Kotkan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2013

Transkriptio

1 Kotkan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2013

2 Kotkan ympäristökeskus, ympäristöterveydenhuollon palvelualue Kotka 2

3 Sisältö Osa I 1. Johdanto Yhteinen osa Elintarvikevalvonta Terveydensuojelu Tupakkavalvonta Kemikaalivalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Erityistilanteisiin varautuminen Suunnitelmien toteutumisen arviointi Osa II Pyhtään kunnan ja Kotkan kaupungin eläinlääkintähuoltosuunnitelma 74

4 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, tasapuolista, säännöllistä ja terveyshaittoja ennaltaehkäisevää. Suunnitelmassa on huomioitava valtakunnalliset valvontaohjelmat ja valvontasuunnitelma-asetuksen (Vn 665/2006) vaatimukset. Näin suunnitelmalla on vahva normatiivinen perusta, mutta toisaalta se on nähtävä valvontayksikön omana instrumenttina. Suunnitelmassa nivoutuvat yhteen yksikön oma toimintaympäristö ja kehittämistoimet sekä valtakunnalliset painotukset valvonnassa. 3

5 2 Yhteinen osa 4

6 2.1 Toimialue Ympäristöterveydenhuollosta vastaavana viranomaisena toimii Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan yhteinen ympäristölautakunta ja sen alaisuudessa Kotkan ympäristökeskuksessa ympäristöterveydenhuollon palvelualue. Toimialueena on Kotka ja Pyhtää, joiden perustietoina voidaan mainita: Kotka Pyhtää Väkiluku Pinta-ala 950 km km 2 Maapinta-ala 271 km km 2 Ruotsinkielisiä 1 % 8 % (kaksikielinen) 2.2 Valvonnan voimavarat Kotkan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat henkilöt tehtäväalueineen esitetään seuraavassa taulukossa 1. Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön käytettävissä olevan henkilöstön tehtäväalueet. Nimi Nimike Tehtäväalueet yleisesti Linkola, Eeva ympäristöjohtaja johtaminen, hallinto Palo, Taito Ilonen, Kimmo (virkavapaalla 2-12/2013, sijainen Emma Solmula) Karnaattu, Risto Kemppainen, Tarja I kaupungineläinlääkäri (ympäristöterveyspäällikkö) ympäristöterveyssuunnittelija terveystarkastaja terveystarkastaja johtaminen, ympäristöterveydenhuolto suunnittelu, kemikaalivalvonta, terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta terveydensuojelu, tupakkavalvonta, kuluttajaturvallisuus elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta, eläinsuojelu Kessaeva, Naziko II kaupungineläinlääkäri eläinlääkintähuolto (praktiikka) Kurko, Heli Lahtela, Mirva Lumme, Merja Pylkkö, Päivi (sijainen Kirsi Tinkanen 10/2013 asti) terveystarkastaja terveystarkastaja terveystarkastaja osastosihteeri terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuus, tupakkavalvonta terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuus, tupakkavalvonta elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta, terveydensuojelu, kansainväliset ruumiinsiirrot, lääkelain mukaisten nikotiinikorvaushoitovalmisteiden vähittäismyyntilupien käsittely ja valvonta hallinto Ryky, Pirjo toimistosihteeri hallinto Välimäki, Elina (sijainen Kirsi Armassalo) II kaupungineläinlääkäri eläinlääkintähuolto (praktiikka) Ympäristökeskuksella on kaksi toimipistettä, joista Pyhtään Heinlahdessa sijaitsee eläinlääkintähuolto ja muut toiminnot Ympäristötalossa Kotkan Hovinsaarella. Valvontatehtäviä suorittaa neljä kokoaikaista ja yksi puoliaikainen terveystarkastaja, suunnittelija sekä ympäristöterveyspäällikkönä toimiva kaupungineläinlääkäri. Ympäristökeskuksen hallinnosta vastaa ympäristöjohtaja ja toimistotehtäviä hoitavat osastosihteeri ja toimistosihteeri. Eläinlääkintähuollon tehtävät hoituvat kahden 5

7 eläinlääkärin työpanoksella. Henkilöstöresurssien jakautuminen esitetään seuraavassa taulukossa (taulukko 2). Taulukko 2. Ympäristöterveydenhuollon henkilöresurssit. Henkilöresurssi Työpanos (htv) I kaupungineläinlääkäri (ympäristöterveyspäällikkö) 1,0 ympäristöterveyssuunnittelija 1,0 terveystarkastaja 4,5 ympäristöjohtaja 0,5 osastosihteeri 0,5 toimistosihteeri 0,5 II kaupungineläinlääkäri (eläinlääkintähuolto) 2,0 Kaikki yhteensä 10,0 Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) tuli voimaan Lain mukaan kunnan oli tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen kuulumisesta, jonka käytettävissä on vähintään 10 henkilötyövuoden työpanos ja sen toiminnan on alettava viimeistään vuoden 2013 alusta. Kotkan kaupunki ja Pyhtään kunta muodostivat ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen alusta ja saavat yhdessä täytettyä vaatimuksen. Karkeasti jaettuna valvonnan ja sen tukitehtävien sekä eläinlääkintähuollon henkilöresurssit jakautuvat seuraavasti (taulukko 3): Taulukko 3. Kotkan ympäristöterveydenhuollon henkilöresurssien kohdentaminen. Tehtävä Työpanos (htv) valvonta, suunnittelu, asiakaspalvelu 6,4 yleinen toimistotyö, johtaminen, hallinnolliset tehtävät 1,4 koulutus 0,2 eläinlääkintähuolto 2,0 Yhteensä 10,0 Valvontaan, suunnitteluun ja asiakaspalveluun käytettyä työpanosta voidaan pitää valvontayksikön ydintoimintana. Valvontatarpeen arvioinnissa voidaan käyttää apuna vuosittain tehtävää toteutuman arviointia. Valvontatarpeen ja toteutuneiden tarkastusten suhdetta voidaan käyttää kuvaamaan resurssien ja valvontatarpeen kohtaamista (taulukko 4). Tämä tarkastelutapa ei kuitenkaan huomioi muita viranomaistehtäviä ja siksi valtakunnallisessa valvontaohjeessa suositellaan varamaan 1,5-2-kertainen Taulukko 4. Laskennallinen valvontatarve ja siitä suoriutuminen. Valvonnan alue Laskennallinen suunnitelmallisten tarkastusten tarve (2012) 1) Tehtyjä suunnitelmallisia tarkastuksia (2012) Suoriutumisaste Vajauksen korjaamiseen tarvittava lisäpanostus Elintarvikevalvonta % 2,6x Terveydensuojelu % 6x Tupakkavalvonta % 1,2x Kemikaalivalvonta % 3,2x Kuluttajaturvallisuus % 1,7x 6

8 Yhteensä % 2,5x 1) Valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeellisten tarkastustiheyksien ja valvontakohteiden lukumäärien tulo. Ei huomioi kohdekohtaista riskinarviota, joka voi tapauskohtaisesti laskea tai nostaa tarkastustiheyttä. 2) Valvontaohjelmassa kemikaalivalvonnalle ilmoitetaan minimisuoritustaso, joka on 10 % valvontakohteista tai 1 tarkastus/ asukasta. Tässä on käytetty minimitasona 10 % valvontakohteista. Valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelma :ssa esitetylle valvontatasolle pääsemiseksi valvontaa olisi lisättävä huomattavasti. Ympäristölautakunnan tietoon tullaan toimittamaan tarkempi erittely suoritteiden lukumääristä verrattuna keskusviranomaisten esittämään normitettuun valvontatasoon. Mikäli keskusviranomaisten määrittämästä valvonnan tasosta jäädään vuoden aikana, se tulee samaisen toteutuman arvioinnissa ympäristölautakunnan tietoon ja tässä yhteydessä myös esitetään mahdolliseen poikkeamaan johtaneet syyt. 2.3 Ajankohtaiset muutokset valvontatarpeessa Ympäristöterveydenhuollon alalle kohdistuu vuoden aikana edelleen valtakunnallisia kehittämistoimia, jotka tulevat lisäämään kunnan työmäärää. Seuraavassa esitellään lyhyesti resursoinnin kannalta merkittävimmät muutokset, yksityiskohtaisemmat kuvaukset löytyvät tämän suunnitelman valvontaperusteiden mukaisista osioista. Elintarvikevalvonnassa on ryhdytty käyttämään keskitettyä tietojärjestelmää, joka siirtää tiedot valvontakohteista ja tarkastuksista valtakunnalliseen rekisteriin. Rekisterit on toteutettu sangen yksityiskohtaisina, joten tiedonsyöttäminen on vaatinut aiempaan verrattuna selvästi enemmän aikaa. Kirjaamistilanteita on useita satoja vuodessa, joten tiedonsyöttämiseen tarvittava työpanos on kertautumisen vuoksi lisääntynyt merkittävästi. Tämän vuoden aikana myös muu ympäristöterveysvalvonta liitetään vastaavaan valtakunnalliseen rekisteriin siten, että ensin järjestelmään syötetään tiedot valvontakohteista, sitten itse valvontatapahtumista. Järjestelmään liittyminen tulee viemään merkittävän osan terveydensuojelun, tupakkavalvonnan ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuoden 2013 työpanoksesta, sillä kirjattavia valvontakohteita on toista tuhatta ja järjestelmä on hyvin yksityiskohtainen. Valvonnan resursseissa ei ole joustoa, joten tietojärjestelmään käytettävä työpanos on pois muusta viranomaistoiminnasta kuten valvonnasta. Toisaalta panostuksen seurauksena valvontakohderekisterin laatu ja tarkkuus paranevat. Uusi kuluttajaturvallisuuslaki on ollut voimassa nyt vuoden. Siinä luotiin kuluttajapalveluiden tarjoajien ilmoitusvelvollisuus, jonka myötä kaikkien uusien kuluttajapalveluiden tarjoajien on ilmoitettava toiminnastaan ympäristöterveydenhuollolle, joka käsittelee saamansa ilmoitukset. Tämä tehtävä on valvonnassa uusi, mutta siihen ei ole lisäresursseja. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan laadulliset muutokset vaatisivat myös lisäpanoksia valvontaan käytettyyn aikaan ja valvontahenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Toiminnan yhdenmukaistamisen voidaan olettaa vievän osansa työpanoksesta. 2.4 Valvontahenkilökunnan koulutus Ympäristöterveydenhuollon viranomaisvelvoitteiden hoitaminen vaatii jatkuvasti enemmän asiantuntemusta. Valvontahenkilöstön asiantuntemus on myös yksi laadukkaan valvonnan tärkeimmistä osatekijöistä. Laaja maksullisuus lisää myös osaltaan vastuuta valvonnan laadusta. Ympäristökeskus on varautunut siihen, että valvonnan henkilökuntaa koulutetaan vuosittain ja säännöllisesti. Ensisijaisesti koulutustilaisuudet ovat Eviran, Valviran, Tukesin ja Etelä-Suomen aluehallintoviras- 7

