Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Ajankohtaiset kunta-asiat Kuntaliiton maakuntakierros 2011 Keski-Suomi , Peurunka Kristina Wikberg johtaja

2 Suomen Kuntaliitto - Kaikki maan kunnat jäseninä. Toiminnassa mukana myös muut kuntataustaiset organisaatiot, mm. kuntayhtymät ja maakuntaliitot. - Tehtävät: kuntien edunvalvonta, palvelu ja kehittäminen. - Kuntatiedon keskus: neuvonta, tilastot, tutkimukset, ohjeet, yleiskirjeet, lehdet, uutiskirjeet, verkkosivut ( jne. - Lainvalmistelu, eduskuntakuulemiset, lausunnot. - Kuntien verkostot, hankkeet, työryhmät. - Koulutus, tilaisuudet, Kuntamarkkinat. - Työnantajatehtävät: KT Kuntatyönantajat - EU-edunvalvonta Brysselin toimisto - Kuntaliitto-konsernin yhtiöt: KuntaRekry Oy, Kuntahankinnat Oy, Audiator Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy, Kokoushotelli Gustavelund Kristina Wikberg

3 Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät joka neljäs vuosi Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja Kristina Wikberg

4 Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat Kristina Wikberg

5 Toimintaympäristö muuttuu

6 Kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Kristina Wikberg

7 Asukasluvun muutos (%) vuodesta 2010 vuoteen 2030 Vähenee eniten: Lieksa -24,7 Kemijärvi -24,6 Pello -23,9 Puolanka -22,1 Salla -21,4 Siikainen -20,6 Valtimo -20,6 Ilomantsi -20,1 Lappajärvi -19,6 Halsua -18,7 Kasvaa eniten: Koko maa 8,8 % Ylöjärvi 32,3 Kirkkonummi 32,9 Pornainen 33,2 Jomala 33,2 Pirkkala 34,8 Lempäälä 35,0 Brändö 38,3 Siuntio 42,8 Vesilahti 46,6 Liminka 52,2 Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kristina Wikberg

8 Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste Kristina Wikberg

9 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste Kristina Wikberg

10 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Kristina Wikberg

11 Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus

12 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. ei pakkoliitoksille!!! Kristina Wikberg

13 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta Kristina Wikberg

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakityöryhmän esitykset kevät 2011

15 Tulevaisuuden vaihtoehdot, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisratkaisussa tulisi varautua: Vaihtoehto A: kuntarakennetta uudistettaisiin mahdollisimman optimaaliseksi väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta tarkasteltuna; n. 20 kuntaa Vaihtoehto B: kuntarakennetta uudistettaisiin kokonaisuutena selkeästi nykyistä suurempiin kuntiin (n ) sekä Vaihtoehto C: kuntarakennetta ei juurikaan uudistettaisi tai sitä uudistettaisiin hyvin vähäisessä määrin Kristina Wikberg

16 Vaihtoehto A: Yksitasoinen malli Yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Kansallisesti säädettäisiin kuntien välisten valtakunnallisesti/alueellisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kristina Wikberg

17 Vaihtoehto B: Kaksitasoinen malli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Kuntia olisi noin ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kristina Wikberg

18 Vaihtoehto C: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kaksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuisi alueratkaisuissa kuntien ja alueen yhteistyönä. Perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20:stä noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Kansallisesti säädettäisiin valtakunnallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta Kristina Wikberg

19 Hallitusohjelma

20 Hallituksen painopistealueet (s. 7 8) 1 Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 1.1 Työmarkkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä osallisuuden ja työllisyyden näkökulmasta. 1.2 Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. 1.3 Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Koulupudokkuuteen puututaan. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. 2 Julkisen talouden vakauttaminen 2.1 Ratkaisevaa on se, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä. Kestävyysvajetta vähennetään lisäämällä tuottavuutta yksityisessä ja julkisessa taloudessa sekä lisäämällä syntyvyyttä ja aitoon työvoimatarpeeseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa. 2.2 Valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. 2.3 Hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. 3 Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen 3.1 Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla. Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. 3.2 Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. 3.3 Vakaat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. 3.4 Korkean työllisyyden takaamiseksi hallitus tehostaa toimia työttömyyttä vastaan. 3.5 Työttömien työkyvyn ylläpitoon ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen panostetaan Kristina Wikberg

21 Kuntapolitiikan ja hallinnon kehittämisen (luku 10) ja hyvinvointipolitiikan (luku 7) rajapinnan kirjauksia hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Pystyy vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluita lukuun ottamatta Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee Vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla alueilla palvelut kootaan riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvoihin peruskuntiin vastuukuntamallilla Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu säilytetään kunnilla Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat voivat yhdessä muodostaa väestöpohjaltaan riittävän sote-alueen Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue) Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Tehtävänä mm. vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut Kristina Wikberg

22 Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013 Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan Kristina Wikberg

23 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla Kristina Wikberg

24 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen Kristina Wikberg

25 Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille. Poliittinen ohjausryhmä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut alustavia arvioita): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan ? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? Kristina Wikberg

26 Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton ja kuntien kehitysalusta kuntauudistukselle Uusi Kunta ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa tietoa kuntalain uudistamistyöhön.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan Kristina Wikberg

27 Lisätietoja

28 Säästä hankinnoissa! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt Kristina Wikberg

29 Kuntatyönantajien kilpailuetu: Hyvin johdettu ja hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt yhdenvertainen mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin työvälineisiin. Kunta-alalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. Tilaa Kuntarekryn esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai

30 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: Kristina Wikberg