Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä?

Transkriptio

1 Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä? Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto

2 Perustehtävä Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä.

3 Uusi Kunta tavoitteiden kiteytys Uusi Kunta 2017 ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma Uusi kunta 2017 ohjelmalla varmistetaan, että Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamallit seuraaville valtuustokausille. Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, esiintuo kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Parashankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.

4 Muutostekijöitä, mm. Julkinen talous ahtaalla edellyttää uusia ratkaisuja tuottavuuden kohottaminen (uudet prosessit, teknologian hyödyntäminen ) Polarisaatiokehitys kuntien erilaistuva kyky palvelujen järjestämiseen Väestön keskittyminen Ikäranteen erilaisuus Työpaikkojen keskittyminen Palvelujen keskittyminen Osaamisen kehittämiskeskittymät Jne. Palvelutarve kasvaa erityisesti ikäihmisten määrä Väestön ikärakenne koko maassa Arvot muutoksessa Globalisaatio ja monikulttuurisuus Ym.

5 Kovin paine uudistuksiin tulee taloudesta: kuntasektorin tilikauden tulos , mrd. euroa Perusvaihtoehto Vuosien oletetut vuosimuutokset: toimintamenot 3,5 %, toimintatulot 3 % verotulot 2,5 %, valtionosuudet 3 % 1,0 1,0 0,0 0,0-1,0-1,0-2,0-3,0 Tilikauden tuloksen kumulatiivinen summa ,0-3,0-4,0-4,0-5, e 10e 11e 12e 13e Tilikauden tulos -5,0

6 Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Kari Lähde: Nenonen SM/Janne Antikainen

7 Mutta kuitenkin: yli asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA HÄMEENLINNA LAHTI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KERAVA SALO TUUSULA PORVOO LOHJA KIRKKONUMMI Kari HELSINKI Nenonen KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus

8 Väestö pakkautuu etelään: Alueellisia osuuksia Suomen kokonaisväkiluvusta 2008 polarisaatio ROVANIEMI KEMI OULU 75 % KAJAANI KOKKOLA 80 % VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ 50 % PORI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA HÄMEENLINNA TAMPERE LAHTI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KERAVA SALO TUUSULA PORVOO LOHJA KIRKKONUMMI HELSINKI KOUVOLA KOTKA MIKKELI SAVONLINNA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus

9 Vahva itsehallinto Kunnallisen itsehallinnon ominaispiirteet (perustuslain oikeudellinen näkökulma) itsehallinnon peruskivet Demokratia kuntalaisten oikeus valita kunnan ylin päättävä toimielin valtuusto, luottamushenkilöiden määräävä asema Kunnan taloudellinen itsenäisyys verotusoikeus Tehtävät yleinen toimiala ja lailla säädetyt tehtävät Erillisyys valtionhallinnosta tietty itsenäisyys valtiosta hallinnon perusteet ja tehtävät lailla Oma alue

10 Kuntahallinnon kehityksestä itsehallinnon näkökulma Todetaan Suomen kuntahallinnon kehitystilanteesta seuraavaa: kuntahallinto on eriytynyt erilaisten tunnistettavien kehityspolkujen tuloksena erilaisiin yksiköihin erityisesti väestön määrän, väestön ikärakenteen, omarahoitteisen talouden, työpaikkojen määrän, julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan ja yhdyskuntarakenteen osalta kuntien itsehallinnollinen asema (itsehallintokyvykkyys) on muodostunut eri kunnissa erilaiseksi väestön yhdenvertainen kohtelu palvelujen saannissa edellyttää toteutuakseen jatkossakin valtion toimesta tasausjärjestelmää

11 Kuntahallinnon kehityksestä itsehallinnon näkökulma Kuntahallinnon rakenteiden ja toimintatapojen päälinjauksena pidetään kehittämistä vahvan itsehallinnon näkökulmasta? Tämä tarkoittaa mm. sitä, että merkittäviä muutoksia järjestämisvastuuta heikentävään suuntaan ei tehdä Yhtenäiskuntamalli pyrkimyksestä luovutaan (?), mikä mahdollistaa alueellisesti tarkoituksenmukaisimpien rakenne-, demokratia- ja johtamisen sekä talouden ohjausta koskevien ratkaisujen etsimisen. Kuntaliiton, kuntien yhteinen ja valtion yhteinen johtopäätös tehtävä siitä, edistetäänkö kaikkia yllä todettuja kehityspolkuja

12 Tavoitteena elinvoimainen kunta Elinkeinoelämän vireys Johtaminen ja demokratia Terve kuntatalous, riittävä ja osaava henkilöstö Riittävät ja laadukkaat palvelut Toimiva, kustannus- ja ympäristötehokas infrastruktuuri

13 Kuntaliiton hallituksen kanta 2005 kunta- ja palvelurakenteeksi (Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa) ns. vahva peruskuntamalli, perustuen työssäkäyntialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin peruskunnalla vastuu palvelujen järjestämisestä mutta myös alueensa aktiivisesta kehittämisestä ovatko yhteistoiminta-alueet siirtymävaihe vahvan peruskunnan muodostamiseen? kunnat ja yhteistoiminta-alueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

14 Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? - vaihtoehtoiset suunnat 1) Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2 ) Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3) Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? Ari Kolehmainen

15 Kehityspolut viitoittamaan tietä kohti kuntalakia? kehityspolkunäkökulma (monimalli) Pääkaupunkiseutu ja/tai Helsingin seutu metropolialue muodostaa oman kokonaisuutensa ja sen kehityspolku eroaa muusta Suomesta Valtakunnan osakeskus/vahva aluekeskus kreis Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo kehityspolku myös kuntarakenteelle Työssäkäyntialuekunta työssäkäynti-, asumis-, asiointi- ja harrastus/virkistysalue, liikkumissuunnat huomioituna kehityspolku myös kuntarakenteelle Maakunta 1) maakunnan ja kunnan yhdistyminen Päijät-Hämeen malli kehityspolku tai 2) maakunta ja itsenäiset kunnat, jossa kunnat ovat siirtäneet hyvinvointipalvelunsa järjestämisen ylikunnalliseksi kehityspolku Identiteettikunta kunnat, jotka ovat siirtäneet sosiaali- ja terveystoimen palvelut, toisen asteen koulutuksen ym. maakunnalle, yhteistoiminta-alueelle tai jollekin muulle ylikunnalliselle taholle. Poliittinen tehtävä painottuu.

16 Vahva itsehallinto Kunnallisen itsehallinnon ominaispiirteet (perustuslain oikeudellinen näkökulma) Demokratia kuntalaisten oikeus valita kunnan ylin päättävä toimielin valtuusto, luottamushenkilöiden määräävä asema Kunnan taloudellinen itsenäisyys verotusoikeus Tehtävät yleinen toimiala ja lailla säädetyt tehtävät Erillisyys valtionhallinnosta tietty itsenäisyys valtiosta hallinnon perusteet ja tehtävät lailla Oma alue

17 Muita selvityksiä Huolehditaan siitä, että kuntahallinnon uudistamiseen tähtäävät erillisselvitysten tulokset huomioidaan määrittävien itsehallintoperiaatteiden mukaisesti ja parhaita käytäntöjä koskevat tiedot jaetaan tehokkaasti, mm.: metropoliselvitys/valtiovarainministeriö Kainuun mallin arviointi/valtiovarainministeriö ja Tampereen yliopisto tilaaja-tuottaja-ohjausjärjestelmäkokemukset kuntalakivalmisteluun liittyvät selvitykset yt-alueiden tulevaisuuspohdinta Pohjoismainen vertailu

18 Sääntelyn uudistaminen Kunnan velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkaminen Säädösten uudistaminen Tuottavuuden esteenä olevien normien väljentäminen Kuntalain uudistus

19 Tilaaja ja tuottajamallissa keskitytään ydintoimintaan Tilaaja (peruskunta) -ohjaa järjestelmää -määrittää tarjottavat palvelut -hyväksyy palvelun tuottajat -päättää hankinnasta -rahoittaa järjestelmän -valvoo järjestelmää Sopimus Tuottaja (kuntayhtymä, yksityinen yritys, liikelaitos) -vastaa tuotanto-organisaatiosta -kehittää palvelutuotantoa -kehittää osaamista ja laatua -rahoittaa toimintansa tuotoilla -kilpailee erikseen päätettäessä markkinoilla -huolehtii asiakassuhteesta Kunnallisdemokratia Asiakas (kuntalainen, organisaatio) -käyttää palvelua -asiakastarpeet -maksaa mahdollista palvelumaksua -maksaa veroa -antaa palautetta Asiakassuhde

20 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA!