Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntien näkökulmasta. Tarja Myllärinen Johtaja Suomen Kuntaliitto Jyväskylä

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntien näkökulmasta Tarja Myllärinen Johtaja Suomen Kuntaliitto Jyväskylä

2 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Tavoitteena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, joka turvaa laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Vahvan peruskunnan ja kuntarakenteen kehittämisen reunaehdot» Luonnollinen työssäkäyntialue» Kyky vastata itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta» Tuloksellinen elinkeinopolitiikka ja kehittämistyö» Kyky vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita

3 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa Vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia Luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa

4 Kuntauudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote ovat kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista Sote- järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa 3

5 Kuntaliiton näkemys kuntauudistuksen tarpeesta Tarvitaan kuntia, joilla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntalaisten liikkuvuus ja asiointi ylittävät nykyään kuntien rajat, minkä vuoksi kuntalaisten näkökulmasta on epäoikeudenmukaista ja hankalaa, jos palvelut ovat erilaisia eri kunnissa. Maankäytön ja palveluiden suunnittelu laajemmalla alueella edesauttaa palveluiden saatavuutta ja palvelujen kokonaisvaltaista suunnittelua.

6 Kuntauudistus on jatkoa Parashankkeelle Kuntaliiton näkemyksen mukaan uudistuksen tulee muodostaa selkeä jatko Paras-hankkeen aikana tehdylle kehittämistyölle kunnissa. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus viedä uudistusta eteenpäin omalle alueelleen sopivilla malleilla. Kuntauudistus jatkaa Paras-hankkeessa aloitettua kaupunkiseutujen ja työssäkäyntialueiden palvelujen ja alueiden kehittämistyötä. Miten Kuntaliitto suhtautuu Paras-lain perusteella syntyneisiin yhteistoiminta-alueisiin?

7 Yhteistoiminta-alueet uudistuksen taustana Yhteistoiminta-alueita on perustettu monin eri tavoin ja niiden toimivuus kannattaa arvioida. On selvitettävä on, voidaanko niiden pohjalta rakentaa tulevaisuuden rakennemallia alueelle. Yhteistoiminta-alue voi olla vahvan peruskunnan tai piirikunnan pohjana tai sen voidaan purkaa. Yhteistoiminta-alueilla on tehty paljon hyvää palvelujen kehittämistyötä, jotka tulisi käyttää hyödyksi kuntauudistuksessa ja soterakenneuudistuksessa.

8 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2012 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 91 kuntaa, väestöstä 60 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 229, väestöstä 40 % Kuntayhtymiä 33, kuntia 140 Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89 Terveyskeskukset yhteensä 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30 Terveyskeskukset Alle asukasta 77 Yli asukasta 77 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus

9 Kuntaliiton näkemyksiä sotepalvelurakenneuudistuksesta Tavoitteena» Peruspalvelujen vahvistaminen» Erityistason palveluiden kokoaminen Erva-alueille» Nykyistä vahvemmat kunnat» Jos ei riittävän vahva kunta -> sote-alue vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä Toteutus» Sote-palvelut järjestettävä kuntaperusteisesti» Järjestämisvastuu sekä rahoitusvastuu kunnilla» Kuntien omistajaohjauksen vahvistaminen erikoissairaanhoidossa» Alueelliset erityispiirteet huomioitava» Perus- ja erva-tason välinen työnjako riippuu siitä, miten kunnat/alueet kykenevät vastaamaan palveluista 9

10 Väestömuutosten aiheuttamat muutospaineet

11 Asukasluvun muutos kunnittain Lähde: Tilastokeskus etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

12 Väestönmuutos maakunnittain, prosentteina 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % 1-10,0 % Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

13 Väestöllinen huoltosuhde ja ennuste Lähde: Tilastokeskus etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

14 Taloudellisen huoltosuhteen kehitys ,5 3,0 2,5 milj. 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Varus- ja siviilipalvelusmiehet + muut työvoiman ulkopuolela olevat Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Työttömät Työlliset Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntatalouden aiheuttamat muutospaineet

16 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 Toimintamenot Verorahoitus 1) * 12** 13** Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Peruspalvelubudjetti ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) /hp

17 Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin indeksoituina, 1997= Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Muut tehtävät ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät /hp Lähde: Tilastokeskus

18 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,4 %, 2,03 mrd. Hallinto 2,8 %, 0,61 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,80 mrd. Erikoissairaanhoito 29,4 %, 6,36 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,8 %, 1,03 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,4 %, 0,95 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,79 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,8 %, 0,40 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 4,02 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 12,2 %, 2,64 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 21,63 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) /hp Lähde: Tilastokeskus

19 Mrd. 7,0 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut /hp Lähde: Tilastokeskus

20 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 1) kuntakoon mukaan , /as. Kunnan asukasluku Manner-Suomi pl. Kainuu (v kuntajako) Kaikki kunnat: ) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) /hp Lähde: Tilastokeskus

21 Kuntien vanhustenhuollon ym. 1) nettokustannukset 2) kuntakoon mukaan , /as. Kunnan asukasluku Manner-Suomi pl. Kainuu (v kuntajako) Kaikki kunnat: ) Vanhusten laitospalvelut + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut 2) Nettokustannukset = (toimintamenot+ poistot+ vyörytysmenot) (toimintatulot + vyörytystulot) /hp Lähde: Tilastokeskus

22 Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2011, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. 4,6 10,8 17,8 44,4 Päihdehuolto 31,9 40,0 Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) 21,8 33,4 Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta 10,9 15,2 Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. 0,8 8,8 8,2 7, Perusterveydenhuolto pl. hammash. 1,9 5,5 Kotipalvelu 4,4 5,3 Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1,7 3,8 3,2 3, % 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki /hp Lähde: Tilastokeskus

23 Linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän esitys lausuntokierrokselle lähtevän kuntarakennelain liitteeksi

24 Väestöpohja ja aiemmat linjaukset Halken linjaus kuntauudistuksen kriteereistä kesäkuussa 2012» Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin asukasta» Vasta tämä luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon Vähimmäispohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon Tässä vaiheessa ei linjata yksiselitteisesti, kuinka suuri väestöpohja integraatioon vaaditaan» Alueelliset eroavaisuudet, alueen kantokyky ja kielelliset olosuhteet vaikuttavat Tavoitteena on, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen ja tuottaminen on samassa organisaatiossa, mutta yksiselitteinen väestöpohjavaatimus yksistään ei riitä tavoitteen saavuttamiseen kaikkialla Suomessa

25 Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen Hallitus on asettanut sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän» Tehtävänä alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen Selvitystyö toimii apuna vuonna 2013 tehtäville kuntien omille kuntarakenneselvityksille Tarvittavien sote-alueiden määrä ja tarkempi rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä

26 Aikataulu Kuntarakennelaki on lähtenyt lausuntokierrokselle» Lausuntoaika päättyy Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta valmistelevan työryhmän määräaika päättyy Sosiaali- ja terveydenhuollon pääpiirteiden on oltava tiedossa, kun kuntarakennelaki astuu voimaan vuonna 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuona 2015

27 Sote-palvelurakennetta selvittävä työryhmä Peruspalveluministeri on asettanut sotepalvelurakennetta selvittävän työryhmän 15 selvittäjää (3/erva-alue: perusterveydenhuollon ja - sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon asiantuntemus jokaiselle alueelle). Työryhmän pysyvät asiantuntijat ovat STM:stä Aino-Inkeri Hansson, Eija Koivuranta, Olli Kerola, Liisa-Maria Voipio- Pulkki Lisäksi Aulikki Kananoja, Tuula Haatainen, Jussi Huttunen ja Martti Lähteinen Sihteeristöön tulee STM:n, THL:n ja Kuntaliiton edustus Työryhmän työ käynnistyy ja päättyy Työtä vetää kansliapäällikkö Sillanaukee ja ohjausryhmänä toimii sotepol.ministeriryhmä.

28 Kaste ja meneillään olevat uudistukset Hankevalmistelun, erva-alueen sotepalvelurakenneselvityksen ja kuntauudistuksen lausuntovalmistelun ja tulevan selvitysalueen yhteistyö Rahoittajien yhteistyö Ministeriöiden yhteistyö Rahoitettavien hankkeiden edistettävä ja oltava yhteensopivia tulevien rakenteellisten muutosten kanssa Hyvät käytännöt kiertoon Innokylä käytöön