Maakuntakierros Valtakunnallinen aineisto

Transkriptio

1 Maakuntakierros 2011

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset Lähde: Tilastokeskus 2003 Vuosikate: Mrd. euroa 1,24 Asukasta kohti, 240 Vuosikate % poistoista 93 Tilikauden tulos, mrd. euroa0,14 Lainakanta: Mrd. euroa 5,19 Asukasta kohti, , ,16 6, , ,05 7, , ,02 7, , ,74 8, , ,61 8, * 1, ,29 9, Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen mukaan: Vuosikate, /as. Kuntien lukumäärä (ko. vuoden kuntajaolla) Negatiivinen Kuntien lkm. yhteensä Kuntien lukumäärä vuoden 2009 kuntajaolla: Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Maakuntakierros kevät 2011

3 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as * 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus 3 Maakuntakierros kevät 2011

4 Ahvenanmaa Etelä-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Kuntien vuosikatteet maakunnittain Vuosikate % poistoista Koko maa: 2009* * Lähde: Tilastokeskus 4 Maakuntakierros kevät 2011

5 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate % poistoista , Manner-Suomi Kunnan asukasluku * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus 5 Maakuntakierros kevät 2011

6 Kuntien lainakanta ja rahavarat Kaikki kunnat, /as. /as Lainakanta Rahavarat * Lähde: Tilastokeskus 6 Maakuntakierros kevät 2011

7 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 2011 Verolaji * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,36 15,75 16,51 17,32 18,00 Yhteisövero 1,53 1,20 1,40 1,61 1,40 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 20,64 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-0,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 3,8 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99 7 Maakuntakierros kevät 2011

8 4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Maakuntakierros kevät 2011

9 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd * 2010** 2011** Toimintatulot 9,75 10,02 10,37 10,74 Toimintamenot -31,18-32,42-33,54-34,75 Toimintakate -21,43-22,40-23,17-24,01 Verotulot 17,53 17,61 17,93 18,56 Valtionosuudet 6,43 6,90 7,52 7,82 Rahoituserät, netto -0,13 0,20 0,14 0,10 Vuosikate 2,40 2,31 2,42 2,47 Poistot -1,94-2,04-2,12-2,20 Satunnaiset erät, netto 0,26 0,16 0,20 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,43 0,50 0,52 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Peruspalvelubudjetti Maakuntakierros kevät 2011

10

11 Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Satakunta Lappi Etelä-Karjala Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Koko maa -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku Maakuntakierros kevät 2011

12 Koko maa 8,8 % Etelä-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010, VE Maakuntakierros kevät 2011

13 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9% Koko maan muutos 5,3% Koko maan muutos 7,5% Koko maan muutos 9,3% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste Maakuntakierros kevät 2011

14 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa (0 14 v v. täyttäneet) / vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos Maakuntakierros kevät 2011 KL/JAH

15 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 15 Maakuntakierros kevät 2011 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009

16 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka 16 Maakuntakierros kevät 2011 Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

17 Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa Bkta Työ Väki 17 Maakuntakierros kevät 2011 Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010

18 Seutukuntien BTV-indikaattori komponenteittain (vahvimmat ja heikoimmat) Kuopio Kotka-Hamina Pohjois-Lappi Kokkola Loviisa Porvoo Tampere Vaasa Seinäjoki Ålands landsbygd Mikkeli (mediaani) Luoteis-Pirkanmaa Koillis-Savo Pielisen Karjala Etelä-Pirkanmaa Itä-Lappi Juva Jämsä Rauma Raahe Keski-Karjala HUOM! Tässä graafissa Juvan seutukunta sijoittuu väärään kohtaan. Seutukunta ei sijoitu viimeiseksi. Virhe pyritään oikaisemaan mahdollisimman pikaisesti. -4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 BTV-indikaattorin vuosien keskiarvon poikkeama %-yksikköä koko maan arvosta Bkta Työ Väki 18 Maakuntakierros kevät 2011

19 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ylivieska Rovaniemi Åboland-Turunmaa Joensuu Riihimäki Lappeenranta Raahe Hämeenlinna Härmänmaa Jakobstadsregionen Kotka-Hamina Mikkeli Lahti Nivala-Haapajärvi Kaustinen Siikalatva Rauma Kaakkois-Pirkanmaa Pori Äänekoski Kemi-Tornio Kouvola Kyrönmaa Forssa Loimaa Tammisaari Jämsä Koillismaa Kajaani Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Kokkola Lohja Kuopio Mediaani Oulu Salo -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa Lähde: Rakennemuutoskatsaus Maakuntakierros kevät 2011

20 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Koillismaa Kajaani Länsi-Saimaa Savonlinna Loviisa Ylä-Savo Järviseutu Suupohja Etelä-Pirkanmaa Tunturi-Lappi Luoteis-Pirkanmaa Keuruu Varkaus Kuusiokunnat Pieksämäki Pohjois-Lappi Pohjois-Satakunta Juva Saarijärvi-Viitasaari Heinola Eteläiset seinänaapurit Oulunkaari Lounais-Pirkanmaa Sydösterbottens kr. Imatra Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi Mediaani -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama prosenttiyksikköä vuodessa KL/JAH Lähde: Rakennemuutoskatsaus 2010 Maakuntakierros kevät

21 Kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen 21 Maakuntakierros kevät 2011

22 Valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyysvajeesta Jotta väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen voidaan vastata, tulisi julkisessa taloudessa (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) päästä ylijäämään, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (noin 8 mrd. euroa). Näistä lähtökohdista julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakiintuisi nykyisellä kokonaisveroasteella 60 prosentin tasolle, kun ikäsidonnaisten julkisten menojen arvioidaan kasvavan 6 prosenttiyksikköä BKT:sta vastaavalla määrällä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. 22 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

23 Uusi Kunta tavoitteet Uusi Kunta ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta ohjelmalla varmistetaan:» Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille.» Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Paras-hankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.» Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla.» Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä.» Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus.» Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. 23 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

24 Perustehtävä Uusi Kunta 2017 Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. 24 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

25 Uusi Kunta valmistelun päävaiheet Kuulemis- ja tiedonkeruuvaihe Mallinnusvaihe Raportointivaihe Säädösvaihe Uusi Kuntalaki voimaan viimeistään Maakuntakierros kevät 2011

26 OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi, keskeisiä johtopäätöksiä, keväällä 2010 (Suomen hallituksen toimeksiannosta laadittu selvitys) Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio aikaansaatava Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä aikaansaatava Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä- Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla kehittämisen pohjaksi Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli 26 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

27 Kuntaliiton esitys kunnallishallinnon uudistamiskomitean asettamisesta keväällä 2010 Kuntaliitto esitti, että jo nykyisen hallituksen aikana asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea, tehtävänä» muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa» määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle.» valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Työ käynnistyy virkamiesvalmisteluna (VM, Kuntaliitto), jossa hahmotellaan komitean toimeksianto. Työryhmä Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

28 Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä, kuntaministeri asettanut Toimikausi Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien. 28 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

29 Mikä linja itsehallinnon (rakenteiden) pohjaksi tulevaisuudessa? vaihtoehtoiset suunnat 1) Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2) Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3) Monimalli: Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? Muu? 29 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen Hallitusryhmien pj:t ja ministerit Hyssälä, Risikko ja Kiviniemi:» Terveydenhuoltolaki kuluvan hallituskauden aikana (kevät 2010?) ei säännöksiä rakenteista» Sote-järjestämislakia ei anneta tässä vaiheessa» Sote-kokeilulaki annetaan; sisältö vielä auki» Puitelain tarkennus yt-alueelle kuuluvasta sosiaalihuollosta annetaan» Puitelakiin VN:lle mahdollisuus velvoittaa yt-alueen perustamiseen 30 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

31 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne Perusterveydenhuollon organisaatiot (> as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) 172 (< as.) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua 31 Maakuntakierros kevät 2011

32 Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina tarvitaan kokoava rakenneuudistus. Kunnilla tulee olla siinä prosessissa keskeinen rooli. 2. Uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli 7. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä. Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi 3. Uudistuksen keskiössä on kaupunkiseutujen rakenteellinen yhtenäisyys 6. Kuntia ja piirikuntia muodostettaessa pyritään aluejaotuksiin, joilla turvataan väestön kielelliset oikeudet 5. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä 4. Muilla alueilla vaihtoehtoina ovat vahva peruskunta tai laajan alueen piirikunta 32 Maakuntakierros kevät 2011

33 Kainuun hallintokokeilun jatko Kokeilu päättyy 2012 lopussa Hallitusohjelman mukaan HE antaa esityksen kokeilun jälkeisen ajan järjestelyistä 2010 aikana Ensisijaisena tavoitteena turvata Kainuun mallin jatkaminen Kainuussa Perustuslailliset näkökohdat (yhdenvertaisuus, kuntien itsehallinto) edellyttävät, että pysyvä ratkaisu ei koske vain Kainuuta Mallin laajentaminen vaikeaa kun terveydenhuollon ratkaisut ovat auki Kokeilun jatkaminen kunnes sote-järjestäminen kokonaisuutena on ratkaistu? 33 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

34 Helsingin seutu Pääkaupunkiseudun metropoliselvitys (ministerit Vapaavuori ja Kiviniemi): erilaiset metropolimallit ja kansainvälinen vertailu Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Helsingin seudun kunnat vuoden 2010 loppuun mennessä Tutkimus metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisestä, tutkimusprofessori Antti Hautamäki (Espoon käynnistämä), valmistuu syyskuu Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

35 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt. 35 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto

36 Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina Sopimuskausi Voidaan irtisanoa päättymään Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi keskimäärin 0,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n paikallinen järjestelyerä Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 2010 on 0,9 %. Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 2011, voivat tulla voimaan aikaisintaan Vain vähän tekstimuutoksia.

37 Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 10 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen

38 Kuntatyönantajien kilpailuetu tulevaisuudessa: Hyvin johdettu ja hyvin hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin sähköisiin työkaluihin. Kuntaalalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy.

39 Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, järjestelmä selainpohjainen ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Rekrytoinnin tulevaisuus -esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai Kuntarekry.fi

40 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet Kiitos mielenkiinnosta! Materiaalit: 40 Maakuntakierros kevät 2011Valtakunnallinen aineisto