Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaatumisvakaus. Yleisiä tietoja. Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa:"

Sofia Tuominen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yleisiä tietoja Kaatumisvakaus jakautuu pääasiassa seuraaviin tyyppeihin: Kaatumisvakaus ajon aikana Kaatumisvakaus kippauksen aikana Kaatumisvakaus nosturia käytettäessä Kaatumisvakaudella kippauksen ja ajon aikana on samat perusperiaatteet. Kaatumisvakaus on ajoneuvon kyky hallita sivuttaisvoimia kaatumatta. Ajoneuvoissa, joissa päällirakenne siirtää painopisteen korkealle, kaatumisriski on suurempi kuin ajoneuvoissa, joissa painopiste on alhaalla. Esimerkkejä kaatumisvaaroista: Kaarreajossa Kuljetettaessa helposti liikkuvaa kuormaa, esimerkiksi nesteitä tai puutteellisesti sidottua kuormaa. Kipattaessa, kun ajoneuvo on kaltevalla tai pehmeällä alustalla Nostaminen nosturilla Lisätietoja on annettu seuraavissa asiakirjoissa: Päällirakennekiinnikkeet Vahvistus Rungot Yhteisvaikutteinen apurunko Apurungon valinta ja kiinnitys Vetolaitteet Kippiautot Yleisiä tietoja Scania CV AB 2017, Sweden 1 (15)

2 Kaatumisvakaus ajon tai kippauksen aikana Sekä alustan suuri jäykkyys että alustan etu- ja takaosan välinen tasapaino vaikuttavat kaatumisvakauteen. Paras tapa tasapainon lisäämiseen on normaalisti etupään jäykkyyden lisääminen, sillä yleensä se on takapäätä heikompi. Yleisiä tietoja Myös päällirakenteen ja kuorman painopiste vaikuttavat vakauteen. Siksi on suositeltavaa aina pyrkiä sijoittamaan painopiste mahdollisimman alas. Kaatumisvakauden tarkistaminen Tarkista kaatumisvakaus ajoneuvoissa, joiden kokonaispaino (GVW) on yli 40 tonnia ja painopiste on korkealla. Pääsääntöisesti kaatumisvakaus on hyväksyttävä, jos painopisteen ja puolen raideleveyden välinen linja muodostaa kulman, joka on alle 70 vaakatasoon nähden, ks. kuva. Ajonaikaisen kaatumisvakauden laskeminen Scania-jälleenmyyjä voi auttaa kaatumisvakauden analysoinnissa ADR:n laskentaa varten tarkoitetun laskentaohjelman avulla 1. ADR-vaatimukset ovat tiukemmat kuin yllä mainittu yleissääntö Ohjelma käyttää perustana tiettyjä valintoja, kuten teli, jousitus ja kallistuksenvaimennin, ja sitä voidaan käyttää kaikkiin kuorma-autotyyppeihin vetoautoyhdistelmiä lukuun ottamatta. Ohjelma laskee myös maksimikorkeuden päällirakenteen painopistettä varten, jotta ADR-vaatimukset täyttyvät täydellä kuormalla Δ = Delta 1. Vaarallisten aineiden käsittelyä maanteillä koskeva EU-direktiivi. Scania CV AB 2017, Sweden 2 (15)

3 Kaatumisvakaus ADR-ajoneuvoissa Yleisiä tietoja TÄRKEÄÄ! Sellaisten tyypin FX, OL ja AT ADR-ajoneuvojen yhteydessä, joiden täytyy täyttää ADR-turvamääräykset R111, vakausvaatimusten täyttyminen täytyy todistaa laskelmalla ja vakauskokeella. Pyydä Scanian jälleenmyyjältä apua laskelmien suorittamisessa. Scania CV AB 2017, Sweden 3 (15)

4 Kippauksen kaatumisvakaus Kippauksen kaatumisvakaus VAROITUS! Kippiauto ei saa olla kaatumisvaarassa normaalissa ajossa. Varmista kippiauton vakaus laskelmien avulla ja testaamalla sitä käyttöympäristössään. Vakaus kippauksen aikana riippuu seuraavista tekijöistä: Maa-alustan kantavuus Painopisteen sijoittuminen Alustan kallistusjäykkyys Päällirakenteen vääntöjäykkyys Vakauttava varustus, kuten telin rajoituslaite Käytännön menettelytavat kippauksen aikana Scania CV AB 2017, Sweden 4 (15)

5 Kippiautojen vakauskoe Kippauksen kaatumisvakaus TÄRKEÄÄ! Joissakin maissa vaaditaan vakauskokeen suoritusta, ennen kuin kippiauton saa ottaa käyttöön. Suorita kippiauton vakauskoe seuraavalla tavalla: 1. Sijoita laite sopivasti, jotta se voi tukea kippiautoa, jos se alkaa kaatua kokeen aikana. 2. Kuormaa kippiauto ajoneuvon kokonaispainoon asti. 3. Aja toisen puolen pyörät 200 mm korkealle rampille (ks. kuva) tai sijoita ajoneuvo alustalle, jonka kaltevuus sivusuunnassa noin Avaa perälauta, kippaa päällirakenne esimääritettyihin kippikulmiin ja arvioi seuraavat seikat: Lavan taipuma Jousien puristuminen Alustarungon vääntyminen ja rinnakkaissiirtyminen 5. Kirjaa koe ja sen tulokset Scania CV AB 2017, Sweden 5 (15)

6 Ajoneuvon kaatumisvakauden parantaminen Kaatumisvakaudella on kippauksen ja ajon aikana samat perusperiaatteet. Siksi alla kuvatut suositukset koskevat myös kaatumisvakautta. Kippauksen kaatumisvakaus Kippausolosuhteet vaihtelevat huomattavasti, sillä ne riippuvat maa-alustan kaltevuudesta ja kantavuudesta sekä päällirakenteen tyypistä. Hyvän kippausvakauden perusvaatimuksena on, että alustan etu- ja takaosan vääntöjäykkyys on hyvin tasapainossa. Takaosassa vaaditaan kippimekanismin niveleltä suurta vääntöjäykkyyttä, mutta on tärkeää, ettei alustan etuosassa ole liian pieni vääntöjäykkyys takaosaan nähden. Ajoneuvon varustus Etu- ja takajousien on oltava mahdollisimman jäykkiä, mutta myös liikkumiskyky ja ajomukavuus on otettava huomioon. Eteen asennettu kallistuksenvaimennin parantaa kaatumisvakautta, mutta ennen kaikkea se parantaa kippiauton ajettavuutta. Takakallistuksenvaimentimia suositellaan, jos varustus on saatavana tehtaalta. Rungon takapäähän tulee asentaa vääntöjäykkä päätypalkki. Scania CV AB 2017, Sweden 6 (15)

7 Kippauksen kaatumisvakaus Päällirakennesuositukset Varmista, että etäisyys kipin takakantoakselin ja takimmaisen alustarungon tuentakohdan (takajousen kiinnityskorvake, tukiakselin kannatin tai tasapainotelin kannatinakselin korvake) välillä on mahdollisimman lyhyt. Lyhyt etäisyys yhdessä ristikkovahvisteisen apurungon kanssa parantaa ylityksen taivutus- ja vääntöjäykkyyttä, mikä estää lavan sivuttaissiirtymän kippauksen aikana. Käytä telin rajoituslaitetta lehtijousitetuissa ajoneuvoissa. Jotta ilmajousitettujen ajoneuvojen vakaus olisi mahdollisimman hyvä, takailmapalkeiden tulee olla tyhjinä ennen kippausta. Käytä kipin vakautinta. Jos vääntöjäykkää palkkia ei ole määritelty tehtaalta, päällirakentajan tulisi asentaa se. Scania CV AB 2017, Sweden 7 (15)

8 Kaatumisvakaus ajoneuvoissa, joissa ulkoiset kuormalavat Seuraavat ohjeet koskevat ajoneuvoja, joissa on ulkoinen kuormalava. Ulkoinen kuormalava on laite, joka kantaa kuormaa ajoneuvon rungon ulkopuolella ja jonka painopiste on liikkuva, esimerkiksi: Nosturi- tai koriauto Betonipumppuauto Tikasauto Etukuormainauto Vakaus ulkoisen kuormalavan kanssa työskenneltäessä riippuu seuraavista tekijöistä: Alustarakenne Kuorman paino Laitteen sijainti työskentelyalueella Alustan kaltevuus tai pehmeys TÄRKEÄÄ! Laitteen asentajan vastuulla on varmistaa, että vakauskoe suoritetaan ja sertifikaatti laaditaan. Scania CV AB 2017, Sweden 8 (15)

9 Vakauskerroin Seuraavassa perusperiaate nostureilla nostamisessa: Vakauttava momentti: Kaikki painot, jotka vaikuttavat kaatumisakselin ajoneuvon puolella, lisäävät vakauttavaa momenttia (Ts). Kaatamaan pyrkivä momentti: Kaikki painot, jotka vaikuttavat kaatumisakselin nosturin puolella, lisäävät kaatamaan pyrkivää momenttia (Tt). Vakauskerroin (n) saadaan, kun vakauttava momentti jaetaan kaatamaan pyrkivällä momentilla. Hyvä vakaus saavutetaan, kun vakauskerroin on vähintään 1,4. Ts = n Tt Laskelma ei riitä. Se on vahvistettava vakauskokeella (poikkeuksena tietyt maat) Scania CV AB 2017, Sweden 9 (15)

10 Vakauskertoimen laskentaesimerkkejä D Esimerkki 1: Ohjaamon taakse asennettu nosturi = Jatkepalkkien kokonaispaino kahden tukijalan, asennuslisävarusteiden ja öljyn kanssa E P = Nosturipaino ilman tukijalkoja = Nosturin suurin nostokyky enimmäistoimintasäteellä = Kuormaamattoman ajoneuvon paino etuakselilla = Kuormaamattoman ajoneuvon paino taka-akselilla A B 90 D + A + C + E P B = n C Scania CV AB 2017, Sweden 10 (15)

11 Esimerkki 2: Ohjaamon taakse asennettu nosturi ja lisätukijalat 3-akselisessa ajoneuvossa D = Jatkepalkkien kokonaispaino kahden tukijalan, asennuslisävarusteiden ja öljyn kanssa E G4 = Nosturipaino ilman tukijalkoja = Lisätukijalkojen paino 90 P = Nosturin suurin nostokyky enimmäistoimintasäteellä = Kuormaamattoman ajoneuvon paino etuakselilla = Kuormaamattoman ajoneuvon paino taka-akselilla A B D + A + C + E + G4 F = n P B G4 F C Scania CV AB 2017, Sweden 11 (15)

12 Esimerkki 3: Ohjaamon taakse asennettu nosturi ja lisätukijalat 4-akselisessa ajoneuvossa (kaksi etuakselia) D Huom! Paino sijaitsee etuakseleiden välissä. E 90 = Jatkepalkkien kokonaispaino kahden tukijalan, asennuslisävarusteiden ja öljyn kanssa = Nosturipaino ilman tukijalkoja G4 = Lisätukijalkojen paino P = Nosturin suurin nostokyky enimmäistoimintasäteellä = Kuormaamattoman ajoneuvon paino etuakselilla = Kuormaamattoman ajoneuvon paino taka-akselilla A B D + A + C + E + G4 F = n P B G4 Huom! Jos ja etäisyys E ovat kaatumisakselin ulkopuolella, E sijoitetaan jakajaksi seuraavalla tavalla: C F D + A + C + G4 F = n P B + E Scania CV AB 2017, Sweden 12 (15)

13 Esimerkki 4a: Taakse asennettu nosturi D + C P B + E = n Huom! :tä ei voida ottaa mukaan laskelmaan, koska kaatumisakseli kulkee nosturin keskipisteen kautta tässä esimerkissä. VAROITUS! Älä koskaan käytä nosturia, jos ajoneuvon tukiakseli on nostettu. TÄRKEÄÄ! Raskas nosto taaksepäin nosturilla voi aiheuttaa erittäin suuria kuormituksia alustarunkoon, koska vakaus on suuri tässä suunnassa. 90 E C B D P Scania CV AB 2017, Sweden 13 (15)

14 Esimerkki 4b: Taakse asennettu nosturi A + C + E P B = n Huom! :tä ei voida ottaa mukaan laskelmaan, koska kaatumisakseli kulkee etuakselin keskipisteen kautta tässä esimerkissä. C E P 90 A B Scania CV AB 2017, Sweden 14 (15)

15 Esimerkki 5: Taakse asennettu nosturi ja lisätukijalat G4 P = Jatkepalkkien kokonaispaino kahden tukijalan, asennuslisävarusteiden ja öljyn kanssa = Nosturipaino ilman tukijalkoja = Lisätukijalkojen paino = Nosturin suurin nostokyky enimmäistoimintasäteellä = Kuormaamattoman ajoneuvon paino etuakselilla = Kuormaamattoman ajoneuvon paino taka-akselilla G4 F D C D + A + C + E + G4 F = n P B Huom! Jos ja etäisyys E ovat kaatumisakselin ulkopuolella, E sijoitetaan jakajaksi seuraavalla tavalla: P D + A + C + G4 F P B + E = n E 90 A B Scania CV AB 2017, Sweden 15 (15)

Samankaltaiset tiedostot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että