Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Riitta Antikainen LT, geriatrian dosentti, ma geriatrian professori Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos geriatrian ylilääkäri Oulun kaupunginsairaala Tarja Konttila LL, geriatrian ylilääkäri Kuusamon terveyskeskus Jukka Virolainen LL, osastonlääkäri Helsingin kaupunginsairaala Timo Strandberg LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot HYKS, sisätautien klinikka Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito Muistisairaista 15 :lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan. Dementia on kuolemaan johtava sairaus, jonka loppuvaiheen kestoa on vaikea ennustaa. Syömisongelmat ja toistuvat hengitystieinfektiot voivat olla lähestyvän kuoleman, ei huonon hoidon merkki. Lääkärin tulee tuntea sairauden kulku ja keinot hyvän oireenmukaisen hoidon turvaamiseksi. Potilaan ja hänen läheistensä kanssa on keskusteltava ajoissa loppuvaiheen hoidosta. Letkuruokinta, verinäytteiden otto ja sairaalaan siirtäminen aiheuttavat potilaalle usein enemmän haittaa kuin hyötyä. LIITETAULUKKO 1 pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 12/2013 Vertaisarvioitu VV Muistisairaudet lisääntyvät jyrkästi iän mukana, joten eliniän pidentyessä yhä useampi sairastuu ja kuolee vaikeaan dementiaan (kuvio 1). Dementian yleistyminen kuolinsyytilastoissa johtuu paitsi väestön vanhenemisesta myös diagnosoinnin parantumisesta (1,2), joskin dementia-diagnoosin käyttö kuolinsyytilastoissa vaihtelee eri maissa (3). Vuonna 2010 dementia oli yli 65-vuotiaan suomalaisen kuolinsyynä. Heistä 7 kuoli kotona tai palveluasunnossa (mukaan on luettu myös tuettu palveluasuminen), 25 vanhain- ja hoivakodeissa ja 69 sairaaloissa tai terveyskeskuksissa (1). Dementiaa sairastavista kuolee hoivakodeissa USA:ssa 70 (4), Belgiassa 66, Englannissa 60 ja Hollannissa 92 (5). Sairaaloissa kuolee USA:ssa 16 (2), Belgiassa 23, Hollannissa 3 ja Englannissa 36 (5). Kotona kuolee Belgiassa 11, muissa maissa dementiaa sairastavien kotikuolemat ovat vielä harvinaisempia (5). Tässä artikkelissa käytetään pitkäaikaisesta laitoshoitopaikasta nimitystä hoivakoti. Vaikea dementia ja kuolleisuus Cascade-tutkimuksessa (Choices, attitudes, and strategies for care of advanced dementia at the end-of-life) (6) vaikea dementia määriteltiin tilaksi, jossa potilaan kognitiivinen vaje on pysyvästi niin suuri, että hän ei tunnista läheisiään ja kyky kommunikoida verbaalisesti on vähäinen. Toiminnallisesti potilas on täysin avun tarpeessa: hän ei hallitse rakon eikä suolen toimintaa eikä kykene kävelemään. Dementian vaikeaa vaihetta kuvaavat CPS-asteikon (Cognitive Performance Scale) arvo 5 6, GDS-asteikon (Global Deterioration Scale) 7 ja FAST-asteikon (Functional Assessment Staging) 7c tai enemmän. Asteikot on esitelty liitetaulukossa 1 lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www. laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 12/2013). Muistisairaus on etenevä sairaus riippumatta siitä, onko kyseessä Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, näiden sekamuoto tai muusta syystä johtuva muistisairaus. Muistipotilaat ovat usein monisairaita ja alttiita kuolemaan johtaville tapahtumaketjuille. Noin 15 dementiaa sairastavista etenee vaikeaan vaiheeseen, muut kuolevat eri syistä ennen sitä (3). Loppuvaiheen kulkua on vaikea tarkkaan ennustaa (3,7). Dementiaa ei usein tunnisteta kuolemaan johtavaksi sairaudeksi ja potilaan jäljellä oleva elinaika arvioidaan yleensä todellista pidemmäksi (2,6,8,9). Taulukossa 1 on yhteenveto tutkimuksista, jotka kuvaavat vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen tapahtumia. Prospektiivisissa tutkimuksissa hoivakodin potilaiden kuolleisuus oli 6 kuukauden aikana (10,11,12), 12 kuukauden seurannassa 41 (12) ja 18 kuukauden seurannassa 55. Vaikean vaiheen kestosta ennen seurannan alkua ei ollut tietoa (6). Jos potilaat olivat joutuneet sairaalahoitoon esimerkiksi lonkkamurtuman tai keuhkokuumeen vuoksi, kuolleisuus oli vielä suurempi (13,14). Potilaista, joilla saattohoitopäätös oli tehty tai amerikkalaisen käytännön mukaiset dementia- 909

