Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 1, ,16

Transkriptio

1 Maakuntakierros 21 Lappi, Rovaniemi Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 23 Vuosikate: Mrd euroa 1,24 Asukasta kohti, 24 Vuosikate % poistoista 93 Tilikauden tulos, mrd euroa,14 Lainakanta: Mrd euroa 5,19 Asukasta kohti, , ,16 6, , ,5 7, , ,2 7, , ,74 8, , ,61 8, * 1, ,29 9, Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen mukaan: Vuosikate, /as. Kuntien lukumäärä (ko. vuoden kuntajaolla) Negatiivinen Kuntien lkm yhteensä Kuntien lukumäärä vuoden 29 kuntajaolla: Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot

2 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Alle 6 as. kunnat 6-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Manner-Suomi * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 29 tilinpäätösarvioiden mukaan % 2 15 Kuntien vuosikate % poistoista Lappi Lappi yht. Koko maa Lähde: Tilastokeskus

3 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi yhteensä Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemen seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus

4 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lappi pl. Rovaniemen seutukunta Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuoden 28 luvut tilinpäätösarvioiden mukaan Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Lappi Rahavarat, Lappi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lappi Lainakanta, koko maa Lähde: Tilastokeskus

5 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 211 Verolaji 28 29* 21e 211e 212e 213e 214e Kunnallisvero 15,8 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18, Yhteisövero 1,53 1,2 1,4 1,61 1,4 1,3 1,35 Kiinteistövero,92,97 1,17 1,2 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 2,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8, 2,4 -,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15, -13, -7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 2,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26, 26, 26, 26, 26, 26, 26, Osuus yhteisöverosta, % 22,3 32,3 31,99 31,99 21,99 21,99 21, Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat ja valtion velka , Mrd Mrd Kuntien lainakanta 4 Kuntien kassavarat Valtion velka Lähde Tilastokeskus ja PPO, , ja VM 9/

6 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 1,5 1,5,9 -,1,,4 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet,2 1,3 Verotulot,4,3,2,,6 -,2,6,2,5,6,8 1,,5,9 1,2 1,,7,7,1,1,2,6,4,4,4,4,4,4,4,4,5,5,5,5,5,6,9,8,9,8,8,8,9,9 1, 1, 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3,6,6,6,7,7,7 2,5 2 1,5 1,5 -,5 -, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna vero%-yks. ja vero%-yksikköä/vm:n ao. raportti Kunnat osana julkista taloutta Kuntien menot 4 % julkisen talouden kokonaismenoista Kuntasektorin kulutusmenojen osuus 15 % bkt:sta Kunta-alalla 46 henkilöä, 2% koko kansantalouden työllisistä Kevan ennusteen mukaan vuonna 23 6% eli 32 nykyisistä kuntatyöntekijöistä on eläkkeellä, vuoteen 22 mennessä 15 poistuu eläkkeelle

7 Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaajatuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kansalaisten kesken kasvaa (kuntien kesken, kansalaisten kesken) vrt. valtiolle tulevien ympäristöverojen korottaminen ja vastaavasti kuntien valtionosuuksien lisääminen Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Rakenteiden uudistaminen! Asukasluvun muutosprosentti 28 9 maakunnittain Etelä- Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä- Karjala Kainuu Etelä -Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä- Uusimaa Pohjanmaa Kanta- Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Päijät - Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa -1,5-1, -,5,,5 1, 1,5 muutos-% KL/JAH

8

9 Mikä on kasvun logiikka kohti 22-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 27) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 9-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta -luvulla jo toistakymmentä voittajaa 1 2-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain 23 Osuus väestöstä (%) Vuoden 29 maakuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste

10 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain ( 14 v v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 29 Koko maa Väestöllinen huoltosuhde 21 Huoltosuhteen muutos KL/JAH Väestöllinen huoltosuhde Lappi ( 14 v v. täyttäneet) / vuotiaat Tervola Ylitornio Simo Kemijärvi Salla Ranua Pello Posio Pelkosenn Savukoski Keminmaa Utsjoki Muonio Kemi Sodankyl Tornio Kittilä Kolari Rovaniemi Enontekiö Inari Lappi Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 29 Koko maa 21 = 51,6 Koko maa 22 = 65, Väestöllinen huoltosuhde 21 Huoltosuhteen muutos KL/JAH

11 Kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 6 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa

12 Uusi Kunta 217 -tavoitteet Uusi Kunta 217 -ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta 217 -ohjelmalla varmistetaan: Paras-hankkeen päättyessä vuoden 212 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Parashankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta. Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 21-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 21-luvulla yhdellä kuntamallilla. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus. Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan Perustehtävä Uusi Kunta 217 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä

13 Uusi Kunta 217 valmistelun päävaiheet OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 21 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli

14 Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 21 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle. valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean Toimeksianto. Työryhmä Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut Toimikausi Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 213 lukien

15 Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1. Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2. Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3. Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? Utsjoki 1 4 as. Inari 7 as. Lappi Enontekiö 2 as. Muonio 2 4 as. Kolari 3 8 as. Pello Ylitornio Kittilä 6 as. Sodankylä 9 1 as. Rovaniemi 58 1 as. Pelkosenniemi 1 as. Ranua 4 6 as. Kemijärvi 8 9 as. Tervola Tornio Keminmaa Simo Kemi Savukoski 1 2 as. Posio 4 2 as. Salla 4 4 as. Lain mahdollistama poikkeus Kuntaliitosselvitys VM/KUNTA/SS tilanteen pohjalta

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi: Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana ei säännöksiä rakenteista Sote- järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa Sote -kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa ytalueen perustamiseen Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne

17 Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 212 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 21 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkamisesta kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu sovittiin viikolla Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 29 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt

18 Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina Sopimuskausi Voidaan irtisanoa päättymään Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi keskimäärin,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva,7 %:n paikallinen järjestelyerä Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 21 on,9 %. Vuoden 211 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 211, voivat tulla voimaan aikaisintaan Vain vähän tekstimuutoksia. Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 1 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen Kuntien eläkevakuutus 36

19 Kuntarekry.fi valmiina käyttöön Helppo käyttöönotto, valmiiksi kilpailutettu: Kuntatyön ja -työpaikkojen markkinointipaikka verkossa Työnhakijalle kuntatyöpaikat yhdestä osoitteesta Rekrytoinnin tietojärjestelmä Kustannustehokkuutta rekrytointiin, ammattimaiset työvälineet Kokonaisprosessi täyttöluvasta valintaesityksen tekemiseen Lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan omat tehokkaat palvelut KL-Kuntarekry Oy Vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä Kuntaliiton omistama Tavoitteena varmistaa kunta-alan työvoiman saatavuutta Kuntarekry.fi Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: