kiinnostavista tapahtumista ja tuoreista asiakastöistä sekä koti maassa että ulkomailla. Olemme uudistaneet toimintaamme. Toiminnan kehittämisen kärkeen on nostettu jatkuvan toimintaympäristöanalyysin pohjalta proaktiivisesti uusia asioita. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että koulutuksissamme on uusittu oppisisältöjä, käynnissä on mielenkiintoisia rakenneselvityksiä, tuotamme uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton edellyttämiä suunnitelmia, rakennamme johtamisen välineitä vastaamaan teknologisia ja muita parhaita käytäntöjä, panostamme asiakkaiden tuottavuusvaatimusten tukeen ja toimimme kansainvälisessä toimintaympäristössä myös suomalaisen korkeatasoisen osaamisen viennin vahvistamiseksi. On aika uusien valtuutettujen koulutukseen, kunta- ja aluestrategioiden päivittämiseen, valtuusto- ja hallitussopimusten laatimiseen. On aika ottaa kantaa myös siihen, miten valtiovallan edellyttämät selvitysprosessit kuntarakenteen ja terveydenhuollon rakenteiden osalta toteutetaan paikallisesti. Yhteiskunnassamme otetaan käyttöön uuteen informaatioteknologiaan pohjautuvia ratkaisuja ja Smart City -konseptit ovat vakiinnuttaneet asemansa kehityskonsepteina. Olemme tässä työssä mukana. Rakennamme asiakkaiden kanssa projektikokonaisuuksia, joissa alueiden sekä julkiset että yksityiset organisaatiot voivat kohdata. Suomalainen yhteiskunta edustaa omine puutteineenkin monilla aloilla kansainvälistä huippua. Meillä on tarjolla tietoa ja taitoa vietäväksi asti. Suomalaisen osaamisen viennin tukemiseen ovat panostamassa myös ministeriöt omilla ohjelmillaan. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Future Learning Finland ja työllisyys- ja elinkeinoministeriön FinlandCare. Suomalainen arkkitehtuuri ja suomalaiset hyvinvointimallit ovat kansainvälisesti kiinnostavia. FCG osaltaan osallistuu ja laajentaa toimintaansa myös näillä saroilla. Olemme mukana sekä viemässä osaamistamme että tuomassa tietoa parhaista käytännöistä ulkomailta suomalaisten palvelujärjestelmien ja toimintamallien edelleen kehittämiseksi. Haluamme olla tukemassa teitä seuraavien kehitysvaiheidenne toteuttamisessa. Antoisia lukuhetkiä, Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1/2013 3

4 FCG uudistuu ja vahvistaa palvelutarjontaansa Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Arto Itkonen, Sanna Skants, Jarmo Teinilä, Hans Vadbäck ja FCG:n kuva-arkisto FCG uudistaa asiakaslähtöisesti toimintaansa. Toiminnan kehittämisen kärkeen nostetaan jatkuvan toimintaympäristöanalyysin pohjalta uusia asioita. Asiakkaille tämä näyttäytyy proaktiivisena palvelutarjontana, jossa FCG:n vahvuutena on monialaisuus, johon yhtiön kilpailijoilla ei ole samalla tavoin mahdollisuuksia. Uudistuminen näkyy muun muassa siinä, että koulutuspalveluissamme uusitaan oppisisältöjä ja käytetään enenevässä määrin uutta teknologiaa. Tuemme asiakkaita kuntaja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa, panostamme uusiutuvien energiamuotojen suunnitteluun ja käyttöönottoon, rakennamme johtamisen välineitä vastaamaan teknologisia ja muita parhaita käytäntöjä, panostamme asiakkaiden tuottavuusvaatimusten tukeen ja toimimme kansainvälisessä 4 FCG Consulting People 1/2013

5 FCG:n uudistuminen näkyy niin palvelukonsepteissa, joissa käytetään entistä enemmän hyödyksi uutta teknologiaa, monialaista osaamista ja yhteistyöverkostoja, kuin konsernirakentessa. Oikealla FCG:n konsultointi liiketoiminnan johtajana tammikuussa aloittanut KTM Aija Tuimala. ympäristössä myös suomalaisen korkeatasoisen osaamisen viennin vahvistamiseksi, linjaa FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Vuosi 2012 oli FCG:lle myös strategian ja konsernirakenteen uudistamisen vuosi. Kotimaan toiminnot yhtiöitettiin heinäkuussa omiksi liiketoimintayksiköikseen ja vuoden lopussa FCG osti Kuntaliitolta Oy Audiapro Ab:n. Myös pääomistaja, Kuntaliitto, vahvisti loppuvuoden aikana omistustaan FCG:ssä. Viime kesänä tapahtunut yhtiöittäminen tehtiin toiminnan läpinäkyvyyden ja samalla liiketoimintojen kehittämisen, tuloksellisuuden ja seurannan parantamiseksi. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa ja ne toimivat suoraan emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n alaisuudessa. Yhtiöt toimivat omina liiketoimintaryhminään, joihin kuuluu myös FCG:n kansainvälisiä tytäryhtiöitä. Lisävoimaa johdon konsultointiin FCG:n ja Audiapron toimintojen yhdistäminen liittyy Kuntaliitto-konsernin rakennejärjestelyihin, joissa tavoitteena on ollut koota liiton tytäryhtiöissä ollut johdon ja hallinnon kehittämisen, koulutuksen ja konsultoinnin osaaminen yhteen. Kaupan yhteydessä FCG:lle siirtyi Audiapron koulutus- ja konsultointiliiketoiminta FCG Consulting People 1/2013 5

6 FCG on ollut perinteisesti kotimaan ykköstoimijoita vesihuollon konsultoinnissa ja suunnittelussa. Toinen vahva osaamisalueemme on ympäristökonsultointi, jossa viime aikaisia hankkeitamme ovat esimerkiksi erilaiset tuulivoiman käyttöön liittyvät selvitykset. Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa-alue myös kansainvälisen konsultoinnin hankkeissa, joissa konsulteilta edellytetään kestävää kehitystä kohdemaissa edistävää toimintaa. ja henkilöstö. Audiator-konsernin tarkastustoiminta on puolestaan siirtynyt Kuntaliitolta uudelle omistajalle erillisellä kaupalla. Audiapron konsultointiosaaminen toi lisävoimaa FCG:n nykyiseen konsultointiliike toimintaan. FCG:n toiminnan keskiössä on asiakkaidemme saama palvelu ja asiakastyytyväisyys, Kolehmainen tiivistää. FCG:n sisällä konsultointitoiminta ja koulutustoiminta on eriytetty omiksi liiketoiminnoikseen, joilla on kuitenkin vahva yhteinen missio: tukea FCG:n asiakkaita näiden perustehtävien hoitamisessa ja muutoksen hallinnassa. Tarvittavat yhtiörakennemuutokset saadaan valmiiksi heinäkuun 2013 alussa. Kaupan tavoitteena on muun muassa tukea FCG:n julkishallinnon asiakkaita edessä olevissa suurissa rakenneuudistuksissa ja erityisesti kuntahallintoa palveluiden tuotantotapojen kehittämisessä, totesi FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma FCG-Audiapro kaupan julkistamisen yhtey dessä. Kuntaliitto on viime vuoden loppupuolella vahvistanut omistustaan FCG:ssä. Kunta liitto omistaa yhtiöstä nyt 94 %. Liiketoimintasuunnitelmista käytännön toimintaan FCG:n strategiatyössä on keskitytty, paitsi arvioimaan nykyiset liiketoiminta-alueet, myös laatimaan suunnitelmat uusien liiketoiminta-avausten toteuttamiseen. Keskeisimmät liiketoimintasuunnitelmat ovat myös osa konsernin hallituksessa käsiteltävää strategiaprosessia. Tällä työllä varmistamme sen, että kaikella FCG:n toiminnalla on perustellusti valittu suunta ja seurattavuus. Tarkoituksena tässä työssä on ollut vahvistaa niitä tuote alueita, joissa on vahva asema vuosien varrella tehtyjen investointien ja kertyneen osaamisen pohjalta. Uudet liiketoimintaavaukset puolestaan pohjautuvat asiakastarpeitten pohjalta tunnistettuihin arvoketjuihin, joissa pyritään hyödyntämään myös laajemmin tulosyksiköiden osaamista, Kolehmainen toteaa. Liiketoiminnan toteuttamisessa FCG:n vahvuutena on monialaisuus, miltä pohjalta voimme tuottaa sellaisia asiakkaiden arvoketjuja tukevia palveluja, joihin muilla kilpailijoillamme ei samalla tavoin ole mahdollisuuksia, hän kiteyttää. Esimerkkejä uusista liiketoimintaavauk sista on monia, muun muassa suomalaisen koulutusosaamisen tai sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteiden vientiin liittyvät hankkeet. Kotimaassa FCG on vahvistanut asemaansa esimerkiksi tuulivoima- ja kaivoshankkeiden konsultoijana. FCG:n perinteisiä, vahvoja osaamisalueita puolestaan ovat julkishallinnolle suunnatut laaja-alaiset koulutuspalvelut, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä Kuntaliitto-konsernin kanssa sekä esimerkiksi vesihuoltoon ja ympäristökonsultointiin liittyvä liiketoiminta. 6 FCG Consulting People 1/2013

7 FCG:n tuote- ja palvelukokonaisuus KOULUTUS KONSULTOINTI FCG Koulutuspalvelut Johdon konsultointi Talo- ja laitossuunnittelu Kehityskonsultointi Avoin koulutus Koulutusoperaattoritoiminta Tilauskoulutus Valmennus Yrityssektorin koulutus ja valmennus Opintomatkat Strategiat ja johtaminen Toimintamallit ja rakenteet Hallinta ja tuloksellisuus (konserniohjaus, talouden analyysit) Arkkitehtuuri ja talotekniikka Rakennetekniikka Laitossuunnittelu Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut Tuotealueet Taloudenohjaus ja rahoitus Henkilöstöhallinto Hyvinvointipalvelut Tietojohtaminen ja lakiasiat Johtaminen ja viestintä Kuntatekniikka ja ympäristö ICT ja tietoyhteiskunta Hyvinvointija ICT-palvelut Hyvinvointi - palveluiden konsultointi ICT-palvelut Luokitustuotteet (DRG,Rafaela, Rava) Ennakoiva hanketoiminta Elinkeinokehitys ja tutkimus Alue- ja elinkeinokehitys Tutkimuspalvelu Infrasuunnittelu Alueidenkäytön konsultointi Geotekniikka Satamat ja vesiväylät Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu Maisemasuunnittelu Verkosto- ja yleissuunnittelu Suomalaisen osaamisen vienti Tytäryhtiö FCG Education Ympäristö ja energia Tytäryhtiöt Viro (Invicta) Koulutusosaamisen konsultointi kotimaassa ja kansainvälisesti Energia- ja ilmasto alan palvelut Jätehuoltopalvelut Kaivannaisalan palvelut Luontoselvityspalvelut Pima-palvelut Pohjavesipalvelut Vaikutusarvioinnit Vesikunnostuspalvelut Ruotsi (SIPU) Bulgaria (Povvik) Romania (FCG) Uusi-Seelanti (Anzdec) Serbia Edustusto FCG Consulting People 1/2013 7

8 FCG tutkii, selvittää ja valmentaa FCG:n tutkimuspalvelu tarjoaa konkreettisia tuloksia, hyödyllistä vertailutietoa ja toimivia ratkaisuja, lupaa tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen. Säännöllisesti järjestettävät kuntapalvelututkimukset ovat vain osa FCG:n laajaa tutkimuspalvelutoimintaa. Kunnan pätevän johtamisen tueksi on saatavilla vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa jokseenkin kaikilta kunnan toimintaan liittyviltä osa-alueilta. FCG:n neljän hengen tutkimustiimin vetäjällä tutkimuspäällikkö Heikki Miettisellä on kokemusta FCG:n ja sen edeltäjien tutkimustoiminnasta jo vuodesta 1994 lähtien. Tähän ajanjaksoon on mahtunut kunnioitettava määrä erilaisia selvityksiä, kartoituksia ja analyysejä. Tätä nykyä kunnille on tarjolla laaja paletti tutkimustuotteita, kertoo Miettinen. Paremman johtamisen välineitä Kunnan parempaan johtamiseen on valittavissa monenlaisia arviointimenetelmiä. Arvioinnin kohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi luottamushenkilöiden tai virkamiesjohdon työskentely. Tutkimus perustuu osallistujien itsensä tekemiin arviointeihin, joita voidaan verrata muissa kunnissa tehtyihin itsearviointeihin. Saadut tulokset käsitellään seminaarissa konsultin johdolla. Kunnan palvelurakennetta puolestaan voidaan verrata tilastollisesti muiden kuntien vastaaviin rakenteisiin ja kunnan asettamiin tavoitteisiin. Myös palvelukustannuksia kannattaa tarkastella samalla. Samoin kunnan viestinnän perillemenoa on hyödyllistä seurata sekä asukkaiden että työyhteisöjen osalta. 8 FCG Consulting People 1/2013

9 Tekstit: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä FCG:n kysely tutkimus - tuotteita kuntapalvelut luottamushenkilöstötyöskentely yhdyskuntatekniset palvelut liikuntapalvelut koulupalvelut tila-, puhtaus- ja ateriapalvelut harrastukset ja hyvinvointi sosiaali- ja terveys palvelut vuokra-asuminen työyhteisöjen toiminta Tutkittua tyytyväisyyttä kunnissa Kuntalaisten tyytyväisyyttä oman kuntansa palveluihin selvitettiin jälleen FCG:n laajassa joka neljäs vuosi toteutettavassa KAPA Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa, joka tehtiin syksyllä kuntavaalien alla. Tulokset valmistuivat ennen vaaleja, joten kunnat voivat hyödyntää tuloksia tuoreeltaan valtuusto kauden vaihtuessa. Tämänkertainen tutkimus oli jo kahdeksas, ja siinä oli mukana 15 kaupunkia ja kuntaa, joukossa isoja kaupunkeja, kuten Espoo, Helsinki, Lahti, Oulu ja Turku. Kyselyyn saatiin vastausta, ja vastausaktiivisuus oli 34,4 %. Tehty tutkimus antaa selkeää näyttöä kehityslinjoista varsinkin niiden kuntien osalta, jotka ovat olleet mukana alusta alkaen, arvioi tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen FCG:n konsultointipalveluista. Mukana ovat olleet 1980-luvulta lähtien Espoo, Forssa, Helsinki, Kemi ja Kokkola. Vaalivuosien välillä tehdään myös kevyempiä Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksia. Kaikkiaan tutkimuksia on tehty yli 50 kunnassa. Tutkimustulokset ovat pysyneet hyvällä tasolla, vaikka laskua on ollut havaittavissa vuodesta 1993 lähtien. Niissä tulevat näkyviin kuntakohtaiset erot, samoin esimerkiksi laskeva trendi taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla ja perusterveydenhoidon vastaanottopalvelujen heikentyminen. Yleensä neljässä vuodessa näkyy vain pieniä muutoksia, mutta yksittäisissä palveluissa muutokset ovat joskus suuriakin, Miettinen huomauttaa. Tutkimuksia pidetään tarpeellisina, koska ne antavat selkeän ja kattavan kuvan kuntalaisten näkemyksistä ja osin myös asiakastyytyväisyydestä. Edelliseen tutkimukseen verrattuna yleinen tyytyväisyys oli kasvanut eniten Kemissä ja Raumalla ja laskenut Oulussa ja Forssassa. Tyytyväisimmät palvelujen käyttäjät asuivat Kokkolassa, Laitilassa ja Nurmijärvellä. Parhaiten kuntalaisia tyydyttävät kirjastopalvelut, juomaveden laatu, pelastustoiminta ja neuvolapalvelut. Hännille jäävät terveys- ja vanhuspalvelut, liikenne ja katujen kunto. Perää pitää toimeentulotuki. Yllättäen kuntalaiset olivat erityisen tyytymättömiä kuntien palveluihin noususuhdanteen huipulla vuonna 1989, kun taas tyytyväisimmät vastaajat löytyivät keskeltä lamaa vuonna 1993, Miettinen kertoo. Hänen mukaansa kuntalaiset näyttävät ottavan palveluja arvioidessaan huomioon myös kunnan resurssit. Tyytyväisiä asukkaita ja asiakkaita? Kuntalaisten tyytyväisyyttä voidaan tutkia kohdistamalla selvitys joko kaikkiin asukkaisiin tai keskittymällä jonkun tietyn kohderyhmän kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden mielipiteisiin, kuten esimerkiksi Vantaalla tehtiin äskettäin. Kuntalaisten tarpeita voi ja kannattaa myös ennakoida. Tähän tarkoitukseen soveltuu ART-ennakointimalli, jota käytetään ennakoimaan asiakastarpeita, tulevia rekrytointitarpeita ja kuntatalouden kehittymistä. Esimerkiksi kodinhoitajien eläköityminen ja samanaikainen palvelutarpeen kasvu antaa kunnalle aihetta rekrytointitarpeen arvioimiseen. Hyödyllistä tietoa on sekin, miten kunnan verotulot näyttäisivät kehittyvän tai miten ihmiset käyttävät jatkossa palveluja. Tyytyväisyys kuntapalveluihin edelleen hyvällä tasolla Faktaa päätöksenteon tueksi Miettinen suosittaa Kuntapalvelujen laatu -tutkimuksen tekemistä myös kuntaliitosten yhteydessä, kuten nyt uuden Oulun kunnissa. Riittävän suurella otoksella tuloksia voidaan tarkastella alueellisesti kunnan sisällä. Tämä on tehokas tapa hankkia tietoa esimerkiksi palveluverkkoa suunniteltaessa tai seurattaessa kuntaliitoksen vaikutuksia, hän huomauttaa. Kuntalaiskyselyllä saadaan kokonaiskuva kuntalaisten tyytyväisyydestä, jota on tärkeää kysyä myös eiasiakkailta. Kuntapalvelututkimusten tuloksia käsitellään sekä luottamuselimissä että työyksiköissä yksityiskohtaisempien asiakastyytyväisyystutkimusten rinnalla. Tutkimuksista perittävät veloitukset perustuvat otoksen kokoon ja mahdollisiin lisäkysymyksiin. FCG Consulting People 1/2013 9

10 Asta Saario (keskellä) ja Pia Ruuskanen keskustelivat palvelujen tuotteistuksesta terveyskeskuslääkäri Heidi Hakkaraisen kanssa. Työkaluja sote-palvelujen kehittämiseen Paineet perusterveydenhuollon tuotteistukseen ovat kasvaneet kuntien taloustilanteen ja terveydenhuoltolain myötä. Suomen Kuntaliitto suosittelee kunnille pdrg (Primary Care Diagnosis Related Groups) -tuotteistusjärjestelmän käyttöönottoa. Kunnat tarvitsevat yhdenmukaisen tuotteistusjärjestelmän myös perusterveydenhuollossa, vastaavasti kuin on erikoissairaanhoidossa (NordDRG). Linjauksemme mukaan järjestelmän tulee olla julkisyhteisön hallinnassa, kaikkien vapaasti käytettävissä ja yhteen- sopiva NordDRG:n kanssa, perustelee johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta. Kuntaliiton omistaman ja FCG:n hallinnoiman pdrg:n kehittäminen on viimeistelyvaiheessa. Tavoitteena on, että järjestelmä on otettavissa kattavaan käyttöön vuoden 2014 alkuun mennessä. Tavoitteena yhteneväiset prosessit Haminan kaupunki tuotteistaa paraikaa avoterveydenhuoltoaan pdrg:n avulla. FCG:ltä työhön osallistuu konsultti Pirjo Haukkapää- Haara. Haminan terveysjohtaja Asta Saario kertoo, että järjestelmän käyttöönotto liittyy osaltaan terveydenhuoltolain kautta tulevaan velvoitteeseen, mutta tärkeänä tavoitteena on myös oman toiminnan kehittäminen. pdrg perustuu potilastietojen kirjaamiseen yhdenmukaisella tavalla, joten sen avulla saamme selville, mihin resurssi terveyskeskuksessa menee, mitä vaivoja ja sairauksia 10 FCG Consulting People 1/2013

11 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon haasteet kasvavat väestön ikääntyessä. On pystyttävä tarjoamaan palveluja yhä suuremmalle ja vaativammalle asiakaskunnalle. Luokittelujärjestelmät ja mittarit tuottavat tietoa palvelujen kehittämisen tueksi. vastaanotoilla hoidetaan, ovatko prosessit kunnossa ja onko palvelu sellaista, että sillä saadaan terveyshyötyjä. Nimenomaan pdrg valittiin, jotta on mahdollista päästä yhteneväisiin prosesseihin ja vertailuihin yli kuntarajojen, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Kansalliset kriteerit ovat tavoittelemisen arvoinen asia, korostaa myös valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuva Saario. Selvitys vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on toimialajohtaja Riitta Sipisen mukaan välttämätöntä muuttaa vanhusten hoivapalvelujen palvelurakennetta ja selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pohjaa suunnittelulle antaa yhteistyössä FCG:n tuotepäällikkö Liisa Klemolan kanssa tehty palvelurakenneselvitys. Kaikille vanhusten palveluasumisen ja laitoshoidon 815 asiakkaalle tehtiin RAVATM-toimintakykymittaus, jolla haettiin vastausta siihen, ovatko asiakkaat tarvettaan vastaavassa hoivapaikassa ja miten palvelurakennetta on syytä kehittää. Sipisen mukaan tulokset osoittivat, että iso osa asiakkaista on liian tuetun palvelun piirissä ja ainakin osa heistä saattaisi pärjätä vielä tuetusti kotonaan. Varovaisesti voi päätellä, että ikäihmisille tarkoitetut ympärivuorokautisen hoivan paikat riittäisivät alueella, vaikka laitoshoidon paikkoja vähennettäisiin jos paikat kohdennetaan todellisen palvelutarpeen mukaan. Tämä edellyttää asukasohjauksessa sovittujen kriteereiden täsmentämistä ja kotihoidon kehittämistä. Todennäköisesti joitakin muutoksia käynnistetään jo vuonna 2013, Sipinen toteaa. Muutoksia kotihoidon organisointiin Kotkan kaupunki on tehnyt yhteistyössä Liisa Klemolan ja Pirjo Haukkapää-Haaran kanssa kaksi vanhusten kotihoitoon liittyvää tutkimusta, RAVA-arvioinnin ja työajanseurantatutkimuksen. RAVAa olemme käyttäneet jo pitkään, mutta kun meillä ja muissa eteläisen Kymenlaakson kunnissa hyväksyttiin kotihoidon uudet kriteerit, halusimme ottaa asiakkuudet uudelleen arvioitaviksi varmistaa, että oikeat ihmiset saavat oikeaa palvelua oikeaan aikaan, kertoo Kotkan kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen. Osa asiakkaista osoittautui niin hyväkuntoisiksi, etteivät he täyttäneet uusia kriteerejä. Ruuskasen mukaan tämä tarkoittaa, että asiakkaiden palveluntarpeita arvioitaessa on tehtävä suunnitelmallisempaa yhteistyötä esimerkiksi yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Kotihoidon työajanseuranta osoitti, että asiakkaan luona käytettävää työaikaa tulee lisätä. Tilannetta pyritään korjaamaan kahden vuoden aikana niin, että välittömän työajan osuus nousee nykyisestä 30 prosentista 60 prosenttiin. Henkilökunnan riittävyyteen voidaan ottaa kantaa vasta, kun käynnissä olevat kehittämistoimet on tehty ja niitä on arvioitu, Ruuskanen tiivistää. FCG yhteistyöhön QlikTechin kanssa Teksti: Markku Köykkä FCG on tehnyt jälleenmyyntisopimuksen johtavan liiketoimintatiedon hallinnan ohjelmistoyrityksen QlikTechin kanssa. Tarjolla on ainutlaatuisia ratkaisuja liiketoimintatiedon raportointiin ja analysointiin. Vuonna 1993 perustettu QlikTech on kansainvälinen, yli sadassa maassa toimiva liiketoimintatiedon hallintaan keskittynyt yritys. Se sijoittuu arvostetun talouslehti Forbesin koostamalla USA:n 25 nopeimmin kasvanutta teknologiayritystä -listalla sijalle kolme. Suomessa yhtiö työllistää noin 20 henkilöä ja sillä on satoja asiakkaita eri toimi aloilla. QlikView on yhtiön ohjelmistoratkaisu liiketoimintatiedon raportointiin ja analysointiin. QlikView:n jälleenmyyjänä FCG tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaisen palvelun ohjelmistolisensseistä tuki-, asiantuntija- ja käyttöönottopalveluihin. Lisäksi FCG tuottaa asiakaslähtöisiä liiketoimintatiedon hallinnan ratkai suja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon. QlikView työkaluna tuo läpinäkyvyyttä mm. kulu- ja toimintokohtaisiin kustannuksiin, yksikkökohtaiseen laskentaan ja laskutukseen, työajan seurantaan ja kirjaamisprosesseihin. Sitä voidaan soveltaa skenaarioanalyyseihin, ennustamiseen, yksikkö- tai tuotekohtaisen talousarvion laadintaan ja seurantaan sekä historiatietoon perustuvaan raportointiin. FCG käyttää työkalua myös omassa sisäisessä raportoinnissaan. QlikView on integroitavissa valmiiden raja pintojen avulla moniin erilaisiin tietolähteisiin, kuten toiminnanohjaus- ja asiakassuhteen hallintajärjestelmiin, tietovarastoihin sekä taulukkolaskentaohjelmistoihin. Asiakas voi arvioida ja varmistaa QlikView:n mahdollistaman lisäarvon omalla aineistollaan muutaman päivän kestoisessa pilottiprojektissa, jonka sisältö määritellään yhdessä FCG:n kanssa. FCG Consulting People 1/

12 Koulutus FCG tukee koulutus palveluillaan kuntia ja niiden yhteistyötahoja muutosten pyörteissä. Vuosittain järjestetään noin 600 avointa koulu tustapahtumaa, joihin osallistuu jopa yli henkilöä. Koulutukset suunnitellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja kumppanien kanssa, heidän näkemyksiään herkällä korvalla kuunnellen. Myös tilauskoulutus on kysyttyä. Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Koulutuksen ja valmennuksen keinoin tapahtuva kehittämistyömme ulottuu kuntien poliittisesta ohjauksesta tulosohjauksen kaut ta ammatilliseen johtamiseen. Meidän on pystyttävä vastaamaan siihen, mitä tarvitaan luottamushenkilöiden, ylimmän johdon, ammattijohdon ja henkilöstön näkökulmasta. Parhaimmillaan katamme myös rajapinnan, jossa julkinen sektori ja yksityisen sektorin toimijat tuottavat palveluja yhdessä, kuvailevat FCG:n toimialajohtajat Maija Kaltakari, Marita Lehikoinen ja Stiina Vistbacka. Koulutuksella voimme tukea niin prosessien kehittämistä ja yhteensovittamista, kumppanuuksien ja monitoimijamallien kehittämistä, uusien palveluinnovaatioiden luomista kuin kansalaisen näkökulman huomioon ottamista arvoketjun kaikissa vaiheissa. 12 FCG Consulting People 1/2013

13 Johtajuus ja yhteistyövalmiudet Sisältövalmiudet Perusvalmiudet Strategisetvalmiudet Muutosvalmiudet Luottamushenkilön toimintavalmiudet oppimisprosessina. kuntamuutoksen tukena Avointa ja räätälöityä Hyvä esimerkki asiakaslähtöisestä toimintatavasta on Lappeenranta-malli, jossa henkilöstökoulutuksen ohjelma jalostetaan lähtien kunnan tai organisaation strategiasta. Meillä on Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten kanssa neljän vuoden koulutussopimus, joka perustuu tähän malliin. Tuotamme koulutukset yhdessä asiakkaiden kanssa ja erillissopimuksella niihin osallistuvat myös ympäryskunnat sekä kaupungin yksityiset liikelaitokset ja yritykset, Kaltakari kertoo. Suosittu fasilitaattorikoulutus sai alkunsa, kun Espoon kaupunki päätyi soveltamaan sosiaali- ja terveyspalveluissaan Jönköpingin mallia. Osallistavan asiakastyön kehittäminen on työpajamenetelmä, jolla voidaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti kehittää toimintatapoja ja parantaa palveluiden laatua. Erityistä mallissa on se, että jokainen työntekijä asemastaan riippumatta nähdään oman työnsä kehittäjänä. Koulutus koostuu opetusjaksoista, joiden välissä työntekijät toteuttavat laajennettua rooliaan sekä jalkauttavat uusia työtapoja ja toimintakulttuuria. Ohjelmaan sisältyy kaikille avoin festivaali. Uutta ja ajankohtaista FCG:llä on vankka kokemus kunnallisten luottamushenkilöiden koulutuksesta. Ajankohtaista on esimerkiksi uusien valtuutettujen perehdyttäminen kunnan toimintaan ja valtuustotyöskentelyyn. Paljon kysytään myös koulutusta, joka liittyy strategiseen ajatteluun ja kuntastrategiaan. Emme siis vain sparraa kunnan strategista prosessia, vaan myös vahvistamme poliittisen ohjauksen ja tulosohjauksen yhteen sovittamista. Tähän meillä on tarjota kokonaispaketti, Lehikoinen sanoo. Aivan uutta on Kuntajohtaja ohjelma, jossa osallistujat saavat halutessaan myös 360-arvioinnin ja henkilökohtaista valmennusta ohjelman rinnalla. Tarvetta tuntuu olevan. Uskomme, että osallistujat muodostavat jatkossa verkoston, jossa he voivat sparrata toinen toisiaan ja vertailla kuntatilanteitaan. Uudenlaiseen Kunta ja yritys kumppaneina -koulutukseen osallistuu samanaikaisesti koko palveluverkko, esimerkiksi kunnille terveydenhoitopalveluja tarjoavat yritykset. Vistbackan mukaan FCG aikoo lähteä tälle sektorille entistä aktiivisemmin. Verkko, video vai monimuoto? FCG:n tavoitteena on tarjota koulutusta siinä muodossa ja silloin, kun asiakkaat sitä haluavat. Perinteistä tapaa tarvitaan edelleen, mutta joillekin sopii paremmin verkko. Video kiinnostaa varsinkin pitkämatkalaisia, ja monimuotokoulutus on jatkuvasti suositumpaa. Tarjontaa pitää olla erilaisille oppimistyyleille. Uusi sukupolvi haluaa ehkä opiskella toisin kuin pitkän linjan kuntapäättäjät tai ammatinharjoittajat, Kaltakari toteaa. FCG:n tarjonnan puitteissa on helppo myös rakentaa pidemmän aikavälin oppimispolkuja tai täydentää koulutusohjelmaa samaan aikaan tapahtuvalla henkilökohtaisella valmennuksella. Menetelmävalinnat ovat keskeisiä myös silloin, kun mukana on samanaikaisesti koko palveluverkko. Tulemme näkemään yhä uusia tapoja, kuinka osallistujat voidaan tuoda lähijaksojen välillä yhteen virtuaalisesti, esimerkiksi tekemään kehittämisprojekteja yhdessä, Vistbacka uskoo. FCG Consulting People 1/

