Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

Transkriptio

1 Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2014 Kotkan ympäristökeskus

2 1 Johdanto Yhteinen osa Toimintaympäristö Henkilöstö, resurssit ja sijaistaminen Ajankohtaista Koulutus Valvontakohderekisteri Viestintä Valvonnan maksullisuus Käytettävät laboratoriot ja muut ulkopuoliset asiantuntijat Erityistilanteet Epidemianselvitys Kuluttajaturvallisuuden erityistilanteet Valvontasuunnitelman arviointi Elintarvikevalvonta Valvontaohjelma Painopisteet valvonnassa Valvontakohderekisteri ja uudet kohteet Tarkastuksen sisältö Oiva-arviointi (suunnitelmallinen) Seurantatarkastus Muut tarkastukset Tarkastuksen sisältö kohdetyypeittäin Toimenpiteet tarkastuksen yhteydessä Näytteenotto Lämpötilan mittaaminen Hallinnolliset pakkokeinot Maksulliset viranomaisnäytteet Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Muut elintarvikevalvonnan kohteet Tulevat projektit Muu näytteenotto Tarkastustiheys Suunnitellut tarkastukset Ennalta suunnittelemattomat tarkastukset Terveydensuojelu Valvontakohteet Valvontakohteiden riskinarviointi Tarkastussuunnitelma Tarkastuksen sisältö Tarkastuspöytäkirjan laatiminen Tarkastustiheydet ja -ajat Valvonnan painopisteet Laivatarkastukset Valvontaviranomaisten ottamat näytteet ja niiden tutkiminen Muu näytteenotto Tupakkavalvonta Tarkastukset Tarkastusten sisältö yleisesti

3 5.3 Tarkastusten sisältö kohdetyypeittäin Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikka Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta Valvontakohteiden tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika Valvonnan painotukset Näytteiden ottaminen sekä tutkituttaminen laboratoriossa Kemikaalivalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Valtakunnallinen valvontaohjelma ja sen teemat Kuluttajaturvallisuuslain aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden muutosten omaksuminen ja toteuttaminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Valvontakohteiden kartoittaminen ja asiakasrekisteri Valvontasuunnitelma ja painopisteet Tarkastusmenettely Tarkastuksiin käytettävä työaika Omavalvonta kuluttajaturvallisuuden sektorilla Muiden kohteiden valvontatarve Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaa tukeva työ Hallinnollisen työn osuus Valvonnan vähimmäisresurssitarve Kotkassa Projektit Näytteenotto Eläinlääkintähuoltosuunnitelma

4 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta. Viranomaisvalvontaa kuitenkin tarvitaan, jotta toiminnat ja tuotteet olisivat määräysten mukaisia, toimijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden hyvien tuotantoedellytysten takaamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon toimilla pyritään varmistamaan myös toimialueen eläinten terveys ja hyvinvointi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Tarkoituksena on, että valvonta olisi laadukasta, tasapuolista, säännöllistä ja terveyshaittoja ennaltaehkäisevää. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitu ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille (päivitykset vuosille 2013 ja 2014) toimialakohtaisine osuuksineen ja valvontasuunnitelma-asetuksen (Vn 665/2006) vaatimukset. Näin suunnitelmalla on vahva normatiivinen perusta, mutta toisaalta se on nähtävä valvontayksikön omana työkaluna. Suunnitelmassa nivoutuvat yhteen yksikön oma toimintaympäristö ja kehittämistoimet sekä valtakunnalliset painotukset valvonnassa. 2 Yhteinen osa Ympäristöterveydenhuollosta vastaavana viranomaisena toimii Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan yhteinen ympäristölautakunta ja sen alaisuudessa Kotkan ympäristökeskuksessa ympäristöterveydenhuollon palvelualue. Ympäristökeskuksella on kaksi toimipistettä, joista Pyhtään Heinlahdessa sijaitsee eläinlääkintähuolto ja muut toiminnot Ympäristötalossa Kotkan Hovinsaarella. 2.1 Toimintaympäristö Toimintaympäristönä ovat Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan alueet kattava yhteistoiminta-alue (taulukko 1). Taulukko 1. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan avainlukuja. Kotka Pyhtää Väkiluku Pinta-ala 950 km km 2 Maapinta-ala 272 km km 2 Ruotsinkielisten osuus 1 % 8 % (kaksikielinen) 2.2 Henkilöstö, resurssit ja sijaistaminen Kotkan ympäristökeskuksen ympäristöterveydenhuollon käytettävissä on 12 henkilöä, joista jokaisella on hiukan eriainen tehtäväalue (taulukko 2). 4

5 Taulukko 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön käytettävissä olevan henkilöstön tehtäväalueet. Nimi Nimike Tehtäväalueet yleisesti Linkola, Eeva ympäristöjohtaja johtaminen, hallinto Palo, Taito ympäristöterveyspäällikkö, kaupungineläinlääkäri johtaminen, ympäristöterveydenhuolto Ilonen, Kimmo ympäristöterveyssuunnittelija suunnittelu, terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta Karnaattu, Risto terveystarkastaja terveydensuojelu, tupakkavalvonta, kuluttajaturvallisuus Kurko, Heli terveystarkastaja terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuus, tupakkavalvonta Lahtela, Mirva terveystarkastaja terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuus, tupakkavalvonta Lumme, Merja terveystarkastaja elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta, terveydensuojelu, kansainväliset ruumiinsiirrot, lääkelain mukaisten vähittäismyyntilupien käsittely ja valvonta Kemppainen, Tarja terveystarkastaja elintarvikevalvonta ja tupakkavalvonta Pylkkö, Päivi osastosihteeri hallinto Ryky, Pirjo toimistosihteeri hallinto Kessaeva, Naziko kaupungineläinlääkäri eläinlääkintähuolto (praktiikka) Välimäki, Elina kaupungineläinlääkäri eläinlääkintähuolto (praktiikka) Valvontatehtäviä suorittavat viisi terveystarkastajaa, joista kaksi ei tee täyttä työpanosta. Terveystarkastajien lisäksi valvontaa suorittavat ympäristöterveyssuunnittelija ja ympäristöterveyspäällikkönä toimiva kaupungineläinlääkäri. Ympäristökeskuksen hallinnosta vastaa ympäristöjohtaja ja toimistotehtäviä hoitavat osasto- ja toimistosihteeri. Eläinlääkintähuollon tehtäviä hoitaa kaksi eläinlääkäriä. Henkilöstöresurssien jakautuminen esitetään seuraavassa taulukossa (taulukko 3). Taulukko 3. Ympäristöterveydenhuollon henkilöresurssit. Henkilöresurssi ympäristöterveyspäällikkö, kaupungineläinlääkäri 1,0 ympäristöterveyssuunnittelija 1,0 terveystarkastaja 4,5 ympäristöjohtaja 0,5 osastosihteeri 0,5 toimistosihteeri 0,5 kaupungineläinlääkäri (eläinlääkintähuolto) 2,0 Kaikki yhteensä 10,0 Työpanos (htv) Valvontaan, suunnitteluun ja asiakaspalveluun käytettyä työpanosta voidaan pitää valvontayksikön ydintoimintana (taulukko 4). Lisäksi henkilöresursseja käytetään esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin ja eläinlääkintähuoltoon. Taulukko 4. Kotkan ympäristöterveydenhuollon henkilöresurssien kohdentaminen. Tehtävä Työpanos (htv) valvonta, suunnittelu, asiakaspalvelu 6,4 yleinen toimistotyö, johtaminen, hallinnolliset tehtävät 1,4 koulutus 0,2 eläinlääkintähuolto 2,0 Yhteensä 10,0 5

6 Kotkassa terveystarkastajat ja ympäristöterveyssuunnittelija ovat muodostaneet työpareja. Lomat ja muuta poissaolot pyritään järjestämään siten, että työparin muodostavista henkilöistä toinen olisi aina paikalla. Tämä sijaisjärjestely on koettu selkeäksi ja toimivaksi. Ulkopuolisia sijaisia on palkattu esimerkiksi pidempien virkavapaiden ajaksi. Kahden viimeisen vuoden aikana keskitettyyn järjestelmään siirtyminen (KUTI ja YHTI) on tuottanut paljon ylimääräistä työtä. Tämä työ jatkuu seuraavana vuonna, kun alkutuotannon toimijat kartoitetaan ja siirretään keskitettyyn järjestelmään. 2.3 Ajankohtaista Vuoden 2014 aikana kunnat eivät valvo enää kemikaaleja, tavaroita tai kosmetiikkaa. Nämä kohteet siirtyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle sekä Tullille. Muutokset tulevat vapauttamaan resursseja muihin työhön edellisiin vuosiin verrattuna. Elintarvikevalvonnassa työmäärä sen sijaan todennäköisesti Oiva-arviointien myötä hiukan lisääntyy koska varsinaisten suunnitelmallisten arviointien lisäksi voidaan joutua tekemään jonkin verran seurantatarkastuksia. 2.4 Koulutus Ympäristöterveydenhuollon viranomaisvelvoitteiden hoitaminen vaatii jatkuvasti enemmän asiantuntemusta. Valvontahenkilöstön asiantuntemus on myös yksi laadukkaan valvonnan tärkeimmistä osatekijöistä. Laaja maksullisuus lisää myös osaltaan vastuuta valvonnan laadusta. Kotkan ympäristökeskuksessa toimiva valvontahenkilöstö on pätevää. Mikäli työntekijä kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta pystyäkseen hoitamaan työtehtävänsä, hän kertoo asiasta esimiehelle. Ympäristökeskus on varautunut siihen, että valvonnan henkilökuntaa koulutetaan vuosittain ja säännöllisesti. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ( ) suositellaan keskimääräiseksi koulutusmääräksi kahdeksan päivää viranhaltijaa kohden. Kotkassa tämä tarkoittaisi ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstön osalta yhteensä 56 koulutuspäivää vuodessa. Valvontaa tukevaan koulutukseen suunnitellaan käytettäväksi työaikaa 0,22 htv eli 48 päivää vuodessa. Ensisijaisesti koulutustilaisuudet ovat Eviran, Valviran, Tukesin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämiä koulutuksia sekä alueellisia koulutustilaisuuksia. Käytännössä koulutukseen osallistumista harkitaan kun keskusvirastot tai aluehallintovirasto tiedottavat tulevista tilaisuuksista. Suunnitelman laadintahetkellä tiedossa ovat elintarvikevalvontaan liittyvät tammikuussa 2014 järjestettävä ensisaapumistarkastuksia koskeva koulutus ja kesäkuussa 2014 järjestettävä laaja epidemiaselvityskoulutus, joihin pyritään osallistumaan. Vuonna 2013 on otettu käyttöön järjestelmä, jolla seurataan koulutuksia ja koulutusten jakautumista valvontahenkilökunnan kesken. Käytyjä koulutuksia seurataan keräämällä tietoja koulutustaulukkoon, johon merkitään koulutuksen aihe, ajankohta, järjestäjä sekä lainsäädäntö johon liittyviä asioita koulutuksessa käsiteltiin. 2.5 Valvontakohderekisteri Valvontakohderekisteriin kirjataan kaikki valvontakohteita koskevat tiedot ja niihin kohdentuvat toimenpiteet, sisältäen tarkastukset, havainnot ja näytteenoton. Lisäksi käytössä on erillinen hallintodiaari. Valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan. Uudet kohteet lisätään valvontakohderekisteriin pääsääntöisesti vireille tulon myötä. Vireille tulon muoto voi vaihdella, ollen esimerkiksi toimijan hakemus, toisen viranomaisen tekemä asian käsittelyn siirto tai viran puolesta suoritettu tiedonhankkiminen. Valvontakohderekisterin päivitys on luonteeltaan jatkuvaa. Valvontakohderekisteri sijaitsee ympäristöterveydenhuollon Tarkastaja by Digia -tietojärjestelmässä, joka kytkeytyy kahteen valtakunnalliseen keskitettyyn tietojärjestelmään: Eviran koordinoiman kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisen (KUTI) järjestelmään sekä Valviran ja Tukesin 6

7 ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmään (YHTI). 2.6 Viestintä Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Kohderyhmiä ovat puolestaan kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Elintarvikkeiden tai talousveden aiheuttamista vaaratilanteista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on varauduttu tiedottamaan tiedotusvälineiden kautta. Elintarvikevalvonnan tutkimusprojektien tuloksista tiedotetaan kuntalaisia. Muista ympäristöterveydenhuollon ja niiden valvontaa koskevista asioista tiedotetaan tarpeen mukaan. Myös verkkosivuilta on saatavissa yleistä tietoa, ohjeita ja lomakkeita. Valvonnan tiedotuksesta vastaa ympäristöterveyspäällikkö. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitetään tärkeänä asiakaspalautteen saamisen ja käsittelyn ja järjestämistä. Kotkan ympäristökeskuksessa ei varsinaisesti kerätä asiakkailta palautetta. Työn luonteesta johtuen asiakkaiden kanssa kuitenkin keskustellaan ja asiakas myös usein esittää mielipiteensä esimerkiksi suoritetusta tarkastuksesta. Mikäli asiakas antaa negatiivista palautetta, käsitellään asia viikkopalaverissa tai esimiehen kanssa. 2.7 Valvonnan maksullisuus Suunnitelmallinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Maksuja peritään voimassa olevan ympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Maksut on määritelty siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään valvontasuoritteesta aiheutuneita kustannuksia. 2.8 Käytettävät laboratoriot ja muut ulkopuoliset asiantuntijat Ympäristöterveydenhuollon viranomaisnäytteet (elintarvike-, uimavesi- ja talousvesinäytteet ja sisäilmatutkimuksiin liittyvät näytteet) toimitetaan pääsääntöisesti tutkittavaksi MetropoliLab Oy:n laboratorioon. MetropoliLab Oy Osoite: Puh. toimisto: Sähköposti: Aukioloaika: Viikinkaari 4, Cultivator II, Helsinki ma-pe: Erityistilanteissa, esimerkiksi epidemian sattuessa, voidaan näytteitä toimittaa lähempänä sijaitsevaan KCL Kymen Laboratorio Oy:n laboratorioon analysoitavaksi. KCL Kymen Laboratorio Oy Osoite: Puh. toimisto: Sähköposti: Aukioloaika: Patosillantie 4, Kuusankoski ma-pe: Tarvittaessa harvinaisemmat analyysit ostetaan kyseisiä analyyseja tarjoavalta akkreditoidulta laboratoriolta. Näytteet lähetään tällöin hinnastojen ja logistiikan perusteella valittavaan edulliseksi katsottavaan laboratorioon. 7

8 Asumisterveyteen liittyviä näytteitä tutkitutetaan MetropoliLab Oy:n lisäksi Työterveyslaitoksen Helsingin (pölyn koostumus, kuidut) ja Kuopion toimipaikoissa (ilma-, pinta- ja materiaalinäytteet). TTL/Helsinki Osoite: Puh. Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki TTL/Kuopio Osoite: Puh. Neulaniementie 4, Kuopio Rakennusteknisiä tutkimuksia on hyväksytty suorittamaan kaksi ulkopuolista asiantuntijaa; Insinööristudio Oy ja Polygon Oy. Insinööristudio Oy Yhteyshenkilö: Osoite: Puh. toimisto: Petri Lönnblad Tornatorintie 3, Kotka Polygon Oy Yhteyshenkilö: Osoite: Puh. toimisto: Kai Kylliäinen Tehontie 16, Kouvola Melumittauksissa asiantuntijana toimii tarvittaessa Helimäki Akustikot. Helimäki Akustikot Yhteyshenkilö: Osoite: Puh. toimisto: Heikki Helimäki Temppelikatu 6 B, Helsinki Erityistilanteet Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteita varten päivitetään parhaillaan uutta, laajaa valmiussuunnitelmaa. Valmiussuunnitelma liitetään osaksi Kotkan kaupungin valmiussuunnitelmaa ja sen odotetaan valmistuvan vuonna Epidemianselvitys Kotkassa ja Pyhtäällä toimii kaksi erillistä, kuntakohtaista työryhmää, joiden tehtävänä on selvittää elintarvike- ja vesivälitteisiä epidemioita. Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti selvitystyöryhmään kuuluu tartuntataudeista vastaava lääkäri, tartuntatautihoitaja, kaupungineläinlääkäri ja terveystarkastaja. Selvitystyöryhmään voidaan tarvittaessa kutsua myös muita asiantuntijajäseniä, 8

9 kuten esimerkiksi vesilaitoksen vastaava hoitaja tai keskusviraston edustaja. Työryhmä kokoontuu epidemioiden yhteydessä tarvittavassa määrin. Varsinaisesta selvitystyöstä työryhmä on laatinut toimintaohjeen, josta käy tarkemmin ilmi tehtäväjako ja tarvittavat toimenpiteet epidemiatilanteessa. Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen tapahtuu kunnan kustannuksella. Talousarviossa on varauduttu epidemioista aiheutuviin tutkimuskustannuksiin. Työryhmän tehtävät epidemian selvitystyössä: - selvitystyön käynnistäminen kaikilla eri osa-alueilla nopeasti (tarkastukset, näytteiden tutkimus, epidemiologinen tutkimus) - epäilyilmoituksen teko Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle - huolehtia, että kaikki epidemian selvittämiseksi tarvittavat tutkimukset suoritetaan - epidemian hallintaan tähtäävien toimenpiteiden koordinointi - huolehtia tiedonkulusta eri tutkimuksia tekevien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa - yhteydenotto muihin viranomaisiin tarvittaessa - epidemiasta tiedottaminen - johtopäätöksien tekeminen epidemian aiheuttajasta ja lähteestä - selvitysilmoituksen ja -raportin teko Elintarviketurvallisuusvirastolle ja aluehallintovirastolle Elintarvikevalvonnan terveysvaaratilanteisiin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä sekä ylläpitämällä valmiutta poikkeustilanteisiin, esimerkiksi tutustumalla Eviran laatimiin takaisinveto-ohjeisiin ja terveysvaarakansioon (kansio Eviran web-sivuilla). Mahdolliset terveysvaaratilanteet ja niiden johdosta tehdyt selvitykset ja toimenpiteet kirjataan Tarkastaja-tietojärjestelmään. Erityistilanteen sattuessa sovitaan normaalin työajan ulkopuolella tehtävistä analyyseistä näytteitä analysoivan laboratorion kanssa. KCL Kymen laboratorio Oy on sijainniltaan MetropoliLab:ia lähempänä, jolloin näytteiden kuljetukseen kuluu vähemmän aikaa Kuluttajaturvallisuuden erityistilanteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteissa toimitaan Kotkan ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on erikseen esitelty toiminta kuluttajaturvallisuuden eri uhkaskenaarioissa Valvontasuunnitelman arviointi Kunnan tulee arvioida edellisen vuoden valvontasuunnitelman toteutumista ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Kotkassa toimielin on ympäristölautakunta, jolle arviointi toimitetaan käsittelyyn alkuvuodesta. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet valvontakohdetyypeittäin. Toteutumista kuvataan vertaamalla toteutuneiden tarkastusten lukumäärää suunniteltujen tarkastusten lukumäärään. Mikäli suunniteltuihin tavoitteisiin ei ole päästy, toteutumisen arvioinnissa esitetään syyt tai perustelut miksi tavoitteet eivät toteutuneet. Samoin esitetään vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla tarkastelujaksolla. Lisäksi erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytettyä aikaa verrataan suunniteltuun ajankäyttöön. Vuoden 2013 osalta pyritään raportointi tekemään keskitetyn järjestelmän kautta niiltä osin kuin se on mahdollista. 9

10 3 Elintarvikevalvonta 3.1 Valvontaohjelma Kotkan ympäristökeskuksessa tehdään laadukasta, osaavaa ja tehokasta elintarvikevalvontaa. Valvontaohjelman tarkoituksena on lisätä elintarvikevalvonnan suunnitelmallisuutta. Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta koskeva elintarvikevalvontaohjelma laaditaan vuosittain. Vuoden 2014 suunnitelmassa on otettu huomioon Eviran laatima Valtakunnallinen Elintarvikevalvontaohjelma (EVO) (päivitykset vuosille 2013 ja 2014). 3.2 Painopisteet valvonnassa Eviran laatimassa, monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumista vuonna 2012 koskevassa raportissa todettiin suurimmaksi yksittäiseksi syyksi puutteisiin tietämättömyyttä elintarviketoimijoiden keskuudessa. Vuonna 2014 valvonnassa painotetaan toimijoiden neuvomista ja ohjeistusta käytössä olevien resurssien puitteissa. 3.3 Valvontakohderekisteri ja uudet kohteet Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluu Kotkassa ja Pyhtäällä yhteensä noin 950 kohdetta, joista alkutuotannon valvontakohteita on noin 140 ja liikkuvia myyntilaitteita noin 300 kappaletta. Tiedot valvontakohteista, niissä suoritetuista tarkastuksista, havainnoista ja näytteenotosta kirjataan ympäristöterveydenhuollon Tarkastaja-tietojärjestelmään. Käytössä on myös erillinen hallintodiaari ja valvontakohteita koskevat asiakirjat arkistoidaan. Tarkastaja-tietojärjestelmä on liitetty valtakunnalliseen KUTI-rekisteriin, joka kerää kaikkien kuntien elintarvikevalvontakohteet ja valvontatapahtumat yhteen tietokantaan. Uudet valvontakohteet tulevat elintarvikevalvonnan tietoon tavallisimmin toimijan aloitteesta kun tämä jättää ilmoituksen tai hyväksymishakemuksen elintarvikehuoneistostaan viranomaiselle. Nykyisin suurin osa elintarvikehuoneistoista on ilmoitusmenettelyn piirissä. Näille kohteille ei tehdä järjestelmällisiä ennakkotarkastuksia tai lupakäsittelyä. Aiemmin myös omavalvontasuunnitelmat oli hyväksytettävä viranomaisella, mutta tämä vaatimus on poistunut. Laitoksilta vaaditaan edelleen entisen kaltainen hyväksymismenettely, omavalvontasuunnitelman hyväksymistä lukuun ottamatta. Elintarvikehuoneistoilmoituksen käsittelyyn on arvioitu kuluvan kahden tunnin työaika. Käsittelyssä elintarvikealan toimija, huoneisto ja ilmoitetut toiminnat kirjataan lisätietoineen valtakunnalliseen rekisteriin. Ilmoituksen käsittelyn yhteydessä on uudelle valvontakohteelle tarkoitus tehdä alustava riskinarviointi. Elintarvikealan toimija saa ilmoituksen käsittelystä todistuksen, joka osoittaa hänen huoneistonsa kuuluvan säännöllisen elintarvikevalvonnan piiriin. Hyväksymishakemuksen käsittelyaika riippuu kohteen ja toiminnan laadusta. Hinta määräytyy hakemuksen käsittelyyn kuluvan ajan mukaan. 3.4 Valvontakohteiden riskinarviointi EVO:ssa esitellyn menettelyn tarkoitus on, että vaaroista aiheutuvien riskitekijöiden merkittävyyttä arvioidaan sijoittamalla vaarat niistä aiheutuvien terveydellisten haittojen toteutumisen todennäköisyyden ja haitan voimakkuuden suhteen matriisille (taulukko 5). Valvontakohteen tarkastustiheyttä määritellessä on tarkoitus ottaa huomioon valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) ohjeellisten tarkastusmäärien lisäksi kohteen riskitekijät ja niiden merkittävyys. Uusille valvontakohteille on tarkoitus tehdä alustava riskinarviointi samassa yhteydessä kun toimijan laatima ilmoitus tai hakemus käsitellään. 10

11 Taulukko 5. Riskitekijän merkittävyyden arviointi vaaran aiheuttaman terveydellisen haitan todennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Terveydellisen haitan voimakkuus Terveydellisen haitan toteutuminen Hyvin epätodennäköinen Lievästi haitallinen Haitallinen tai Erittäin haitallinen tai vakava vakava Merkityksetön Siedettävä Kohtalainen Epätodennäköinen Siedettävä Kohtalainen Merkittävä Todennäköinen Kohtalainen Merkittävä Sietämätön Sovellettu lähde: Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) , liite 1, taulukko 2. Evira, Elintarvikkeessa mahdollisesti esiintyviä vaaroja tunnistetaan käyttämällä apuna kohteeseen aiemmin tehtyjä tarkastuksia, tutkimustuloksia sekä toimijan omavalvontasuunnitelmaa. Käytännössä riskinarviointi perustuu pitkälti tarkastajan ammattitaitoon ja asiakkaiden tuntemukseen yhtenäisen riskin suuruuden arviointityökalun puuttuessa. 3.5 Tarkastuksen sisältö Vuoden 2013 aikana on siirrytty käyttämään Eviran laatimia Oiva-arviointi- ja -yleisohjeita. Oivajärjestelmän mukaisella arvioinnilla tarkastetaan aina ohjeissa määritellyt, pakolliset 12 kohtaa (punaiset) sekä lisäksi kaksi kohtaa (siniset). Lisäksi muut ohjeissa mainitut kohdat (mustat) tarkastetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa. Kulloinkin tarkastettavat, yksittäiset asiat on ryhmitelty kokonaisuuksiksi. Kukin kokonaisuus saa arvosanaksi Oivallinen, Hyvä, Korjattavaa tai Huono. Kohteen lopullinen arvosana muodostuu huonoimmaksi arvioidun kokonaisuuden mukaan. Kaikkiin tarkastuksiin sisältyvät kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin ennakolta tutustuminen sekä muu tarkastukseen valmistautuminen. Itse tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laadinta sisältyvät suoritteeseen. Joissain tapauksissa tarkastuksen yhteydessä suoritetaan myös muita toimenpiteitä, kuten näytteenottoa tai mittausta, jolloin myös nämä luetaan tarkastukseen kuuluvaksi. Näytteenotto tilastoidaan suunnittelun tarpeisiin Oiva-arviointi (suunnitelmallinen) Oiva-arvioinnit tehdään ensisijaisesti ennalta ilmoittamatta, mutta joissain tapauksissa on hyvä sopia ajankohdasta valvontakohteen kanssa etukäteen, jotta esimerkiksi tietyn vastuuhenkilön läsnäolo voidaan varmistaa. Tarkastuksella käydään läpi Oivan mukaiset tarkastuskohdat soveltuvin osin. Suurissa ja aikaa vievissä valvontakohteissa perustarkastus voidaan jakaa kahdelle tai useammalle tarkastuskäynnille. Jokaisesta suoritetusta tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomuksessa mainitaan kaikki tarkastetut asiat sekä mahdolliset havaitut epäkohdat korjaussuosituksineen ja määräaikoineen. Oiva-raportit julkaistaan -sivustolla, minkä lisäksi toimijan on asetettava raportti näkyvälle paikalle toimipisteeseen alkaen Seurantatarkastus Seurantatarkastus tehdään, jos ensimmäisellä Oiva-arvioinnilla havaitaan korjattavaa. Myös tämä tarkastus tehdään tavallisesti ilman ennakkoilmoitusta. Näillä tarkastuksilla käydään läpi Oivan pakolliset ja suositellut tarkastettavat kohdat soveltuvin osin sekä varmistetaan että edellisellä tarkastuskäynnillä todetut puutteet on korjattu. 11

12 3.5.3 Muut tarkastukset Kotkan ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonta toimii aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa toimijoiden, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Eri tahoilta tulleiden yhteydenottojen perusteella tehdään tarvittaessa elintarvikevalvonnan alan tarkastuksia. Yhteydenottojen perusteella tehtävien tarkastusten sisältö määräytyy kulloinkin tapauskohtaisesti. Tarkastukseen johtavat asiat tulevat vireille esimerkiksi kuluttajavalitusten, muiden viranomaisten (mm. Evira ja AVI) ja ruokamyrkytysepäilyjen myötä. Elintarvikelain muutoksen 352/2011 astuttua voimaan , ovat hyväksymishakemukset ja niiden johdosta tehtävät tarkastukset vähentyneet huomattavasti. Osa huoneistoista kuitenkin hyväksytään edelleen ja tällaisen hakemuksen käsittelyyn kuuluu tavallisesti tarkastus. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) vastaa valtakunnallisesti ensisaapumisvalvonnasta ja teettää siihen liittyviä tarkastuksia kunnalla. Ensisaapumisvalvonnalla tarkoitetaan elintarvikevalvontaa, joka kohdistuu muista Euroopan Unionin jäsenmaista Suomeen toimitettaviin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Ensisaapumistarkastukset tehdään Eviran toimittamien ohjeiden mukaisesti. 3.6 Tarkastuksen sisältö kohdetyypeittäin Elintarvikehuoneiston kohdetyyppi vaikuttaa suoritettavan tarkastuksen sisältöön, sillä Oiva-järjestelmän kaikki tarkastettavat asiat eivät ole sovellettavissa kaikentyyppisiin toimijoihin. Elintarvikevalvonnan tarkastusvastuu on Kotkassa jaettu viranhaltijoille pääasiassa kohdetyypeittäin, joten saman kohdetyypin sisällä tarkastusten sisältö on yhdenmukainen. Tilanteissa, joissa kohdetyypin valvontavastuu jakautuu useamman viranhaltijan kesken, pyritään tarkastusaikojen yhteensovittamisella säästämään sekä toimijan että ympäristökeskuksen aikaa. Tarkastuksella täytettyjen lomakkeiden tai muistiinpanojen tiedot siirretään valtakunnalliseen keskitettyyn tietojärjestelmään (KUTI). Mainittujen tarkastuslomakkeiden lisäksi apuvälineiden valikoimassa on kopioivalle paperille painettu avoin tarkastuspöytäkirja, jota voidaan käyttää tarkastuskertomuksen pohjana. Sitä käytetään etenkin tilanteissa, joissa elintarvikealan toimijalle joudutaan antamaan heti toimenpidekehotus tai välitöntä toimintaa vaativa määräys. Tällöinkin tarkastus etenee sisällöllisesti kohdetyyppikohtaisesti, tarkastajan asiantuntemuksen ja lisäksi käytettävän tarkastuslomakkeen myötä. 3.7 Toimenpiteet tarkastuksen yhteydessä Tarkastuksella voidaan suorittaa näytteenottoa, lämpötilan mittauksia sekä lisäksi tarvittava määrä muita tarpeellisia mittauksia tai toimenpiteitä Näytteenotto Peruste näytteenottoon voi tulla näytteenottosuunnitelmasta tai tarkastuksella esiin tulleista seikoista. Suunnitelmallinen näytteenotto voi olla osa elintarvikevalvonnan projektia tai kategorisesti otettava suunniteltu näyte. Spontaanisti näyte voidaan ottaa tilanteessa, jossa on syytä epäillä tutkittavan elintarvikkeen elintarvikehygieenistä laatua tai toimijan omavalvonnan toimivuutta Lämpötilan mittaaminen Elintarvikevalvonnan yhteydessä on usein tarpeellista mitata lämpötilaa. Mittaus suoritetaan ensisijaisesti mitattavaan väliaineeseen upotettavalla mittausanturilla, toissijaisesti infrapunalämpömittarilla sopivasta sijainnista. Lämpötilanmittaus suoritetaan vakioidulla tavalla, huomioiden komission asetus (852/2004/EY), ministeriön asetus (MMMa 1367/2011) ja mittausmenetelmien ATP-sopimus (liite II, lisäys 2). 12

13 3.8 Hallinnolliset pakkokeinot Pakkokeinoprosessissa sovelletaan elintarvikelain 7. lukua. Hallinnollisten pakkokeinoprosessien tulee aina olla suhteessa rikkomuksen vakavuuteen ja niihin turvaudutaan vain siinä määrin, kuin se määräysten vastaisuuden poistamiseksi on välttämätöntä. Tämän vuoksi toimijalle annetaan yleensä ensin huomautus tai kehotus ennen varsinaisia pakkokeinoja. Jos elintarvikkeesta, elintarvikehuoneistosta tai toiminnasta voi aiheutua terveysvaaraa tai elintarvike ja siitä annettavat tiedot ovat harhaanjohtavia, voidaan ryhtyä suoraan pakkokeinoihin ilman lievempiä asteittaisia toimenpiteitä. Pakkokeinoihin ryhdytään myös, jos huomautus tai kehotus ei ole riittänyt havaitun epäkohdan poistumiseen. Ennen päätöstä pakkokeinoista tulee asianosaista kuulla hallintolain mukaisesti. Terveystarkastajilla on oikeus antaa määräyksiä: - elintarvikemääräysten vastaisuuden poistamisesta (ElintL 55 ) - väliaikainen kiellon antamisesta (ElintL 56 ) Ympäristöterveysjohtajalla on ratkaisuvalta seuraavissa pakkokeinoissa: - elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen (ElintL 55 ) - väliaikainen kiellon antaminen (ElintL 56 ) - elintarvikkein markkinoilta poistaminen (ElintL 57 ) - elintarvikkeen haltuunotto (ElintL 58 ) - elintarvikkeen käyttö ja hävittäminen (ElintL 59 ) - elintarvikehuoneiston hyväksymisen peruuttaminen (ElintL 61 ). Ratkaisuvalta uhkasakkolain mukaisista pakkokeinoista eli uhkasakon asettaminen sekä uhkasakon täytäntöönpano on ympäristölautakunnalla. 3.9 Maksulliset viranomaisnäytteet Vuoden aikana otetaan elintarvikenäytteitä 105 kappaletta. Otettavien näytteiden lukumäärät on eritelty kohdetyyppikohtaisesti (taulukko 8, tarkastustiheyksien yhteydessä). Näytteiden jakaminen eri kohdetyyppien kesken perustuu pitkälti valvontakohteiden omavalvonnan toimivuuteen ja omavalvontanäytteiden määrään. Jaossa on huomioitu myös muut kohdekohtaiset riskinarvioon vaikuttavat tekijät, kohteiden esitiedot, havainnot tarkastuksilta ja aiemmin tehtyjen tutkimusten tulokset. Suunnitelmalliset näytteet tutkitaan aistinvaraisen ja mikrobiologisen laadun osalta. Tehtävät mikrobiologiset tutkimukset vaihtelevat näytelajin mukaan, käsittäen kulloinkin edustavasti indikaattorimikrobeja ja usein myös ruokamyrkytyksiä ja infektioita aiheuttavia mikrobeja. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelmassa käytettävät ohjeelliset tutkimukset on määritelty tutkittavan elintarvikkeen mukaan paketteihin. Näitä tutkimuspaketteja on määritelty 63 kpl ja ne ovat tarkastajien käytössä (sisäinen ohje Mikrobiologiset tutkimuspaketit elintarvikkeista ). Eräitä keskeisiä tutkimuksia esitetään seuraavassa taulukossa (taulukko 6). Laboratoriosta saadut sähköiset tutkimustodistukset tallennetaan ympäristökeskuksen Tarkastaja-tietojärjestelmään viikoittain. 13

14 Taulukko 6. Esimerkkejä Kotkan ympäristökeskuksen yleisimmin käyttämistä elintarvikkeiden tutkimuspaketeista. 9. Jäätelö, pirtelö [tarjoilupaikka] 12. Jauheliha (punainen liha) 13. Raakalihavalmiste (punaisesta lihasta ja sen jauhelihasta valmistettu) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit 18. Lihavalmiste, sellaisenaan syötävä (Kypsä liha, lihahyytelö, kinkku, pizzasuikale) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Listeria monocytogenes 28. Lämminsavukala, hiillostettu kala, loimukala Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Listeria monocytogenes 38. Karjalanpiirakka, munariisipasteija, lihapasteija jne. lihapiirakka, pizza (kypsä), kypsä suolainen täyte, täytetty sämpylä tai voileipä Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Bacillus cereus 49. Salaatti (kalaa tai lihaa sisältävä) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Escherichia coli Salmonella 26. Raaka kala (myös pakastettu) Alustava aistinvarainen arviointi Kokonaispesäkeluku kalasta Rikkivetyä tuottavat bakteerit 31.Kalapuolisäilykkeet (silakkamarkkinatuotteet) Alustava aistinvarainen arviointi Bacillus cereus Hiivat ph Suola 42. Leivos, täytekakku Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Bacillus cereus Staphylococcus aureus 51. Hapankaali Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Eschericia coli Salmonella Maitohappobakteerit (vakuumipakatusta) 27. Kylmäsavustettu kala, graavikala Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Listeria monocytogenes 36. Tonnikala (esim. leivän täyte) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Enterobakteerit Staphylococcus aureus 47. Salaatti (vain kasviksia sisältävä tai myös siipikarjaa sisältävä), vihannessekoitukset (pakaste), paprikasuikaleet, tomaatti- ja kurkkuviipaleet [tarjoiluja myyntipaikka] Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Bacillus cereus Hiivat 52. Kuivattu hedelmä, marja ja kasvis Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Bacillus cereus Hiivat Listeria monocytogenes 53. Suolasienet Alustava aistinvarainen arviointi Listeria monocytogenes Staphylococcus aureus Hiivat Homeet 58. Jälkiruoka (ei maitopohjainen), Kiisseli Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Hiivat Homeet Alustava aistinvarainen arviointi Escherichia coli Hiivat Maitohappobakteerit ph 54. Valmisruoka [tarjoilu- ja myyntipaikka] Keitot, padat, kastikkeet laatikot, kypsä jäähdytetty ruoka Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Bacillus cereus Clostridium perfringens 62. Makeiset, hunaja (ei suklaa) Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Homeet (DG) Hiivat (DG) Alustava aistinvarainen arviointi Hiivat Homeet Bacillus cereus 56. Keitetty riisi, pasta Alustava aistinvarainen arviointi Aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku Bacillus cereus JÄÄ Jääpalat, jäämurska Heterotrofisten bakteerien pesäkeluku 22 C Koliformiset bakteerit Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat tuotantolaitokset Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavista tuotantolaitoksista voidaan ottaa yrityksen koosta, tuotevalikoimasta ja yrityksen toimintojen laajuudesta sekä omavalvontanäytteiden määrästä riippuen 1-2 elintarvikenäytettä jokaisella suunnitelman mukaisella tarkastuskäynnillä. Näytteistä suoritetaan suppea laatututkimus (aistinvarainen laatu, hygieeninen laatu ja suolapitoisuus ). Tämän lisäksi valvontaviranomainen voi ottaa laitoksista tarkastuskäynneillä vuoden aikana 2-4 näytettä tuotantoympäristöstä tai tuotteista Listeria monocytogenes -bakteerin määrittämiseen tai muihin vastaaviin tutkimuksiin. 14

