Hyvän käytännön kuvaus käytännön opetuksesta Espoon lastensuojelussa Espoonlahdessa

Transkriptio

1 johtava sosiaalityöntekijä Anu Rämö Hyvän käytännön kuvaus käytännön opetuksesta Espoon lastensuojelussa Espoonlahdessa syksy 2009 kevät 2010 Espoonlahden lastensuojelun toimipiste on mukana pääkaupunkiseudun lastensuojelun Praksiksessa ja Kehrä lastensuojelun kehittämisverkosto hankkeessa ( ). Anu Rämö kävi syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Soccan ja Helsingin yliopiston sosiaalityön yksikön järjestämän Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutuksen, jonka osana hän kirjoitti hyvän käytännön kuvauksen käytännön opetuksesta Espoon lastensuojelussa.

2 Sisältö Johdanto Opiskelijoiden ohjautuminen käytännön opiskeluun Espoossa Käytännön opetus Espoonlahdessa (K3 & K4) Valmistautuminen käytännön opetukseen... 2 Työyhteisön informointi ja keskustelu... 2 Opiskelijan haastattelu ja tutustuminen oppimisympäristöön... 2 Työyhteisön valmistautuminen Perehdytys ja tutustuminen työ- ja oppimisympäristöön... 3 Käytännön asiat ja perehdytys toimipisteeseen... 3 Orientaatio... 4 Perehdytys... 4 Käytännön jakso Psykososiaalisen työn valmiudet... 6 Asiakastilanteet... 7 Suunnittelu... 7 Arviointi... 8 Lastensuojelun sosiaalityön dokumentointi oppimisen ja ohjaamisen välineenä sekä opiskelijan ohjaamisen hyvänä käytäntönä... 8 Ohjauskeskustelut Ohjauksen päättäminen, arviointi ja palaute Arvion perusteet:

3 Johdanto Kuvaan dokumentin ensimmäisessä luvussa opiskelijoiden ohjautumisen käytännön opetuksen eri toimipisteisiin Espoossa. Lukuun on tarkoitus lisätä myös kuvaus K5 jakson tutkimusaiheiden kerääminen sekä K5 jakson suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä käytäntöjä. Dokumentin muissa luvuissa kuvataan Espoonlahden toimipisteen käytännön opetuksen prosessia ja siihen liittyviä käytäntöjä. Kursivoidun kohdat ovat ehdotuksia yhteisistä toimintatavoista, jotka ovat vielä sopimatta. 1. Opiskelijoiden ohjautuminen käytännön opiskeluun Espoossa Espoon lastensuojelun avopalvelujen toimipisteet ovat lastensuojelun käytännön opetuksen lastensuojelun Praksis -toimipisteitä. Lisäksi sijaishuolto ja perheasiainyksikkö ovat Ls Praksis/Kehrä -verkoston yhteistyökumppaneita. Lastensuojelun sosiaalityön harjoittelun voi suorittaa seuraavissa toimipisteissä/yksiköissä Espoossa: - lastensuojelun avohuollossa/alueellinen lastensuojelu o Leppävaara o Matinkylä-Olari-Tapiola o Espoonlahti o Espoon keskus - sijaishuollossa o Laitoshoidon yksikkö o Perhehoidon yksikkö - perheasianyksikössä o Lastenvalvojatyö Lastensuojelun asiantuntija toimii Espoon lastensuojelun Praksis-yhteyshenkilönä Helsingin yliopiston ja Espoon kaupungin välillä. Hänen kauttaan ohjautuvat sosiaalityön opiskelijat eri toimipisteisiin. Lastensuojelun asiantuntijalla on ajantasainen lista alueiden käytännön opettajista ja hän koordinoi opiskelijoiden ohjautumisen eri toimipisteisiin ja käytännön opettajille tasapuolisesti. Opiskelijat ohjautuvat johtavien sosiaalityöntekijöiden kautta toimipisteen käytännön opettajalle. Opiskelijoita ohjautuu eri käytännön harjoittelujaksoille: K2: Asiakastyön taidot, lastensuojelutarpeen selvitys K3 & K4: psykososiaalisen työn taidot (300 tuntia) K5: Asiantuntijuus toimintaympäristöissään (käytäntötutkimus) 1

4 Harjoittelujakson K2 käytännön opettajalta ei edellytetä käytännön opettaja koulutusta. Lastensuojelun eri yksiköt ilmoittavat asiantuntijalle alueidensa halukkaat käytännön opettajat K2 opintojaksolle. Harjoittelujakso K3 & K4 edellyttää käytännön opettajalta käytännönopettaja koulutuksen. 2. Käytännön opetus Espoonlahdessa (K3 & K4) Espoonlahden lastensuojelussa työskentelee yhteensä 10 sosiaalityöntekijää, 8 sosiaaliohjaajaa, 2 perhetyöntekijää, 2 johtavaa sosiaalityöntekijää ja toimistosihteeri. Toimipisteessä on kaksi käytännönopettajaa, yksi sosiaalityöntekijä ja johtava sosiaalityöntekijä. Espoonlahti on toiminut n. puolitoista vuotta Praksis-toimipisteenä ja näin ollen työyhteisön toimiminen opetusympäristönä on yksi työyhteisön tehtävä. Sosiaalityön opiskelijoita Espoonlahdessa ns. pitkässä harjoittelussa K3 & K4 on ollut melko vähän viime vuosina. Sen sijaan lyhyemmissä Käytäntö 2 harjoitteluissa on ollut joitakin opiskelijoita. Syksyn 2009 opiskelijan käytännön opetusjakso on antanut yksiköllemme hyvää kokemusta oppimisympäristönä toimimisesta. Kokemuksen myötä voidaan käytännön opetusta ja toteuttamista kehittää jatkossakin. Tämän dokumentin tavoitteena on kuvata opiskelijan käytännön opetuksen prosessia ja siinä havaittuja hyviä käytäntöjä. Dokumentti on käytännön läheinen kuvaus, joka käsittää työyhteisön valmistamisen opiskelijan tuloon, orientoitumisen ja perehdytyksen, käytännön jakson toteutuksen, harjoittelun päättämisen ja arvioinnin. Dokumenttia on kommentoinut sosiaalityön opiskelija ja hänen kokemuksiaan on hyödynnetty kuvauksessa. 3. Valmistautuminen käytännön opetukseen Työyhteisön informointi ja keskustelu Työyhteisöä informoidaan ja käydään keskustelu opiskelijan tulosta käytännön harjoitteluun. Tavoitteena on, että koko työyhteisö sitoutuu opiskelijan ohjaukseen ja jokainen omalta osaltaan toivottaa opiskelijan tervetulleeksi työyhteisöön. Opiskelijan haastattelu ja tutustuminen oppimisympäristöön Opiskelija sopii käytännön opettajan kanssa tutustumiskäynnin työpaikalle. Johtava sosiaalityöntekijä/esimies on mukana tapaamisessa. Tutustumiskäynnin yhteydessä esitellään toimipiste ja toimipisteessä tehtävää työtä. Opiskelija kertoo omasta taustastaan, sosiaalityön ja 2

5 lastensuojelun kokemuksestaan sekä käytännön jakson tavoitteistaan. Sovitaan käytännönjakson aloitusajankohta ja alustava aikataulu. Tutustumiskäynnin jälkeen käytännön opettaja suunnittelee riittävän perehdytyksen opiskelijalle. Työyhteisön valmistautuminen Työyhteisössä sovitaan käytännön opetuksen työnjaosta ja aikatauluista, kuka perehdyttää ja mitä perehdyttää. Työyhteisössä sovitaan 2-3 sosiaalityöntekijää, joiden asiakastilanteissa opiskelija on pääsääntöisesti mukana. Harjoittelun alkuvaiheessa on hyvä sopia sosiaalityöntekijä, jonka kanssa opiskelija ensimmäisten viikkojen ajan pääasiassa on. Toisaalta on tärkeää, että työyhteisö laajemmin ottaa vastuuta opiskelijan harjoittelujaksosta, ja että opiskelija pääsee seuraamaan ja osallistumaan eri sosiaalityöntekijöiden asiakastilanteita. Työyhteisössä keskustellaan opiskelijan ohjauksesta, mitä se tarkoittaa käytännössä: - miten opiskelijaa ohjataan (esim. asiakastilanteen suunnittelu ja arviointi, ks. myöhemmin) - miten opiskelija ohjautuu sujuvasti erilaisiin asiakastilanteisiin ja prosesseihin (esim. opiskelijan kalenteri sovitussa paikassa, johon sosiaalityöntekijät voivat tehdä varusehdotuksia) - mitä hyötyä opiskelija tuo tullessaan (työparina toimiminen, uudet näkökulmat työhön, tuoreet ajatukset ja tiedot yliopistomaailmasta, reflektointi, opiskelija apuna dokumentoinnissa) - mitä haasteita opiskelija asettaa työyhteisölle Käytännön opettaja vastaa opiskelijan opetuksen käytännön organisoinnista, opiskelun ohjauksesta ja arvioinnista (ohjauskeskustelut K3 & K4, yht. 28 h). 4. Perehdytys ja tutustuminen työ- ja oppimisympäristöön Käytännön asiat ja perehdytys toimipisteeseen Ennen opiskelijan tuloa tai ensimmäisten päivien aikana opiskelijalle haetaan ja annetaan käyttäjätunnukset tunnukset kaupungin tietoliikenneverkkoon, sähköpostiin sekä Efficaasiakastietojärjestelmään. Opiskelija lisätään tarvittaville sähköpostin jakelulistoille. Opiskelijan työpiste/työhuone järjestetään kuntoon ja tarkistetaan, että tietokone toimii. Ensimmäisenä päivä: 3

6 - opiskelijalle annetaan käyttöön toimipisteen avaimet - opiskelijalle annetaan tarvittavat käyttäjätunnukset - opiskelija allekirjoittaa vaitiolo- ja tietoturvasitoumuksen - esitellään henkilökunta, tilat ja eri toimipisteet Ensimmäisenä päivänä sovitaan myös harjoittelupäivistä, työpaikalla oloajasta ja harjoittelutuntien raportoinnista. Opiskelijalle kerrotaan toimipisteen aukioloajat. Opiskelijan on hyvä heti alussa kertoa, milloin hän on mahdollisesti pois työpaikalta. Ensimmäisenä päivänä opiskelijalle esitellään sosiaalitilat, kerrotaan lähiseudun ruokapaikoista (mm. terveysasemalla opiskelija voi syödä henkilökunta hintaan) ja mahdollistetaan mm. osallistuminen kahvilistalle. Orientaatio Opintojakson alussa opiskelija ja käytännön opettaja käyvät läpi opiskelijan tavoitteet ja toiveet opintojaksolle sekä käytännön opettajan ja työyhteisön tavoitteet ja toiveet. Tämän keskustelun sekä yliopisto-opettajan ohjauksen tukemana opiskelija aloittaa oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen, joka täydentyy opintojakson aikana. Konkreetin suunnitelman aikatauluttamisessa on hyvänä apuna esim. Outlookin tyhjä kalenteripohja tulostettuna. Orientaatiovaiheessa sovitaan ohjausajoista sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta. Henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan aikataulujen lisäksi teemoja, joita ohjauskeskusteluissa tulisi käsitellä. Apuna voisi olla tarkistuslista, josta voidaan tarkistaa, että ko. asiaa on ohjauksessa käsitelty. Tutustumiskäynnin ja käytäntöjakson alkuvaiheessa muodostuu ohjaajalle käsitys siitä, kuinka paljon opiskelijalla on aikaisempaa työkokemusta ylipäätään, kokemusta sosiaalityöstä ja kokemusta lastensuojelusta. Opiskelijan aikaisemman kokemuksen sekä hänen omien tavoitteiden pohjalta arvioidaan yhdessä sopiva etenemistahti harjoittelulle. Perehdytys Perehdytystä tapahtuu käytännössä koko käytännön opiskelujakson ajan. Perehdytyksen alkuvaiheessa esitellään organisaatio, tiimi- ja kokousrakenteet. Myös työturvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä käydä läpi ja pelastussuunnitelma (vahtimestari) esitellään opiskelijalle. Harjoittelujakson alussa on tärkeä perehdyttää opiskelija asiakastietojärjestelmän käyttöön, koska se on konkreetti työväline heti alusta alkaen. Perehdytyksen pitää joko käytännön opettaja itse tai Effica-pääkäyttäjä. 4

7 Opiskelijalle järjestetään koulutus lastensuojelutarpeen selvityksestä opintojakson alkuvaiheessa (Mikäli opiskelija ei ole tehnyt K2 jaksolla lastensuojelutarpeen selvitystä). Opintojakson aikana opiskelija tutustutetaan seuraaviin Espoonlahden toimintoihin: o sosiaaliohjaus o etuuskäsittely ja aikuissosiaalityö (mm. toimeentulotukilaskelma) o pienryhmä Kotipesä o asukastila Kivenkolo o järjestetään mahdollisuus tutustua esim. koulukuraattorin työhön, Nupoliin tms. oman kiinnostuksen mukaan Opintojakson aikana järjestetään mahdollisuus tutustua seuraaviin Lastensuojelun toimintoihin Espoossa: - Sijaishuolto: o Perhehoito o Laitoshoito - Nuorisohuolto: o Jälkihuolto - Perheasiainyksikkö: o Lastenvalvojan työ o Olosuhdeselvitykset - Tuomarilan perhetukikeskus Tutustuminen pyritään järjestämään joko siten että kaikki Espoossa harjoittelussa oleville opiskelijoille järjestetään esittely toimintoihin tai opiskelija pääsee seuraamaan esim. päivän ajaksi ko. yksikön työntekijän työtä. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua eri lastensuojelulaitoksiin asiakastilanteissa. Lisäksi opintojakson ajalle saattaa osua avointen ovien päiviä eri toiminnoissa, joihin opiskelija voi osallistua. 5

8 Osana perehdytystä opiskelija osallistuu työyhteisön kehittämis- ja koulutuspäiviin sekä yhteistyökumppaneille pidettäviin lastensuojelukoulutuksiin ja verkostojen yhteistyötapaamisiin. Käytännön jakso Psykososiaalisen työn valmiudet Opintojakson tavoitteita ja sisältöä määrittävät Psykososiaalisen työn valmiudet -opintojaksolle asetetut tavoitteet sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja opetussuunnitelma. Psykososiaalisen työn valmiudet opintojakson tavoitteena on: 1) syventää asiakastyön ammatillisia perustaitoja ja valmiuksia 2) vahvistaa henkilökohtaista oppimisprosessia sekä edistää ammatti-identiteetin muotoutumista 3) syventää sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteita 4) oppia tunnistamaan ja hyödyntämään tarkoituksenmukaisesti eri tiedon lajeja asiakastyössä 5) arvioida sosiaalityön paikkaa ja merkitystä yhteiskunnallisena toimintana ja vaikuttamisena. Opiskelijan tavoitteet määritellään harjoittelujakson alussa, samoin työyhteisön konkreeteista toiveista ja tavoitteista keskustellaan. Tavoitteet voivat tarkentua tai osatavoitteista voi jopa muuttua harjoittelun aikana. Käytännön opetuksen aikana opiskelijalle tulisi hahmottua lastensuojelun sosiaalityöntekijän perustehtävä. Hänelle muodostuu käsitys lastensuojeluprosessista - lastensuojeluilmoitus o ilmoituksen vastaanotto, arviointi, päätöksen teko lastensuojelutarpeen selvittämisestä, kriisityö, lapsen tapaaminen - lastensuojelutarpeen selvitys o kutsut, alkutapaaminen, teematapaamiset, loppuyhteenveto, lapsen haastattelu - suunnitelmallinen sosiaalityö o tilannearvio, lapsen tapaaminen, asiakassuunnitelma, tukitoimet, päätöksenteko, seuranta, arviointi - jälkihuolto 6

9 o päätös jälkihuollosta, asiakassuunnitelma, päätöksenteko, 18-vuotta täyttävän asiakkaan kohdalla jälkihuoltoesitys nuorisohuoltoon. Tavoitteena on, että opiskelija saa kokonaiskuvan prosessista, perehtyy ja tulkitsee prosessia ohjaavaan lainsäädäntöön, kehittyy asiakkaan kohtaamistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, oppii erilaisia menetelmiä (esim. vanhemmuuden roolikartta, nallekortit, päivän kello, verkostodialogi jne.) ja kehittyy asiakastyön dokumentoinnissa, asiakassuunnitelman laatimisessa ja päätöksen teossa. Ohjauksen kannalta on tärkeä etsiä asiakastapauksia, joissa työskentely tukisi oppimisprosessia lastensuojelun sosiaalityöstä ja lastensuojelun eri prosessin vaiheet tulisivat tutuiksi. Oppimisen näkökulmasta asiakastilanteita ja prosessia peilataan teoreettiseen tietoon ja lainsäädäntöön. Opiskelija reflektoi asiakastilanteita yhdessä sosiaalityöntekijän ja käytännön opettajan kanssa. Tämän lisäksi pohdintaa on hyvä tehdä ja kirjoittaa auki oppimispäiväkirjassa. Asiakastilanteet Käytännön jakson opiskelija aloittaa havainnoimalla asiakastilanteita. Harjoittelun edetessä opiskelija ottaa vähitellen enemmän osaa asiakastyöhön työparina ja harjoittelun loppuvaiheessa hän voi ottaa itsenäisempää roolia asiakastilanteissa. Käytännön opetusjaksolla opiskelijan on hyvä harjoitella ajanhallintaa ja kalenterointia. Ennen asiakastilannetta varataan riittävästi aikaa asiakirjoihin tutustumiseen sekä tapaamisen suunnitteluun. Asiakastapaamisen jälkeen varataan joko heti tai viimeistään esim. seuraavalle päivälle aika tapaamisen arviointiin/reflektointiin, dokumentointiin, mahdollisiin yhteydenottoihin asiakkaaseen tai asiakkaan verkostoon/muihin tarvittaviin tahoihin. Suunnittelu Niin harjoittelujaksolla kuin sosiaalityössä muutoinkin on tärkeää pyrkiä suunnitelmallisuuteen. Suunnitelmallisuuteen kuuluu, että ohjaaja/ohjaava sosiaalityöntekijä ja opiskelija sopivat milloin valmistelevat yhdessä asiakastapaamista. Suunnittelua ennen opiskelija perehtyy asiakkaan tilanteeseen asiakirjojen avulla. Hän voi myös tutustua etukäteen tarvittavaan lainsäädäntöön ja perheen/lapsenproblematiikkaan (esim. perheväkivalta, vanhemman päihdeongelma ja sen vaikutukset lapseen, varhaisen vuorovaikutuksen merkitys, kiintymyssuhdeteoria jne ) Opiskelijan on hyvä tuottaa omia ajatuksiaan liittyen tulevaan asiakastapaamisiin esim. odotuksia ja ennakkokäsityksiä. Lastensuojelun asiakastapaamisissa käsiteltävät teemat ovat usein rankkoja ja myös tunnepuolen käsitykset on hyvä tuoda esiin, etteivät ne vaikuta varsinaisessa asiakastapaamisessa opiskelijassa. Ohjaajan ja opiskelijan tulisi tuottaa yhdessä asiat, joita pyritään käymään läpi asiakastapaamisessa. Asiat on hyvä kirjoittaa paperille asiakastapaamisen tueksi. Jos tapaamisessa 7

10 käytetään apuna erilaisia työmenetelmiä, kuten usein esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvityksessä tai tilannearviossa tehdään, on ne esiteltävä ensin opiskelijalle. Ennen asiakkaan tapaamista sovitaan työnjako asiakastapaamisessa. Tärkeää on sopia kuka vetää asiakastapaamista ja kuka kirjaa. Myös menetelmiä käytettäessä työnjako on tärkeää sopia etukäteen. Suunnittelukeskustelu tulee käydä asiakasta kunnioittavasti. Arviointi Asiakastilanteen arviointikeskustelu pyritään järjestämään välittömästi asiakastapaamisen jälkeen. Arviointikeskustelu on hyvä aloittaa opiskelijan tuntemuksien käsittelyllä, millainen olo jäi. Lastensuojelun neuvotteluissa käsitellään usein vaikeita asioita, jotka saattavat kuohuttaa kokeneempaakin sosiaalityöntekijää. Asiakastapaamisen ilmapiiriä on tärkeää miettiä myös asiakkaiden kannalta eli miten he kokivat neuvottelun. Usein käytäntönä on myös että asiakkailta itseltään kysytään kokemusta tapaamisesta neuvottelun lopussa. Arviointikeskustelussa käytännön ohjaaja ja opiskelija arvioivat yhdessä tapaamista, toteutuivatko tapaamisen tavoitteet, mitä uutta tietoa tapaamisesta saatiin ja miten se mahdollisesti vaikuttaa asiakassuunnitelmaan, mitä päätöksiä tapaamisessa tehtiin, mitä tapahtuu seuraavaksi. Sosiaalityöntekijän ja opiskelijan tulisi reflektiivisesti miettiä omaa toimintaansa asiakastapaamisessa/neuvottelussa esim. miten keskustelun vetäjä onnistui, miten kirjaaja onnistui ja miten roolijako toimi? Palautetta on hyvä antaa myös toinen toiselle, missä onnistuttiin, missä ehkä olisimme voineet toimia toisin ja miten sekä ohjaaja että opiskelija voisivat kehittyä työntekijöinä? Asiakastilanteessa opiskelija esitellään opiskelijana ja asiakkaalta kysytään, sopiiko, että opiskelija on mukana asiakastapaamisessa. Asiakkaalle kerrotaan, että sosiaalityönopiskelija toimii työparina tapaamisessa. Lastensuojelun sosiaalityön dokumentointi oppimisen ja ohjaamisen välineenä sekä opiskelijan ohjaamisen hyvänä käytäntönä (Sosiaalityöntekijä Anu Tamminen/Helsingin kaupunki) Sosiaalityön dokumentointia voidaan tarkastella yhtenä sosiaalityöntekijän perustaitona, ja ehkä juuri siksi se on myös erittäin toimiva opiskelijan ohjaamisen ja opettamisen väline. Dokumentoinnin tekeminen ja sen harjoitteleminen yhdessä ohjaajan kanssa tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden asiakastyön prosessien syvälliseen tarkasteluun ja ymmärtämiseen. Dokumentoinnin opettelu on hyvä aloittaa keskustelemalla opiskelijan kanssa asiakastyöstä ja sen sisältämistä prosesseista. On hyvä keskustella lastensuojelun perustehtävästä ja sen 8

11 rytmittymisestä erilaisten lakisääteisten vaiheiden mukaan. Ennen opiskelijan omaa dokumentointi työtä, on tärkeää päästä havainnoimaan ja jälkikäteen keskustelemaan erilaisista asiakastilanteista. Keskustelun lisäksi on tärkeää päästä lukemaan ohjaajan ja muiden sosiaalityön ammattilaisten laatimia moninaisia dokumentteja - lastensuojelussa mm. lastensuojelutarpeen selvityksiä, avohuollon suunnitelmallisen työn kirjauksia, huostaanotto asiakirjoja ja sijaishuollossa olevien lasten asiakaskertomuksia. Opiskelijan on tärkeää saada laatia dokumentteja omassa rauhassaan, ilman ohjaajan läsnäoloa. Dokumentin ollessa valmis, siihen paneudutaan yhdessä ohjaajan kanssa. Dokumentoinnin tarkastelu edellyttää luottamusta ohjaus-suhteessa ja turvallista ilmapiiriä, jossa opiskelijan laatimien dokumenttien kriittinenkin tarkastelu mahdollistuu. Toki myös opiskelijan valmius oman työskentelyn tarkasteluun on tärkeää. Dokumenttien yhteinen reflektoiminen ja kriittinen lukeminen vie paljon aikaa, jota tulee varata riittävästi. Toisaalta lukuprosessit nopeutuvat kokemuksen myötä, yhteisen rytmin ja ymmärryksen löytyessä. Lukuhetket tarjoavat myös ohjaajalle opettamisen ohella monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia omaa ja toisen tekstiä tarkastelemalla ja tekstin ääreen pysähtymällä. Dokumentointia on tärkeää harjoitella erilaisten asiakastilanteiden yhteydessä. Tällöin se tarjoaa ohjaajalle oivan välineen tarkastella opiskelijan kanssa yhdessä opiskelijan asiakasprosessien syvällisempää ymmärrystä. Opiskelija saattaa keskusteluissa kertoa ymmärtävänsä jonkin teemaan, josta on keskusteltu, mutta dokumentoidessa huomaakin tarvitsevansa aiheen avaamista uudelleen. Kirjoittaminen toimii silloin oman ymmärryksen ja oppimisen testaamisen välineenä. Dokumentointia harjoitellessa voidaan yhdessä avata monia tärkeitä sosiaalityön eettisiä kysymyksiä ja pulmakohtia. Keskeisiä teemoja omassa ohjaustyössä ovat olleet mm. lapsen keskeinen asema ja näkyminen asiakasprosessin joka vaiheessa, asiakkaan ja hänen vanhempiensa kunnioittaminen ja kannustaminen, toisaalta rehellisyys ja avoimuus suhteessa lastensuojelun viime kädessä käyttämään valtaan ja erilaisten äänien erottuminen dokumentoinnissa. Paljon on keskusteltu siitä, miten paljon dokumentoinnissa tulee käyttäneeksi passiivia asiat vain tapahtuu, ja sen sijaan tarkasteltu aktiivisen ja läpinäkyvän subjekti-kirjoittamisen mahdollisuuksia. On myös tärkeää pohtia kirjoittamisen erilaisia sävyjä sekä voimaannuttavan kirjoittamisen mahdollisuuksia. (sos.tt. Anu Tamminen/Helsingin kaupunki) Ohjauskeskustelut Opiskelijan ohjaus on hyvä järjestää viikoittain ja siihen kannattaa varata kaksi tuntia kerrallaan (2 x 45 min.). Ohjauskeskustelujen teemat voivat olla etukäteen sovittuja tai ne voivat nousta kuluneen viikon asiakastapaamisista tai muista opiskelijaa pohdituttavista asioista. 9

12 Ohjauskeskusteluissa voidaan syventää joitakin asiakastapauksia ja niissä voi olla mukana opiskelijan ja käytännön opettajan lisäksi muita tapaukseen osallistuneita työntekijöitä. Yhteisten käytännön opettajaopiskelijoiden ja sosiaalityönopiskelijoiden luentojen pohjalta on myös syntynyt mielenkiintoisia keskusteluja. Ohjauksen tukena voisi olla tarkistuslista, josta voisi tarkistaa, ovatko olennaiset asiat ja teemat käsitelty ohjauksessa tai ovatko ne muuten tulleet käsitellyiksi käytännön opetuksen aikana. Teemat linkittyisivät myös opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, joka voisi toimia käytännön työvälineenä opetuksessa ja oppimisessa. Alla teemoja, jotka voisivat olla tarkistuslistassa (listan parempi teemoitus, toteutus ja muoto myöhemmin): - Parityö - Työskentely monitoimijaisessa verkostossa ja sosiaalityöntekijän rooli verkostossa - Sosiaalityöntekijän eri roolien tunnistaminen - Sosiaalityön eettiset kysymykset - Omien tunteiden tunnistaminen sosiaalityössä - Asiakkaan oikeusturva, lainsäädäntö - Päätöksen teko, delegointisääntö, lainsäädäntö - Työntekijän oikeusturva ja siihen liittyviä kysymyksiä - Dokumentointi - Työelämä/työyhteisötaidot 5. Ohjauksen päättäminen, arviointi ja palaute Ohjaus päätetään arviointiin, johon osallistuvat opiskelija, käytännön opettaja ja sosiaalityöntekijät, joiden kanssa opiskelija on harjoittelujaksolla työskennellyt. Arviointikeskustelussa opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja saa palautetta työntekijöiltä. Käytännön opettaja arvioi opiskelijan oppista ja osaamista sekä suullisesti että kirjallisessa muodossa. Opintojakson arvioinnissa arvioidaan seuraavia osaamisalueita: Opiskelija antaa sekä työyhteisölle että käytännön opettajalle palautteen: 10

13 millaisia teemoja ja osa-alueita on löydettävissä, kokemukset asiakastyöstä, miten tavoitteet ovat toteutuneet, mikä on ollut antoisaa ja mikä haastavaa, vahvuudet sekä kehittämiskohteet, o miten opiskelija toimi työyhteisössä, miten työpaikka oli valmistautunut, o käytännön opiskelujakson pituus, jaksotus, sijoittuminen osaksi opintojen kokonaisuutta sekä yhteistyö koulun kanssa o opiskelija antaa palautetta ohjaajalle Arvion perusteet: opiskelijan aktiivisuus ja läsnäolo, kiinnostus sekä vastuunotto omasta oppimisesta opiskelijan oman asiakastyön kehittyminen, valmiuksien kehittyminen, tiedon ja taidon kehittyminen, kyky arvioida omaa tapaa tehdä työtä eettisten kysymysten tunnistaminen ja pohdinta vuorovaikutus taidot asiakastilanteessa, tavoitteellisen työskentelyn arviointi valmius toimia työyhteisössä sekä itsenäinen työskentely kysymysten ja näkemysten tuottaminen työnohjaukseen teorian kytkeminen ja soveltaminen käytäntöön vastuullisuus ja luotettavuus 11