14 Juha Pahnila (vas.), Eija Rauhamaa ja Tuomas Koski-Lammi tietävät, että korjaushanke vaatii osapuolilta saumatonta yhteistyötä. Huomio korjausra Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Rakentaminen on Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan loivassa alamäessä, mutta korjausrakentaminen jatkaa tasaista 2 3 prosentin vuosi kasvuaan. Vuonna 2011 uudisrakentamisen arvo oli 12,4 miljardia euroa ja korjausrakentamisen 10,3 miljardia. Uudisrakentaminen tyypillisesti supistuu taloudellisesti huonoina aikoina, kun taas korjausrakentaminen on historian valossa vakaa ja hyvin ennustettava markkina. Tähän tilaisuuteen aiomme tarttua entistä määrätietoisemmin, sanoo FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n liiketoiminnan johtaja Kim Jolkkonen. Selvitysten mukaan asuinkerrostalojen julkisivut ja vesikatot tulevat korjausikään vuodessa ja putkistot pitää uusia keskimäärin 50 vuoden iässä. Etenkin ja 1970-luvun talojen perusparantamista on siis lähivuosina tiedossa. Putkiremontit, julkisivuremontit ja vesi kattoremontit odottavat, ja ne on tehtävä, oli suhdannetilanne mikä tahansa. Ehkä jo lähivuosina korjausrakentaminen menee uudisrakentamisen ohi, Jolkkonen ennakoi. Valmistaudu pitkällä tähtäimellä Tähän mennessä korjausrakentamista on tehty enimmäkseen urakoitsijavetoisesti. On korjattu näkyvät vauriot, mutta ei ole järjestelmällisesti selvitetty niiden syitä, tietää FCG:n tuore talo- ja laitossuunnittelun johtaja Juha Pahnila. Tavallista on ollut myös se, että jokainen suunnitteluala on kilpailutettu erikseen, jolloin kokonaisuus saattaa hämärtyä. Nyt on Pahnilan mukaan korkea aika muuttaa kurssia, sillä hyvään tulokseen päästään vain suunnitelmallisella työllä. Kaikki lähtee kuntoarviosta ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmasta. Kun toimenpiteiden tarve ennakoidaan hyvissä ajoin, ei jouduta kalliisiin hätäkorjauksiin. Korjauksiin kannattaa valmistautua useita vuosia etukäteen, Pahnila muistuttaa. Silloin on aikaa tehdä kunnolliset esisel- 14 FCG Consulting People 1/2013

15 kentamiseen FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminnan johtaja Kim Jolkkosen mielestä taloudellisesti huonoina aikoina korjaus rakentamisen merkitys kasvaa. vitykset, kuntotutkimukset ja suunnitelmat sekä huolehtia asukkaiden ja osakkaiden sitouttamisesta ja viestinnästä, joka vaatii erityistä huomiota, kun toimitaan asuinrakennuksissa. Kokonaissuunnittelu kannattaa FCG on parhaillaan mukana muun muassa asunto-osakeyhtiöiden linjasaneerauksissa, ullakkokorjauksissa ja julkisivuremonteissa. Hankkeista mittavin on helsinkiläisen Asunto Oy Alppilan-Ahon peruskorjaus: kolme vuosina rakennettua kahdeksankerroksista (8+2) asuintaloa, asuntoja 375, liiketiloja 29, porrashuoneita 12. Putkistosta, vesikatoista ja parvekkeista tehtiin kuntotutkimukset, joissa kartoitettiin korjaustarpeet perusteellisesti, kertoo yhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas Koski-Lammi. Työtä vaativat myös porraskäytävät, kellaritilat, saunat ja väestönsuojat. Hankesuunnitelma on laadittu vuonna 2011, ja toteutussuunnittelun tulee valmistua 31. maaliskuuta 2013 mennessä. FCG tekee sekä arkkitehti-, rakenne-, LVIettä sähkösuunnittelun. Projektipäällikkönä toimii suunnittelupäällikkö Eija Rauhamaa ja pääsuunnittelijana toimialajohtaja Mikko Kaira, molemmat FCG:ltä. Kaikki toteutussuunnitelmat tilattiin samalta toimistolta, koska taloyhtiön kannalta oli selkeää lähteä liikkeelle yhdellä sopimuksella, Koski-Lammi kertoo. Muitakin hyötyjä odotetaan. Luotamme siihen, että yhdeltä toimijalta saadaan keskenään toisensa tunteva tiimi ja toimiva varahenkilöjärjestelmä, se on pitkässä projektissa ehdoton. Uskomme myös, että iso toimisto jakaa riittävät resurssit tekijöille, jotta saamme sovitussa aikataulussa laadukkaan suunnitelman. Ja kun saman katon alla tiedonsiirto on helpompaa, vältymme toivottavasti ristiriitaisuuksilta suunnitelmissa, toteaa Koski-Lammi, rakennusalan ammattilainen itsekin. Palvelua laajalla rintamalla FCG:n projektilistalla on myös julkisten rakennusten ja liiketilojen korjauksia ja muutoksia, esimerkkeinä Kuntatalo, Kelan toimistotilat, kokoushotelli Gustavelund sekä Ylöjärven ja Euran uimahallit, joissa on suunnitteilla peruskorjaus ja laajennus. Myös infran korjausrakentaminen on ajankohtaista. Monet vesitornit, pumppaamot, jätevedenpuhdistamot ja runkovesijohdot ovat tulleet ikään, jossa tarvitaan toimenpiteitä. Oli kyse sitten uudis- tai korjausrakentamisesta, FCG:n asiantuntijat hallitsevat hankkeiden koko kaaren: tarveselvitykset, kustannusarviot, hankesuunnittelun, toteutussuunnittelun, pääsuunnittelun ja projektinjohtotehtävät. FCG Consulting People 1/

16 Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulu Metropolia tarjoaa laaja-alaista koulutusta opiskelijalle. Henkilö kuntaa on noin henkeä. Heidän hyvin vointinsa ylläpitämiseksi tarvitaan monipuolisia ravintola - palveluja koulun 10 toimipisteessä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä FCG:n johtava konsultti Anne Haapanen ja Metropolian palvelusuunnittelija Jarkko Simunaniemi valmistelevat yhdessä Metropolian ravintolapalveluiden kilpailutusta. Metropolian ravintolapalvelut Konsultti hankintaosaamisen tukena Nykyinen sopimuksemme ravintolapalveluiden järjestämisestä on päättymässä, joten se joudutaan kilpailuttamaan. Hankkeen laajuuden ja vaativuuden vuoksi totesimme nopeasti, että kilpailutuksessa tarvitaan avuksi asiansa osaava huippukonsultti, kertoo Metropolian palvelusuunnittelija Jarkko Simunaniemi, joka on valmistellut hanketta yhdessä Mirja Huuskon, Taina Väreen ja Niko Takalan kanssa. Hankintaosaamisen konsulttina toimii FCG. Mittava prosessi Hankkeen tarkoituksena on löytää yksi yritys pyörittämään kaikkien niiden toimipisteiden ravintolapalveluita, joissa Metropolia on päävuokralaisena. Palvelut kattavat aamiais- ja lounasruokailun sekä erilaiset kahvila- ja välipalatarjoilut. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä lopputulos, jossa on otettu huomioon useita erilaisia kriteerejä, kuten ruoan hyvä laatu, erikoisruokavaliot, ekologisuus ja ympäristöarvot sekä kierrätys. Toiveena on myös saada tarjolle kunkin sesongin tuotteita, kuvailee Simunaniemi tarjouspyyntöjen lähtö kohtia. Lopputuloksen pitää noudattaa myös Kelan suosituksia opiskelijaruokailusta. HILMAn kautta neuvottelumenettelyyn Valmiit tarjouspyyntöasiakirjat menevät TEM:in sähköiseen julkisten hankintojen ilmoituskanavaan HILMAan, ja varsinainen valintaprosessi käydään läpi kevään aikana. Tarjousten saavuttua lopulliset valinnat tehdään neuvottelumenettelyllä, kertoo FCG:n puolelta hanketta vetävä johtava konsultti Anne Haapanen. Valinta siunataan vielä Metropolian johtoryhmissä. Valittavalta palveluntuottajalta edellytetään ammattitaitoa ja vastaavanlaista kokemusta tämän suuruusluokan tehtävistä, korostaa Haapanen. Suurimmalla osalla Metropolian toimipisteistä on omat valmistuskeittiöt. Hanketta valmisteltiin opiskelijoille ja henkilökunnalle tehdyllä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Sen perusteella palveluntuottajalta toivotaan terveellistä, laadukasta, maukasta ja ravintoainepitoista ruokaa, jonka avulla opiskelut sujuvat mallikkaasti. 16 FCG Consulting People 1/2013

17 Rauma, kuntaviestinnän SM-voittaja Teksti: Paula Böhling Kuva: Kari Mankonen Kristiina Lehtosen mielestä henkilöstön kouluttaminen kannattaa myös taloudellisesti epävarmoina aikoina, ja varsinkin silloin. Viestinnän merkitys korostuu muutostilanteissa. Kuntaviestinnän tehtäväkenttään kuuluvat niin tiedottaminen, neuvonta, osallistumisen ja kansa lais keskustelun mahdollistaminen kuin markkinointi ja maineenhallinta. Sisäisellä viestin nällä on tärkeä rooli johtamisen ja esimiestyön välineenä. Kuntaviestinnän SM-kilpailuissa voiton napannut Rauman kaupunki vahvistaa henkilöstönsä osaamista suunnitelmallisesti, osana laajaa viestinnän kehittämisohjelmaa. FGG:n järjestämään kuusipäiväiseen Kunnan viestintä -koulutusohjelmaan osallistui peräti yhdeksän raumalaista: neljä henkilöä viestintäyksiköstä sekä viisi eri alojen asiantuntijaa, joiden on määrä ryhtyä koordinoimaan viestintää omassa virastossaan. Odotuksemme täyttyivät. Uudet ihmiset saivat kokonaiskuvan kunnan viestinnästä, ja me kokeneet ammattilaiset pääsimme päivittämään osaamistamme. Koulutus antoi valmiuksia ja vinkkejä henkilökohtaiseen työhön mutta myös välineistön hallintaan koko organisaatiolle, kiittää Rauman kaupungin viestintäpäällikkö Kristiina Lehtonen. Digitaaliseen julkisuuteen Viestinnän kehittäminen on nähty välttämättömäksi toimintaympäristön muuttumisen takia. Kuntaliitokset ja terveydenhuollon ratkaisut ovat lisänneet tehtäviämme samalla, kun välineet ovat uudistuneet, Lehtonen perustelee. Tuore tutkimus osoitti kaupungin tiedotuslehden, verkkosivut ja sosiaalisen median tärkeiksi tiedonsaantikanaviksi, joten niihin satsataan. Verkkosivut uusitaan ja sosiaalista mediaa hyödynnetään. Siellä missä ihmiset ovat, siellä pitää meidänkin olla. Kriisiviestintään kiinnitetään Raumalla erityistä huomiota, sillä kaupungilla on keskeinen asema Olkiluodon ydinvoimalaitoksen valmiusorganisaatiossa. Myös kriisiviestintä on siirtynyt digitaaliseen julkisuuteen. Siltä odotetaan reaaliaikaisuutta ja sosiaalisen median kautta kuka tahansa voi tuoda asiat julkisuuteen, Lehtonen kuvailee haasteita. Asiantuntevaa koulutusta FCG tukee kuntien viestintää pääasiassa avoimin koulutuksin, mutta myös kunta- ja työyksikkökohtaisia kursseja järjestetään. Seuraava avoin koulutus on Verkkoviestinnän ajankohtaispäivä Helsingissä. Aiheena ovat verkkoviestinnän uudet trendit, mahdollisuudet ja ratkaisut, kertoo johtava koulutuspäällikkö Taina Karhu FCG:ltä. FCG Consulting People 1/

18 FCG:n johtava asiantuntija Arto Itkonen osallistui näytteenottoon. Oikealla: Santtu Massisen virittelee Limnos-sedimenttinäytteenotinta. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Pekka Rihti ja Jarkko Suominen 18 FCG Consulting People 1/2013

