Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan alueellinen palveluyksikkö
|
|
- Petteri Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan alueellinen palveluyksikkö Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi -projektin loppuraportti Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella
2 Sisällys Alkusanat Tiivistelmä Abstract 1. JOHDANTO Projektin lähtökohdat Projektin tavoitteet Projektin seuranta ja aikataulu Projektin toimintamalli 4 2. KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTISET TOIMINNOT Kaakkois-Suomen logistiikan rakenne Meriliikenne ja satamat Maantieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Logistiikan tietotekniikka ja telematiikka Logistiset jalostuspalvelut Tulevaisuudennäkymät YHTEENVETO KARTOITETUISTA LOGISTIIKKASELVITYKSISTÄ LOGISTIIKAN PULLONKAULATEKIJÖITÄ JA KEHITTÄMISTARPEITA Kaakkois-Suomen logistiikkaselvitys Selvitys konttien transitoliikenteestä Projektin ohjausryhmän jäsenille tehty kysely LOGISTIIKAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Tuotannolliset yritykset Logistiikkapalveluyritykset KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI Logistiikkakoulutus Kaakkois-Suomessa Koulutustarpeet ja koulutuksen pullonkaulat Vuorovaikutteinen logistiikkakoulutus Kaakkois-Suomessa JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Projektin toteutuneet tulokset ja innovatiiviset elementit Projektin hyödynnettävyys ja ongelmat projektin toteutuksessa Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Ehdotukset jatkoprojekteiksi 52 Kirjallisuus 53 Liitteet 55
3 Alkusanat Projekti Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi on toteutettu yhteistyössä Kymen lääninhallituksen ( Etelä-Suomen lääninhallitus) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa työministeriön ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) toimeksiannosta työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointihankkeena. Selvityksessä on kartoitettu logistiikkapalvelujen nykytilanne, olemassa olevat elinkeinoelämän ja vientimahdollisuuksien pullonkaulat sekä tehty ratkaisuesityksiä ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Selvityksen päämääränä on ollut konkreettisen tiedon saaminen siitä, mitä logistiikan laajalla sektorilla on tehty ja mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla voidaan edistää Kaakkois-Suomen logistista osaamista ja sitä kautta luoda lisää työpaikkoja. Selvityksen tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Tiedonkeruun ja selvitysmateriaalin kokosi ja analysoi projektipäällikkö Antero Sala. Loppuraportin kirjoittamisessa avusti suunnittelija Tarja Paananen. Hanketta on koordinoinut arvovaltainen ohjausryhmä, jonka jäsenet edustivat monipuolisesti alueen logistiikan asiantuntemusta. Ohjausryhmän kokoonpano esitetään raportin kohdassa 1.4. Helsingissä, maaliskuussa 1998 Matti Pukkio
4 Tiivistelmä Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi - projektin loppuraportti. Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto. Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi -projektin tavoitteena oli selvittää Kaakkois-Suomen (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan) logististen toimintojen osaamista, sen pullonkauloja ja näistä johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita. Projektissa keskityttiin Kaakkois-Suomelle tyypillisten yritysten tavaraliikenteen, henkilöliikenteen ja edellisiin liittyvän tietoliikenteen logistiikkaan. Projektin tavoitteena oli myös koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöverkoston toiminnan kehittäminen. Projektin kohderyhmänä olivat pk-yritykset. Projektin ensimmäisessä vaiheessa analysoitujen logistiikkatutkimusten yhteenvetona voitiin todeta, että yritysten logistiikkakustannukset ovat Suomessa kilpailijamaita korkeammat. Logistiikka ja siihen liittyvä tietotekniikka on nousemassa yrityksen kilpailukyvyn kannalta yhtä tärkeäksi kuin tuotannon kehittäminen, mutta vain harvoissa yrityksissä logistiikka on otettu osaksi yrityksen suunnitteluprosessia. Yritysten logistiikan siirtyessä kustannuskeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen tarvitaan uusia ja yksilöllisiä palveluja, mikä edellyttää lähempää yhteistyötä ja vuorovaikutusta logistiikkapalveluyritysten ja asiakkaiden välillä. Uudentyyppiselle logistiikan kokonaispalvelulle (logistics integrator) on kasvavaa kysyntää, mikä asettaa kuljetus- ja huolintaliikkeet uuden tilanteen eteen. Projektin kuluessa nousi Kaakkois-Suomen logistiikan osaamisen verkottuminen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Projektissa haluttiin löytää yhteistyömalleja, jotka vahvistavat Kaakkois-Suomelle niin tärkeää logistiikkaklusteria ja parantavat koko alueen ja sen yritysten mahdollisuuksia menestyä kaikissa tulevissa kilpailutilanteissa. Näistä toimenpide-ehdotuksista ja mahdollisten uusien kehittämisprojektien kohteista poimittakoon: Kaakkois-Suomen logistiikan osaamisen verkottumisen ja yhteisen logistiikkastrategian kehittämiseksi ehdotetaan perustettavaksi neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat Kaakkois- Suomen yrityksiä, julkista sektoria ja koulutussektoria. Kaakkois-Suomen logistiikkakeskukset (Kotka/Hamina, Kouvola/Utti, Vaalimaa, Lappeenranta, Imatra) on nähtävä koko Kaakkois-Suomea koskevana hankeverkkona. On pyrittävä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen, logististen pullonkaulojen poistamiseen ja liikenneopasteiden kehittämiseen. Logististen jalostustoimintojen ja teollisuusinvestointien saamiseksi Kaakkois-Suomeen on pyrittävä yhteisen vapaa-aluemallin kehittämiseen ja yhteisesiintymiseen valtiovallan suuntaan hankkeen läpiviemiseksi. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen päämäärien omaksuminen on otettava Kaakkois- Suomen logististen toimintojen oleelliseksi osaksi ja kehitettävä ympäristöystävällisiä, eri kuljetusmuodot yhdistäviä kuljetusreittejä. Ympäristöystävälliset ratkaisut on hyödynnettävä Kaakkois-Suomen logististen palvelujen markkinoinnissa. Yritysten logistiikan kehittämistä Kaakkois-Suomessa sekä strategisella että operatiivisella tasolla voidaan edistää kehittämällä yritysten koulutusohjelmia Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Avainsanat: ennakointi, logistiikka, verkottuminen, logistiikkakoulutus, logistiikkapalveluyritys
5 Abstract The Final Report of the Project Logistics Operations, Bottlenecks in Employment, and Anticipation of Educational Needs. Provincial State Office of Southern Finland, Department of Education and Culture. The objective of the project Logistics Operations, Bottlenecks in Employment, and Anticipation of Educational Needs was to ascertain the expertise in logistics operations in South-East Finland (regions of Kymenlaakso and South Karelia), the related impediments, and the consequent needs to develop education and training. The project concentrated on the logistics of cargo and passenger traffic and associated data communications of enterprises typical of South-East Finland. Another objective of the project was to develop the cooperation network between the educational sector and business life. The target group of the project comprised small and medium-sized enterprises. The initial phase of the project analyzed logistics surveys, and these analyses indicated that logistics costs in Finland are higher than in the competing countries. In terms of the competitiveness of an enterprise, logistics and related information technology are becoming equally as important as the development of production. Still, only a few companies have included logistics management as a part of their corporate planning process. As the logistics operations of enterprises are becoming increasingly customer-oriented rather than cost-oriented, new and individual services are required. This in turn calls for a closer co-operation and interaction between those companies offering logistics services and their customers. There is an increasing demand for a logistics integrator of a new kind, which is why transport and forwarding companies are faced with a new situation. During the course of the project, networking of expertise in logistics in South-East Finland became the primary development issue. The project aimed at finding co-operation models which strengthen the logistics cluster, which is of great importance to South-East Finland, and which improve the entire region s and its enterprises opportunities to be successful in all foreseeable competitive situations. Some of the suggestions made and topics of subsequent development projects include: It is suggested that a consultative committee be established to develop a joint logistics strategy and the networking of expertise in logistics in South-East Finland. The members of this committee should represent the regional enterprises, public authorities, and the educational sector. The logistics centres in South-East Finland (Kotka/Hamina, Kouvola/Utti, Vaalimaa, Lappeenranta, Imatra) must be regarded as a project network which concerns the entire South- East Finland. The related objectives are uniform information systems, removal of bottlenecks in logistics, and development of traffic instructions and signs. So as to attract processing and industrial investments to South-East Finland, further objectives include the development of a uniform free zone model and joint action towards the government to implement such a free zone. Environmental issues and the principles of sustainable development must be adopted as an integral part of logistics operations in South-East Finland, and environmentally friendly transport routes which combine the different forms of transport must be developed. The environmentally sustainable solutions must be utilized in the marketing of logistics services offered in South-East Finland. Corporate logistics in South-East Finland can be enhanced both on strategic and operative levels by means of training programmes for enterprises, developed through co-operation between the Lappeenranta University of Technology, the polytechnics, and other educational establishments. Keywords: anticipation, logistics, networking in logistics, logistics education, logistics services
6 1. JOHDANTO 1.1. Projektin lähtökohdat Kiinnostus logistiikkaan on kasvanut Suomessa 1990-luvulla huomattavasti. Logistiikka on nousemassa yritysten toimintaan kiinteästi kuuluvaksi strategiseksi tekijäksi. Logistiikan ja siihen kiinteästi liittyvän tietotekniikan nopean kansainvälisen kehityksen myötä nimenomaan Kaakkois-Suomella on monta syytä panostaa logistiikkaan. Venäjällä tapahtuneet muutokset, Venäjän avautuminen länteen ja Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ovat parantaneet Kaakkois-Suomen kehitysmahdollisuuksia. Venäjän ja länsimaiden välisen kaupan lisääntyessä voimakkaasti on kuljetustarve kasvanut ja kasvaa edelleen elintason noustessa Venäjällä ja kanssakäymisen vilkastuessa. Kehittyvä, noin 6-7 miljoonan asukkaan Pietarin talousalue rajoittuu Kaakkois-Suomeen. Suomi on Euroopan Unionin ja Venäjän turvallista raja-aluetta, jolla on kehittynyt infrastruktuuri. Kaakkois-Suomen alueella ovat suurimmat itäiset raja-asemat, Vaalimaa, Vainikkala ja Nuijamaa. Näiden lisäksi raja-asemia on Imatralla ja Uukuniemellä, Parikkalan rajan ylityspaikkaa suunnitellaan. Alueella ovat lisäksi maamme suurimmat Venäjälle suuntautuvaa liikennettä palvelevat satamat, Hamina ja Kotka. Nopeasti muuttunut ja edelleen muuttuva tilanne antaa Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle ja siten myös alueen väestölle työllistymismahdollisuuksia, joita edistävät logististen toimintojen kehittyminen, olemassa olevien pullonkaulojen löytäminen ja tarvittavien kehittämisehdotusten laatiminen. Verkottuminen kotimaassa, venäläisten toiveiden huomioiminen ja kansainvälinen palvelutaso edesauttavat tehokasta ja taloudellista yhteistoimintojen kehittämistä. Logistiikkaan ja sen pullonkauloihin kohdistuva ennakointiprojekti katsottiin alueen tulevan kehityksen ja väestön työllistymismahdollisuuksien kannalta erittäin tarpeelliseksi. Projektin avulla voidaan vaikuttaa logististen toimintojen kehittymiseen sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantumiseen. Projekti tukee hallintoa, työmarkkinaosapuolia ja oppilaitoksia toimenpiteiden tehokkaammassa kohdentamisessa. Projektin kohdejoukkona olivat entisen Kymen läänin alueen yritykset, erityisesti pk-yritykset. 1
