Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä."

Paavo Laaksonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että se kestää yksin pumppaustyön kuormituksen. Kun ajoneuvo on asetettu pumppausta varten, alusta toimii lähinnä kuolleena painona. Betonipumppuauton päällirakenne kuuluu yleensä vääntöjäykkyysluokkaan erittäin vääntöjäykkä päällirakenne, mikä vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin. Parhaan mahdollisen ajettavuuden ja mukavuuden varmistamiseksi on tämäntyyppisen päällirakenteen osalta erityisen tärkeää noudattaa vääntöjäykän päällirakenteen kiinnityssuosituksia. Betonipumppuautot ovat yleensä raskaita, miksi on erittäin tärkeää varmistaa, että akselikohtainen painojakauma noudattaa lainsäädäntöä. Päällirakenteen ja kuorman painopiste vaikuttavat ajo-ominaisuuksiin. Siksi on yleensä suositeltavaa pyrkiä sijoittamaan painopiste aina mahdollisimman alas Lisätietoja ja suosituksia erityisen vääntöjäykistä päällirakenteista on annettu asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys kohdassa Rungot ja apurungot. 06:30-04 Painos 1 fi-fi 1 (6)

2 Turvallisuus Turvallisuus Kaatumisvakaus Ajoneuvon lujuus vaikuttaa staattiseen vastukseen kaatumista vastaan. Suuri vääntöjäykkyys parantaa vastusta sivusuuntaista kaatumista vastaan. Huom! Päällirakentaja vastaa vakaustestin suorittamisesta ja sertifikaatin myöntämisestä. Vakaus työn aikana riippuu seuraavista tekijöistä: Päällirakenteen rakenne Betonipumppuvarren paino ja painopiste Tukijalkojen rakenne Varren asento työskentelyalueella Alusta Alustan paino ja tekniset tiedot Paras vakaus varmistetaan levittämällä tukijalat mahdollisimman ulos :30-04 Painos 1 fi-fi 2 (6)

3 Turvallisuus Vakavuuteen vaikuttavat tekijät Seuraava periaate on perustekijä paikallaan olevien kuorma-autojen vakaudelle: Vakauttava momentti: Kaikki painot, jotka vaikuttavat kaatumisakselin ajoneuvon puolella, lisäävät vakauttavaa momenttia (Ts). Kaatamaan pyrkivä momentti: Kaikki painot, jotka vaikuttavat kaatumisakseliin varren puolella, lisäävät kaatamaan pyrkivää momenttia (Tt). Vakauskerroin (n) saadaan, kun vakauttava momentti jaetaan kaatamaan pyrkivällä momentilla. Hyvä vakaus saavutetaan, kun vakauskerroin on vähintään 1,4. Ts Tt = n Laskelma ei riitä. Se on vahvistettava vakauskokeella (poikkeuksena tietyt maat) Lisätietoja kaatumisvakaudesta ja laskemista on annettu asiakirjassa Kaatumisvakaus kohdassa Laskelmat 06:30-04 Painos 1 fi-fi 3 (6)

4 Suositukset Suositukset Suositusten tarkoituksena on saavuttaa optimaalinen tasapaino seuraavien tekijöiden välillä: Herkkyys runkovärähtelylle Kuormanjako Kuljettajan mukavuus Kiinnitys On tärkeää, että päällirakennetta ja kiinnityksiä ei altisteta suurille vääntövoimille. Alustarungon vääntöliikkeitä ei siksi saa rajoittaa liikaa. Yleistä Alustarunko ja apurunko liikkuvat suhteessa toisiinsa, jos taipumista esiintyy tai tienpinta on hyvin epätasainen. Asenna päällirakenteen etuosa kiinnikkeillä, jotka sallivat jonkin verran liikettä ylöspäin suhteessa alustarunkoon. Liikkeen suuruus riippuu käyttöolosuhteista ja päällirakenteen jäykkyydestä. Epätasaisilla pinnoilla ajettaessa vaaditaan kiinnityskorvakkeita, jotka sallivat suuremman liikkeen ylöspäin ja hieman pienemmän liikkeen alaspäin suhteessa alustarunkoon. Kun alustarunko taipuu, apurungon ja alustarungon välillä tapahtuu pitkittäisliikettä. Varmista, että kiinnikkeet ohjaavat päällirakennetta sivuttaissuunnassa mutta sallivat samalla sen pitkittäisliikkeen, jotta runkoon ei kohdistu taivutusvoimaa. 06:30-04 Painos 1 fi-fi 4 (6)

5 Suositukset Etuakselin keskikohdan ja apurungon etureunan ja etukannattimen välinen etäisyys Huom! Jotta rungon värähtelyt pystytään vaimentamaan, apurunko tulee siirtää eteenpäin ja puristaa kiinni alustarunkoon mahdollisimman lähelle etuakselia. Tämä on erityisen tärkeää ajoneuvoissa, joissa etuakseli on ilmajousitettu. Suurin sallittu etäisyys etuakselin keskikohdan ja apurungon etureunan välillä: Ilmajousitettu etuakseli: 600 mm Lehtijousitettu etuakseli: 800 mm Etuakselin keskikohdan ja ensimmäisen apurungon kiinnityksen välinen etäisyys: Ilma- tai lehtijousitetun ajoneuvon etuosa Ilmajousitettu etuakseli: mahdollisimman eteen alueella mm. Lehtijousitettu etuakseli: mahdollisimman eteen alueella mm. Lisätietoja rungoista, kiinnityksistä ja päällirakenteen kiinnikkeistä on annettu asiakirjassa Päällirakenteen kiinnitys kohdassa Rungot ja apurungot ja Apurungon ja kiinnityksen valinta. Seuraavat tiedot löytyvät kyseisen ajoneuvon yksittäisestä alustapiirustuksesta (ICD): Ohjaamon mitat Päällirakenteen reikien sijainti Rei'itysten määrä etu- ja taka-akselin välillä Rei'itykset takaylityksessä 06:30-04 Painos 1 fi-fi 5 (6)

6 Valmiit esivalmiudet Päällirakenne ohjaamon yläpuolella Joissakin tapauksissa päällirakenne on sijoitettava niin, että se ulottuu ohjaamon päälle. Tarkasta tällaisissa tapauksissa aina, että päällirakenteen ja kipatun ohjaamon pyyhkäisysäteen välinen etäisyys on riittävä, kun päällirakenne asennetaan. Valmiit esivalmiudet Voimanotto Tilaa voimanotto ja sen sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus aiheuttaa suuremmat kustannukset. Lisätietoja ohjaamon mitoista ja etäisyyksistä päällirakenteeseen on annettu asiakirjassa Ohjaamon ja päällirakenteen väliset etäisyydet. Lisätiedot kulloisenkin ohjaamotyypin kallistuskaarien mitoista löytyvät kohdasta Ajoneuvon mitat. Lisätietoja voimanotoista on annettu asiakirjoissa kohdassa Voimanotot ja hydrauliikka. 06:30-04 Painos 1 fi-fi 6 (6)

Samankaltaiset tiedostot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta