Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset kunta-asiat

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset kunta-asiat Kristina Wikberg, johtaja Suomen Kuntaliitto

2 Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät. Kuntien työnantajatehtäviä hoitaa Kuntaliittoon kuuluva KT Kuntatyönantajat Kristina Wikberg

3 Kuntaliiton luottamuselimet Kuntapäivät (joka 4. vuosi vaalien jälkeen) Valtuusto 101 jäsentä Hallitus 15 jäsentä ja 15 varajäsentä Opetus- ja kulttuuriasioiden neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysasioiden neuvottelukunta Maakuntien liittojen puheenjohtajien kokous Pienten kuntien neuvottelukunta Ruotsinkielinen neuvottelukunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta Pekka Nousiainen Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Hallituksen puheenjohtaja Kristina Wikberg

4 Kuntaliiton johto Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkielinen toiminta Kristina Wikberg

5 Toimintaympäristö muuttuu

6 Pohjoismaat Norja» 430 kuntaa» valtuutettuja Ruotsi» 290 kuntaa» valtuutettuja Tanska» 98 kuntaa» valtuutettuja Suomi» 336 kuntaa» valtuutettuja Kristina Wikberg

7 Kuntauudistuksen perustelut Kuntauudistuksen perusteluksi on esitetty seuraavia tulevaisuuden haasteita: Huolestuttava huoltosuhde Tuottavuuden parantaminen Kestävyysvajeen kattaminen Väestönmuutosten voimakkaat alueelliset erot Kaupunkiseutujen toimivuutta haittaavien tekijöiden poistaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun selkiyttäminen Kustannusvaihtelujen eliminointi Kristina Wikberg

8 Rakennetyöryhmän ehdotus vuoden 2015 kuntajaoksi Vertailuna vuoden 2012 kuntajako Rakennetyöryhmän esitys vuoteen 2015 mennessä: 66 kuntaa Manner-Suomessa Vuoden 2012 tilanne: 320 kuntaa Manner-Suomessa Huom! Työryhmä esitti joillekin kunnille useampia selvityssuuntia, joista oheisessa kartassa on kuvattu vain yksi Kristina Wikberg

9 Hallitusohjelman lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan vuosina laaja kuntauudistus, jonka tavoitteeksi asetetaan vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Ohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi vahvan peruskunnan kriteerinä mainitaan elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Kristina Wikberg

10 Kuntaliiton hallituksen linjaus

11 Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli Kristina Wikberg

12 Havaintoja kuntien lausunnoista

13 Havaintoja kuntien lausunnoista Kunnat ovat kokeneet lausuntokierroksen tarpeelliseksi ja vastanneet hyvin monisanaisesti. Kunnat eivät ole ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa. Kannanottojen antaminen on koettu vaikeaksi, sillä kunnilla ei ole tässä vaiheessa ollut tietoja sosiaalija terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kunnan tehtävien arviointityöstä. Kunnat ovat kokeneet puutteeksi sen, että Parashankkeen myötä aikaansaatua yhteistyötä ei ole huomioitu riittävästi VM:n selvityksessä Kristina Wikberg

14 Havaintoja kuntien lausunnoista Kuntien kannanotot selvitysalueisiin tulkinnanvaraisia; lausuntojen taustalla useita moniselitteisiä syitä liittyen laajempiin taustakokonaisuuksiin Yksikään esitetty selvitysalue ei saanut kannatusta kaikilta alueelle esitetyiltä kunnilta Maakunnittain suuriakin eroja valmiudessa kuntajakoselvityksiin Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on kuntien mielestä välttämätöntä. Myös palvelujen kehittämiseen arvioidaan olevan tarvetta Kristina Wikberg

15 Kaikkien kuntien epävirallinen suhtautuminen VM:n ehdottamiin selvitysalueisiin (1. vaihtoehto) Kuntien lukumäärä Kuntien edustamien asukkaiden määrä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Myönteinen kanta Valmius selvitykseen VM:n esityksestä poikkeavalla alueella Ei kantaa/ei selkeää kantaa Kielteinen kanta Kristina Wikberg

16 Kuntaliiton hallituksen lausunto

17 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 1. Kuntaliiton linjaukset uudistuksen arvioinnin pohjana. 2. Kuntien lausunnot ja kuntaliiton arvio rakennetyöryhmän selvityksestä» Kuntien lausunnot» Kuntaliitto: Kuntalähtöinen uudistaminen Alueelliset erityisolosuhteet ja -piirteet huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja Kunnan roolia elinvoiman vahvistajana korostettava Lähivaikuttamiseen huomiota jatkovalmistelussa Kristina Wikberg

18 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 3. Kuntauudistuksen aikataulu ja vaiheistus» Maan hallitukselta poliittiset linjaukset jatkovalmistelun tueksi ennen kesäkuun loppua» Toinen lausuntokierros sen jälkeen kun uudistusta koskevat keskeiset linjaukset on tehty 4. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu» Sektorilainsäädännön valmistelu (sote, toinen aste) kytkettävä kuntauudistukseen» Kuntalain valmistelu käynnistettävä pikaisesti ja vaihteistettava niin, että nykyiseen lakiin tehdään tarvittavat muutokset 2015, kokonaisuudistus 2017 alusta» Valtionosuusuudistus kokonaisuutena, jossa myös opetustoimen valtionosuusuudistus on mukana» Kuntalain uudistukselle selkeä parlamentaarinen pohja Kristina Wikberg

19 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 5. Kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys» Ensisijaisena tavoitteena vahva peruskunta» Tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden.» Tätä tavoitetta edistäisi myös kuntien sitoutuminen yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopiminen yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista. 6. Sote-palvelurakenneselvitys» Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä vahvemmissa kunnissa, jotka pystyvät taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen.» Vahvistettujen peruspalvelujen ja vaativan erityistason välinen työnjako riippuu mm. siitä, kuinka laajasti vahvat kunnat tai sotealueet eri alueilla kykenevät ottamaan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Lainsäädännössä tulee jättää riittävä liikkumavara alueellisten erityispiirteiden huomioonottamiseen Kristina Wikberg

20 Kuntaliiton lausunto rakenneryhmän selvityksestä 7. Opetus- ja kulttuuritoimen palvelurakenteet» Opetus- ja kulttuuriministeriön ei tule edetä rakenteisiin liittyvässä toimilupien uudistamisessa kuntauudistuksesta erillään.» Uudistukset koulutuksen ja kulttuurin hallintorakenteisiin ja toimipisteverkkoon tulee voida tehdä kunnan päätöksin. 8. Kunnan tehtävien arviointi» Arvioitava, onko tehtäviä, jotka voitaisiin poistaa kuntien järjestämisvelvollisuudesta tai joiden järjestämisen laajuutta tai tehtävän hoitamista koskevaa normitusta voitaisiin väljentää.» Arvioitava myös kuntiin suuntautuvan lainsäädäntöön perustumattoman ohjauksen (resurssiohjaus ja informaatioohjaus) vähentämisen mahdollisuudet.» Arvioitava, voidaanko kunnista muodostaa kunnan tehtäväkenttää laajentamalla, yhteispalvelua kehittämällä tai muilla keinoin portti julkisiin palveluihin Kristina Wikberg

21 Kuntaliiton yhteenveto Kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä Kristina Wikberg

22 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma VM:n hahmotelma Rakennelakityöryhmä: Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen HE rakennelaki HE:n eduskuntakäsittely Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Aluekierros ja kuntakuulemiset Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Hallituksen jatkolinjauk set uudistukses ta Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (6-12 kk) Soterakenneselvitys Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Osasto pp.kk.vvvv

23 Kuntauudistuksen lainsäädäntö Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa Vahvan kunnan kriteerit Keinot Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Kuntajakolaki SOTE- järjestämislaki Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävienjako Verotulorahoitus/valtionosuudet Kustannus- ja vaikutusarvionnin kehittäminen Kristina Wikberg

24 Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu

25 STM on asettanut työryhmän jonka tehtävänä on:» valmistella ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi» valmistella lakia järjestämisestä, rahoittamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta.» vähintään kolme mallia » loppuraportti Kristina Wikberg

26 Sote-palvelurakennetyöryhmä Puheenjohtaja Kari Välimäki Kuntaliitosta Tuula Haatainen Asiantuntijatyöryhmä Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee Kuntaliitosta Kristina Wikberg ja Tarja Myllärinen Kristina Wikberg

27 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä laajemmissa vahvoissa peruskunnissa, jotka pystyvät» taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen» toteuttaman hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kunnan kaikilla toimialoilla (opetus-, kulttuuri-, liikunta-, tekninen, kaavoitus ym.) Horisontaalinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla Vertikaalinen sote-peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityisosaamista vaativien erityispalvelujen integraatio Kristina Wikberg

28 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen toteuttaminen Peruspalvelujen vahvistaminen» Jalkautuvat konsultaatiot ja eteen työnnetyt erikoislääkärit vähentämään tarvetta lähettää potilaita sairaalaan» Sosiaalihuollon erityisosaamisen järjestäminen keskitetysti ja tuottaminen hajautetusti konsultaatioilla ja moniammatillisella yhteistyöllä» Perus- ja erityistason yhteiset hoito- ja palveluketjut» Perus- ja erikoistason yhteiset, yhteensopivat asiakas- ja potilastietojärjestelmät» Etäyhteydet ym. ICT-sovellukset Kristina Wikberg

29 Vahva kunta lähtökohtana» Vahva peruskunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyksen ja keskeisten kunta-alan palvelujen järjestämisestä Jos kunta ei riittävän vahva:» Kuntien yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä toisen asteen koulutus» Valtion rahoitus kunnille» Vastuukuntamalli tai kuntayhtymä Kristina Wikberg

30 Perustasolla vahva horisontaalinen integraatio» Sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö/yhteistoiminta» Tärkeää nähdä kunnan laaja tehtävä- ja palveluvastuu» Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää yli hallintokuntarajat menevää yhteistyötä Kristina Wikberg

31 Perus- ja erityistason työnjako» 5 erva-aluetta» Kunnille lainsäädännölliset edellytykset riittävään omistajaohjaukseen» Vastuu erityistason erikoissairaanhoidosta» Työnjako yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden välillä ervan sisällä» Erikoislääkäritasoisia palveluita laajemmin sekä konsultaatioita perusterveydenhuoltoon» Työnjako sovittava perus- ja erikoissairaanhoidon välillä Kristina Wikberg

32 Selkeään julkiseen, kuntalähtöiseen järjestelmään» Kuntalaiselle selkeä vastuutaho palveluiden järjestämisestä Vahva sote-perustaso on:» Vetovoimaisempi työnantaja» Vähemmän haavoittuva» Mahdollistaa vaativampien palveluiden turvaamisen lähellä ihmisiä» Lisää ennakoitavuutta Kristina Wikberg

33 Kuntavaalit 2012

34 Kuntaliiton kampanja» Ennakkoäänestys (ulkomailla ) Vaalit » Valitaan n valtuutettua» Koontiesite kuntiin (koostaa kaikki kuntien käytettävissä olevat aineistot ja materiaalit)» Aineistot ladattavissa kuntavaalit.fi > kunnille-osiosta; touko-syyskuussa» Ehdokkaille vaalityötä tukevaa aineistoa: verkkosivustot kuntavaalit.fi ja kunnat.net/kuntavaalit lanseeraus » Virtuaalikunta-sivusto opetuskäyttöön toukokuussa» Uusille luottamushenkilöille oppaat (6 kpl) ja koulutus Kristina Wikberg

35

36 Tilastot ja vertailut visualisoituina

37 Kuntapäättäjä -tablettijulkaisu

38 Kiinnostavia tutkimustuloksia

39 Kuvio 4.1. Luottamushenkilöiden ajankäyttö, tuntia/viikko , ,85 9,03 8,94 8,07 Hallitus 6 5,83 5,92 5,72 5,12 Valtuusto Lautakunta 4 3,16 3,3 2, Siv Sandbergs undersökning Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Undersökning nr 20 inom programmet för utvärdering av strukturreformen (ARTTU). Acta nr 235 har publicerats på adressen kommunerna.net/bokhandel. Resumé på svenska Kristina Wikberg

40 Luottamushenkilöiden ajankäyttö 2010 kuntakoon mukaan, tuntia/viikko Luottamushenkilökysely ARTTU/VILU ,96 6,17 3, ,13 5,76 < ,31 6,59 3, ,67 7,84 5, ,45 9,63 5, < Hallitus Valtuusto Lautakunta Siv Sandberg Åbo Akademi Kristina Wikberg

41 Kuntaliitto tukee kuntia» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: Kristina Wikberg