7 1.2. Projektin tavoitteet Projektin "Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi (projektinumero ) tavoitteena oli selvittää Kymen läänin logististen toimintojen edellyttämää osaamista, sen pullonkauloja ja näistä johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita. Jatkossa raportissa projektiin viitattaessa käytetään nimitystä Kaakkois-Suomen logistiikan ennakointiprojekti lyhyyden ja ajantasaisuuden vuoksi. Projektissa keskityttiin Kymen läänille tyypillisten yritysten tavaraliikenteen, henkilöliikenteen ja edellisiin liittyvän tietoliikenteen logistiikkaan. Projektin tavoitteena oli myös kehittää yhteistyöverkoston toimintaa ja entistä parempia toimintatapoja palautteen saamiseksi koulutusorganisaatiolle. Projektin tarkennetut tavoitteet olivat: 1. Tehdään logististen toimintojen, niissä vaadittavan osaamisen ja koulutuksen perusselvitys. Selvityksen aikana kartoitetaan Kymen läänissä toimivien yritysten logistiset valmiudet, yhteistyömahdollisuudet, nykyiset koulutustoiveet sekä kehittämisvalmiudet. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten yritysten rinnalla läänin pk-yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Samoin kartoitetaan toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten nykyinen logistiikkakoulutus, koulutuksen puutteet sekä kehittämisvalmiudet. 2. Perusselvityksen pohjalta määritellään logistiikan ja siihen liittyvien alojen koulutuksen kehittämistarpeet sekä tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset. 3. Esitetään työministeriölle ja opetusministeriölle muihin prioriteetteihin kuuluvia jatkoprojekteja logististen toimintojen kehittämiseksi Kymen läänissä. Projektin antamien tulosten ja annettavien suositusten perusteella projektin toteuttajaosapuolet esittävät käynnistettäväksi ESR 4:n toiseen, kolmanteen ja neljänteen prioriteettiin kuuluvia jatkoprojekteja Kyseeseen tulevat tällöin toisaalta ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta, ohjausta ja neuvontaa koskevat projektit (henkilöstön työtaitojen kehittäminen, koulutusneuvonta ja ohjaus, työkyvyn ylläpitäminen henkilöstöä ja työympäristöä kehittämällä) ja toisaalta osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen (osaamiskeskustoiminta, uudet opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmät, työorganisaatioiden avustaminen inhimillisten voimavarojen kehittämisessä). 2
8 1.3. Projektin seuranta ja aikataulu Kymen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosasto teki ensimmäisen esityksen opetus- ja työministeriöille projektista Esitystä täydennettiin ja Ajallisesti projekti lyheni alunperin kaavaillusta kahdesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Projekti toteutettiin ajalla siten, että projektin ensimmäinen vaihe (perusselvitys) päättyi , toinen vaihe (yritysten logistiset tarpeet, koulutustoiveet sekä kehittymisvalmiudet) päättyi ja kolmas vaihe (logistiikan ja siihen liittyvien alojen koulutuksen kehittämistarpeet, toimenpide-ehdotukset ja esitykset jatkoprojekteista, loppuraportti) päättyi Projektin päättymistä on myöhemmin tarkennettu siten, että loppuraportin tulee olla valmiina mennessä. Projektin seuranta oli järjestetty siten, että projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle ohjausryhmän kokouksissa ja työministeriön ennakointihankkeiden projektipäällikkö Keijo Mäkelälle projektin etenemisestä. Työministeriöön on toimitettu väliraportti toukokuussa 1997 ja tavoite 4 -ohjelman seurantalomake täytettynä kolmannesvuosittain. Projektin valtakunnallisena evaluaattorina toimi Joensuun yliopiston sosiologian laitos. Projektista julkaistiin lehdistötiedote projektin alettua. Projekti osallistui viiteen ennakointiprojektien yhteiseen tapaamiseen ja oli läheisemmässä yhteistyössä seuraaviin ennakointihankkeisiin: Yrityslähtöisen koulutustarpeiden ennakointimallin kehittäminen (YKE), Leena Mäkijärvi - projektien yhteisesiintymisiä (Kouvola, Lahti) Työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi, Juhani Turtiainen - neuvotteluja, aineiston vaihtoa Projekti oli myös esittäytymässä syyskuussa 1996 Turussa kansainvälisessä International Transport, Telematics and Education in North-Eastern Europe -symposiumissa. 3
9 1.4. Projektin toimintamalli Projekti toteutettiin Kymen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosaston ( alkaen Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston, Kouvolan alueellisen palveluyksikön) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Ohjausryhmään valittiin logistiikka-alan asiantuntijoita mahdollisimman monipuolisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ammattikasvatustarkastaja Tapio Toivonen Kymen lääninhallituksesta. Varsinaisia jäseniä olivat satamajohtaja Heimo Heikkilä, Haminan satamalaitos, logistiikkajohtaja Kullervo Lehtonen, UPM Kymmene Oy, professori Anita Lukka, (yliassistentti Antti Lehmusvaara), Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, osastonjohtaja Timo Mustonen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, tiejohtaja Ville Mäkelä, (myös erikoissuunnittelija Yrjö Pilli-Sihvola) Tielaitos, liikennesuunnittelija Timo Pöntinen, Kymen lääninhallitus (myöhemmin liikennehallintopäällikkö Olli Sauri, Etelä-Suomen lääninhallitus), johtaja Jouko Santala, Suomen Kuorma-autoliitto, markkinointipäällikkö Ilkka Seppänen, (myöhemmin kehityspäällikkö Jarmo Kaksonen) VR-yhtiöt, toimitusjohtaja Juha Silvanto, Steveco Oy, teollisuusasiamies Matti Somerkoski, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kauppakamarit sekä tutkija Juhani Turtiainen, Kymen läänin työvoimapiiri. Lisäksi ohjausryhmän asiantuntijajäseninä on kuultu insinööri Kai Holmbergiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja johtaja Riitta Ahdania Helsingin yliopiston Kotkan tutkimus- ja koulutusyksiköstä. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Antero Sala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Projektipäällikön määräaikainen toimi oli osa-aikainen. Työsuhde alkoi Ohjausryhmä kokoontui vuonna 1996 kolme kertaa, vuonna 1997 kahdeksan kertaa ja vuonna 1998 kerran. Ohjausryhmän kokouksissa tarkasteltiin projektin etenemistä ja analysoitiin tuloksia sekä mietittiin projektin tulevia suuntaviivoja. Ohjausryhmän kokousten ulkopuolella projektipäällikkö piti jatkuvasti yhteyttä ohjausryhmän hyödyntäen näin heidän asiantuntemustaan. Projektin työskentelytapana on ennen muuta ollut jatkuva yhteydenpito logistiikan toimintakenttään ja vuorovaikutus julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja koulutussektorin välillä. 4
10 Muita tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpiteitä olivat: Kirjallisuuskartoitus Projektisuunnitelman mukaisesti kartoitettiin koti- ja ulkomaisia logistiikkaan liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Näistä pyrittiin löytämään aineistoa, jota voidaan käyttää laadittaessa Kaakkois-Suomen logistiikkakoulutusohjelmia, yhteistä logistiikkastrategiaa ja yrityskohtaisia kehittämisohjelmia. Kartoitetuista tutkimuksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä tarkemmin tämän raportin kohdassa 3. Yrityskyselyt Projektin käytettävissä oli Kaakkois-Suomen logistiikkaselvityksen 1996 aineisto. Selvityksessä haastateltiin 226 Kaakkois-Suomessa sijaitsevaa logistiikkapalveluyritystä tai toimipaikkaa. Antero Sala haastatteli näistä 111 yritystä keväällä 1996 ja siirtyi välittömästi tämän jälkeen Kaakkois-Suomen logistiikkaprojektin palvelukseen. Yritykset väsyvät ja turhautuvat jatkuviin kyselyihin ja haastatteluihin (vrt. Turtiainen 1997) ja näin ollen oli luonnollista, että samansuuntaista laajaa yrityskyselykierrosta ei toteutettu tämän projektin puitteissa. Haastattelut Edellä mainittuja menetelmiä täydennettiin projektin aikana haastattelemalla avainhenkilöitä julkiselta sektorilta, yrityksistä ja oppilaitoksista. Projektin ohjausryhmän jäsenet muodostivat projektin kannalta tärkeän asiantuntijaverkon. Ohjausryhmän kokouksissa kirjattujen mielipiteiden ja ohjeiden lisäksi ohjausryhmän jäseniä haastateltiin myös muissa yhteyksissä. Neuvottelut Projektin puitteissa pidettiin kaksi laajaa ideariihtä julkisen sektorin ja yrittäjien edustajille vuoden 1997 aikana. Ensimmäinen ideariihi käsitteli Kaakkois-Suomen yleistä logiikan kehittämistä ja toinen koulutussektorin sisällöllistä kehittämistä. Projektin puitteissa neuvoteltiin useasti eri oppilaitosten edustajien kanssa ja järjestettiin informaatio / neuvottelutilaisuus sekä korkeakoulujen että toisen asteen oppilaitosten edustajille. Kauppakamarin, maakunnallisten liittojen ja TE-keskuksen edustajien kanssa oli yksi virallinen neuvottelu sekä useita tapaamisia. 5
11 Benchmarking Projektin yhdeksi päätavoitteeksi nousi Kaakkois-Suomessa jo olevan logistiikan osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen. Vertailukohteena on käytetty Oulu-ilmiötä eli tuhansien uusien työpaikkojen syntymistä korkean teknologian ympärille. Oulussa julkinen sektori, yliopisto ja yritykset sitoutuivat parikymmentä vuotta sitten tiettyyn tavoitteeseen monista epäilijöistä ja vastustajista huolimatta ja tulokset ovat olleet hyviä. Tämä herätti kysymyksen siitä, voisiko Kaakkois-Suomessa syntyä jotakin vastaavaa, jos mallia sovellettaisiin kansainväliseen logistiikkaan. Projektin puitteissa tehtiin benchmarking-matka Ouluun. 2. KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTISET TOIMINNOT 2.1. Kaakkois-Suomen logistiikan rakenne Projekti tutki ja käsitteli logistiikkaa laaja-alaisesti. Logistiikka-käsitteen monien määritelmien joukosta poimittakoon Euro-CASE:n (European Council of Applied Sciences and Engineering) määritelmä logistiikasta tutkimuksessa Mobility, Transport and Traffic in the perspective of Growth, Competitiveness, Employment, s. 4-5: Logistiikka on raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden virtojen ja varastointien hallintaa lähtöpaikasta lopulliseen kulutuspaikkaan, mukaanlukien jätteiden kierrätyksen ja hävittämisen ympäristöllisten vaatimusten mukaisesti. Se käsittää kuljettamisen lisäksi monia muita komponentteja kuten hankinnan suunnittelua, tietojenhallintaa, dokumentaatiota, kuormien yhdistämistä ja jakamista sekä laajalti muita lisäarvoja luovia palveluja. Laajimmassa merkityksessään logistiikka edellyttää neljän tekijän keskinäistä koordinointia: tavaroiden, ihmisten, rahan ja tiedon, jotta valmiiden tuotteiden koko elinkaaren kustannukset voidaan minimoida. Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää leimaa logististen toimintojen korostunut osuus. Voidaan puhua logistiikkaklusterista, joka tukee Kaakkois-Suomen ns. jalostuksen klustereita; paperiteollisuutta, konepajateollisuutta, mekaanista puunjalostusta ja graafista teollisuutta. Logistiikkapalvelut ovat tärkeitä myös Kaakkois-Suomen muille potentiaalisille klustereille, kuten elintarviketeollisuudelle, matkailulle, kemian teollisuudelle sekä tietotekniselle ja ympäristötekniselle teollisuudelle. Transitoliikenteellä on Kaakkois-Suomessa jo vakiintunut 6
12 asema. Venäjän markkinoiden teollinen ja kaupallinen hyödyntäminen on vahvistanut Kaakkois-Suomessa useita edellä mainittuja teollisuudenaloja, graafinen teollisuus hyvänä esimerkkinä. Suomen EU-jäsenyys on edelleen vahvistanut ja monipuolistanut logistisia toimintoja Kaakkois-Suomessa. Kaakkois-Suomen logistista rakennetta leimaa alueen suurteollisuuden ja pk-yritysten vahva verkottuminen keskenään. Suurteollisuus tarjoaa pk-yrityksille monenlaisia alihankinta-, suunnittelu- ja huoltotehtäviä. Tämä takaa toimitusten joustavuuden ja nopeuden sekä tietojärjestelmien integroidun käytön ja viime kädessä kansainvälisen kilpailukyvyn parantumisen. Euroopanlaajuisesti paikallisten ja kansallisten hankintojen osuus on vähentynyt ja hankinnat kansainvälisiltä markkinoilta nopeasti lisääntyneet samalla kun toimitusajat jatkuvasti lyhenevät. Kymenlaakson kehittämisohjelmaan kuuluvan osaamiskeskusmallin mukaan kuljetus- ja viestintä- eli logistiikkaklusterin muodostavat satamateollisuus, rautatiet, tieliikenne, kuljetusten ympäristötekniikka, rajatoiminnot, tietoliikenne, viestintä ja markkinointi sekä klusteria tukevat oppilaitokset. Oppilaitoksilla on merkittävä osuus kehitettäessä Kaakkois-Suomen logistiikkaklusteria. Klusterin kasvuvoima syntyy ensi sijassa innovaatioista sekä korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ympärille muodostuvasta tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Kaakkois-Suomen kehittynyt infrastruktuuri sekä uudet logistiikkakeskushankkeet palvelevat tehokkaasti Suomen vientiä ja tuontia sekä transitoliikennettä. Euroopan Unionin kehitys- ja rahoitusohjelmien toteuttamiseksi sekä alueellisten suunnitelmien tueksi muodostetut toimintakäytävät eli korridorit vahvistavat edelleen Kaakkois-Suomen logistiikkahankkeita. Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projektin raportissa (1997) on käsitelty EU:n liikennepolitiikan vaikutuksia Etelä-Suomeen, Kaakkois-Suomi mukaanlukien. EU:n liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkuvuuden periaatteelle. Liikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon liikenteen taloudelliset, ympäristölliset sekä elintasoon, elämänlaatuun ja työllisyyteen liittyvät vaikutukset. Keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkkojen yhteensopivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU tukee mm. 7
13 yhdistettyjen kuljetusjärjestelmien käyttöönottoa sekä parhaan mahdollisen kuljetusteknologian soveltamista liikenteessä. Komissio tukee taloudellisesti liikenneyhteyksiä, jotka hyödyttävät koko Eurooppaa. Kaikki liikennemuodot yhdistävä yleiseurooppalainen liikenneverkosto eli TEN-verkosto (Trans- European Network) on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Liikenteen infrastruktuurin lisäksi verkostoon sisällytetään telemaattiset liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät. Keskeisiä ovat myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalit ja kuljetuskäytävät, lentokentät sekä satamat ja sisävesiteiden verkosto. EU on nimennyt yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen 14 tärkeintä projektia, joille EU:n tuki erityisesti suunnataan. Yksi näistä hankkeista on Pohjolan kolmio, Pohjolan pääkaupungit yhdistävä logistiikkakolmio, jonka Suomessa oleva osa käsittää Etelä-Suomen yhteyskäytävän. Komissio pitää tärkeänä edistää liikenneyhteyksiä myös kolmansiin maihin. Tavoitteena on parantaa erityisesti sellaisia yhteyksiä, jotka ovat tärkeitä koko EU:n tavara- ja henkilöliikenteen kannalta, kuten yhteys Pietariin ja edelleen Moskovaan Etelä-Suomen kautta. EU-käytävä nro 9 ja Pohjolan kolmio vahvistavat Kaakkois-Suomen asemaa sekä kansainvälisessä liikenteessä että uuden taloudellisen yhteistyöalueen, uuden pohjoisen Euroopan, liikenteen ja kaupan solmukohtana. Itämeren reitti toimii tärkeänä merireittinä Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Baltian yhteys eli Via Baltica muodostaa maayhteyden Baltian maiden kautta Keski-Eurooppaan. Erityisesti Pohjois-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kannalta merkittäviä ovat ns. ylinen Pietarin yhteys ja Skandinavian yhteys sekä koilliseen suuntautuva Murmanskin-Arkangelin-Komin-Karjalan käytävä. Kaakkois-Suomen kannalta on myös merkittävää, että sekä E18-tie Turku-Helsinki-Vaalimaa että valtatie nro 6 Koskenkylä-Lappeenranta ja edelleen Nuijamaa kuuluvat Suomen TEN-teihin Meriliikenne ja satamat Kotkan ja Haminan satamat muodostavat toiminnallisen satamaparin, jonka liikenteellä ja palveluilla on ratkaiseva merkitys koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kannalta. Vuonna 1997 näiden satamien yhteenlaskettu vuotuinen liikenne oli 14,6 miljoonaa tonnia (vuoden 1997 liikennetilastot liitteinä 9 ja 10). Vaikka satamien kesken on yhä enemmän yhteistyötä edunvalvonnassa viranomaisiin, operatiivisella tasolla (yhteinen satamaoperaattori Steveco 8
14 Oy), tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja markkinoinnissa, ne ovat erillisiä kunnallisia liikelaitoksia. Kotkassa ollaan suunnittelemassa sataman organisaation muuttamista osakeyhtiöksi. Kotkan ja Haminan satamat ovat kehittäneet infrastruktuuria ja palveluja siten, että ne pystyvät huolehtimaan hyvin monipuolisista tavaravirroista. Tämä tasoittaa suhdannevaihtelujen ja esimerkiksi talven aiheuttamia liikenneheilahteluja ja parantaa osaltaan satamien kannattavuutta. Kotka on Suomen suurin vienti- ja transitosatama. Sisääntuloväylän kulkusyvyys on 15,3 metriä Mussaloon ja kymmenen metriä Hietaseen ja kantasatamaan. Kotkan Syväsatamassa Mussalossa on kuivien ja nestemäisten irtolastien terminaalit. Hietasen peräporttiliikenne- ja konttiterminaali on osoittautunut ahtaaksi jatkuvasti kasvavalle konttiliikenteelle ja uutta konttiterminaalia ollaan suunnittelemassa Mussaloon. Kotkan kantasatamaa käyttävät perä/sivuporttialukset ja ns. konventionaaliset kuivalastialukset. Haminan sataman kehitystä leimaa voimakas panostaminen konttiliikenteeseen. Sisääntuloväylän syvyys on kymmenen metriä. Kotkan eri satamanosiin verrattuna Haminan satama muodostaa kompaktin kokonaisuuden, jonka yhteydessä puhutaan lähinnä laitureiden nimistä Lakulahti, Hiirenkari, EU 1-4, Palokangas ja Hillo. Haminassa on nestesataman lisäksi myös nestekaasuterminaali. Kotkan ja Haminan satamien perusliikenne palvelee pääasiassa Suomen vientikuljetuksia, sillä Suomen tuontikuljetukset ovat keskittyneet Helsinkiin. Myös Suomen virallinen merenkulkupolitiikka tähtää Suomen vientikuljetusten ympärivuotiseen turvaamiseen. Transitokuljetukset Venäjälle rakentuvat tämän liikenteen yhteyteen ja tasoittavat viennin ja tuonnin välistä epäsuhtaa varsinkin konttiliikenteessä Suomen metsäteollisuuden käyttäessä vientikuljetuksissaan yhä enemmän Venäjältä tyhjinä palautettuja kontteja. Satamien linjaliikenteellä on säännölliset ja tiheät vuorot tärkeimpiin Euroopan satamiin. Nämä linjat 9
15 toimivat myös feeder- eli syöttöliikenteenä, sillä maailmanlaajuinen suuntaus on ollut valtamerentakaisten linjojen keskittyminen tiettyihin perussatamiin Länsi-Euroopassa. Kotkasta ja Haminasta on myös Suomen vientiä palvelevia suoria linjaliikenneyhteyksiä Euroopan ulkopuolelle. Kotkan ja Haminan satamien yhteyteen on kehittynyt monipuolisia logistisia jalostuspalveluja ja teollista toimintaa, mikä osaltaan lisää satamien työllistävää vaikutusta. Vapaavarastot ja jakeluterminaalit palvelevat etenkin transitoliikennettä, mutta lämpösäädellyt varastot soveltuisivat myös Suomen tuontitavaroille. Kaakkois-Suomen meriliikenteestä ja satamista puhuttaessa on muistettava myös liikenne Saimaan kanavan kautta. Saimaan kanavan liikenne vuonna 1997 oli 1,5 miljoonaa tonnia. Liikenne Saimaan kanavan kautta ei ole kehittynyt odotuksia vastaavasti, syinä ovat olleet kohonneiden julkisten maksujen aiheuttama kustannusrasitus liikenteelle, kanavasopimuserimielisyydet sekä venäläisten viranomaisten toiminta Viipurinlahdella, talven aiheuttamat katkokset tavaravirtoihin sekä myös kanavan sulkujen sallima laivakoko, joka on osoittautunut liian pieneksi tehokkaille merikuljetuksille. Kaakkois-Suomen sisävesisatamista Lappeenranta, Joutseno ja Imatra esiintyvät Suomen ulkomaanliikenteen tilastoissa. Saimaan alueen sisäistä liikennettä ei tilastoida, mutta arvioidaan, että puutavaran proomukuljetuksia eteläisen Saimaan satamiin on noin 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Euroopan Unionin liikennestrategia suosii sisävesikuljetuksia ja on mahdollista, että esimerkiksi Länsi-Euroopan jokisatamien ja Mustolan välille voidaan kehittää sopivaa tuonti/vientiliikennettä. Venäläiset jokialukset liikennöivät sekä Saimaan kanavalle että merisatamiin. Toistaiseksi ulkomaiset alukset eivät pääse Venäjän laajaan sisäisten vesiväylien verkostoon. Kymijoen kanavahanketta eivät projektin aikana haastatellut teollisuuden edustajat pitäneet perusteltuna nykyisiin olosuhteisiin pohjautuen. Kymijoen kanava on mainittu Kymenlaakson kehittämisohjelmassa potentiaalisena, strategisesti merkittävänä pitkän aikavälin hankkeena. Sen lisäksi että Kymijoen kanava toimisi Kymenlaakson ja koko Päijänteen vesistöalueen teollisuuden kuljetusten väylänä, tulisi se yhdessä Mäntyharjun kanavan kanssa kytkemään Saimaan vesistöalueen liikenteellisesti Euroopan ja Venäjän vesitieverkkoon. Etelä-Karjalassa pidetään tärkeänä, että Saimaan ja Päijänteen vesitiet yhdistetään toisiinsa. 10
16 2.3. Maantieliikenne Maantieliikenteen osuus Suomessa tapahtuvista kuljetuksista on muita kuljetusmuotoja suurempi. Vuonna 1996 maantieliikenteen osuus henkilökuljetussuoritteesta oli 93 % ja tavarankuljetussuoritteesta 66 %. Kaakkois-Suomessa ei maantieliikenteen osuus ole näin ylivoimainen, sillä varsinkin Venäjältä länteen suuntautuva transitoliikenne sekä Suomen vientikuljetukset Kotkan ja Haminan satamiin lisäävät rautatiekuljetusten osuutta. Kaakkois-Suomen logistiikkaselvityksessä 1996 haastatelluista 226 logistiikkapalveluyrityksestä 111 edusti maantiekuljetuksia. Haastattelutulosten perusteella alaa leimaa kova, jopa epäterve kilpailu. Ankarasta kilpailutilanteesta huolimatta maantieliikenteen parissa toimivat yritykset osoittivat vähiten kiinnostusta yhteistyöhön. Tässä on ilmeinen ristiriitatilanne, joka johtunee toisaalta alan erikoisluonteesta, toisaalta alan pienyritysvaltaisuudesta. Myös muiden alojen pienet yritykset pelkäsivät suurten yritysten keräävän hyödyn mahdollisesta yhteistyöstä. Kaakkois-Suomen maantieliikenteen erityispiirteitä ovat nopeasti kasvava transitoliikenne Venäjälle ja puunjalostusteollisuuden raskaat kuorma-autokuljetukset (raakapuun kuljetukset tehtaille ja valmiiden vientituotteiden kuljetukset satamiin). Kaikkia näitä kuljetuksia leimaa yleisesti tavaravirtojen yksisuuntaisuus eli sopivien paluulastien puute. Ajoneuvokalusto on myös pitkälti erikoistunut juuri tietyntyyppisen tavaran kuljettamiseen, mikä osaltaan vaikeuttaa meno-paluukuljetusten yhteensovittamista. Suomen ja Venäjän välisessä henkilöliikenteessä on venäläisten autojen osuus nopeasti kasvanut, mikä näkyy jo Kaakkois-Suomen tieliikenneonnettomuustilastoissa. Kyseinen henkilöliikenne on sinänsä tervetullutta Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kannalta, mutta liikenteen riskitekijöihin on nopeasti puututtava. Suomen kautta Venäjälle suuntautuva transitoliikenne tulee suurimmalta osin konteissa ensin meritse Suomen satamiin, joista kontit kuljetetaan pääasiassa maanteitse vastaanottajille joko suoraan tai välivarastoinnin jälkeen erilaisilla ajoneuvoyhdistelmillä. Suomalaisten kuorma- 11
17 autojen prosentuaalinen osuus näistä kuljetuksista on vähentynyt venäläisten hyväksi, venäläisten osuuden ollessa jo noin 60 %. Kustannusero Venäjän hyväksi on johtanut siihen, että suomalaiset yritykset ovat alkaneet käyttää enenevässä määrin venäläistä kalustoa ja siirtää kuorma-autojaan Venäjän rekisteriin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että venäläisten kuorma-autojen osuus Venäjän koko kansainvälisestä maantieliikenteestä on alle 50 % ja venäläiset kuljetusyritykset ovat hyvin huolestuneita vähenevästä kuljetusosuudestaan. Tämä tuli esille suomalais-venäläisessä logistiikkaseminaarissa Pietarissa Suomen kannalta on tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat venäläisen kaluston suureen osuuteen Suomen reitillä. Yleisesti on tiedossa Keski- ja Länsi-Euroopan maiden tiukat maantieliikennettä säätelevät ympäristömääräykset viikonloppuajorajoituksineen. Tulee selvittää, ovatko Suomen liikennemääräykset tai niiden valvominen löysempiä kuin muualla Länsi-Euroopassa, ja aiheuttaako tämä huonompikuntoisen kaluston hakeutumisen Suomen liikenteeseen. Kaakkois-Suomen maantieliikenteeseen kiinteästi liittyneet ongelmat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla pitkine odotusaikoineen ovat suurelta osin helpottumassa uusien rajaasemien valmistumisen myötä. Ongelmiin toki törmätään jatkuvasti Suomen ja Venäjän rajalla. Suomen Kuorma-autoliiton kehittämä raportointimenettely kuljettajien kirjallisine palautteineen kertoo ongelmia, mielivaltaa ja suoranaisia vaaratekijöitä olevan kuljetusreittien koko pituudelta Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa. Kokemuksen lisäksi koulutuksella voidaan parantaa kuorma-autoyritysten ja kuljettajien edellytyksiä menestyä idänliikenteessä ja yleensä kansainvälisessä liikenteessä. Kielitaidon lisäämisellä, vieraiden kulttuurien ymmärtämis- ja suhtautumiskoulutuksella sekä asennekasvatuksella tulee olla merkittävä osuus koulutusohjelmissa. Kontteja kuljetetaan Venäjälle myös rautateitse ja lähitulevaisuudessa rautatiekuljetuksen osuus tulee lisääntymään. Kuorma-autojen ja trailerien ns. piggyback-kuljetukset rautateitse 12
18 Suomen ja Moskovan välillä yleistynevät ensimmäisistä koelähetyksistä saatujen kokemusten perusteella. Maantieliikennettä pidetään yleisesti vähemmän ympäristöystävällisenä kuin meri- ja rautatieliikennettä, mutta ajoneuvojen teknisen kehityksen ja viranomaisten toimenpiteiden lisäksi kuorma-autoyritykset ovat panostamassa ympäristöhaittojen vähentämiseen. Suomen Kuorma-autoliiton ympäristöohjelmassa on 30-kohtainen toimenpideohjelma, josta runsas kolmannes on kohdennettu kuorma-autoalan itsensä hoidettavaksi. Ensimmäisissä yrityksissä on jo toteutettu ISO standardin mukainen ympäristösertifiointi ja ympäristökilpailukyvystä on tulossa tärkeä menestystekijä kuljetusalalle. Yritykset voivat käyttää myös logistisia tietojärjestelmiä ympäristövaikutuksiltaan edullisimpien kuljetusketjujen analysointiin. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on kehitetty logistinen tietojärjestelmä, joka sisältää kuljetusketjujen vertailua varten ympäristövaikutukset, kustannukset, toimitusnopeuden, toimitusvarmuuden sekä kuljetusriskit. Järjestelmässä huomioidaan eri kuljetusmuodot ja se on siis sopiva apuväline eri kuljetusmuodot yhdistäviä ns. intermodaalisia kuljetuksia suunniteltaessa Rautatieliikenne Suomen rautateiden suurimmat tavaravirrat kulkevat Kaakkois-Suomessa. Kouvola on Suomen vilkkain tavara-asema ja rataosilla Kotka/Hamina - Kouvola - Luumäki kuljetetaan noin 9,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Liikenteestä hallitseva osuus on ulkomaan liikennettä, josta yksin transiton osuus oli 3,2 miljoonaa tonnia vuonna Yhteinen raideleveys ja pitkäaikainen yhdysliikennekokemus Venäjän kanssa onkin ollut merkittävä tekijä Suomen kautta tapahtuvan transitoliikenteen kasvuun. Tämä koskee ennen kaikkea sekä kuivien että nestemäisten irtotavaroiden kuljetuksia. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä myös konttien ja trailerien rautatiekuljetusten yleistyminen tavaroiden vastaanottoon, tullaukseen ja jakeluun liittyvien tämänhetkisten ongelmien vähitellen helpottuessa Venäjällä. Läheisempi yhteistyö rautatie- ja maantiekuljetusten kesken onkin toivottavaa juuri transitoliikenteessä Kaakkois-Suomen kautta kulkevan reitin kilpailukyvyn parantamiseksi. Projektin aikana tehtyjen haastattelujen perusteella eri osapuolet osoittavat kiinnostusta konkreettiseen yhteistyöhön. Kaakkois-Suomen logistiikkakeskushankkeet, etenkin Kouvolaan suunniteltu rautatieliikenteen logistiikkakeskus, tukevat tätä kehitystä. 13
19 Rautateiden lähivuosien tärkein infrastruktuurihanke Kaakkois-Suomen kannalta on Euroopan Unionin TEN-verkon liikennekäytävään nro 9 kuuluvan Helsinki-Vainikkala-Pietari -radan kehittäminen. Tähän kuuluvat rataoikaisu Kerava-Lahti, raja-alueen ratapihojen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen sekä kuljetusten palveluihin, logistiikkaan, telematiikkaan ja nopeiden junien liikennöintimahdollisuuksiin liittyvät kehittämishankkeet. Liikenneministeriön mukaan viime vuosina esillä ollutta rantaratahanketta ei ole kokonaan unohdettu, sillä jos yhteiskuntarakenne itäisellä Uudellamaalla ja (entisen) Kymen läänin rannikkoalueella näyttää muuttuvan paljon, tai jos transitoliikenne Venäjälle kasvaa huomattavasti, rantaratavaihtoehto saattaa tulla vielä ajankohtaiseksi. Joitakin vuosia sitten tutkittiin mahdollisuuksia junalauttaliikenteen aloittamiseksi Keski- Euroopasta Itämeren poikki Kotkan ja Haminan satamiin. Suunnitelmat eivät ole johtaneet toimenpiteisiin ja tällä hetkellä junalauttaliikennettä itäisen Suomenlahden satamiin ei enää pidetä ajankohtaisena tavoitteena. Suomen junalauttaliikenne on keskittynyt Turkuun. Länsi-Euroopassa rautateiden kehitystä on leimannut nopeiden, jopa supernopeiden matkustajajunien suosion kasvu. EU:n puitteissa nähdään tärkeänä tavoitteena rautateiden osuuden nostaminen myös pitkien matkojen kansainvälisissä tavarakuljetuksissa. Selvitysten mukaan Euroopan rautatiekuljetukset ovat maantiekuljetuksia jäljessä varsinkin kuljetusten nopeuden, tiheyden ja luotettavuuden osalta. Euroopan rautatieliikenteen yhteensovittaminen, interoperability, nähdäänkin eräänä kaikkein tärkeimmistä ja kiireellisimmistä EU:n kehittämiskohteista logistiikan alalla. Myös ympäristötekijät puoltavat rautateiden suurempaa osuutta Länsi-Euroopan kaukokuljetuksista. Suomessa on selvitetty kuljetusmuotojen välistä työnjakoa tavaraliikenteessä mm. liikenneministeriön teettämässä tutkimuksessa 9/91 Tavaraliikenteen työnjako. Siirtymäpotentiaaliksi maanteiltä rautateille saatiin vain 1,2 % kuorma-autoliikenteen kokonaistavaramäärästä ja 10 % kuljetussuoritteesta. Tavaravirtojen pakottaminen 14
20 lainsäädännön tai maksujen avulla kuljetusmuodolta toiselle nostaisi Suomen kokonaiskuljetuskustannuksia merkittävästi. Läntisen Euroopan rautatieliikenteen ongelmat ja kehityssuunnat eivät kuitenkaan välittömästi heijastu Suomeen, syinä lähinnä eri raideleveys ja Suomen sijainti eristävien vesialueiden takana. Suomen logistiikkapalveluyritysten kannattaa kuitenkin seurata uutta eurooppalaista Freeways-hanketta. Tällä hetkellä Euroopan rataverkosto ja -kalusto on kymmenien, useimmissa tapauksissa valtiollisten yritysten omistuksessa. Euroopan Rautateiden Yhteisö (Community of European Railways, CER) pyrkii luomaan käytännön, jossa yksi tai useampi operaattori hoitaisi tehokkaan tavaraliikenteen kansainvälisellä rautatieverkostolla. Yhteistyötä ollaan kehittämässä myös rautateiden ja intermodaalisia kuljetuksia tarjoavien yhtiöiden (intermodal marketing companies, IMC) kesken. Suomessa keskustellaan rataverkoston avaamisesta myös VR:n ulkopuolisille, lähinnä Suomen suurteollisuuden omille rautatiekuljetuksille Lentoliikenne Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä yksi kansainvälinen lentoasema, Lappeenranta. Valkealassa sijaitsevaa Utin lentotukikohtaa ollaan kehittämässä myös lentorahtitoimintaan. Lisäksi on mainittava Kotkassa sijaitseva Kymin lentokenttä, jonka nykyinen varustelutaso rajoittaa kentän käyttöä liikelentotarkoituksiin. Hankkeet helikopteriliikenteen aloittamiseksi esimerkiksi Kotkan ja Helsingin tai Kotkan ja Pietarin välillä eivät ole ainakaan toistaiseksi johtaneet koelentoja pidemmälle. Nykyinen lentoliikenne Kaakkois-Suomessa keskittyy Lappeenrantaan, joka on kotimaisen säännöllisen matkustajareittiliikenteen piirissä. Reittiliikenne Lappeenrannan ja Pietarin välillä alkanee vuonna Sekä matkustaja- että lentorahtiliikenteen kehittämistä on rajoittanut kiitoradan pituus, 2000 metriä. Kiitoradan jatkaminen 2500 metriin on viivästynyt lähinnä ympäristösyistä, mutta nyt työt ovat käynnissä ja jatkettu kiitorata valmistunee syksyllä Viivästykset aiheuttivat kuitenkin sen, että eräät kansainväliset lentorahtiyhteydet alkoivat käyttää Tampereen lentokenttää Lappeenrannan asemesta. 15
Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSuomen logistinen kilpailukyky
1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotSuomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?
Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus? Rata2018 24.1.2018 / Kristiina Hallikas, Ville Saarinen Esityksen rakenne Ulkomaankaupan kuljetukset ja Suomen
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
Lisätiedotintermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa
KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
Lisätiedotlogistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja
SUOM EN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Tilastotietoa kuljetus- ja logistiikka-alalta SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki www.skal.fi, sähköposti
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotAuto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotKiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta
LisätiedotPyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:
Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN
LisätiedotTietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja
Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotLeonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen
Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotP R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A
KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotBench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1
Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotTulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotSuomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET
ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2
LisätiedotKilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotKansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen
Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotSuomi English Русский
Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotÄlykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn
Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot
LisätiedotWP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista
WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotLogistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy
Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotEväitä kuutoskäytävän kehittämiseen
Eväitä kuutoskäytävän kehittämiseen Jukka Hasu Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Pohjois-Karjala seminaari 13.2.2019 ILMASTOTAVOITTEET JA MAAKUNTIEN TULEVAISUUS Taustaa 2016 kesäkuusta alkaen Pohjois-Karjalan
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotVR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015
VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotTeollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group
Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotKouvolan RRT-hankkeen taustaa
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotValtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät
Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät 22.3.2018 Kotka Kehityyssuunnat satamaoperaattorin kokonaisvaltaiselle palvelulle Steveco Oy l Kirkkokatu 1, PO BOX 44 l FI-48101 Kotka l Phone +358 (0)5
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Lappeenranta Logistiikan koulutusohjelma Terhi Pöyhönen KAAKKOIS-SUOMEN TAVARALIIKENNESELVITYS Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Terhi Pöyhönen Kaakkois-Suomen tavaraliikenneselvitys,
LisätiedotRATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA
Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotNELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013
NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson
LisätiedotKauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?
Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotVenäläiset kuluttajat Suomessa
Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus
LisätiedotConnecting Europe Facility:
Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset
ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
Lisätiedot