15 3.9.2 Muut elintarvikevalvonnan kohteet Näytteenotto suunnataan pääasiassa sellaisiin kohteisiin, joissa valmistetaan elintarvikkeita tai muuten käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Omavalvonnan toimivuudesta riippuen elintarvikevalvonnan kohteesta voidaan ottaa vuoden aikana 1-4 näytettä ja suorittaa soveltuva hygieeninen laatututkimus (tyypillisesti aistinvarainen arviointi ja enintään neljä eri mikrobianalyysiä) tai kemiallinen perustutkimus (esim. suolapitoisuus ja paistorasvan laatu). Tämän lisäksi, jos valvontaviranomaisella on epäily patogeenin bakteerin esiintymisestä tuotteessa tai tuotteen hygieenisestä laadusta, suoritetaan tutkimus elintarvikealan toimijan kustannuksella Tulevat projektit Vuonna 2014 pyritään osallistumaan elintarvikevalvontaohjelman hankkeisiin, joissa on tarkoitus tarkastella tarkemmin elintarvikkeiden kontaktimateriaaleja sekä vähittäismyyntiin tarkoitettujen kasvisten käsittelyä elintarvikehuoneistossa. Elintarvikevalvonnan monivuotisista hankkeista vuodelle 2014 on suunniteltu gluteenittomien tuotteiden valvontahanke ja hankkeet teollisten kontaminanttien ja maatalouskontaminanttien tutkimisesta. Näihin monivuotisiin hankkeisiin osallistutaan pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan. Terveysväitteiden valvontahankkeeseen osallistumisesta on sovittu jo yhden kohteen ja useamman tuotteen osalta. Omana projektina toteutetaan liikkuvien myyntilaitteiden, jäätelökioskien ja torimyyjien kanisterivesien hygieeninen laatu Muu näytteenotto Muuta näytteenottoa suoritetaan tarvittaessa (esimerkiksi asiakasvalitusten yhteydessä otettavat näytteet, mahdollisten ruokamyrkytysepäilynäytteet, viranomaisen omat kartoitustutkimukset, kansalliseen salmonella- ja vierasainevalvontaan liittyvät näytteet) Tarkastustiheys Suunnitellut tarkastukset Suurin osa elintarvikevalvonnan kohteista (ravitsemusliikket, vähittäismyymälät jne) on Oiva-arvioinnin piirissä, jolloin niihin tehdään pääsääntöisesti vähintään kerran vuodessa suunniteltu tarkastus. Valvontakohteisiin tehdään myös tarvittaessa uusinta-arviointi. Oivan piiriin kuulumattomissa kohteissa voidaan tehdä vuodessa useita kattavia tarkastuksia, jos riskinarvioinnin periaatteiden mukaisesti arvioituna kohde sitä vaatii. Elintarvikevalvonnan kohteiden suunnitellut tarkastustiheydet on määritelty EVO:n (päivitys vuodelle 2013) avulla, jossa valvontakohdetyypeittäin määriteltyjen riskiluokkien ja tarkastustiheyksien lisäksi tarkastustiheyttä määritellessä on pyritty toimijoiden osalta ottamaan huomioon seuraavat seikat: 1) omavalvonnan tai muun omaehtoisen valvonnan taso, 2) henkilökunnan asiantuntemus, 3) aikaisempi valvonta, ja 4) tilat ja olosuhteet sekä varustuksen kunto. Edellä mainittujen seikkojen ja ympäristökeskuksen valvontaan käytössä olevien resurssien pohjalta on rakennettu yksityiskohtainen luettelo suunnitelluista tarkastuksista kohdetyypeittäin (taulukko 7). Elintarvikevalvonnan suunnitelmallisiin tarkastuksiin on varattu henkilötyöpäiviä vuonna 2014 hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 on varauduttu tekemään kohteisiin tarvittaessa myös Oivaseurantatarkastuksia, EVO:n päivityksen vuodelle 2014 mukaisesti. Ensisaapumispaikkavalvonnan mukaisia tarkastuksia tehdään Eviran kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Eviran tilaama määrä. Vuonna 2014 tehdään kuusi ensisaapumistarkastusta. Lisäksi, Eviran ohjeistuksen mukaisesti, mahdolliset uudet kohteet tarkastetaan. 15

16 Taulukko 7. Suunnitelmalliset elintarvikevalvonnan tarkastukset ja näytteet (1/3). Kohteita Ohjeellinen tarkastustiheys Ohjeellinen tarkastusmäärä Ohjeellinen tarkastukseen käytettävä keskimääräinen aika (h) Ohjeellinen keskimääräinen kokonaisaika (htpv) Toteutettava tarkastustiheys Toteutettavat tarkastukset Toteutettava tarkastuksen kestoaika (h) Toteutettava tarkastuksiin käytettävä aika (htpv) Näytteitä (yht. kpl) Liha-ala Leikkaamo (E ) , ,4 2 JauhelihanValmistus (E ) LihavalmisteidenValmistus Kypsa (E ) , , , ,4 2 Kala-ala TuoreidenKalastustuotteiden käsittely < kg/v (E ) KalajalosteidenValmistus < kg/v (E ) , , , ,0 16 ViljaJaKasvisala Myllytoiminta (E ) ,5 0,2 0, ,0 LeipomotuotteidenValmistus HelpostiPilaantuviaTuotteita (E ) RuokaJaKahvileipienValmistu s (E ) KasvisMarjaJaHedelmätuottei -denvalmistus (E ) PakkaamotoimintaVahaista Kauppakunnostusta (E ) ,5 8, , , , ,5 4, , ,5 0,3 0, ,3 ElintarvikkeidenMyynti ElintTukkumTeollPakattuja HelpPilaantuviaElint (E ) ,5 0, ,5 16

17 Taulukko 7. Suunnitelmalliset elintarvikevalvonnan tarkastukset ja näytteet (2/3). Kohteita Ohjeellinen tarkastustiheys Ohjeellinen tarkastusmäärä Ohjeellinen tarkastukseen käytettävä keskimääräinen aika (h) Ohjeellinen keskimääräinen kokonaisaika (htpv) Toteutettava tarkastustiheys Toteutettavat tarkastukset Toteutettava tarkastuksen kestoaika (h) Toteutettava tarkastuksiin käytettävä aika (htpv) Näytteitä (yht. kpl) ElintVahittaismTeollPakattuja EiHelpPilaantuviaElint (E ) 13 0,3 3,9 1,5 0,8 0, ,0 ElintVahittaismTeollPakattuja HelpPilaantuviaElint (E ) 27 0,7 18,9 2,5 6,3 0, ,0 ElintVahittaismMyydaan PakkaamattomiaElint (E ) ,5 31, ,2 ElintVahittaismKasitellaan HelpPilaantuviaElint (E ) ,5 32, ,8 20 Ulkomyynti (E ) , ,3 5 VientiJaTuonti ElintarvikkeidenMaahantuonti (E ) ,3 ElintarvikkeidenTarjoilu Ravintolatoiminta (E ) , ,6 25 GrilliTaiPikaruokalatoiminta (E ) , ,8 5 Kahvilatoiminta (E ) PubitoimintaVainJuomatarjoiluaTaiVahaistaElintarviketarjoilua (E ) , , ,7 11,2 1 1,5 0, ,1 SuurtLaitoskeittioKoulut PaivakSairaalatHenkilostorav (E ) ,5 48,5 1,5 78 2,5 26,0 5 17

18 Taulukko 7. Suunnitelmalliset elintarvikevalvonnan tarkastukset ja näytteet (3/3). Kohteita Ohjeellinen tarkastustiheys Ohjeellinen tarkastusmäärä Ohjeellinen tarkastukseen käytettävä keskimääräinen aika (h) Ohjeellinen keskimääräinen kokonaisaika (htpv) Toteutettava tarkastustiheys Toteutettavat tarkastukset Toteutettava tarkastuksen kestoaika (h) Toteutettava tarkastuksiin käytettävä aika (htpv) Näytteitä (yht. kpl) SuurtKeskuskeittioJaPitop LaitosJokaToimMyosMuualle (E ) SuurtTarjoiluEiRuoanvalmTai VahaistaValipJaJalkiruokaVal m (E ) , , ,5 13,6 0, ,1 5 ElintarvikkeidenKuljetus ElintarvikkeidenKuljetus (E ) ElintarvikkeidenKuljetusJaah dytettyna (E ) ElintarvikkeidenKuljetus Lampimana (E ) 14 0,7 9,8 2 2,6 0, ,7 2 0,7 1,4 2 0,4 0, ,3 1 0,7 0,7 2 0,2 0, ,3 ElintarvikkeidenVarastointiJaPakastaminen ElainperaistenElintarvikkeidenVarastointi (E ) EiElainperaistenElintarvikkeid envarastointi (E ) ,6 0, , ,5 5,0 0, ,8 Elintarvikekontaktimateriaalit KontaktimateriaalitMuovit (E ) KontaktimateriaalitIoninvaihto hartsit (E ) KontaktimateriaalitPaperiJaK artonki (E ) 1 0,7 0,7 5 0,5 0, ,0 1 0,7 0,7 5 0,5 0, ,0 1 0,7 0,7 5 0,5 0, ,0 Yhteensä , ,8 105 Alkutuotanto: maidontuotanto 7 0,3 2,1 2 0,6 0, ,6 Alkutuotanto: muu 130 0,15 19,5 2 5,2 0, ,5 Liikkuvat myyntilaitteet ,3 Yhteensä

19 Ennalta suunnittelemattomat tarkastukset Ennalta suunnittelemattomien tarkastusten lukumäärää ei tiedetä etukäteen. Aiempien vuosien perusteella voidaan kuitenkin arvioida niiden todennäköisiä lukumääriä. Ennalta suunnittelemattomissa tarkastuksissa noudatetaan ohjeistusta koskien menettelyä ja osa näistä tarkastuksista on maksullisia (taulukko 8). Taulukko 8. Ennalta suunnittelemattomien tarkastusten yleisimmät syyt ja menettelytavat (ei sisällä huoneistohakemuksia). Tarkastuksen syy Menettely Valitus tai ruokamyrkytysepäily Kuluttajavalitusten johdosta valvontakohteisiin voidaan tehdä suunnitelman ulkopuolisia tarkastuskäyntejä. Tarkastuksen suorittaminen riippuu valituksen laadusta. Tarkastus on toimijalle maksuton. Ruokamyrkytysepäilyssä toimitaan vakioidun menettelyn mukaisesti. Epäily johtaa käytännössä aina tarkastukseen ja näytteenottoon. Toimenpiteet ovat toimijalle maksuttomia. Säännösten vastainen toiminta tai epäily siitä, lisätietojen hankkiminen Tarkastus viranomaistodistuksia tai lausuntoja varten Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä koituu seuraamuksia. Jos elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten täyttämiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet toimijan velvoittamiseksi ole riittäviä, käytetään elintarvikevalvonnassa hallinnollisia pakkokeinoja (esimerkiksi kieltoja, keskeyttämisuhkaa). Niiden noudattamista valvotaan tarkastuksin. Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset ovat tällöin toimijalle maksullisia. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia voidaan tehdä myös viranomaisen aloitteesta, jos on syytä epäillä elintarvikemääräysten vastaista toimintaa harjoitettavan tai saatujen tietojen perusteella tarkempi riskinarvio on tarpeen ja tätä varten tarvitaan lisätietoa ja -havaintoja. Elintarvikevalvonnan todistuksia ja niihin verrattavia asiakirjoja, kuten elintarvikkeiden vientitodistus tai lausunto elintarvikkeen käytettävyydestä, laaditaan tilauksesta. Tällöin suoritetaan aina vähintään asiakirjojen tarkastus. Tarkastukset ovat toimijalle maksullisia. Liikkuvia elintarvikehuoneistoja käyttävät elintarvikealan toimijat tiedottavat saapumisesta Kotkan alueelle. Näiden tiedonantojen perusteella ympäristökeskus tietää mitä elintarvikevalvonnan alaista toimintaa sen valvonta-alueella suoritetaan. Tiedottamiset otetaan vastaan ja arvioidaan päällisin puolin. Jos jokin tiedottamisessa herättää epäilyksen erityisen riskialttiista toiminnasta tai elintarvikemääräysten toteutumattomuudesta, voidaan tiedottamisen perusteella tehdä tarkastus. Tarkastuksia voidaan tehdä myös satunnaisesti pistokokeena. 19

20 4 Terveydensuojelu 4.1 Valvontakohteet Useimmat terveydensuojelulain mukaiset säännöllisen valvonnan kohteet kuuluvat joko luvanvaraisuuden tai ilmoituksenvaraisuuden piiriin. Kohteet tekevät ennen toiminnan aloittamista viranomaiselle terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoituksen tai 18 :n mukaisen hakemuksen, molemmissa tapauksissa viranomainen tekee käsittelyn myötä päätöksen. Tämän jälkeen kohde pääsääntöisesti tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi Monessa tapauksessa valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia valvontatoimia, jotka voidaan tehdä joko samassa tai erillisessä tarkastuksessa toiminnan laajuudesta ja tyypistä riippuen. Painotukset voivat myös vaihdella eri tarkastuskerroilla. 4.2 Valvontakohteiden riskinarviointi Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: - altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmät (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) - altistavan tekijän vaarallisuus (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) - altistuksen kesto ja / tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu) - erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä - aikaisemman valvonnan tulokset, korjaavien toimenpiteiden toteutus - onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista - tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin Tarkastustiheyteen vaikuttavat myös huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.), toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta). 4.3 Tarkastussuunnitelma Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoite on selvittää, aiheutuuko valvottavasta toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö kohteessa sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista terveyshaitta voi aiheutua, ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä tarvittaessa mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Pääosa valvonnasta toteutuu ennalta laadittuun suunnitelmaan perustuvilla ns. valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla (taulukko 9). Olemassa olevien voimavarojen mahdollistamat tarkastusmäärät on jaettu kohderyhmille ottamalla huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma ja valvontahenkilöstön ammattitaitoon ja kohdetuntemukseen perustuva riskinarvio. Suunnitelmallisen valvonnan alaiset kohteet on kerätty ensisijaisen terveydensuojelulain mukaisen kohderyhmän mukaan siten, että kukin kohde tilastoidaan vain kerran. Luokittelu ensi- ja toissijaisiin kohderyhmiin on pyritty tekemään sen mukaan, mikä on kohteen toimijan tärkein toimintatyyppi. Edelliseen vuoteen verrattuna tarkastuksia on nyt suunniteltu tehtävän hiukan enemmän mutta henkilötyöpäiviä käytetään suunnilleen saman verran. Resursseja varataan myös muuhun kuin suunnitelmalliseen valvontaan (asunnontarkastukset, rakennuslupalausunnot, kansainväliset ruumiinsiirrot, laivatarkastukset, valitukset, kehitystyöt, raportoinnit jne.). Suunnitelmaan kuulumattomia muita tarkastuksia tehdään valitusten tai muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. takia. Muihin tarkastuksiin kuuluvat myös huoneistojen 20