9 ton järjestämiä koulutuksia sekä alueellisia koulutustilaisuuksia. Valvontaa tukevaan koulutukseen suunnitellaan käytettäväksi työaikaa 0,22 htv eli 48 päivää vuodessa. Tämän vuoden alkupuolella otetaan käyttöön koulutussuunnitelma, jolla seurataan koulutuksia ja koulutusten jakautumista valvontahenkilökunnan kesken. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa suositellaan keskimääräiseksi koulutusmääräksi 8 päivää viranhaltijaa kohden. Kotkassa tämä tarkoittaisi ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstön osalta yhteensä 56 koulutuspäivää vuodessa. Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat ovat jatkokouluttautuneet esimerkillisesti. Kahden viime vuoden aikana yksi terveystarkastaja on suorittanut ympäristöteknologian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (insinööri yamk) Mikkelin ammattikorkeakoulussa, kaksi terveystarkastajaa on suorittanut elintarvikevalvonnan syventävän opintojakson oppisopimuskoulutuksena Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivassa ja yksi terveystarkastaja on pätevöitynyt rakennusterveysasiantuntijaksi Itä- Suomen yliopiston koulutus ja -kehittämispalvelu Aducatessa. 2.5 Valvontakohderekisteri Valvontakohderekisteri sijaitsee ympäristöterveydenhuollon Tarkastaja by Digia -tietojärjestelmässä, joka kytkeytyy kahteen valtakunnalliseen keskitettyyn tietojärjestelmään: Eviran koordinoiman kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisen (KUTI) järjestelmään sekä Valviran ja Tukesin ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmään (YHTI). Valvontakohderekisterin tarkkuus on parantunut elintarvikevalvonnan kohteiden osalta, ollen nyt hyvällä tasolla. Terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan kohteissa tarkkuus ei tällä hetkellä ole riittävällä tasolla, mutta vuoden 2013 aikana tähän on odotettavissa parannusta kun rekisterissä siirrytään uuteen YHTI-luokitteluun. Valvontakohderekisteriin kirjataan kaikki valvontakohteita koskevat tiedot ja niihin kohdentuvat toimenpiteet, sisältäen tarkastukset, havainnot ja näytteenoton. Lisäksi käytössä on erillinen hallintodiaari. Valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan. Uudet kohteet lisätään valvontakohderekisteriin pääsääntöisesti vireilletulon myötä. Vireilletulon muoto voi vaihdella, ollen esimerkiksi toimijan hakemus, toisen viranomaisen tekemä asian käsittelyn siirto tai viran puolesta suoritettu tiedonhankkiminen. Valvontakohderekisterin päivitys on luonteeltaan jatkuvaa. 2.6 Viestintä Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan viranomaisviestinnän tarkoituksena on: kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja varmistaa erityis- ja poikkeustilanteissa aktiivisella tiedottamisella toimijoiden ja kuluttajien turvallisuus. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitetään tärkeänä asiakaspalautteen saamisen ja käsittelyn ja järjestämistä. Kotkan ympäristöterveydenhuollossa pyritään valvontavuoden aikana selvittämään vaihtoehtoja asiakaspalautteen kirjaamiseen ja käsittelyyn. Elintarvikkeiden tai talousveden aiheuttamista vaaratilanteista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on varauduttu tiedottamaan tiedotusvälineiden kautta. Elintarvikevalvonnan tutkimusprojektien tuloksista tiedotetaan kuntalaisia. Muista ympäristöterveydenhuollon ja niiden valvontaa koskevista asioista tiedotetaan tarpeen mukaan. Myös verkkosivuilta on saatavissa yleistä tietoa, ohjeita ja lomakkeita ( Valvonnan tiedotuksesta vastaa ympäristöterveyspäällikkönä toimiva kaupungineläinlääkäri. 8

10 2.7 Valvonnan maksullisuus Tämän suunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Maksuja peritään voimassa olevan ympäristölautakunnan hyväksymän taksan (Kotkan kaupungin säädöskokoelma 2011 Nro 3) mukaisesti. Maksut on määritelty siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään valvontasuoritteesta aiheutuneita kustannuksia. 2.8 Valvontaa palvelevat laboratoriot Pääsääntöisesti ympäristöterveydenhuollon viranomaisnäytteet (elintarvike-, uimavesi- ja talousvesinäytteet ja sisäilmatutkimuksiin liittyvät näytteet) toimitetaan tutkittavaksi MetropoliLab Oy:n laboratorioon. MetropoliLab toimisto ja näytteiden vastaanotto: Postiosoite: PL 550, HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 4, Helsinki Puh. toimisto: Sähköposti: Aukioloaika: ma-pe: Tarvittaessa harvinaisemmat kemialliset ja mikrobiologiset tutkimukset ostetaan kyseisiä analyyseja tarjoavalta akkreditoidulta laboratoriolta. Näytteet lähetään tällöin hinnastojen ja logistiikan perusteella valittavaan edulliseksi katsottavaan laboratorioon. 9

11 3 Elintarvikevalvonta 10

12 3.1 Valvontastrategia Kotkan elintarvikevalvontastrategiassa huomioidaan valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) ja Eviran toimialan valvontastrategia , jota noudattaen Kotkan ympäristökeskuksen tavoitteena on, että: valvonta toimii esimerkillisesti valvonta on koko kunnan alueella vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa; ja että valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. 3.2 Valvonnan strategiset painopisteet Kotkan ympäristökeskuksen elintarvikevalvonnassa pyritään toteuttamaan mahdollisimman laadukas ja vaikuttava valvonnan taso käytettävissä olevin voimavaroin. Valtakunnallista elintarvikevalvontaohjelmaa (EVO) mukailevat Kotkan ympäristökeskuksen elintarvikevalvonnan painopisteet tähtäävät siihen, että toiminnassa: omaksutaan elintarvikelain muutoksista aiheutuvat uudet valvontakäytännöt vahvistetaan valvonnan suunnitelmallisuutta painotetaan riskiperusteisuutta varmistetaan valvontahenkilöstön osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen; tehostetaan valvonnan edellyttämää tiedonkeruuta 3.3 Valvontakohderekisteri ja uusien kohteiden kirjaaminen Elintarvikevalvonnan kohteita Kotkan kaupungissa on tämän suunnitelman laadintahetkellä noin 500. Lisäksi alkutuotannon valvontakohteita on noin 120. Tiedot valvontakohteista, niissä suoritetuista tarkastuksista, havainnoista ja näytteenotosta on kirjattu ympäristöterveydenhuollon Tarkastaja-tietojärjestelmään. Käytössä on erillinen hallintodiaari ja valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan. Tarkastaja-tietojärjestelmä on liitetty valtakunnalliseen KUTI-rekisteriin, joka kerää kaikkien kuntien elintarvikevalvontakohteet ja valvontatapahtumat yhteen tietokantaan. Uudet valvontakohteet tulevat elintarvikevalvonnan tietoon tavallisimmin toimijan aloitteesta kun tämä jättää ilmoituksen tai hyväksymishakemuksen elintarvikehuoneistostaan viranomaiselle. Nykyisin suurin osa elintarvikehuoneistoista ei enää ole ennakkohyväksynnän vaan ilmoitusmenettelyn piirissä. Näille kohteille ei tehdä järjestelmällisiä ennakkotarkastuksia tai lupakäsittelyä. Aiemmin myös omavalvontasuunnitelmat oli hyväksytettävä viranomaisella, mutta tämä vaatimus on poistunut. Kuitenkin niin kutsutuilta laitoksilta vaaditaan edelleen entisen kaltainen hyväksymismenettely, omavalvontasuunnitelman hyväksymistä lukuun ottamatta.. Elintarvikehuoneistoilmoituksen käsittelyyn on arvioitu kuluvan kahden tunnin työaika. Käsittelyssä elintarvikealan toimija, huoneisto ja ilmoitetut toiminnat kirjataan lisätietoineen valtakunnalliseen rekisteriin. Ilmoituksen käsittelyn yhteydessä on uudelle valvontakohteelle tarkoitus tehdä alustava riskinarviointi, josta enemmän seuraavassa kappaleessa. Elintarvikealan toimija saa ilmoituksen käsittelystä todistuksen, joka osoittaa hänen huoneistonsa kuuluvan säännöllisen elintarvikevalvonnan piiriin. 3.4 Valvontakohteiden riskinarviointi Elintarvikkeessa mahdollisesti esiintyviä vaaroja tunnistetaan käyttämällä apuna kohteeseen tehtyjä tarkastuksia ja tutkimustuloksia sekä toimijan omavalvontasuunnitelmaa. EVO:ssa esitellyn menettelyn tarkoitus on, että vaaroista aiheutuvien riskitekijöiden merkittävyyttä arvioidaan sijoittamal- 11

13 la vaarat niistä aiheutuvien terveydellisten haittojen toteutumisen todennäköisyyden ja haitan voimakkuuden suhteen matriisille (taulukko 5). Valvontakohteen tarkastustiheyttä määritellessä on tarkoitus ottaa huomioon valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) ohjeellisten tarkastusmäärien lisäksi kohteen riskitekijät ja niiden merkittävyys. Uusille valvontakohteille on tarkoitus tehdä alustava riskinarviointi samassa yhteydessä kun toimijan laatima ilmoitus tai hakemus käsitellään. Taulukko 5. Riskitekijän merkittävyyden arviointi vaaran aiheuttaman terveydellisen haitan todennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Terveydellisen haitan toteutuminen Hyvin epätodennäköinen Terveydellisen haitan voimakkuus Lievästi haitallinen Haitallinen tai vakava Erittäin haitallinen tai vakava Merkityksetön Siedettävä Kohtalainen Epätodennäköinen Siedettävä Kohtalainen Merkittävä Todennäköinen Kohtalainen Merkittävä Sietämätön Sovellettu lähde: Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) , liite 1, taulukko 2. Evira, Riskinarviointi on Kotkassa viime vuosina perustunut pitkälti elintarvikevalvontaa suorittavien viranhaltijoiden asiantuntemukseen. Varsinaista EVOn mukaista kirjallista riskinarvioinnin työkalua ei ole päivitetty, sillä jo usean vuoden ajan on ollut tiedossa että Evira kehittää tarkoitukseen RiskSheriff -nimistä järjestelmää. Viimeiset muutokset elintarvikelaissa kuitenkin yhä korostavat riskiperusteisuutta, joten tarve riskinarviointityökalulle on lisääntynyt. Riskinarviointi vaikuttaa valvontakohteeseen tehtävien säännöllisten tarkastusten lukumäärään. Kotkassa elintarvikevalvonnan tarkastusten rajoittavana tekijänä on kuitenkin käytössä oleva henkilöresurssi, joka lopulta rajoittaa tehtävien tarkastusten lukumäärää. Kotkan elintarvikevalvonnalla oli suunnitelma paikallisen riskinarvioinnin kehittämiseksi, mutta sen toteutus osoittautui ajankohtaan sopimattomaksi kun vuoden 2012 aikana varmistui, että elintarvikevalvontaa yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti jo kevään 2013 aikana. 3.5 Tarkastuksen sisältö Kaikkiin tarkastuksiin sisältyvät kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin ennakolta tutustuminen sekä muu tarkastukseen valmistautuminen. Itse tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laadinta sisältyvät suoritteeseen. Joissain tapauksissa tarkastuksen yhteydessä suoritetaan myös muita toimenpiteitä, kuten näytteenottoa tai mittausta, jolloin myös nämä luetaan tarkastukseen kuuluvaksi. Näytteenotto tilastoidaan suunnittelun tarpeisiin Suunniteltu perustarkastus Perustarkastukset tehdään ensisijaisesti ennalta ilmoittamatta, mutta joissain tapauksissa on hyvä sopia ajankohdasta valvontakohteen kanssa etukäteen, jotta esimerkiksi tietyn vastuuhenkilön läsnäolo voidaan varmistaa. Tarkastuksella käydään läpi valvontakohteen merkitykselliset asiakirjat, tilat, laitteet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta, ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset. Suurissa ja aikaa vievissä valvontakohteissa perustarkastus voidaan jakaa kahdelle tai useammalle tarkastuskäynnille. 12

14 Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) vastaa valtakunnallisesti ensisaapumisvalvonnasta ja teettää siihen liittyviä tarkastuksia kunnalla. Ensisaapumisvalvonnalla tarkoitetaan elintarvikevalvontaa, joka kohdistuu muista Euroopan Unionin jäsenmaista Suomeen toimitettaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Ensisaapumistarkastukset tehdään Eviran toimittamien ohjeiden mukaisesti Suunniteltu lisätarkastus Lisätarkastukset ovat perustarkastuksen kanssa samana valvontajaksona tehtäviä, yleensä suppeampia, seurantatarkastuksia. Ne tehdään tavallisesti ilman ennakkoilmoitusta. Näillä tarkastuksilla pyritään varmistamaan, että edellisellä tarkastuskäynnillä mahdollisesti todetut puutteet on korjattu, arvioidaan valvontakohteen yleistä hygieniatasoa ja selvitetään, miten valvontakohteessa erityistarkastusaiheeksi valittu toiminto on toteutettu Muu tarkastus Kotkan ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonta toimii aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa toimijoiden, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Eri tahoilta tulleiden yhteydenottojen perusteella tehdään tarvittaessa elintarvikevalvonnan alan tarkastuksia. Yhteydenottojen perusteella tehtävien tarkastusten sisältö määräytyy kulloinkin tapauskohtaisesti. Tarkastukseen johtavat asiat tulevat vireille esimerkiksi kuluttajavalitusten, muiden viranomaisten (mm. Evira ja AVI) ja ruokamyrkytysepäilyjen myötä. Elintarvikelain muutoksen 352/2011 astuttua voimaan , ovat hyväksymishakemukset ja niiden johdosta tehtävät tarkastukset vähentyneet huomattavasti. Osa huoneistoista kuitenkin hyväksytään edelleen ja tällaisen hakemuksen käsittelyyn kuuluu tavallisesti tarkastus. 3.6 Tarkastuksen kohdetyyppikohtainen sisältö Elintarvikehuoneiston kohdetyyppi vaikuttaa suoritettavan tarkastuksen sisältöön. Tällöin perustietoja hyväksikäyttäen valitaan toimijan, kohteen tyypin ja sen ominaisuuksien perusteella tarkastettavat asiat. Elintarvikevalvonnan tarkastusvastuu on Kotkassa jaettu viranhaltijoille pääasiassa kohdetyypeittäin, joten saman kohdetyypin sisällä tarkastusten sisältö on yhdenmukainen. Tilanteissa, joissa kohdetyypin valvontavastuu jakautuu useamman viranhaltijan kesken, pyritään tarkastusaikojen yhteensovittamisella säästämään sekä toimijan että ympäristökeskuksen aikaa. Tarkastuksen suorittaminen kuuluu tarkastajan keskeiseen ammatilliseen asiantuntemukseen. Pääsääntöisesti tarkastuksen apuvälineenä käytetään Eviran laatimia kohdetyyppikohtaisia rakenteellisia tarkastuslomakkeita. Tarkastuksella täytettyjen lomakkeiden tiedot siirretään valtakunnalliseen keskitettyyn tietojärjestelmään. Tarkastuslomakkeet ovat osa tarkastustoiminnan tukijärjestelmää, mutta tärkein tekijä tarkastuksen onnistumisessa on valvontahenkilöstön ammattitaito. Tarkastuslomakkeet ovat pääsääntöisesti monisivuisia ja niitä on toistakymmentä erilaista, joten niitä ei ole mielekästä liittää tähän valvontasuunnitelmaan. Evira on uudistamassa tarkastuslomakkeita ja tarkastusohjeita valvonnan valtakunnallisen yhdenmukaistamisen yhteydessä keväällä Mainittujen tarkastuslomakkeiden lisäksi apuvälineiden valikoimassa on kopioivalle paperille painettu avoin tarkastuspöytäkirja, jota voidaan käyttää tarkastuskertomuksen pohjana. Sitä käytetään etenkin tilanteissa, joissa elintarvikealan toimijalle joudutaan antamaan heti toimenpidekehotus tai välitöntä toimintaa vaativa määräys. Tällöinkin tarkastus etenee sisällöllisesti kohdetyyppikohtaisesti, tarkastajan asiantuntemuksen ja lisäksi käytettävän tarkastuslomakkeen myötä. 3.7 Tarkastuskertomus Jokaisesta suoritetusta tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Se voidaan syöttää suoraan ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään, josta tulostetaan arkistoihin ja asiakkaalle toimitetta- 13

15 vat kappaleet. Tarkastuskertomus voidaan myös tehdä tarkastettavassa kohteessa käyttäen kopioivaa tarkastuspöytäkirjaa, jolloin tarkastuskertomuksen keskeisin sisältö syötetään tietojärjestelmään myöhemmin. Tarkastuskertomuksessa mainitaan kaikki tarkastetut asiat sekä mahdolliset havaitut epäkohdat korjaussuosituksineen ja määräaikoineen. Tarkastuskertomus toimitetaan tarkastetun kohteen asianomaiselle elintarvikealan toimijalle tai tämän edustajalle sekä muille tarkastukseen osallistuneille tai läsnäoloon oikeutetuille asianomaisille. 3.8 Hallinnolliset pakkokeinot Pakkokeinoprosessissa sovelletaan elintarvikelain 7. lukua pakkokeinoista. Hallinnollisten pakkokeinoprosessien tulee aina olla suhteessa rikkomuksen vakavuuteen ja niihin turvaudutaan vain siinä määrin, kuin se määräysten vastaisuuden poistamiseksi on välttämätöntä. Tämän vuoksi yleensä aina toimijalle annetaan ensin huomautus tai kehotus ennen varsinaisia pakkokeinoja. Jos elintarvikkeesta, elintarvikehuoneistosta tai toiminnasta voi aiheutua terveysvaaraa tai elintarvike ja siitä annettavat tiedot ovat harhaanjohtavia, voidaan ryhtyä suoraan pakkokeinoihin ilman lievempiä asteittaisia toimenpiteitä. Pakkokeinoihin ryhdytään myös, jos huomautus tai kehotus ei ole riittänyt havaitun epäkohdan poistumiseen. Ennen päätöstä pakkokeinoista tulee asianosaista kuulla hallintolain mukaisesti. Terveystarkastajilla on oikeus antaa määräyksiä: - elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamisesta (ElintL 55 ) - väliaikainen kiellon antamisesta (ElintL 56 ) Kotkan I kaupungineläinlääkärillä on ratkaisuvalta seuraavissa pakkokeinoissa: - elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen (ElintL 55 ) - väliaikainen kiellon antaminen (ElintL 56 ) - elintarvikkein markkinoilta poistaminen (ElintL 57 ) - elintarvikkeen haltuunotto (ElintL 58 ) - elintarvikkeen käyttö ja hävittäminen (ElintL 59 ) - elintarvikehuoneiston hyväksymisen peruuttaminen (ElintL 61 ). Ratkaisuvalta uhkasakkolain mukaisista pakkokeinoista eli uhkasakon asettaminen sekä uhkasakon täytäntöönpano on ympäristölautakunnalla. 3.9 Muut toimenpiteet tarkastuksen yhteydessä Näytteenotto Peruste näytteenottoon voi tulla näytteenottosuunnitelmasta tai tarkastuksella esiin tulleista seikoista. Suunnitelmallinen näytteenotto voi olla osa elintarvikevalvonnan projektia tai kategorisesti otettava suunniteltu näyte. Spontaanisti näyte voidaan ottaa tilanteessa, jossa on syytä epäillä tutkittavan elintarvikkeen elintarvikehygieenistä laatua. Näytteenotto suoritetaan vakioidulla tavalla Lämpötilan mittaus Elintarvikevalvonnan yhteydessä on usein tarpeellista mitata lämpötilaa. Mittaus suoritetaan ensisijaisesti mitattavaan väliaineeseen upotettavalla mittausanturilla, toissijaisesti infrapunalämpömittarilla sopivasta sijainnista. Lämpötilanmittaus suoritetaan vakioidulla tavalla, huomioiden komission asetus (852/2004/EY), ministeriön asetus (MMMa 1367/2011) ja mittausmenetelmien ATPsopimus (liite II, lisäys 2) Muut mittaukset tai toimenpiteet 14

16 Tarkastuksella voidaan suorittaa edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tarvittava määrä muitakin tarpeellisia mittauksia tai toimenpiteitä Valvonnan painopistealueet Vuoden 2013 elintarvikevalvonnan painopistealueet ovat: Valvontatietojen julkistaminen Oiva-hankkeen mukaisesti Toiminnan yhdenmukaistaminen koko toimialueella 3.11 Valvontaviranomaisen toimesta tehtävä näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Vuoden aikana otetaan elintarvikenäytteitä erillisen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Otettavien näytteiden lukumäärät on eritelty kohdetyyppikohtaisesti tarkastustiheyksien kanssa taulukossa (taulukko 8). Kotkan ympäristökeskuksen elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelmassa ohjeellinen tavoitetaso näytteiden lukumäärälle on vuoden aikana viisi elintarvikenäytettä jokaista 2000 asukasta kohden. Näytteiden jakaminen eri kohdetyyppien kesken perustuu pitkälti valvontakohteiden omavalvonnan toimivuuteen ja omavalvontanäytteiden määrään. Jaossa on huomioitu myös muut kohdekohtaiset riskinarvioon vaikuttavat tekijät, kohteiden esitiedot, havainnot tarkastuksilta ja aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Suunnitelmalliset näytteet tutkitaan aistinvaraisen ja mikrobiologisen laadun osalta. Tehtävät mikrobiologiset tutkimukset vaihtelevat näytelajin mukaan, käsittäen kulloinkin edustavasti indikaattorimikrobeja ja usein myös varsinaisia patogeeneja. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelmassa käytettävät ohjeelliset tutkimukset on määritelty tutkittavan elintarvikkeen mukaan paketteihin. Näitä tutkimuspaketteja on määritelty 63 kpl, mutta pakettien suuren lukumäärän vuoksi niitä ei ole mielekästä sisällyttää tähän suunnitelmaan. Kaikki tutkimuspaketit löytyvät ympäristökeskuksen sisäisestä ohjeesta mikrobiologiset tutkimuspaketit elintarvikkeista. Eräitä keskeisiä tutkimuksia esitetään seuraavassa taulukossa (taulukko 6). Laboratoriosta saadut sähköiset tutkimustodistukset tallennetaan ympäristökeskuksen Tarkastaja-tietojärjestelmään viikoittain. 15

17 Taulukko 6. Eräitä ympäristökeskuksen näytteenottosuunnitelman mukaisia perustutkimuksia tietyistä elintarvikenäytteistä. 9. Jäätelö, pirtelö [tarjoilupaikka] 12. Jauheliha (punainen liha) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit 18. Lihavalmiste, sellaisenaan syötävä (Kypsä liha, lihahyytelö, kinkku, pizzasuikale) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Listeria monocytogenes 28. Lämminsavukala, hiillostettu kala, loimukala Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Listeria monocytogenes 38. Karjalanpiirakka, munariisipasteija, lihapasteija jne. lihapiirakka, pizza (kypsä), kypsä suolainen täyte, täytetty sämpylä tai voileipä Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Bacillus cereus 49. Salaatti (kalaa tai lihaa sisältävä) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Escherichia coli Salmonella 26. Raaka kala (myös pakastettu) Alustava aistinvarainen arviointi Kokonaispesäkeluku kalasta Rikkivetyä tuottavat bakteerit 31.Kalapuolisäilykkeet (silakkamarkkinatuotteet) Alustava aistinvarainen arviointi Bacillus cereus Hiivat ph Suola 42. Leivos, täytekakku Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Bacillus cereus Staphylococcus aureus 51. Hapankaali 13. Raakalihavalmiste (punaisesta lihasta ja sen jauhelihasta valmistettu) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Eschericia coli Salmonella Maitohappobakteerit (vakuumipakatusta) 27. Kylmäsavustettu kala, graavikala Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Listeria monocytogenes 36. Tonnikala (esim. leivän täyte) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Staphylococcus aureus 47. Salaatti (vain kasviksia sisältävä tai myös siipikarjaa sisältävä), vihannessekoitukset (pakaste), paprikasuikaleet, tomaatti- ja kurkkuviipaleet [tarjoilu- ja myyntipaikka] Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Bacillus cereus Hiivat 52. Kuivattu hedelmä, marja ja kasvis Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Bacillus cereus Hiivat Listeria monocytogenes 53. Suolasienet Alustava aistinvarainen arviointi Listeria monocytogenes Staphylococcus aureus Hiivat Homeet 58. Jälkiruoka (ei maitopohjainen), Kiisseli Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Hiivat Homeet Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Hiivat Maitohappobakteerit ph 54. Valmisruoka [tarjoilu- ja myyntipaikka] Keitot, padat, kastikkeet laatikot, kypsä jäähdytetty ruoka Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Bacillus cereus Clostridium perfringens 62. Makeiset, hunaja (ei suklaa) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Homeet (DG) Hiivat (DG) Alustava aistinvarainen arviointi Hiivat Homeet Bacillus cereus 56. Keitetty riisi, pasta Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Bacillus cereus JÄÄ Jääpalat, jäämurska Heterotrofisten bakteerien pesäkeluku 22 C Koliformiset bakteerit Elintarvikehuoneistojen ja laitosten omavalvonnan toimivuus, omavalvontanäytteiden määrä sekä näytetulokset otetaan huomioon näytteenottoa määritettäessä. Näytemäärän vähentämisen edellytyksenä on, että yritys on ottanut omavalvontasuunnitelmansa mukaiset omavalvontanäytteet ja että ne, sekä valvontaviranomaisen ottamien näytteiden tulokset, ovat keskimäärin hyviä. Lisäksi edellytyksenä on, että toimija on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin laboratoriotutkimusten perusteella mahdollisen ongelman korjaamiseksi ja varmistamiseksi uusintanäyttein Näytteenottoprojektit 16

18 Toteutetaan vuoden aikana elintarviketutkimusprojekti yhteistyössä Haminan kaupungin elintarvikevalvonnan kanssa: Jääpalojen hygieeninen laatu, sisältö pääpiirteissään - Elintarvikkeisiin kuten juomiin lisättävät jääpalat Muu näytteenotto Muuta näytteenottoa suoritetaan tarvittaessa - asiakasvalitusten johdosta otettavat näytteet - mahdollisten ruokamyrkytysepäilyjen johdosta - viranomaisen omat kartoitustutkimukset - kansalliseen salmonella- ja vierasainevalvontaan liittyvät näytteet - keskusviraston valtakunnallisiin muihin tutkimusprojekteihin liittyvä näytteenotto 3.14 Maksulliset viranomaisnäytteet Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavista tuotantolaitoksista voidaan ottaa yrityksen koosta, tuotevalikoimasta ja yrityksen toimintojen laajuudesta sekä omavalvontanäytteiden määrästä riippuen 1-2 elintarvikenäytettä jokaisella suunnitelman mukaisella tarkastuskäynnillä. Näytteistä suoritetaan suppea laatututkimus (aistinvarainen laatu, hygieeninen laatu ja suolapitoisuus ). Tämän lisäksi valvontaviranomainen voi ottaa laitoksista tarkastuskäynneillä vuoden aikana 2-4 näytettä tuotantoympäristöstä tai tuotteista Listeria-tutkimuksiin tai vastaaviin Muut elintarvikevalvonnan kohteet Näytteenotto suunnataan pääasiassa sellaisiin kohteisiin, joissa elintarvikkeita valmistetaan tai käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Omavalvonnan toimivuudesta riippuen elintarvikevalvonnan kohteesta voidaan ottaa vuoden aikana 1-4 näytettä ja suorittaa kulloisenkin tuotteen tuotekohtainen hygieeninen laatututkimus (tyypillisesti aistinvarainen arviointi ja enintään neljä eri mikrobianalyysiä) tai kemiallinen perustutkimus (esim. suolapitoisuus ja paistorasvan laatu). Tämän lisäksi, jos valvontaviranomaisella on epäily patogeenin bakteerin esiintymisestä tuotteessa tai tuotteen hygieenisestä laadusta, suoritetaan tutkimus elintarvikealan toimijan kustannuksella Tarkastustiheys Suunniteltu tarkastus Elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastustiheydet on määritelty Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) avulla. Huomioon on otettu myös Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma ; Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 julkaisu. Reaalista tarkastustiheyttä on kuitenkin jouduttu muuttamaan valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) tasosta käytössä olevien henkilöstövoimavarojen mahdollistamalle tasolle. Vähentäminen on pyritty tekemään saman ohjeen esittämien riskinarvioinnin periaatteiden mukaisesti, mutta pääasiassa kohderyhmäkohtaisesti. EVO:ssa valvontakohdetyypeittäin määriteltyjen riskiluokkien ja tarkastustiheyksien lisäksi tarkastustiheyttä määritellessä on pyritty toimijoiden osalta ottamaan huomioon seuraavat seikat: 1) 17

19 omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso, 2) henkilökunnan asiantuntemus, 3) aikaisempi valvonta, ja 4) tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto. Valvontakohteen ja -kohdetyypin tarkastustiheyttä määritellessä otetaan huomioon myös kohteen riskitekijät ja niiden merkittävyys (kohta 3.4 Valvontakohteiden riskinarviointi). Yksityiskohtainen luettelo suunnitelluista tarkastuksista kohdetyypeittäin esitetään taulukossa 8. Elintarvikevalvontakohteisiin tehdään pääsääntöisesti vähintään kerran vuodessa kokonaisvaltainen suunniteltu perustarkastus. Tarvittaessa tarkastuksen sisältö voidaan myös jakaa kahteen tai useampaan tarkastuskertaan. Yksittäiselle kohteelle tai kohdetyypille voidaan tehdä vuodessa useita kattavia perustarkastuksia, jos riskinarvioinnin periaatteiden mukaisesti arvioituna kohde tai kohdetyyppi sitä vaatii. Perustarkastuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin muualla tässä suunnitelmassa. Valvontakohteisiin tehdään myös perustarkastusta tarkentavia, suunniteltuja lisätarkastuksia. Lisätarkastukset ovat tyypillisesti kattavuudeltaan perustarkastusta suppeampia, mutta kohdennetusti tarkempia. Lisätarkastusten sisällöstä kerrotaan tarkemmin muualla tässä suunnitelmassa. Lisätarkastusten lukumäärään vaikuttavat EVO:n riskinarvioinnin periaatteet, jotka on mainittu muualla tässä suunnitelmassa. On mahdollista että vuoden 2013 alusta tarkastusten muotoa muutetaan ja samalla luovutaan jaosta perus- ja lisätarkastuksiin. Ensisaapumispaikkavalvonnan mukaisia tarkastuksia tehdään Eviran kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Eviran tilaama määrä. Vuonna 2013 tehdään neljä ensisaapumistarkastusta (tilanne ). Lisäksi mahdolliset uudet kohteet tarkastetaan Muu tarkastus Muiden, suunnitelman ulkopuolisten tarkastusten sisältöä on esitelty tämän suunnitelman kohdassa Näiden tarkastusten lukumäärää ei etukäteen voida tietää, mutta aiempien vuosien perusteella voidaan arvioida niiden todennäköisiä lukumääriä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu tavallisimpien suunnitelman ulkopuolisten tarkastusten (muiden kuin huoneistohakemuksiin liittyvien) vireilletulo ja maksullisuus (taulukko 7). 18

20 Taulukko 7. Tarkastustiheys tavallisimmissa suunnitelman ulkopuolisissa tarkastuksissa (pois lukien huoneistohakemukset). Tarkastuksen syy Selostus Valitus tai ruokamyrkytysepäily Kuluttajavalitusten johdosta valvontakohteisiin voidaan tehdä suunnitelman ulkopuolisia tarkastuskäyntejä. Tarkastuksen suorittaminen riippuu valituksen laadusta. Tarkastus on toimijalle maksuton. Ruokamyrkytysepäilyssä toimitaan vakioidun menettelyn mukaisesti. Epäily johtaa käytännössä aina tarkastukseen ja näytteenottoon. Toimenpiteet ovat toimijalle maksuttomia. Säännösten vastainen toiminta tai epäily siitä, lisätietojen hankkiminen Tarkastus viranomaistodistuksia tai lausuntoja varten Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä koituu seuraamuksia. Jos elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi ole riittäviä, käytetään elintarvikevalvonnassa hallinnollisia pakkokeinoja (esimerkiksi kieltoja, keskeyttämisuhkaa). Niiden noudattamista valvotaan tarkastuksin. Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset ovat tällöin toimijalle maksullisia. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia voidaan tehdä myös viranomaisen aloitteesta, jos on syytä epäillä elintarvikemääräysten vastaista toimintaa harjoitettavan tai saatujen tietojen perusteella tarkempi riskinarvio on tarpeen ja tätä varten tarvitaan lisätietoa ja -havaintoja. Elintarvikevalvonnan todistuksia ja niihin verrattavia asiakirjoja, kuten elintarvikkeiden vientitodistus tai lausunto elintarvikkeen käytettävyydestä, laaditaan tilauksesta. Tällöin suoritetaan aina vähintään asiakirjojen tarkastus. Tarkastukset ovat toimijalle maksullisia Liikkuvat elintarvikehuoneistot Elintarvikelain voimaan astuneessa muutoksessa käsite tilapäismyynti poistettiin laista. Aikaisempien tilapäismyynti-ilmoitusten sijaan elintarvikealan toimijat tiedottavat liikkuvan elintarvikehuoneistonsa ja siinä tehtävän toimintansa saapumisesta Kotkan alueelle. Näitä tiedottamisia ei käsitellä siten kuin elintarvikehuoneistoilmoituksia, vaan niiden avulla ympäristökeskus tietää mitä elintarvikevalvonnan alaista toimintaa sen valvonta-alueella suoritetaan. Tiedottamiset otetaan vastaan ja arvioidaan päällisin puolin. Jos jokin tiedottamisessa herättää epäilyksen erityisen riskialttiista toiminnasta tai elintarvikemääräysten toteutumattomuudesta, voidaan tiedottamisen perusteella tehdä tarkastus. Tarkastuksia voidaan tehdä myös satunnaisesti pistokokeena. 19