19 Itä-Suomen vesistöjen pohjakerrostumien haitta-aineet kartoitettu Itä-Suomen vesistöissä tutkittiin viime syys- ja lokakuussa laajasti pohjakerrostumien maaaineksien eli sedimenttien haitta-aineita ja pohjaeläimiä teollisuus laitosten ja yhdyskuntien läheisyydestä. Tutkimus oli Etelä- Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELYkeskusten yhteishanke, jonka rahoitti ympäristöministeriö. Kilpailutuksen voittanut FCG vastasi tutkimuksen näytteenotosta ja tulosten raportoinnista. Näytteitä otettiin 38 kuormitetulta vesialueelta ja neljältä vähemmän kuormitetulta vertailualueelta, jotka oli valittu ELY-keskusten asiantuntijaryhmissä. Haittaainepitoisuuksien lisäksi tutkittiin mahdollisen pilaantumisen vaikutuksia pohjaeläimistöön 19 pisteessä, kertoo FCG:n johtava asiantuntija Arto Itkonen, joka toimi hankkeen projektipäällikkönä ja oli myös mukana näytteenotossa. Tutkimuspisteiden sijaintialueita kuormittavat tai ovat aiemmin kuormittaneet metallija puunjalostusteollisuus, jätevedenpuhdistamot, kaivos- ja kemiateollisuus, kaatopaikat, turvetuotanto ja puutarhatuotanto sekä pilaantuneet maaperäkohteet. Tutkimuskohteiksi valikoitui enimmäkseen Itä-Suomen isoja selkä vesiä, kuten Saimaa, Pielinen, Kallavesi, Pihlajavesi, Haukivesi ja Pyhäjärvi sekä muutama pienempi järvi. Hankkeen taustalla olivat Varkauden Huruslahdesta ja sen alapuoliselta Haukivedeltä vuonna 2008 löydetyt sedimentin korkeat, vesieliöstölle myrkylliset TBT-pitoisuudet, toteaa ympäristöinsinööri Esa Rouvinen Etelä- Savon ELY-keskuksesta. EU:n suunnalta oli myös saatu viestiä Suomen sisävesien liian vähäisestä tutkimustyöstä. Pilottihanke Kyseessä oli ensimmäisistä tässä mittakaavassa tehdyistä alueellisista sedimentin haitta-ainekartoituksista. Apuna haitta-aineiden seulonnassa oli uusi analyysipaketti, jolla voitiin tutkia kerralla yli 240 haitta-ainetta, kertoo Itkonen. Projektin tarkoituksena oli myös kehittää uusia työkaluja sedimentin velvoitetarkkailuun, vesistöjen käytön alueelliseen ohjaukseen ja vesienhoidon toteuttamiseen. Sedimentin ympäristömerkitystä on korostettu EU:n Vesipuitedirektiivissä. FCG:ltä hankkeeseen osallistui 10 hengen työryhmä Satamat ja vesiväylät ja Ympäristö ja energia -ryhmistä. Pohjaeläinten määritykset suoritti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Näytteenotossa oli paljon hyötyä Pookin matalataajuusluotauslaitteistosta, jonka avulla voitiin varmistaa, että näytteet tulivat edustavilta pehmeiltä pohjan alueilta, toteaa Itkonen. Tutkimushanke oli melkoinen logistinen haaste, kun 390 näytteen kerääminen 42 näytepisteestä pyrittiin organisoimaan mahdollisimman sujuvaksi. Matkaa maitse kertyi noin km ja vesitse 200 km. Näytteet lähtivät pikarahtina eri laboratorioihin. Pohjaeläinnäytteet seulottiin sitä ennen kentällä. Loogisia tuloksia Tutkimustulokset olivat sangen johdonmukaisia ja osoittivat, että suurimmat haittaainepitoisuudet löytyivät aivan sedimenttien pintakerroksesta. Pohjaeläimistä löytyi jonkun verran enemmän kehityshäiriöitä kuin aiemmissa selvityksissä. Erilaisten kuormituslähteiden vaikutukset näkyivät niille tyypillisinä haitta-aineina sedimentissä, arvioi sedimentin geokemiasta aiemmin väitellyt Itkonen. Rouvinen pitää nyt saatuja tuloksia aika pitkälti odotusten mukaisina, vaikka pitoisuudet saattoivatkin paikoitellen ylittää tai alittaa ennakkoarviot. Pientä nuhraantumista oli todettavissa laajemminkin, hän sanoo. Tutkimus saa jatkoa, mikäli tarvittava rahoitus löytyy. Tietyt kuormitetut alueet kaipaisivat vielä lisätarkennuksia. Sedimenttien haitta-aineet aiheuttavat monasti isomman terveysriskin kuin pilaantuneet maat, koska ihmisten altistuminen esimerkiksi uidessa tai kaloihin kertyneitä haittaaineita syömällä on varsin mahdollista. Asiaan on herätty kunnolla vasta viime vuosina. Huolestuttavaa on se, että korkeita pitoisuuksia ei tässä tutkimuksessa löytynyt pelkästään ennestään tunnetuista kohteista ranta-alueilta vaan myös selkävesiltä. Syvännesedimentin kohonneet arvot saattavat kertoa huomattavasti kohonneista pitoisuuksista jossain lähempänä kuormituslähteitä, Itkonen huomauttaa. FCG Consulting People 1/

20 Koulutus ihmisoikeutena FCG:n seminaariaiheena FCG järjestää vuosittain kaksi suurta yhtiön asiakkaille ja yhteistyökumppaneille suunnattua tapahtumaa. Näistä toinen on korkean tason kutsu vierasseminaari, jonka teema rakentuu kansain välisen konsultoinnin ympärille. Marraskuussa 2012 järjestetyn seminaarin aiheena oli Koulutus ihmis oikeutena. Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Rami Aapasuo FCG:n kansainvälisen liiketoiminnan kutsuvierasseminaarin alustajaksi oli kutsuttu kehitysministeri Heidi Hautala ulkoasiainministeriöstä. Hän painotti puheenvuorossaan, että ihmisoikeusperustaisuuden muuttaminen retoriikasta kehityspolitiikan ja -yhteistyön käytäntöjä muovaavaksi läpikäyväksi periaatteeksi on keskeinen asia, jonka tulisi toteutua myös valtion kehityspoliittisen toimenpideohjelman toimeenpanossa. Käytännössä esimerkiksi kehityspoliittisiin ohjelmiin eri maissa on sisällytetty suoraan ihmisoikeuksia koskevia tavoitteita, kuten perusopetuksen sukupuolijakauma, vammaisten lasten määrä, maantieteellinen jakauma ja eri etnisten ryhmien osallistuminen opetukseen. - Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa normittaa kehitysprosesseja niin, että ne koskevat myös kaikkein heikoimpia, ilman syrjintää ja niin, että paikallisella väestöllä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa tekemämme kehitysyhteistyön toteutukseen, Hautala korosti puheenvuorossaan. Hautala totesi, että koulutus ihmisoikeutena voidaan nähdä muille ihmisoikeuksille edellytyksiä luovana perusoikeutena. Samalla se tukee myönteistä yhteiskuntakehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja rauhan säilymistä. Koulutuksen myönteisiä vaikutuksia on käsitelty laajasti tutkimuksissa. Sillä on myös merkittävä sopeuttava ja sosiaalistava tehtävänsä identiteettien ja vastuullisen kansalaisuuden muotoutumisessa, sekä kriittisen yhteiskunnallisen osallistumisen edistämisessä. - Investoinnit koulutukseen ja kansalaisten koulutustasoon merkitsevät pitkällä tähtäimellä investointia myös ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, ministeri Hautala kiteytti. Ulkoministeriö tukee myös Suomen koulutusvientiponnisteluja yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Köyhimpien kehitysmaiden ohella kehittyvien talouksien maat ovat kiinnostavia koulutusosaamisen viennin kohteita. 20 FCG Consulting People 1/2013