Ajankohtaista kuntarakenteesta ja - taloudesta

Transkriptio

1 Kuntauudistusseminaari Sievi Ajankohtaista kuntarakenteesta ja - taloudesta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat onko taantuma tulossa?» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat sekä USA:n vaikeudet ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikkenee.» Rahamarkkinoiden epävarmuus on vaikuttamassa jo reaalitalouteen.» Suomen viennin kasvu monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on jälleen tehty.» Kulutuskysynnän kasvu uhkaa hidastua ja investoinnit vähetä.» Työmarkkinaratkaisu keskeisessä roolissa maamme lähitulevaisuuden kehityksen kannalta.» Maamme talouskasvu hidastuu ensi vuonna merkittävästi.» Vaikka talous on kasvanut hyvin vielä kesään saakka on vaikeasti työllistyvien määrä kasvanut.» Kuntien menot kasvavat ensi vuonna keskimäärin noin 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin keskimäärin vajaan 1 %, valtionosuusleikkaus vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien valtionosuustehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä.» Kuntien tulojen leikkaukset ja tehtävien lisäykset yhdistettynä kasvaviin peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeisiin haasteellisia. 2

2 3 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 1, ,9-0,1 0,0 0,4 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet 0,2 1,3 Verotulot 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,6 0,8 1,0 0,9 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,6 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 2,5 2 1, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna veroprosenttiyksikköä ja veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 4

3 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain (0 14 v v. täyttäneet) / vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa 0, väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH Väestöllinen huoltosuhde kunnittain, Väestöennuste

4 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % KL/JAH , väestötilasto ja väestöennuste 7 Kuntasektorin kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) , mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10, * Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

5 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 9 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 10

6 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli. 11 Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla Ohjausryhmä poliittisista valtiosihteereistä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut vielä vahvistamattomia): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan ? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Kuntalain osittaismuutos voimaan : kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, on se tehtävä yhtiön, säätiön tmv. toimesta. Monopolit ja aikuiskoulutus: siirtymäaika 2016 loppuun saakka. Läkies. eduskuntaan syksy Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 12

7 Kuntauudistuksen organisaatio Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8+2) (pj. Henna Virkkunen) Seurantaryhmä Hallituspuolueiden kansanedustajat (6) (pj. Maarit Feldt-Ranta) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (7) (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (10) (pj. Rainer Alanen) 13 Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun 14

8 Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat VM:n kuntaosaston mukaan 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset uudet kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuoden jälkipuoliskolla. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä jo tänä syksynä. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 16

9 Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen Vertailutasolla ratkaiseva vaikutus vuoden 2012 kuntakohtaisiin muutosvaikutuksiin Kun kaikki em. vaihtoehdot otetaan huomioon, saadaan 2 * 2 * 3 = 12 erilaista tapaa esittää samoja lukuja ilman, että yksikään näistä 12 vaihtoehtoisesta muutosvaikutusten laskentatavasta olisi väärin! 18

10 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle as as as as as as. Yli as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 19 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) 70 Valtionosuuksien leikkaus -118 Kiinteistöveron poisto tasauksesta 35 Vaikutukset yhteensä -13 Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 20

11 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 21 Dia 1. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Koko maa Ylivieskan sk Ylivieska Kalajoki Sievi Oulainen Alavieska Merijärvi Nivala-Haapajärven sk Pyhäjärvi Haapajärvi Nivala Reisjärvi ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)

12 Dia 2. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Saarijärven-Viitasaaren sk Viitasaari Pihtipudas Kinnula Kaustisen sk Lestijärvi Veteli Kaustinen Kokkolan sk Kannus ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Timo Kietäväinen Kunta Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Dia1. Muutokset Indeksikor., yhteensä määräytymistekijät ym. muutokset Koko maa Ylivieskan sk Merijärvi Ylivieska Oulainen Kalajoki Alavieska Sievi Nivala-Haapajärven sk Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Kärsämäki Haapajärvi Timo Kietäväinen

13 Dia 2. Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yhteisöveron Valtionosuuksien Kiinteistöveron Vaikutukset 5 %-yksikön nosto 1) leikkaus poisto tasauksesta yhteensä Haapaveden-Siikalatvan sk Haapavesi Saarijärven-Viitasaaren sk Viitasaari Pihtipudas Kinnula Kaustisen sk Lestijärvi Toholampi Veteli Kaustinen Kokkolan sk Kannus ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kunta Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja Dia 1. verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Muutokset Indeksikor., yhteensä määräytymistekijät ym. muutokset Koko maa Ylivieskan sk Merijärvi Ylivieska Oulainen Kalajoki Alavieska Sievi Nivala-Haapajärven sk Nivala Pyhäjärvi Reisjärvi Haapajärvi

14 Alustava laskelma vuoden 2012 PPB:n ja muiden tekijöiden vaikutuksesta kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja Dia2. verotuloihin muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012, /as. Kunta Yhteisöveron 5 %-yks. lasku Muutokset peruspalvelujen valtionosuudessa: Valtionosuuksien leikkaus Kustannusten jaon tarkistus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Indeksikor., määräytymistekijät ym. muutokset Muutokset yhteensä Haapaveden- Siikalatvan sk Haapavesi Saarijärven- Viitasaaren sk Viitasaari Pihtipudas Kinnula Kaustisen sk Toholampi Veteli Lestijärvi Kaustinen Kokkolan sk Kannus Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 - Palkat 14,60 - Muut henkilöstömenot 4,46 - Ostot 10,92 - Muut toimintamenot 2,50 33,79 15,01 4,47 11,67 2,64 35,17 15,46 4,61 12,45 2,66 36,55 15,92 4,74 13,23 2,65 38,03 16,46 4,91 14,03 2,64 39,59 17,03 5,07 14,87 2,63 41,24 17,62 5,25 15,75 2,62 Korkomenot Investoinnit Yhteensä 0,29 3,99 36,76 0,30 0,34 5,74 1) 4,40 39,83 1) 39,91 0,43 4,40 41,38 0,49 4,40 42,92 3 4,40 44,52 6 4,40 46,19 Muutos-%: Toimintamenot yht. - Palkat - Ostot Menot yhteensä 4,2 3,1 6,9 2,9 4,0 2,8 6,9 8,4 1) 4,1 3,0 6,7 0,2 3,9 3,0 6,3 3,7 4,0 3,4 6,0 3,7 4,1 3,5 6,0 3,7 4,1 3,5 6,0 3,8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 28

15 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero ,44 1,20 0, * 15,77 1,41 1, e 16,33 1,62 1, e 16,63 1,45 1, e 17,25 1,46 1, e 17,87 1,30 1, e 18,51 1,35 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2,4-21,9 6,5 2,1 17,5 20,4 3,6 15,1 3,0 1,8-1 1,7 3,7 0,7 1,6 3,6-11,0 2,4 3,6 3,8 2,7 Verotulot yhteensä 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti Osuus yhteisöverosta, % 18,59 26,0 32,03 18,97 26,0 31,99 19,17 26,0 31,99 19,17 25,0 26,99 19,17 25,0 26,99 19,17 25,0 21,99 19,17 25,0 21,99 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Toimintakate Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Tulorah. korjauserät -0,39-1,34-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,46 2,91 2,50 2,54 2,41 2,52 Investoinnit, netto -3,08-3,39-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,92-0,49-0,90-0,87-0,99-0,88 Lainakanta Rahavarat ,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 10,88 4, * 2011e 19,16 7,68 0,15 3,11-2,25 0,25 1,11 12,27 4, e 19,31 8,10 0,11 2,70-2,35 0,25 0,60 13,17 4, e -22,41-22,94-23,89-24,82-25,82-26,89-28,00 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 1,93 11,67 4,75 19,96 8,51 0,09 2,74-2,46 0, ,07 4, e 20,45 8,98 0,07 2,61-2,57 0,25 0,30 15,07 4, e 21,18 9,49 0,06 2,72-2,68 0,25 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ,29 15,97 4,38 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

16 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina , minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Timo Kietäväinen

17 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. 4,5 4,0 1) Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,0 0, Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 33 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14, Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 34

18 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0, Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Ylivieskan seutukunta

19 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Nivala-Haapajärven seutukunta Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta

20 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kaustisen seutukunta Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kokkolan seutukunta

21 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kuntien kertynyt yli-/alijäämä seutukunnittain, /asukas

22 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Koko maa Kuntien vuosilta kertynyt tulorahoitusjäämä 1) seutukunnittain, /asukas 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot

23 Kuntien vuosilta kertynyt tulorahoitusjäämä 1) /asukas Koko maa ) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot, /as. Kuntien lainakanta seutukunnittain, /asukas

24 Kuntien lainakanta , /as. Koko maa Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 48