Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivä Oulu Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja

2

3

4

5 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna veroprosenttiyksikköä ja veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti 5

6 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain (0 14 v v. täyttäneet) / vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH

7 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste

8 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 8

9 Kuntasektorin kumulatiivinen vuosikatteen ja poistojen erotus sekä kertynyt tulorahoitusjäämä 1) , mrd. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10, * Vuosikatteen ja poistojen erotus Tulorahoitusjäämä 1) 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 9

10 Hallitusohjelma ja kunnat Ei erillistä kuntapolitiikkaa Ei menokattoa kunnille osoitettavissa tehtävissä Kuntarakenneuudistus vahvan peruskuntamallin pohjalta» korvaa voimassa olevan PARAS-puitelain miten silta Paras-puitelain ja uuden rakennelain välille?» pohjana työssäkäyntialueet» tarkemmat linjaukset vuoden 2011 loppuun mennessä» perusta kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon uudistamiselle Uusien tehtävien lisäämistä kunnille luvataan rajoittaa Uudistusten aiheuttamista kustannuksista luvataan maksaa yli puolet Vanhuspalvelulaki 2013? sekä joukko pienempiä tehtävien lisäyksiä. Tilapäinen leikkaus valtionosuuksiin jo ensi vuonna 631 milj. = 118 /as Valtionosuuksiin kustannusten jaon tarkistus ja indeksitarkistus täysimääräisinä. Kiinteistövero valtionosuuden tasauksen ulkopuolelle Kuntien osuuteen yhteisöveron tuotosta 5 % korotus 2012 ja 2013 Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan, myös yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. 10

11 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Hallitus toteuttaa koko maassa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. 8

12 Kuntauudistus hallitusohjelmassa Vahvan peruskunnan vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat voivat muodostaa riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. 9

13 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu Kuntaliiton hallituksen yksimielinen linjaus Tavoitteena vahva peruskunta, josta kolme muunnelmaa: 1. pääkaupunkiseutu/metropolialue, 2. kehittyvät kaupunkiseudut ja 3. muut alueet aina jopa koko maakunnan kattavat peruskunnat.» Vahvat peruskunnat ovat riittävän vahvoja järjestämään pääosan kuntien tehtävistä.» Kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden kehittäminen ja turvaaminen. Kunnan niin halutessa mahdollisuus jopa suorilla vaaleilla valittuihin kunnanosavaltuustoihin.» Niille alueilla, joilla vahvaa peruskuntaa ei saada aikaan perustetaan piirikunta, joka vastaa lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.» Mahdollisimman nopeasti asetettavan parlamentaarisen kuntalakikomitean kiireisin tehtävä on linjata tavoiteltava kuntarakennemalli Timo Kietäväinen 13

14 Kuntarakenne ja kuntalaki uudistuvat Kuntarakenneuudistus: Kuntaliitolla omat linjaukset liiton hallituksesta Hallituksen rakennelakilinjaukset 12/2011 mennessä. Aluekierros alkuvuonna Hallituksen esitys rakennelaiksi syksyllä 2012 Hallituksen tarkoituksena: Rakennelaki voimaan 2013 alussa ja ratkaisut tehty 2014 mennessä. Ratkaisut voimaan 2015 vai 2017? Virkamiesvalmistelu rakenneryhmässä, jolle vahva hallituksen poliittinen ohjaus. Projektipäällikkö Arto Koski. Kuntauudistuspäivä kuntajohtajille Kuntatalolla Ohjausryhmä poliittisista valtiosihteereistä nimitetty. Ei parlamentaarista komiteaa. Kuntalain kokonaisuudistus (aikataulut alustavia arvioita): Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu: vuoden vaihteen jälkeen Hallituksen esitys syksyllä 2013? Kuntalaki voimaan ? Joiltakin osin vuoden 2014 (kiireelliset)? Demokratian, johtamisen, taloussäädösten ymv. Uudistustarpeet huomattavat. Mikä on käsitys kunnasta? Kuntalain uudistamisen tueksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Tehtävien muutokset: Merkittävin kuntien tehtävien muutos hallitusohjelmassa: vanhuspalvelulaki Mahdollinen kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien tehtävien jaon läpikäynti on nyt tarpeen oma työryhmä? 14

15 Kuntaministerin info 2.9: Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne» uudistus koskee siis yhtä lailla maaseutua kuin kaupunkiseutuja Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Timo Kietäväinen

16 Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia» Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta» Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki» Esitys on laadittava myös karttamuotoisena» Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun 16

17 Talouden epävarmuus ja valtionosuusuudistus Talouden epävarmuus kasvaa: Julkista taloutta jouduttaneen sopeuttamaan hallitusohjelmassa ja budjetissa linjattua enemmän => julkishallinnon vastuut ja tehtävät nostettava tarkasteluun Valtio kunta-suhteen pitkäjännitteisyys keskeistä kuntien selviytymisessä. Valtionosuusjärjestelmään perusteellisempi uudistus Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistettäneen vasta kuntarakennelinjausten valmistumisen jälkeen = ensi vuonna. Hallitusohjelmassa kuntaliitosneutraalisuus ja kannustavuus tavoitteena. Uudistuksella oltava muitakin tavoitteita mm. määräytymisperusteiden ajantasaistaminen tarvitaan taustatutkimuksen käynnistämistä jo tänä syksynä. Uudistusesitykset pyrittäneen käsittelemään vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 17

18 Muutokset kuntien verotulorahoituksessa vuonna 2012 Vuonna 2012 kuntien verotulorahoitukseen vaikuttavat muutokset voidaan jakaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin ja hallitusohjelman linjausten mukaisiin muutoksiin. A) Voimassaolevan lainsäädännön mukaiset muutokset vuodelle 2012 Vuosittain toteutettavat nk. automaattimuutokset: 1. Laskentaperusteiden ts. valtionosuuden määräytymistekijöiden muutokset (esim. muutokset väestön määrässä ja ikärakenteessa); vaikutus kuntien rahoitukseen n. 45 milj. 2. Perushintoihin tehtävä indeksikorotus (3,7 %); vaikutus kuntien rahoitukseen n. 341 milj. 3. Kuntien rahoitusosuuden muutos opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen -94 milj. Voimassaolevan lainsäädännön mukaiset muut muutokset vuodelle 2012: 4. Vuoden 2012 perushintoihin tehtävä kustannustenjaon tarkistus; vaikutus kuntien rahoitukseen n. 412 milj. 5. Kuntajakolain yhdistymisavustuksen kattosäännön mukaisen vähennyksen palautus; vaikutus kuntien rahoitukseen 45 milj. 18

19 Muutokset kuntien verotulorahoituksessa vuonna 2012 B) Hallitusohjelman mukaisten päätösten vaikutus kuntien verorahoitukseen vuonna Valtionosuusleikkaus valtionosuusprosenttia muuttamalla; vaikutus kuntien rahoitukseen n milj. 7. Kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta; vaikutus kunta-valtio-suhteessa +/- 0 ; vaikutus kuntien välillä epätasainen 8. Yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus 5 prosenttiyksiköllä. Vaikutuksen tulkinta riippuu vertailutasosta:» verrattuna vuoden 2011 kuntien rahoituksen tasoon: -262 milj.» verrattuna vuoden 2012 voimassaolevaan lainsäädäntöön (ilman hallitusohjelman linjausta); vaikutus kuntien rahoitukseen +262 milj. 9. Verotulojen menestykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta:» verotulojen menetysten vaikutus kuntien rahoitukseen n milj.» verotulomenestys kompensoidaan valtionosuutta lisäämällä n milj. yhteisvaikutus kuntien verorahoituksen +/- 0 19

20 Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen

21 Vertailutasolla ratkaiseva vaikutus vuoden 2012 kuntakohtaisiin muutosvaikutuksiin Kun kaikki em. vaihtoehdot otetaan huomioon, saadaan 2 * 2 * 3 = 12 erilaista tapaa esittää samoja lukuja ilman, että yksikään näistä 12 vaihtoehtoisesta muutosvaikutusten laskentatavasta olisi väärin! 21

22 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Alle as as. Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä as as as as. Yli as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22

23 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23

24 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24

25 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Yli-Ii Utajärvi Kuusamo Raahe Oulu Pudasjärvi Pyhäjärvi Muhos Ylivieska Kempele Pyhäntä Hailuoto Taivalkoski Kalajoki Ii Sievi Siikalatva Oulainen Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä (2) 25

26 Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kunta Haapavesi Haapajärvi Siikajoki Nivala Oulunsalo Pyhäjoki Reisjärvi Kärsämäki Haukipudas Kiiminki Alavieska Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 2 (2) Kiinteistöveron Vaikutukset poisto tasauksesta yhteensä

27 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintamenot yht. 32,48 33,79 35,17 36,55 38,03 39,59 41,24 - Palkat 14,60 15,01 15,46 15,92 16,46 17,03 17,62 - Muut henkilöstömenot 4,46 4,47 4,61 4,74 4,91 5,07 5,25 - Ostot 10,92 11,67 12,45 13,23 14,03 14,87 15,75 - Muut toimintamenot 2,50 2,64 2,66 2,65 2,64 2,63 2,62 Korkomenot 0,29 0,30 0,34 0,43 0,49 0,53 0,56 Investoinnit 3,99 5,74 1) 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 Yhteensä 36,76 39,83 1) 39,91 41,38 42,92 44,52 46,19 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 4,2 3,1 4,0 2,8 4,1 3,0 3,9 3,0 4,0 3,4 4,1 3,5 4,1 3,5 -Ostot 6,9 6,9 6,7 6,3 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 2,9 8,4 1) 0,2 3,7 3,7 3,7 3,8 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Luvut sisältävät Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 27

28 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % ,6 7,9 7,2 5,6 5,2 5,0 5,1 5,2 5,2 4,5 5,0 4,6 4,2 4,0 4,1 3,9 4,0 4,1 4,1 2,9 2,8 0,0 1) -0,5-5, * 11e 12e 13e 14e 15e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 28

29 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Verolaji * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti

30 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd * 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Toimintakate -22,41-22,94-23,89-24,82-25,82-26,89-28,00 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,16 7,68 0,15 3,11-2,25 0,25 19,31 8,10 0,11 2,70-2,35 0,25 19,96 8,51 0,09 2,74-2,46 0,25 20,45 8,98 0,07 2,61-2,57 0,25 21,18 9,49 0,06 2,72-2,68 0,25 Tilikauden tulos 0,43 1,93 1,11 0,60 0,53 0,30 0,29 Tulorah. korjauserät -0,39-1,34-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,08 2,46 2,91 2,50 2,54 2,41 2,52 Investoinnit, netto -3,08-3,39-3,40-3,40-3,40-3,40-3,40 Rahoitusjäämä 1) -1,00-0,92-0,49-0,90-0,87-0,99-0,88 Lainakanta 10,88 11,67 12,27 13,17 14,07 15,07 15,97 Rahavarat 4,22 4,75 4,71 4,61 4,55 4,46 4,38 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Timo Kietäväinen

31 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. 3, Toimintamenojen nimellinen kasvu PPB:n arvion mukaan, %: 3,9 4,0 4,1 4,1 Arvioitu verotulojen kasvu PPB:n mukaan, %: 0,8 3,3 2,5 3,6 Arvioitu verotulojen kasvu uhkakuvan 1) mukaan, %: -1,9-2,1 2,0 3,9 3,5 3,0 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Investoinnit, netto Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate uhkakuvan mukaan 1) Kokonaistuotanto ei kasva vuosina , minkä johdosta palkkasumma pysyy näinä vuosina vuoden 2011 tasolla ja yhteisövero alenee vuoden 2011 tasosta puoleen vuonna Valtionosuudet sisältävät kustannustenjaon tarkistukset sekä verokompensaatiot ja niihin on tehty indeksitarkistukset. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat. 31

32 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Timo Kietäväinen

33 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. 4,5 4,0 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot yhteensä maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta. Omahankintamenot = investointimenot rahoitusosuudet. Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 33

34 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän ja korjatun tuloksen kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14, Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden myyntivoitot/-tappiot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja Peruspalvelubudjetin tietojen perusteella 34

35 2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 1,1 0,6 1,1 1,0 1,2 1,0 0,5 0,0-0, ,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti

36 Kuntien vuosikate prosenttia poistoista Pohjois-Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa pl. Oulun sk Koko maa * Lähde: Tilastokeskus 36

37 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Pohjanmaa yhteensä * 37 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus

38 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Pohjanmaa pl. Oulun seutukunta * 38 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus

39 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Oulun seutukunta * 39 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus

40 500 Pohjois-Pohjanmaan kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 40

41 Pohjois-Pohjanmaa kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as * Tulorahoitusjäämä 1), Pohjois-Pohjanmaa Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Pohjois-Pohjanmaa Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 41 Lähde: Tilastokeskus

42 Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain Itä-Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso -2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 Bkta Työ Väki 42

43 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ålands landsbygd Porvoo Loviisa Tampere Jyväskylä Seinäjoki Oulu Vaasa Riihimäki Ålands skärgård Tunturi-Lappi Kuopio Etelä-Pirkanmaa Kokkola Hämeenlinna Rovaniemi Raahe Ahvenanmaa Salo Turku Helsinki Pohjois-Lappi Åboland-Turunmaa Tammisaari Lahti Ylivieska Joensuu Kajaani Eteläiset Pieksämäki Savonlinna Siikalatva Ylä-Savo Mariehamns Rauma Mikkeli Suupohja Sisä-Savo Oulunkaari -1,00-0,50 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,

44 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Lohja Kyrönmaa Nivala-Haapajärvi Länsi-Saimaa Pohjois-Satakunta Kotka-Hamina Keuruu Pori Lappeenranta Koillismaa Forssa Lounais-Pirkanmaa Härmänmaa Kaakkois-Pirkanmaa Joutsa Loimaa Kuusiokunnat Jakobstadsregionen Torniolaakso Juva Luoteis-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Kaustinen Kemi-Tornio Järviseutu Imatra Varkaus Vakka-Suomi Heinola Kehys-Kainuu Koillis-Savo Saarijärvi-Viitasaari Pielisen Keski-Karjala Kouvola Jämsä Sydösterbottens Äänekoski Itä-Lappi -4,00-3,50-3,00-2,50-2,00-1,50-1,00-0,50 0,00 0,

45 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 45