2 katsaus kuvio 1. Ikävakioitu dementiakuolleisuus :ta keskiväkiluvun henkeä kohti Suomessa vuosina (1). Kuolleisuus/ Miehet Naiset potilaan saattohoitokriteerit täyttyivät, 51 kuoli vuoden kuluessa (15). Nämä saattohoitokriteerit (liitetaulukko 1) tai uudemmatkaan ennustemittarit pystyvät vain harvoin arvioimaan jäljellä olevaa elinaikaa ja tunnistamaan ne potilaat, joiden lähiajan kuolemanvaara on suuri (10,11,12). Jäljellä olevaa elinaikaa ennustavia tekijöitä on pyritty kartoittamaan. Keuhkokuume lisää vaikeasti dementoituneen kuolemanvaaraa joidenkin (6,13,14,15), mutta ei kaikkien tutkimusten mukaan (10,12). Muita kuolemanriskiä lisääviä muuttujia ovat miessukupuoli, korkea ikä, ulosteen pidätyskyvyttömyys, syömisongelmat, täydellinen toimintakyvyn puute, painonlasku, paino indeksi alle 18,5 kg/m 2 (12), vireystilan lasku suurimman osan aikaa sekä sairaudet, kuten Taulukko 1. Vaikeaa dementiaa sairastavien ikääntyneiden hoivakotipotilaiden kuolleisuus sekä sairauksien ja oireiden esiintyvyys seurannan aikana. Tutkimus Asetelma Vaikeusaste Potilaita n Seuranta kk Kuollut Pneumonia Syömisongelma Dyspnea Kipuja Painehaavaumia Painonlaskua ym. (6) ym. (8) ym. (10) ym. (11) ym. (12) Morrison ym. (13) Hicks ym. (15) Lamberg ym. (16) Pro spek tiivinen CPS GDS Retro spektiivinen CPS kolme kohorttia a) CPS 5 6 b) CPS 5 6 c) FAST 3 7c a) b) c) a) 28 b) 35 c) CPS Retros pektiivinen CPS GDS 6 7 a) 80 b) 38 a) pneumonia b) lonkkamurtuma kohortti Saattohoitokriteerit tai -päätös. 4 a) 6 b) 6 a) 53 b) Retrospektiivinen CPS CPS = Cognitive Performance Scale 2 GDS = Global Deterioration Scale 3 FAST= Functional Assessment Stage 4 Saattohoitokriteerit: ks. liitetiedosto artikkelin pdf-versiossa 5 Seurannan alussa 6 Viimeisen 30 elinpäivän aikana 910

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt. Tautikuolleisuus Helsinki: Tilastokeskus (siteerattu ). ksyyt_2010_ _kat_003_ fi.html. 2 SL, Black BS, Ersek RN ym. Advanced dementia: State of art and priorities for the next decade. Ann Intern Med 2012:156: Van den Steen. Dying with dementia: What we know after more than a decade of research. J Alz Dis 2010;22: Givens JL, Jones RN, Shaffer ML, Kiely DK, SL. Survival and comfort after treatment of pneumonia in advanced dementia. Arch Intern Med 2010;170: Houttekier D, Cohen J, Bilsen J, Addington-Hall J, Onwuteaka-Philipsen BD, Deliens L. Place of death of older persons with dementia. A study of five European countries. J Am Geriatr Soc 2010;58: SL, Teno JM, Kiely DK ym. The clinical course of advanced dementia. N Engl J Med 2009:361: Gill TM, Gahbauer EA, Han L, Allore HA. Trajectories of disability in the last year of life. N Engl J Med 2010; 362: SL, Kiely DK, Hamel MB. Dying with advanced dementia in the nursing homes. Arch Intern Med 2004:164: Sachs GA, Shega JW, Cox-Hayley D. Barriers to excellent end-of-life care for patients with dementia. J Gen Intern Med 2004;19: SL, Kiely DK, Hamel MB ym. Estimating prognosis for nursing home residents advanced dementia. JAMA 2004:1291: SL, Miller SC, Teno JM, Kiely DK, Davis RB, Shaffer ML. Prediction of 6-month survival of nursing home residents with advanced dementia using ADEPT vs hospice eligibility guidelines. JAMA 2010:1303: SL, Miller SC, Teno JM, Davis RB, Schaffer MF. The advanced dementia. Prognostic tool: A risk Score to estimate survival in nursing home residents with advanced dementia. J Pain Symtom Manage 2010;40: Morrison SR, Siu AL. Survival of end-stage dementia following acute illness. JAMA 2000;284: Meier DE, Ahrinheim JC, Morris J, Baskin-Lyons S, Morrison RS. High short term mortality in hospitalized patients with advanced dementia. Lack of benefit of tube feeding. Arch Intern Med 2001;161: Hicks KL, Rabins PV, Black B. Predictors of mortality in nursing home residents with advanced dementia. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2010;25: Lamberg JL, Person CJ, Kiely DK, SL. Decisions to hospitalize nursing home residents dying with advanced dementia. J Am Geriatr Soc 2005;53: sydämen vajaatoiminta ja syöpä (10,12). Vaikka korkea ikä (> 83 vuotta) lisää kuolemanvaaraa, sitä merkittävämpiä riskitekijöitä ovat toiminnallinen tila ja muut sairaudet (10,15). Loppuvaihetta koskevat hoitoratkaisut Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheeseen liittyy monia haasteellisia oireita ja vaivoja. Viimeisen 3 6 elinkuukauden aikana syömisongelmia esiintyy jopa 90 :lla potilaista (6,16), keuhkokuume :lla (6,8,16), kipuja :lla, hengenahdistusta 8 46 :lla (6,8) ja painehaavaumia 5 39 :lla (6,8,10,11). Muut vanhusväestön yleiset sairaudet ovat dementian loppuvaiheessa harvinaisempia. Esimerkiksi sydäninfarkti oli 2 :lla, lonkkamurtuma 7 :lla ja mahasuolikanavan verenvuotoa tosin 26 :lla, mutta nämä tilat liittyivät vain harvoin kuolemaan (6). Vaikka oireettomuutta pidetään keskeisenä tavoitteena (2,6,17,18), oli vain kolmannes potilaista saattohoidossa ennen kuolemaansa (6) ja muutoinkin hoitolinjaukset tehtiin vasta lähellä kuolemaa (16). Hyvään oireenmukaiseen hoitoon ei yleensä pitäisi kuulua verinäytteiden ottoa, mekaanisia rajoitteita, suonensisäisiä kanyyleja tai ruokintaletkuja (6,8). Cascade-tutkimuksessa 30 vaikeasti dementoituneista potilaista sai viimeisen kolmen elinkuukauden aikana suonensisäistä nestehoitoa, 15 oli siirretty sairaalaan tai ainakin päivystyspoliklinikalle ja 7 :lle oli asetettu ravitsemusletku. Ennen kuolemaa 40 :lle vanhuksista oli tehty ainakin yksi näistä toimenpiteistä (6). Omaisista vain vajaa viidennes oli keskustellut lääkärin kanssa sairauden kulusta ja ennusteesta (6). Jos omainen arvio läheisensä jäljellä olevan elinajan olevan alle puoli vuotta ja hänellä oli tietoa loppuvaiheen sairaudenkulusta, potilaalle tehtiin harvemmin rasittavia toimenpiteitä kuin muille. Tavallisimmat loppuvaiheen hoitoratkaisut koskevat infektioiden (etenkin keuhkokuumeen), syömisongelmien ja kivun hoitoa sekä tarkoituksenmukaisen hoitopaikan valintaa (2,3,17). Keuhkokuume Vaikeasti dementoituneista ainakin 41 sairastuu elämänsä viimeisten kuukausien aikana vähintään kerran keuhkokuumeeseen ja joka toinen sairastuneista kuolee seuraavan 6 kuukauden aikana (6). Sairaalassa hoidettujen potilaiden akuutin vaiheen kuolleisuus oli 18, 6 kuukauden seurannassa jopa 53 (13). Keuhkokuumeen hoito antibiootilla on yleistä (4,13). Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan se pidentää potilaan elinaikaa keskimäärin 9 kuukaudella riippumatta siitä, onko antibiootti annettu suun kautta vai parenteraalisesti (4). Antibioottihoitoon päädyttäessä voidaan siis valita helpoin ja vähiten potilasta rasittava antotapa (4). Antibiootein hoidetuilla potilailla oli merkitsevästi enemmän haittaavia oireita verrattuna niihin, jotka eivät saaneet antibioottia. Antibioottihoitoon ja sairaalasiirtoon voi liittyä kipuja, hengenahdistusta, masennusta, pelkoa, ahdistusta, levottomuutta, ihovaurioita ja hoitotapahtumien vastustamista (19). Parenteraalisen hoidon onnistumisen varmistamiseksi käytetään usein potilasta rasittavia mekaanisia rajoitteita (13). Jos potilaiden toiminnallinen haitta oli vaikea, oli ennuste samanlainen riippumatta siitä, hoidettiinko heitä antibiootilla vai ei (20). Silloin kun potilaan hyvää oloa pidetään tärkeämpänä kuin elinajan pidentymistä, tulisi harkita antibioottihoidosta pidättäytymistä ja keskittyä hyvään oireenmukaiseen hoitoon (4,19). Keuhkokuumetta sairastavalla saattaa ennen kuolemaa kuitenkin olla sellaisia haittaavia oireita, joita suunkin kautta otettu antibioottihoito voi lievittää, mutta suonensisäisen nesteytyksen ei ole todettu lievittävän niitä (21). Syömisongelmat Syömisongelmia ovat potilaan vastustelu tai välinpitämättömyys syötettäessä, ruokahaluttomuus, vaikeudet pureskella ja niellä ruokaa sekä aspirointi. Seurauksena voi olla tahaton painonlasku ja elimistön kuivuminen (6,22). Syömisongelman ilmaantuessa on syytä sulkea pois muiden sairauksien tai lääkityksen aiheuttamat haitat. Antikolinerginen lääkitys voi aiheuttaa suun kuivuutta, bisfosfonaatit esofagiittia, kipulääkkeet ruokahaluttomuutta, neuroleptit liikehäiriöitä ja unilääkkeet vireystilan laskua (22). On myös syytä tarkistaa ruokailutilanne ja ruuan laatu, ruokailukerrat, ruokailuasento sekä syöttämistekniikka. Suun kautta tapahtuva ruuan ja nesteen saanti voidaan osittain korvata nenä-mahaletkun tai ihon läpi endoskooppisesti tehdyn gastrostooman (PEG) avulla (22). Cochrane-katsaukseen 911

4 katsaus 17 Givens JL, Kiely DK, Carey K, SL. Health care proxies of nursing home residents with advanced dementia: decisions they confront and their satisfaction with decision-making. J Am Geriatr Soc 2009;57: Engel SH, Kiely DK, SL. Satisfaction with end-of-life care for nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2006;54: Chang A, Walter LC. Recognizing dementia as a terminal illness in nursing home patients. Arch Intern Med 2010;170: Fabiszewski KJ, Volicer B, Volicer L. Effect on antibiotic treatment on outcome of fevers in institutionalized Alzheimer patients. JAMA 1990;263; Van der Steen, Pasman HR, Ribbe MW, Van der Wal G, Onwuteaka- Philipsen BD. Discomfort in dementia patients dying from pneumonia and its relief by antibiotics. Scand J Inf Dis 2009;41: Finucane TE, Christmas C, Travis K. Tube feeding in patients with advanced dementia. A review of the evidence. JAMA 1999;282: Sampson EL, Candy B, Jones L. Enteral tube feeding for older people with advanced dementia. Cochrane Database of Systematic Reviews SL, Kiely DK, Lipsitz LA. The risk factors and impact on survival of feeding tube placement in nursing home residents with severe cognitive impairment. Arch Intern Med 1997;157: on koottu tulokset letkuruokinnan hyötyä selvittävistä seurantatutkimuksissa. Syömisongelmaisista potilaista suurin osa sairasti dementiaa ja kuudessa tutkimuksessa oli päätetapahtumana kuolleisuus. Letkuruokintaa saaneiden elinaika ei pidentynyt, aspiraatioriski ei vähentynyt eivätkä toimintakyky, ravitsemustila tai elämänlaatu korjaantuneet suun kautta ravintoa saaneisiin potilaisiin verrattuna (23). Taulukossa 2 on tutkimuksia letkuruokinnan vaikutuksista potilaiden ennusteeseen (14,24 28). Satunnaistettuja tutkimuksia ei aiheesta ole. PEG:n käyttö ei edistänyt painehaavauman paranemista, vaan potilaalla oli kaksinkertainen riski saada painehaavaumia verrattuina niihin, joita ravittiin suun kautta (27). Syöttöletkun käyttöön on kuvattu liittyvän lukuisia muitakin komplikaatioita, kuten aspiraatiota, fisteleitä, ja tulehduksia (23,25,29). Joka viidennen potilaan ruokintaletkun paikkaa jouduttiin korjaamaan, mikä johti usein siirtoon akuuttisairaalaan ja korkeaan kuolleisuuteen (64 vuoden aikana) (30). Näyttö letkuruokinnan hyödyistä on siis olematon ja se saattaa ennemminkin lisätä kärsimyksiä (2,28,29,30). On kuitenkin pohdittu, havaitaanko nielemisvaivat vasta dementian edettyä vaikeaan muotoon (31) ja voitaisiinko potilaan painonlasku estää, jos letkuruokinta aloitettaisiin jo muistisairauden lievemmässä vaiheessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan potilaan menetettyä kykynsä syödä itse ei PEG-letkun asentamisen ajankohdalla (1 4 kuukautta) kuitenkaan ole vaikutusta jäljellä olevan eliniän pituuteen (28). Syöttöletkua on mahdollista harkita käytettäväksi esimerkiksi välttämättömien lääkkeiden antamista varten. Sen asentaminen on kuitenkin potilaalle rasitus eikä se saisi johtaa muihin potilasta haittaaviin toimenpiteisiin, kuten sitomiseen. Tarvittaessa tulisikin pohtia muita vaihtoehtoja yksilöllisesti räätälöitynä (31). Omaiset näkevät usein letkuruokinnan vaihtoehtona potilaan nälkiintymiselle ja kuivumiselle (14,23). Kognitiivisesti hyväkuntoisilla vaikean sairauden loppuvaiheen hoito sujuu usein ilman nesteytystä ja ravintoa (32). Jos vaikeasti dementoitunut lopettaa syömisen kokonaan, tilaan voi liittyä kipua, levottomuutta ja kuivumista, joiden voidaan olettaa haittaavan potilasta. Nämä oireet eivät kuitenkaan yleensä ole voimakkaita ja ne vähenevät nopeasti etenkin niillä, joiden kuolinprosessi on jo käynnissä. Tilanne muistuttaa loppuvaiheen syöpää sairastavan tilaa, ja nämä havainnot puoltavat päätöstä luopua vaikeasti dementoituneen keinotekoisesta nesteytyksestä (33). Oireenmukaista hoitoa, kuten suun hoitoa, ei saisi unohtaa (33). Taulukko 2. Letkuruokintaa saavien vaikeasti dementoituneiden vanhusten ennuste suhteessa verrokkeihin. Tutkimukset eivät ole satunnaistettuja. Tutkimus Asetelma Ikä, v Seuranta-aika Potilaiden määrä, n Syöttöletku NML 1 tai PEG 1 Meier ym. (14) 63 4,2 v PEG = 51 verrokit = 31 ym. (24) > kk Syöttöletku = 135 verrokit = Murphy ym. (25) Retrospektiivinen 24 kk PEG = 23 verrokit = 18 Alvarez-Fernandez ym. (26) kk (mediaani) NML = 14 verrokit = 53 Teno ym. (27) ka 83 PEG = verrokit = Teno ym. (28) ka 85 PEG = verrokit = Tulokset Interventio vs. verrokit Elinaika 195 vrk ( ) vs. 189 vrk ( ) (P = 0,90) Kuoleman riskisuhde 0,99 (95 :n LV 0,67 1,21) Elinaika 59 vrk (2 365) vs. 60 vrk (2 229) (P = 0,37) Kuoleman riskisuhde 3,5 (95 :n LV 1,5 8,3) PEG-potilaan riski saada painehaavauma 2,27 (95 :n LV 1,95 2,65) Vakioitu vaarasuhde 1,03 (95 :n LV 0,94 1,13) 1 NML = nenämahaletku, PEG = perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma 912

5 tieteessä 25 Murphy LM, Lipman TO. Percutaneous Endoscopic Gastrostomy does not prolong survival in patients with dementia. Arch Intern Med 2003;163: Alvarez-Fernandez B, Garzia- Ordonez MA, Martinez-Manzanares C, Gomez-Huelgas R. Survival of a cohort of elderly patients with advanced dementia: nasogastric tube feeding as a risk factor for mortality. Int J Geriatr Psychiatry 2005;20: Teno JM, Gonzalo P, SL, Kuo S, Fulton AT, Mor V. Feeding tubes and the prevention or healing of pressure ulcers. Arch Intern Med 2012;172: Teno JM, Gozalo PL, SL ym. Does feeding tube insertion and its timing improve survival. J Am Geriatr Soc 2012;60: Freeman C, Ricevuto A, DeLegge MH. Enteral nutrition in patients with dementia and stroke. Curr Opin Gastroenterol 2010;26: Kuo S, Rhodes RL, SL, Mor V, Teno JM. Natural history of feeding tube use in nursing home residents with advanced dementia. J Am Med Dir Assoc 2009;10: Regnand C, Leslie P, Crawford H, Matthews D, Gibson L. Gastrostomies in dementia: bad practice or bad evidence. Age and Ageing 2010;39: McCann RM, Hall WJ, Groth-Juncker A. Comfort care for terminally ill patients. The appropriate use of nutrition and hydration. JAMA 1994;272; Pasman HRW, Onwuteaka-Philipsen BD, Kriegsman DMW, Ooms ME, Ribbe MW, van der Wal G. Discomfort in nursing home patients with severe dementia in whom artificial nutrition and hydration is foregone. Arch Intern Med 2005;165: Gozalo P, Teno JM, SL ym. End-of-life transitions among nursing home residents with cognitive issues. N Engl J Med 2011;365: Givens JL, Selby K, Goldfield KS, SL. Hospital transfers and nursing home residents with advanced dementia. J Am Geriatr Soc 2012;60: Aaltonen M, Rissanen P, Forma L, Raitanen J, Jylhä M. The impact of dementia on care transitions during the last two years of life. Age and Ageing 2012;41: Givens JL, Prigerson HG, Kiely DK, Schaffer ML, SL. Grief among family members of nursing home residents with advanced dementia. Am J Geriatric Psychiatry 2011;19: Schultz R, Mendelsohn AB, Haley WE ym. End-of-life care and the effects of bereavement on family caregivers of persons with dementia. N Engl J Med 2003;349: Sachs GA. Dying from dementia. N Engl J Med 2009;361: Kiely DK, Givens JL, Shaffer ML, Teno JM, SL. Hospice use and outcome in nursing home residents with advanced dementia. J Am Geriatr Soc 2010;58: Hoitopaikka Amerikkalaisessa tutkimuksessa vaikeasti dementoituneista oli joutunut kokemaan vähintään yhden rasittavan sairaalasiirron kolmen viimeisen elinkuukauden aikana (6,34). Yleisin syy oli keuhkokuumeen tai muun infektion epäily (6,35), harvemmin epäily mahasuolikanavan vuodosta (7 ) tai hengitysvajaus (8 ). Vain 5 sairaalasiirroista aiheutui murtumaepäilyistä (6,35). Merkittävimmät syyt päivystyskäynteihin olivat kaatumiset, infektiot ja syöttöletkun komplikaatiot. Jos hoidonrajausta ei-tarpeettomia sairaalasiirtoja ei ollut tehty, riski siirtoon oli viisinkertainen (35). Suomalaisia kotona asuvia muistisairaita vanhuksia siirrettiin hoitopaikkojen välillä viimeisen kahden elinvuoden aikana 32 enemmän kuin kognitiivisesti terveitä, ja siirrot lisääntyivät juuri ennen kuolemaa (36). Siirto akuuttisairaalaan ja outo hoitopaikka ovat potilaalle usein ylimääräinen rasite, johon voi liittyä lisääntynyt deliriumriski ja altistuminen päällekkäisille tutkimuksille. Samalla hoito on vaarassa pirstaloitua (2,4,14,16). Turha päivystykseen siirto voi huonontaa elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelua ja laatua sekä lisätä kustannuksia (34). Sairaalahoito voi kuitenkin olla tarpeen, jos oireiden lievitys tai esimerkiksi murtuman hoito ei ole hoivakodissa mahdollista (16). Niissä Euroopan maissa, joissa oli runsaasti hoivakotipaikkoja ja henkilökunnan osaamiseen oli panostettu, vanhusten sairaalahoitojaksot olivat vähäisempiä kuin resursseiltaan niukemmissa maissa (5). Läheisten huomioiminen Dementiaa ei välttämättä pidetä kuolemaan johtavana sairautena (3,37,38). Omaiset saattavat kokea sen loppuvaiheen erilaiseksi kuin muiden sairauksien, sillä se kestää usein pitkään potilaan menettäessä vähitellen henkiset kykynsä. Läheiset ovat tyytyväisiä elämän loppuvaiheen hoitoon, jos se on tapahtunut dementian hoitoon erikoistuneessa yksikössä, potilas on saatu oireettomaksi (17,18,39,40) ja kun heillä on ollut riittävästi aikaa keskustella hoitolinjauksista henkilökunnan kanssa (18,39). Vaikka keskustelu ei aina näytä vähentäneen haitallisia interventioita (6) eikä vaikuttaneen omaisten tyytyväisyyteen (17), on hoidon suunnittelu sekä omaisten tukeminen ja valmistaminen kuolemaan silti tärkeää hyvän hoidon kannalta (3,18). Tyytyväisyyttä vähensi ruokintaletkun käyttö (18), joskaan tutkimuksesta ei selviä, mikä sai läheiset kokemaan sen hoitoa heikentäväksi. Hoitohenkilökunnan ja potilaan omaisten välille tulisi pyrkiä luomaan luottavainen suhde, jotta he saisivat riittävästi tietoa ja voisivat osallistua hoitoa koskeviin päätöksiin (18,39). Hoivakodissa kuolleen dementiapotilaan läheisen suru voi olla suurempi kuin omaishoitajana toimineen (37). Omaisista 90 uskoi kuitenkin kuoleman olleen helpotus dementoituneelle ja kolme neljästä tunsi itsekin helpotusta. Läheisten masennusoireet lievittyivät kolme kuukautta kuoleman jälkeen, jos potilas oli ollut kotihoidossa, mutta kestivät kauemmin laitoshoidossa kuolleiden omaisilla. Masennus oireet saattavat olla lievempiä niillä läheisillä, joilla on ollut tietoa dementian taudinkulusta (38). Loppuvaiheen hoidon suunnittelu Dementian loppuvaihe voi kestää pitkään (19), mutta se ei kuitenkaan saisi olla esteenä palliatiiviselle hoidolle, jossa ensisijainen tavoite on potilaan oireettomuus ja jäljellä olevan elämän laatu (2,39). Tavallisin hoitopaikka on hoivakoti tai sairaalan (terveyskeskuksen) osasto, harvemmin saattohoitokoti tai palliatiiviseen hoitoon erikoistunut yksikkö (5,6,9,40). Hoito tähtää potilaan ja läheisten psyykkisten, fyysisten sekä henkisten kärsimysten ehkäisemiseen ja lievitykseen moniammatillisen hoitosuunnitelman avulla (41). Dementian loppuvaiheessa potilaista kärsii jossain vaiheessa kivuista, jotka voivat vielä yleistyä kuoleman lähestyessä (3,6). Dementoituneen kipua voi olla vaikea tunnistaa (9, 42). Tosin kivun hoito voi olla puutteellista siinäkin tapauksessa, että se on tunnistettu (3,8,9). Potilaat saivat tehokasta kivun ja hengenahdistuksen hoitoa useammin saattohoito-osastolla kuin tavanomaisella hoivaosastolla (40,41). Saattohoidossa olleiden dementiapotilaiden omaiset olivat tyytyväisempiä hoidon laatuun ja saamaansa tietoon kuin he, joiden läheisiä ei ollut hoidettu saattohoidon periaatteiden mukaan (40, 41). Kipujen tunnistaminen ja hoitaminen näyttää kuitenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan selvästi parantuneen (8,43). Vaikeasti dementoituneen potilaan loppuvaiheen hoidossa ja sen suunnittelussa on parantamisen varaa (taulukko 3). Pitkäaikaishoidossa vuonna 2002 olleista suomalaisista 13 :lla oli 913

6 katsaus 41 Teno JM, Gonzalo PL, Lee IC ym. Does hospice improve quality of care for persons dying from dementia. J Am Geriatr Soc 2011;59: Björkman M, Palviainen J, Laurila J, Tilvis R. Iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arviointi. Kahden kipumittarin vertailu. Suom Lääkäril 2007; Haasum Y, Fastbom J, Kåreholt I, Johnell K. Pain treatment in elderly persons with and without dementia: a population-based study of institutionalizes and home-dwelling ederly. Drugs Aging 2011;28: Laakkonen M-L. Advance care planning. Elderly patient s preferences and practices in long-term care. Väitöskirja, Helsingin yliopisto Noro A, Finne-Soveri H, Björkgren M, Vähäkangas P, toim. Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus. Stakes, Raportteja M205, Teno JM, Gozalo PL, Bynum JP ym. Change in end-of-life care for Medicare beneficiaries: site of death, place of care, and health care transitions in 2000, 2005, and JAMA 2013;309: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Duodecim 2008;124: Laki potilaan oikeuksista. ajantasa/1992/ ei-elvytetä -päätös ja vain 0,6 :lla ei-sairaalahoitoa -päätös. Käytäntö vaihteli hoitokotien välillä, mikä viittaa mahdollisesti siihen, ettei kattavaa keskustelua tai ohjeistusta ole ollut (44). Letkuruokinta oli harvinaista suomalaisissa pitkäaikaishoitopaikoissa ainakin vuosina (45). Loppuvaiheen dementiapotilaan altistaminen hoidoille, joiden hyöty jää kyseenalaiseksi, voi johtua useista seikoista. Ennustearvio saattaa puuttua tai olla virheellinen, hoitosuunnitelmaa ei ole tai läheisten saama informaatio voi olla ristiriitaista. Osatekijöinä saattavat olla myös kulttuurierot, saattohoidon osaamisen puute tai se, että sairauden ei ymmärretä johtavan kuolemaan (2,9,39). Suuressa amerikkalaisaineistossa kuolemat akuuttisairaaloissa vähenivät 2000-luvulla, mutta silti sairaalasiirrot lisääntyivät viimeisen elinkuukauden aikana (46). Dementia sisältyy kuolevan potilaan hoitoa koskevan Käypä hoito -suosituksen kymmenen tärkeimmän sairauden ryhmään, joiden loppuvaiheen oireita tulee lievittävää palliatiivisen hoidon keinoin (47). Vaikeasti dementoitunut on menettänyt kykynsä kuvata oireitaan, joten hänen kanssaan ei ole mahdollista laatia hoitosuunnitelmaa ellei aiempaa hoitotahtoa ole tehty. Laki potilaan oikeuksista (48) kuitenkin edellyttää, että ennen tärkeää hoitopäätöstä kuullaan laillista edustajaa tai lähiomaista tai muuta läheistä sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Suunnitelman on perustuttava potilaan henkilökohtaisten arvojen huomioon ottamiseen (3). Periaatteena on laatia hoitosuunnitelma siten, että se on valmiina käytettäväksi, kun sitä tarvitaan. Lopuksi Vaikea dementia on kuolemaan johtava sairaus, jonka loppuvaihetta kuvaa pitkäaikainen toimintakyvyn heikkeneminen sekä runsas hoidon tarve (6). Infektiot ja syömisongelmat voivat olla pitkälle edenneen dementian ja lähestyvän kuoleman eivätkä huonon hoidon merkki. Lääkärin on huolellisesti harkittava määräämiensä toimenpiteiden tavoitteet ja seuraukset. Onko tarkoitus ensisijaisesti pidentää elämää vai lievittää oireita? Hoitavan lääkärin tulee kannustaa potilasta ja läheisiä osallistumaan hoidon suunniteluun silloin, kun potilas vielä itse kykenee ottamaan kantaa hoitolinjauksiin. Keskustelua ei pidä jättää viime vaiheisiin, päivystyspoliklinikasta puhumattakaan (9,19). Toisaalta, vanhuksen akuuttia sekavuusoireyhtymää (delirium) ei päivystyksessä saa sekoittaa dementian loppuvaiheeseen. Hoivakoti sopii hyvin dementiapotilaan hoitoon, kunhan siellä on riittävästi palliatiivisen hoidon asiantuntemusta sekä tarvittava välineistö, keinot ja sovitut hoitolinjat. Dementoituneet tarvitsevat pitkäaikaisen hoitosuhteen, jossa lääkäri tuntee sekä potilaan että läheiset (3). Lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa on koulutettava tun- Taulukko 3. Vaikeasti dementoituneiden vanhusten hoidon suunnittelu ja rasittavien toimenpiteiden esiintyvyys. Potilaita n DNR 1 DNH 2 Tutkimus Asetelma Potilasvalinta Vaikeusaste Hoitotahto Letkuruokinta Laboratoriokokeita Sitomista Suonensis. hoito Morrison ym. (13) a) lonkkamurtuma b) pneumonia Sairaalapotilaita Hoivakotipotilaita GDS 6 7 a) 38 b) 80 a) 40 b) 30 a) 3 b) 5 a) 71 b) 45 a) 32 b) Meier ym. (14) Lamberg ym. (16) Retrospektiivinen FAST 6d CPS > DNR = ei elvytystä 2 DNH = ei tarpeettomia sairaalasiirtoja 330 vrk ennen kuolemaa 914

7 tieteessä Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Riitta Antikainen: matka-, luento- tai kokouskuluja (Novartis, Lundback), kliinisiä lääketutkimuksia (Merck, Andromeda, Ingenix Pharm serv.). Timo Strandberg: kokousmatkoja geriatrian alan yhdistysten (EUGMS, SGF) johtokuntien jäsenenä. Tarja Konttila, Jukka Virolainen: ei sidonnaisuuksia. temaan loppuvaiheen dementian kulku (3,8,19). Ennen sairaalasiirtoa on arvioitava, voisiko hoitoa sittenkin jatkaa hoivakodissa (6). Vaikeasti dementoituneen vanhuksen palliatiivinen hoito ei tarkoita hoitamatta jättämistä tai eutanasiaa. Hyödyltään kyseenalaisten hoitojen rajaukset ja omaisen tietoisuus sairauden ennusteesta vähentävät turhia sairaalasiirtoja sekä parantavat oireenmukaista hoitoa. Samalla voidaan keskittyä potilaan ja hänen läheistensä henkisten ja tunne-elämän tarpeiden huomioimiseen (3,6,8,34,35). Näin lääkäri ja hoitotiimi voivat kehittää elämän loppuvaiheen hoidon laatua hoivakodissa (18). Myös dementiapotilaiden tulisi saada kuolla kotona, jos se on toivottu ja mahdollinen ratkaisu. Satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset hoidoista luopumisen vaikutuksista ovat eettisesti vaikeita toteuttaa. Useat potilaiden hoitoa ja kärsimystä koskevat tulokset perustuvatkin hoitajien tai läheisten havaintoihin. Tehdyt tutkimukset ovat suurelta osalta amerikkalaisia, joten tarvittaisiin lisää tutkimuksia Euroopan maista, joissa terveyspalvelut ja niiden rahoitus ovat erilaisia. n English summary > in english End-of-life care of patients with advanced dementia Alvesco_SLL_puolisivu_v5_OL.indd :38:46 915

8 Kirjallisuutta 1 National Hospice Organization. Medical guidelines for determining prognosis in selected non-cancer diseases. Hosp J 1996;11: Reisberg B, Ferris SH, deleon MJ, Crook T. The global deterioration scale for assessments of primary degenerative dementia. Am J Psychiatry 1982;139: Reisberg B. Functional Assessment Staging (FAST). Psychopharmacol Bull 1988;24: Morris JN, Fries BE, Mehr DR ym. MDS Cognitive Performance Scale. J Gerontol 1994;49:M Liitetaulukko 1. Dementiaa koskevat saattohoitokriteerit USA:ssa (1) Potilas sairastaa dementiaa (primaari) ja lisäksi 1) dementian vaikeusaste vähintään FAST 7c 2) vähintään yksi seuraavista edeltävän vuoden aikana: aspiraatiopneumonia ylävirtsateiden infektio sepsis painehaavaumat, lk 3 4 toistuvat kuume-episodit 10 :n painonlasku edellisen 6 kk:n aikana (tai s-alb < 25 mmol/l) Vaikea kognitiivinen heikkeneminen GDS- ja FAST-asteikkojen mukaan Global Deterioratin Scale (GDS) (2) Aste 6: Ajoittain unohtaa hoitajansa (aviopuolison) nimen. Ei muista viime aikojen tapahtumiaan. Tarvitsee huomattavasti apua päivittäisissä elämässä ja liikkumisessa tutuissa paikoissa. Ei ole usein tietoinen ympäröivistä tapahtumista (vuosi, vuodenaika). Voi tietää oman nimensä ja tunnistaa tutut kasvot. Aste 7: Ei tunnista omaisen kasvoja, kyky puhua on rajoittunut alle viiteen sanaan, virtsa- ja uloste- inkontinessi, toimintakyvyn perusteella täysin avusta riippuvainen, kykenemätön kävelemään. Functional Assessment Staging (FAST) (3) 6a = tarvitsee apua pukeutumisessa 6b = ei pysty peseytymään itsenäisesti 6c = kykenemätön hoitamaan WC-asiat ilman apua 6d = virtsainkontinenssiauseasti viime viikkoina 6e = ulosteinkontinenssia viime viikkoina 7a = ei kykyä puhua 1 5 järkevää sanaa keskimäärin päivässä 7b = ei kykene sanomaan järkeviä sanoja 7c = ei kävele ja lisäksi kaikki edelliset toimintavajeet 7d = ei istu 7e = ei hymyile 7f = ei kannattele päätään Minimum Data Set (MDS) Cognitive Performance Scale (CPS) MMSE-pisteiden vastaavuudet (4) CPS-asteikko Kognitiivisen toimintakyvyn taso MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä 24,9 1 Rajatilainen kognitiivinen häiriö 21,9 2 Kognition lievä heikkeneminen 19,2 3 Kognition keskivaikea heikkeneminen 15,4 4 Kognition keskivaikea vaikea heikkeneminen 6,9 5 Kognition vaikea heikkeneminen 5,1 6 Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0,4 CPS 5 = Päätöksenteko merkittävästi heikentynyt, mutta potilas kykenee itse vielä syömään. CPS 6 = Päätöksenteko merkittävästi heikentynyt, ei kykene enää syömään itsenäisesti tai on tajuton. 915a

9 tieteessä english summary Riitta Antikainen Institute of Health Sciences, Oulu University, Oulu Oulu City Hospital, Oulu Tarja Konttila Jukka Virolainen Timo Strandberg End-of-life care of patients with advanced dementia Fifteen percent of patients with memory disorders progress to advanced dementia, the most difficult stage of the disease. Estimating the survival of patients with advanced dementia is difficult. These patients are usually under-recognized as being at high risk of death and may receive suboptimal palliative care at the end of life. More than 50 of patients died during the 18-month follow-up. During the last months, 90 of patients develop eating problems, pneumonia, and experience pain. Infections and eating problems are hallmarks of advanced dementia. The patients also receive burdensome interventions such as parenteral therapy (10 82), and tube feeding (1 79); trunk or limb restraints are used in as many as of patients. In very severely affected dementia patients, there is no difference in survival between patients receiving palliative treatment only and patients receiving antibiotic treatment for pneumonia or between patients with only palliative treatment and patients with feeding tubes. However, even if palliation is the goal of treatment, sometimes antibiotic treatment is effective in removing severe symptoms. Hospital transfers are common in patients with advanced dementia. Avoidable transfers are associated with markers of poor quality in end-of-life care. Most conditions in advanced dementia can be treated effectively in nursing homes, although in exceptional cases, such as fractures, hospitalisation may be necessary. Adequate support of health care proxies in advanced care planning with shared decision making, special units for patients with advanced dementia, and patient comfort are factors associated with caregiver satisfaction. 915b

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen 18.9.2013 Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Esityksen sisältö Yleistä Vaikean dementian ennuste ja

Lisätiedot

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunki/ Helsingin kaupungin kotisairaala Jäljellä olevan elinajan ennustaminen on vaikeaa. Potilaan omaa mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä.

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHTO geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHDON MÄÄRITELMÄ Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia

Lisätiedot

Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere 30.10.2015 LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä

Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere 30.10.2015 LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito Tampere 30.10.2015 LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13. Raimo Sulkava Geriatrian professori Saattohoitotutkimuksen foorum, ETENE

Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13. Raimo Sulkava Geriatrian professori Saattohoitotutkimuksen foorum, ETENE Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Raimo Sulkava Geriatrian professori Saattohoitotutkimuksen foorum, ETENE SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA Saattohoitotutkijafoorumin käytännön

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA

VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA VAIKEAT VALINNAT SAATTOHOIDOSSA Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, LL Anestesiologian erikoislääkäri Kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon pkl EKSOTE Kuolevan potilaan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot