Kuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kuntapäivä, Turku Ajankohtaiskatsaus. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Kuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kuntapäivä, Turku Ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 1

2 Timo Kietäväinen 2

3 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna veroprosenttiyksikköä ja veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti Timo Kietäväinen

4 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

5 180 Kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), /as )Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyvää ostohintaa * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan

6 Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 4,0 3,5 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,0 3,5 3,0 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan ,0 6

7 Taustaa kuntatalouden ennakoitua paremmalle kehitykselle vuonna 2010 Talous- ja työllisyyskehitys arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan (palkkasumman) kehitys ennakoitua parempi. Yhteisöveron kasvu ennakoitua nopeampaa. Suuri osa kunnista on saanut edelleen hidastettua toimintamenojen kasvua. HSY:n perustamisesta johtuva pääkaupunkiseudun kuntien saama kirjanpidollinen myyntivoitto noin 950 milj. euroa sisältyy tilinpäätöksiin. Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) vaikutus täysimääräisenä kuntien talouteen vuonna 2010 noin 800 milj.. Timo Kietäväinen

8 Tulorahoitusvaje Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8 miljardia euroa. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei poistonalaiset = maa- ja vesiomaisuus, sijoitukset. Timo Kietäväinen

9 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, mrd. -10, * Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan 2010 (TPA) Vuosikate %:a poistoista ja poistonalaisista Kunnan asukasluku (ennakkotieto) investoinneista 1) Manner-Suomi Manner-Suomi %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista 1) %:a poistoista 1) (Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta) rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

11 Kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä 1) , /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Manner-Suomi * 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan

12 Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuonna 2010 (TPA) vuosikate %:a poistoista ja poistonalaisista investoinneista 1) Lappi Etelä-Savo Kainuu Satakunta Pirkanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: %:a pa inv. %:a poistoista %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista 1) %:a poistoista 1) (Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta) rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

13 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos muutos-%: Toimintatulot Toimintamenot Verotulot Valtionosuudet ,75-31,18-21,43 17,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 0,72 6,9 7,9 7,5 11, ,07-32,48-22,41 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 3,3 4,2 0,5 7,5 2010* 10,42-33,61-23,19 18,32 7,42 0,17 2,72-2,13 1,02 1) 1,61 1) 3,5 3,5 4,0 7,4 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus Vuoden 2011 arviot Kuntaliitto 2011** 10,76-34,82-24,06 19,31 7,65 0,10 3,00-2,24 0,20 0,96 1) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Timo Kietäväinen 3,3 3,6 5,4 3,

14 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Kuntaliitto 1) Verolaji * 2011** 2012** 2013** Kunnallisvero 15,44 15,77 16,39 16,78 17,46 Yhteisövero 1,20 1,41 1,71 1,43 1,32 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,31 19,44 20,03 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,9 2,4 4,1 Yhteisövero -21,9 17,5 21,5-16,4-7,7 Kiinteistövero 6,6 20,1 3,4 1,7 1,6 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 5,3 0,7 3,0 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 1) arviot tarkentuvat lähiviikkoina Timo Kietäväinen

15 Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työssäoloajan pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta, työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaaja-tuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kuntien ja kansalaisten välillä kasvaa. Kuntien veropohjaa laajentamalla ja valtionosuuksia lisäämällä vähennetään kunnallisverojen korotuspaineita. Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan mm. kustannusten jaon tarkistus (430 milj. ), jatketaanko kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamista (n. 600 milj. ), korvataanko verovähennysten korotukset kunnille (n milj. ) ellei näitä toimia jatketa lisääntyvät kuntaverojen korotuspaineet Timo Kietäväinen

16 % Kuntien vuosikate % poistoista Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi pl. Turun sk Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

17 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

18 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Turun seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

19 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta * Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

20 400 Varsinais-Suomen kuntien tilikauden tulos , /as * Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

21 Varsinais-Suomen tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, /as * Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

22 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Varsinais-Suomi Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen

23 Koko maa 8,8 % Etelä-Savo Asukasluvun muutos %:na maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010, VE 2009 Timo Kietäväinen

24 Kasvukeskukset vuoteen 2030 Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä Ympyrän koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Muutos henkilöitä Maarianhamina Vaasa Pori Turku Kokkola Seinäjoki Tampere Hämeenlinna Helsinki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Porvoo Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH absoluuttisesti eniten väestöltään kasvavaa kuntaa: muutos Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Jyväskylä Kirkkonummi Seinäjoki Ylöjärvi Lahti Nurmijärvi Nokia Kerava Hämeenlinna Vihti Kangasala Tuusula Porvoo Lempäälä Rovaniemi Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009

25 Väestönmuutos kunnittain Koko maan muutos 2,9% Koko maan muutos 5,3% Koko maan muutos 7,5% Koko maan muutos 9,3% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste Timo Kietäväinen 25

26 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Timo Kietäväinen

27 Vanhusväestön* osuus (%) maakunnittain 2009 ja 2030 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 * 65 v. täyttäneet Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste Timo Kietäväinen 27

28 Yli 74-vuotiaiden osuus (%) väestöstä Koko maa 7,8% Koko maa 10,1% Koko maa 14,4% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste Timo Kietäväinen 28

29 Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0, Timo Kietäväinen 29

30 Maahanmuutto kunnittain 2009 Maahan muuttaneita henkilöitä (4) (5) (29) (32) 1-49 (261) ei yhtään (11) Vuonna 2009 Suomeen muutti ulkomailta yhteensä henkilöä, mikä on henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Kolmannes maahanmuuttajista eli henkilöä oli ulkomailta takaisin suomeen muuttaneita Suomen kansalaisia. Eniten maahanmuuttajia: Rovaniemi Noin 40 % maahanmuuttajista päätyi pääkaupunkiseudulle. Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku 977 Oulu 778 Vaasa 550 Jyväskylä 525 Kotka 506 Lahti 474 Ei yhtään: Vaasa Kokkola Oulu Kajaani Suurin osa maahanmuuttajista sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. 11 kuntaan ei vuonna 2009 tullut yhtään maahanmuuttajaa. 14 kuntaan tuli vain 1 maahanmuuttaja. 132 kuntaan tuli alle 10 maahanmuuttajaa. Hirvensalmi Juupajoki Kuhmalahti Kustavi Lestijärvi Multia Pukkila Reisjärvi Suomenniemi Yli-Ii Pori Turku Seinäjoki Tampere Hämeenlinna Lahti Helsinki Jyväskylä Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH

31 Vieraskielisten määrä maakunnittain v Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Lappi Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa HUOM! Uudellamaalla vieraskielisiä yht Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

32 Suomessa puhutut vieraat kielet (kpl) maakunnittain v Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Etelä-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen

33 Kuntalaki ja sote -järjestämislaki Kuntalaki: valmistelevan työryhmän raportti ministerille pohjaa komitean toimeksiannolle ja komitean työlle Komitea oli tarkoitus asettaa ennen vaaleja, mutta hallitus ei kyennyt sitä kuntaministerin esityksestä asettamaan. Sen sijaan asetettiin kaksi virkamiestyöryhmää: toinen rakennekysymyksiä ja toinen kuntataloussäädöksiä valmistelemaan. Uusi voimaan 2016 aikana siten, että sovelletaan 2017 valtuustokauden alusta, mahdolliset nykylain muutokset 2013 alusta. Sote-järjestämislakityöryhmä: keskeiset peruslinjaukset tulevaan lainsäädäntöön väliraportti julkistettu vuoden vaihteessa loppuraportti maaliskuun loppuun linjaukset hallitusohjelmaan miltä osin? Miten tämä työ ja kuntalain uudistustyö sovitetaan yhteen? Timo Kietäväinen

34 Millaiselle kuntakäsitykselle uutta kuntalakia rakennetaan? Kuntalakityöryhmä Nykymalli: Vapaaehtoinen yhdistyminen kuntien lukumäärän väheneminen Yhteistoimintarakenteiden vahvistuminen väestöpohjavaateiden kasvaessa Vahvan peruskunnan malli variaatiot eri seuduille Metropolialue Kaupunkiseudut Muut kunnat Kaksiportainen malli Kainuun mallin ja sen sovellukset, esim. laajan alueen kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista Sote järjestämisen ja kuntalain yhteensovittaminen Timo Kietäväinen

35 Kuntalain ja erityislainsäädännön (sote, opeku) yhteensovittaminen yleissäännökset kuntalaissa, erityislainsäädäntö täydentää Lain säätämisen perustana oleva kuntarakenne ja sen kehitys (kuntajakolaki ym.) Kunnan järjestämisvelvollisuuden ja kuntien yhteistoimintaorganisaatiolle siirrettävän järjestämisvastuun välinen suhde Yhteistoimintaorganisaation päätöksenteko, hallinto, johtaminen, omistajaohjaus Kunnan ja yhteistoimintaorganisaation rahoitus Tilaaja tuottaja-sääntely Kilpailulainsäädäntö ja sen vaikutukset mm. kuntien yhteistoimintaan Oikeus palveluihin, valinnanvapaus Timo Kietäväinen

36 Hallitusohjelma isoja asioita ensi eduskuntavaalikaudella kuntien kannalta Mikä PARAS-hankkeen jatko? Keskitetty koordinaatio vs. hajautettu sektoriministeriöjohtoinen etenemistie Kuntalaki parlamentaarinen komitea kuntamallit, johtamisjärjestelmät, luottamushenkilöiden asema, vaikutusmahdollisuudet, taloussäädökset jne. Soten mallit STM:n asettama järjestämislakiryhmä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus ja rahoituksen taso Kokonaisverouudistus / Hetemäen työryhmän esitykset/verouudistukset mm. kuntien oikeus yhteisöverotuloihin, verovähennyspolitiikka Työllisyys/työvoimapolitiikka/vaikeasti työllistyvät Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen / energiapaketin voimaansaattaminen Valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan mm. kustannusten jaon tarkistus (430 milj. ), jatketaanko kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamista (n. 600 milj. ), korvataanko verovähennysten korotukset kunnille (n milj. ) Timo Kietäväinen

37 Kuntatyönantajien kilpailuetu tulevaisuudessa: Hyvin johdettu ja hyvin hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin sähköisiin työkaluihin. Kuntaalalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy

38 Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, järjestelmä selainpohjainen ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Rekrytoinnin tulevaisuus -esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh tai Kuntarekry.fi

39 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 16 mrd. euroa vuonna 2010 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat, teleoperaattori, työterveyshuollon tietojärjestelmä, toimistotuotteet ym. Valmiita puitesopimuksia, joihin voi liittyä 24 kpl, uusia kilpailutuksia valmisteilla sama määrä. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt riskittömästi

40 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: Timo Kietäväinen