Maakuntakierros Etelä-Savo, Mikkeli Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Maakuntakierros 2010 Etelä-Savo, Mikkeli Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto

2 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /as * 0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

3 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2009 luvut tilinpäätösarvioiden mukaan

4 Kuntien vuosikatteet maakunnittain Vuosikate % poistoista Etelä-Savo Lappi Satakunta Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjanmaa Kainuu Keski-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Kymenlaakso Koko maa: 2009* * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

5 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate % poistoista , Manner-Suomi Kunnan asukasluku (ennakkotieto) * Manner-Suomi Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

6 % Kuntien vuosikate % poistoista Etelä-Savo Etelä-Savo yhteensä Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Etelä-Savo Rahavarat, Etelä-Savo Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Savo Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

8 Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintamenot yht. 31,18 32,69 33,82 34,99 36,32 37,68 39,09 -Palkat 14,16 14,74 15,11 15,48 15,94 16,41 16,89 - Muut henkilöstömenot 4,44 4,50 4,47 4,61 4,79 4,92 5,04 -Ostot 10,22 10,93 11,59 12,28 13,01 13,78 14,60 - Muut toimintamenot 2,36 2,52 2,65 2,62 2,58 2,57 2,56 Korkomenot 0,43 0,33 0,39 0,46 0,54 0,60 0,68 Investoinnit 4,13 3,97 4,10 4,00 4,00 4,00 4,00 Yhteensä 35,73 36,99 38,31 39,46 40,85 42,28 43,77 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 7,9 6,3 4,9 4,1 3,5 2,5 3,5 2,5 3,8 3,0 3,8 3,0 3,7 3,0 -Ostot 12,4 7,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 Menot yhteensä 8,1 3,5 3,6 3,0 3,5 3,5 3,

9 Kuntien verotulot vuosina , mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma Verolaji * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Kunnallisvero 15,08 15,44 15,00 15,45 15,99 16,59 17,25 Yhteisövero 1,53 1,20 1,34 1,54 1,20 1,21 1,30 Kiinteistövero 0,92 0,97 1,17 1,20 1,23 1,26 1,29 Verotulot yhteensä 17,53 17,61 17,51 18,19 18,42 19,06 19,84 Muutos, %: Kunnallisvero 8,0 2,4-2,8 3,0 3,5 3,8 4,0 Yhteisövero 4,1-21,9 11,8 14,7-22,1 1,3 6,9 Kiinteistövero 6,7 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yhteensä 7,6 0,4-0,6 3,9 1,3 3,5 4,1 Tuloveroprosentti, keskim. 18,55 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,

10 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma * 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintakate -21,43-22,65-23,38-24,13-25,04-25,98-26,95 Verotulot 17,53 Käyttötalouden valt.os. 6,43 Muut rahoituserät, netto -0,13 Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 2,40-1,94 0,26 17,61 6,90 0,09 1,95-2,01 0,11 17,51 7,44 0,05 1,62-2,07 0,25 18,19 7,67 0,02 1,75-2,13 0,25 18,42 8,01-0,03 1,36-2,19 0,25 19,06 8,32-0,06 1,34-2,26 0,25 19,84 8,63-0,12 1,39-2,32 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,05-0,19-0,13-0,58-0,67-0,68 Tulorah. korjauserät -0,53-0,35-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 1,71 1,42 1,55 1,16 1,14 1,19 Investoinnit, netto -3,01-3,19-3,05-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,48-1,63-1,45-1,84-1,86-1,81 Lainakanta 9,60 11,07 12,57 14,02 15,82 17,62 19,42 Rahavarat 4,04 3,69 3,56 3,56 3,52 3,46 3,45 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät

11 4,5 4,0 3,5 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. (käyvin hinnoin) Vuosikate Poistot Investoinnit, brutto Investoinnit, netto 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma

12 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalveluohjelma Toimintamenojen nimellinen kasvu PPO:n arvion mukaan,%: 3,5 3,8 3,8 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,5 2,9 2,8 2,7 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0, * 10e 11e 12e 13e 14e Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin

13 Väestönmuutosprosentti kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 muutos-% 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 Maakuntaraja KEMI ROVANIEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

14 Asukasluvun muutosprosentti maakunnittain Etelä - Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Satakunta Kymenlaakso Etelä- Karjala Kainuu Etelä -Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Itä- Uusimaa Pohjanmaa Kanta- Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Päijät -Häme Keski-Pohjanmaa Koko maa -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 muutos-% KL/JAH

15 Asukasluvun muutosprosentti Etelä-Savo Koko maa 0,5 % Puumala Savonlinna Ristiina Pieksämäki Kerimäki Joroinen Kangasniemi Juva Mäntyharju Rantasalmi Punkaharju Enonkoski Hirvensalmi Sulkava Heinävesi Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus, väkilukuarvio Pertunmaa Mikkeli -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 muutos-% KL/JAH

16 Väestönmuutosprosentti kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 Muutos-% ,9 0-9,9-9, , KEMI ROVANIEMI OULU Koko Etelä-Savo miinuksella Ainoana maakuntana! KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

17 Asukasluvun muutos %:na maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, VE 2009 Koko maa 9,8 % Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Koko maa Muutos-% KL/JAH

18 Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain (0 14 v v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH

19 Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savo (0 14 v v. täyttäneet) /15 64-vuotiaat Sulkava Pertunmaa Hirvensalmi Heinävesi Enonkoski Kangasniemi Puumala Juva Mäntyharju Rantasalmi Punkaharju Kerimäki Ristiina Pieksämäki Joroinen Savonlinna Mikkeli Etelä - Savo Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Koko maa 2010 = 51,6 Koko maa 2020 = 65, Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos KL/JAH

20 Maakunnan BTV-indikaattori komponenteittain Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa Bkta Työ Väki KL/JAH Lähde: Rakennemuutoskatsaus

21 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 1/2) Ylivieska Rovaniemi Åboland-Turunmaa Joensuu Riihimäki Lappeenranta Raahe Hämeenlinna Härmänmaa Jakobstadsregionen Kotka-Hamina Mikkeli Lahti Nivala-Haapajärvi Kaustinen Siikalatva Rauma Kaakkois-Pirkanmaa Pori Äänekoski Kemi-Tornio Kouvola Kyrönmaa Forssa Loimaa Tammisaari Jämsä Koillismaa Kajaani Tampere Helsinki Jyväskylä Porvoo Seinäjoki Vaasa Ahvenanmaa Turku Kokkola Lohja Kuopio Mediaani Oulu Salo -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa KL/JAH Lähde: Rakennemuutoskatsaus

22 Seutukuntien BTV-indikaattori jaksoittain (kaikki seutukunnat, dia 2/2) Koillismaa Kajaani Länsi-Saimaa Savonlinna Loviisa Ylä-Savo Järviseutu Suupohja Etelä-Pirkanmaa Tunturi-Lappi Luoteis-Pirkanmaa Keuruu Varkaus Kuusiokunnat Pieksämäki Pohjois-Lappi Pohjois-Satakunta Juva Saarijärvi-Viitasaari Heinola Eteläiset seinänaapurit Oulunkaari Lounais-Pirkanmaa Sydösterbottens kr. Imatra Joutsa Ylä-Pirkanmaa Vakka-Suomi Sisä-Savo Koillis-Savo Torniolaakso Keski-Karjala Pielisen Karjala Kehys-Kainuu Itä-Lappi Mediaani -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 BTV-indikaattorin poikkeama %-yksikköä vuodessa KL/JAH Lähde: Rakennemuutoskatsaus

23 Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa ,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0, Käytetyt oletukset : Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna vero%-yks. ja vero%-yksikköä/vm:n ao. raportti Timo Kietäväinen

24 Kuntapalvelujen pelastusohjelma Tavoite: Kuntien talous tasapainottuu vuodesta 2011 alkaen niin, että vuosina kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 miljardia euroa vuonna

25 Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Toimenpiteet: Kuntien toimenpiteet 1.Toimintamenojen kasvun hidastaminen muutoin toteutuvasta yhdellä prosenttiyksiköllä (3,5 % > 2,5%:iin) vuodessa v = noin 350 miljoonaa euroa henkilöstömenot, tuottavuus/ict, palvelukonseptit Valtion toimenpiteet 2. Kuntien veropohjaa laajennetaan vuodesta Valtionosuuksiin tasokorotus vuodesta 2011 alkaen = yhteensä 500 miljoonaa euroa

26 Sopeutus kuntapalvelujen pelastaminen Valtion ja kuntien yhteiset, pidemmän aikavälin toimenpiteet 4. Normit, valtion ohjaus Normien purkaminen ja valtion ohjauksen keventäminen luovat edellytyksiä tuottavuuden nostamiselle ja toimintamenojen alentamiselle. ICT + muut toimenpiteet. 5. Valtion ja kuntien työnjaon uudistaminen - Toimeentulotuen normitettava osa - Erityisen vaativa erikoissairaanhoito - Ammattikorkeakoulutuksen rahoitus

27 Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset vuosina Sopimuskausi Voidaan irtisanoa päättymään Ei yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserä naisten ja miesten palkkaerojen kaventamiseksi keskimäärin 0,75 %, vaihtelee eri sopimuksissa. Yhdenvertaisuuslain vaatimukset huomioitu erän kohdentamisessa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n paikallinen järjestelyerä Sopimuksen kustannusvaikutus vuonna 2010 on 0,9 %. Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan tammikuussa 2011, voivat tulla voimaan aikaisintaan Vain vähän tekstimuutoksia

28 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Selonteon käsittely eduskunnassa kevään 2010 aikana Valiokuntakuulemiset mennessä lausunnot hallintovaliokunnalle Linjausten toimeenpanon valmistelu Kaupunkiseutuja koskevat laki- ja muut muutokset Toimeenpanotyöryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki Kunnille työrauha toteuttaa uudistusta

29 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne kuntaa vetoaa poikkeusperusteisiin

30 Terveydenhuoltolaki ja kokeilulakikompromissi Ei erillistä hallinto/järjestämislakia, järjestämistä koskevat pykälät voimassa olevissa laeissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys (puitelain 5 uudelleen kirjaus siten, että kaikki sosiaalitoimen palvelut ovat yhdessä perusterveydenhuollon kanssa ainoa poikkeus päivähoito). Näin on jo menetellyt 29 yhteistoiminta-aluetta, joissa 112 kuntaa Kunnan on edelleen kuuluttava sairaanhoitopiiriin (6 ennallaan) Erva-alueiden tehtävien määritys koordinaatioroolia vahvistettaneen Mahdollistava kokeilulaki - mihin sitä tarvitaan? Terveydenhuoltolaki substanssilakina/he vielä keväällä. Erikoissairaanhoito-, kansanterveys-, terveydenhuolto- ja kokeilulaki sekä PARAS-puitelaki säätelevät jatkossa toimintaa?!

31 Uusi Kunta kuntien kehittämishaasteet vuosina Kuntien kehittämishaasteet vuosina Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja toimintakyvyn korostuminen Kuntatalouden korostuminen Alueellisen erilaistumisen korostuminen Demokratian ja johtamisen korostuminen Tuottavuuden korostuminen Hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden korostuminen

32 Uusi Kunta tavoitteet Uusi Kunta ohjelma on tulevaisuussuuntautunut kunnallisen itsehallinnon ja kansalaisyhteiskunnan pelastusohjelma. Uusi kunta ohjelmalla varmistetaan: Paras-hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamalli seuraaville valtuustokausille. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Parashankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta. Hanke tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla. Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä. Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus. Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, tuo esiin kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan

33 Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 15 mrd. euroa vuonna 2009 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! Eri tavalla toteutetut yhteishankintayhtiöt toimiva ratkaisu: vahvempaa osaamista ja suurempia volyymejä! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat ym., toimistotuotteet jne. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6-35 % vrt kuntien aiemmat omat hankinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt

34 Eläketurvan rahoittaminen on tärkeä osa kuntataloutta ja kuntien itsehallintoa Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kiinni kunnista itsestään Mitä enemmän kuntatyöntekijöitä on kunnallisen eläketurvan piirissä, sitä vakaampana ja ennustettavampana voidaan työnantajalta perittävä eläkemaksu pitää Esimerkki: Jos kuntatyöntekijöiden määrä vähenee 10 %, kunnilta perittävä eläkemaksu nousee 2 prosenttiyksikköä Kunnallinen eläkejärjestelmä on jo nyt kilpailukykyinen ja edullinen Työvoiman hintaan vaikuttavat palkka- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat samalla tasolla kuin yksityisillä yhtiöillä keskimäärin Työnantaja ei vapaudu kunnallisista eläkemaksuista palveluiden ulkoistamisella Eläkemenoperusteista maksua voidaan periä vielä vuosikymmeniä Kevaan kannattaa ottaa yhteys jo siinä vaiheessa, kun suunnitellaan ulkoistamisja yhtiöittämispäätöksiä tai kun palveluja organisoidaan joko kuntakohtaisesti tai laajemmalla alueella uudelleen Keva antaa mielellään selvityksen siitä, miten aiottu toimenpide vaikuttaa työntekijöiden eläketurvaan, kerättäviin eläkemaksuihin ja koko yhteisvastuullisen järjestelmän rahoitukseen Kuntien eläkevakuutus 34

35 KUNTATYÖ-HANKE / Uudistuva kuntatyö -kampanja Vinkkejä ja välineitä kehittää: Työnantajakuvaa Töiden sisältöjä Rekrytointiprosessia KUNTATYÖ-HANKE on KL:n, KT:n ja KEVAN yhteinen hanke, jolla tuetaan varautumista tulevaisuuden työvoimatilanteeseen

36 KuntaRekry-palvelu käyttöönotettavissa syksyllä 2010 Helppo käyttöönotto, valmiiksi kilpailutettu, koostuu kolmesta osasta: Kuntatyön ja kuntatyönantajien markkinointipaikka verkossa Työnhakijalle kuntatyöpaikat yhdestä osoitteesta Rekrytoinnin tietojärjestelmä Kustannustehokkuutta rekrytointiin, ammattimaiset työvälineet Kokonaisprosessi täyttöluvasta valintaesityksen tekemiseen Lyhytaikaisten sijaisuuksien hallintaan omat tehokkaat palvelut KuntaRekry-yksikkö Kuntaliiton hallinnoima Vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä Tavoitteena varmistaa kuntasektorin työvoiman saatavuutta Yhteistyössä Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kuntien rekrytointiammattilaisten kanssa

37 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: