Maakuntakierros. Pohjois-Savo, Kuopio Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Maakuntakierros Pohjois-Savo, Kuopio Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

2 VM:n arvio 2

3 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna veroprosenttiyksikköä ja veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 3

4 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * 4 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 0,0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan.

5 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Savo yhteensä * 5 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 0

6 Ahvenanmaa Etelä-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Kuntien vuosikatteet maakunnittain Vuosikate % poistoista Koko maa: 2009* * Lähde: Tilastokeskus 6

7 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate % poistoista , Manner-Suomi Kunnan asukasluku * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus 7

8 % 200 Kuntien vuosikate % poistoista Pohjois-Savo Pohjois-Savo yhteensä Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 8

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kuopion seutukunta * 9 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Savo pl. Kuopion seutukunta * 10 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 0

11 13 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd Lainakanta Rahavarat * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 11

12 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pohjois-Savo Rahavarat, Pohjois-Savo Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Savo Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 12

13 300 Pohjois-Savon kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 13

14 Pohjois-Savon kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) , milj * 14 Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan.

15 Pohjois-Savon kuntien tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, /as * Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 15

16 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2009, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitusosuus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 8,1 KUNNAT verotulot 17,6 1,2 VALTIO verotulot 31,5 22,1 1,0 15,4 5,8 2,2 1,4 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista 16

17 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,52 16,98 17,62 18,31 18,99 Yhteisövero 1,20 1,41 1,71 1,43 1,32 1,40 1,45 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,31 Verotulot yhteensä(1 17,61 18,35 19,44 19,64 20,19 20,99 21,75 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 4,8 2,8 3,8 3,9 3,7 Yhteisövero -21,9 17,5 21,5-16,4-7,7 6,1 3,6 Kiinteistövero 6,5 19,9 3,4 1,7 1,6 2,4 2,3 Verotulot yhteensä(1 0,5 4,2 6,0 1,0 2,8 4,0 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma /Kuntaliitto 1) Kuntaliiton uusin verokehitysarvio vrt. dian luvut: 2011/-160 milj. ; 2012/-190 milj. ; 2013/-110 milj.. 17

18 4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti

19 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,61 34,92 36,29 37,77 39,34 40,97 - Palkat 14,60 15,07 15,45 15,91 16,44 17,01 17,60 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,46 4,57 4,71 4,86 5,03 5,20 - Ostot 10,92 11,66 12,44 13,21 14,00 14,84 15,72 - Muut toimintamenot 2,50 2,42 2,46 2,46 2,47 2,46 2,45 Korkomenot 0,29 0,28 0,38 0,43 0,49 0,51 0,54 Investoinnit 3,99 5,91 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,80 1) 39,70 41,12 42,66 44,25 45,91 Muutos-%: Toimintamenot yht. 4,2 3,5 3,9 3,9 4,1 4,1 4,2 -Palkat 3,1 3,3 2,5 3,0 3,4 3,5 3,5 -Ostot 6,9 6,7 6,7 6,2 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,3 1) -0,3 3,6 3,7 3,7 3,8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma ) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali Timo Kietäväinen

20 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-23,19-24,09-25,04-26,06-27,14-28,27 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,42 0,17 2,75-2,13 1,02 19,44 7,66 0,11 3,12-2,22 0,25 19,64 8,41 0,11 3,12-2,32 0,25 20,19 8,72 0,09 2,94-2,43 0,25 20,99 9,03 0,09 2,97-2,54 0,25 21,75 9,34 0,08 2,90-2,65 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,64 1,15 1,05 0,76 0,69 0,50 Tulorah. korjauserät -0,39-1,34-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,46 2,92 2,92 2,74 2,77 2,70 Investoinnit, netto -3,08-3,39-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,92-0,48-0,48-0,66-0,63-0,70 Lainakanta 10,88 12,00 12,65 13,25 13,95 14,65 15,45 Rahavarat 4,22 4,71 4,73 4,75 4,69 4,66 4,66 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

21 Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työssäoloajan pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta, työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaaja-tuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen» Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kuntien ja kansalaisten välillä kasvaa.» Kuntien veropohjaa laajentamalla ja valtionosuuksia lisäämällä vähennetään kunnallisverojen korotuspaineita. Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille 21

22 Kuntatalouden vakauttaminen Kunnille annettavien tehtävien jäädyttäminen/vähentäminen Valtion rahoitus- ja tehtävävastuiden siirtäminen kunnille lopetettava (esim. vaikeasti työllistettävät ja joukkoliikenteen rahoitus) Kansallisella tasolla myös kuntien tehtävien lisäykselle kehys peruspalveluohjelma ja budjettimenettelyä kehittämällä Tuottavuuden parantaminen kuntien toimesta Valtion säätelemien tuottavuuden esteiden poisto normien joustavoittaminen Tehokkaampien rakenteiden hakeminen vapaaehtoisten kuntaliitosten tekeminen ja kuntien yhteistyön tiivistäminen Kuntien veropohjan laajentaminen ja/tai valtionosuuksien lisääminen erityisesti yhteisöveron korotetun jako-osuuden jatko ja valtionosuuksien 4 v-kustannustenjakotarkistus sekä verovähennysten täysimääräinen kompensaatio Mikäli kuntien tehtäviä lisätään ja tuloja leikataan kasvaa paine kuntaverojen kiristämiseen merkittävästi. Samoin palvelujen laatu uhkaa heiketä ja henkilöstömenojen supistukset ovat edessä. 22

23 Hallitusohjelma isoja asioita ensi eduskuntavaalikaudella kuntien kannalta Siirtääkö valtio talouttaan tervehdyttäessään laskun kunnille? Mikä PARAS-hankkeen jatko? Keskitetty koordinaatio vs. hajautettu sektoriministeriöjohtoinen etenemistie Kuntalaki parlamentaarinen komitea kuntamallit, johtamisjärjestelmät, luottamushenkilöiden asema, vaikutusmahdollisuudet, taloussäädökset jne. Soten mallit STM:n asettama järjestämislakiryhmä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus ja rahoituksen taso Kokonaisverouudistus / Hetemäen työryhmän esitykset/verouudistukset mm. kuntien oikeus yhteisöverotuloihin, verovähennyspolitiikka Työllisyys/työvoimapolitiikka/vaikeasti työllistyvät Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen / energiapaketin voimaansaattaminen Infran, erityisesti liikenne-infran investoinnit ja toimivuuden varmistaminen Valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan mm. kustannusten jaon tarkistus (430 milj. ), jatketaanko kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamista (n. 600 milj. ), korvataanko verovähennysten korotukset kunnille (n milj. ). Ellei em. toimenpiteitä jatketa menettävät kunnat tuloja noin lähes 1,5 veroprosentin tuottoa vastaavan summan joka vuosi! 23

24 24

25 Koko maa 8,8 % Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010, VE

26 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9% Koko maan muutos 5,3% Koko maan muutos 7,5% Koko maan muutos 9,3% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

27 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain (0 14-v v. täyttäneet) / vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH

28 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

29 Maakunnan BTV-indikaattori jaksoittain Itä-Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso -4,00-3,00-2,00-1,00 0,00 1,00 2,00 3,00 4, BTV indikaattori kuvaa alueiden bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön vuosimuutosten keskimääräistä poikkeamaa koko maan kehityksestä Lähde: Tilastokeskus

30 Ålands Porvoo Loviisa Tampere Jyväskylä Seinäjoki Oulu Vaasa Riihimäki Ålands Tunturi-Lappi Kuopio Etelä-Pirkanmaa Kokkola Hämeenlinna Rovaniemi Raahe Ahvenanmaa Salo Turku Helsinki Pohjois-Lappi Åboland-Turunmaa Tammisaari Lahti Ylivieska Joensuu Kajaani Eteläiset Pieksämäki Savonlinna Siikalatva Ylä-Savo Mariehamns Rauma Mikkeli Suupohja Sisä-Savo Oulunkaari Lohja Kyrönmaa Nivala-Haapajärvi Länsi-Saimaa Pohjois-Satakunta Kotka-Hamina Keuruu Pori Lappeenranta Koillismaa Forssa Lounais-Pirkanmaa Härmänmaa Kaakkois-Pirkanmaa Joutsa Loimaa Kuusiokunnat Jakobstadsregionen Torniolaakso Juva Luoteis-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Kaustinen Kemi-Tornio Järviseutu Imatra Varkaus Vakka-Suomi Heinola Kehys-Kainuu Koillis-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pielisen Keski-Karjala Kouvola Jämsä Sydösterbottens Äänekoski Itä-Lappi Seutukuntien BTV indikaattorit jaksoittain ,00-6,00-4,00-2,00 0,00 2,00 4,00 6, Lähde: Tilastokeskus

31 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Miten kunta- ja palvelurakenne uudistuu:» Kuntarakenne edellä toimintaprosesseja uudistaen» Sektorikohtaisesti edeten, jolloin kokonaisuus ei kuntien hallinnassa Kuntaliiton hallitus yksimielisessä kannanotossaan: Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahd. jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa läh. monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli Timo Kietäväinen 31

32 Kuntatyönantajien kilpailuetu tulevaisuudessa: Hyvin johdettu ja hyvin hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin sähköisiin työkaluihin. Kuntaalalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

33 Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, järjestelmä selainpohjainen ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Rekrytoinnin tulevaisuus -esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai Kuntarekry.fi

34 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 34