Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan alueellinen palveluyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan alueellinen palveluyksikkö"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan alueellinen palveluyksikkö Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi -projektin loppuraportti Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella

2 Sisällys Alkusanat Tiivistelmä Abstract 1. JOHDANTO Projektin lähtökohdat Projektin tavoitteet Projektin seuranta ja aikataulu Projektin toimintamalli 4 2. KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTISET TOIMINNOT Kaakkois-Suomen logistiikan rakenne Meriliikenne ja satamat Maantieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Logistiikan tietotekniikka ja telematiikka Logistiset jalostuspalvelut Tulevaisuudennäkymät YHTEENVETO KARTOITETUISTA LOGISTIIKKASELVITYKSISTÄ LOGISTIIKAN PULLONKAULATEKIJÖITÄ JA KEHITTÄMISTARPEITA Kaakkois-Suomen logistiikkaselvitys Selvitys konttien transitoliikenteestä Projektin ohjausryhmän jäsenille tehty kysely LOGISTIIKAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Tuotannolliset yritykset Logistiikkapalveluyritykset KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI Logistiikkakoulutus Kaakkois-Suomessa Koulutustarpeet ja koulutuksen pullonkaulat Vuorovaikutteinen logistiikkakoulutus Kaakkois-Suomessa JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Projektin toteutuneet tulokset ja innovatiiviset elementit Projektin hyödynnettävyys ja ongelmat projektin toteutuksessa Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Ehdotukset jatkoprojekteiksi 52 Kirjallisuus 53 Liitteet 55

3 Alkusanat Projekti Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi on toteutettu yhteistyössä Kymen lääninhallituksen ( Etelä-Suomen lääninhallitus) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa työministeriön ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) toimeksiannosta työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten muutosten ennakointihankkeena. Selvityksessä on kartoitettu logistiikkapalvelujen nykytilanne, olemassa olevat elinkeinoelämän ja vientimahdollisuuksien pullonkaulat sekä tehty ratkaisuesityksiä ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Selvityksen päämääränä on ollut konkreettisen tiedon saaminen siitä, mitä logistiikan laajalla sektorilla on tehty ja mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla voidaan edistää Kaakkois-Suomen logistista osaamista ja sitä kautta luoda lisää työpaikkoja. Selvityksen tulokset ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Tiedonkeruun ja selvitysmateriaalin kokosi ja analysoi projektipäällikkö Antero Sala. Loppuraportin kirjoittamisessa avusti suunnittelija Tarja Paananen. Hanketta on koordinoinut arvovaltainen ohjausryhmä, jonka jäsenet edustivat monipuolisesti alueen logistiikan asiantuntemusta. Ohjausryhmän kokoonpano esitetään raportin kohdassa 1.4. Helsingissä, maaliskuussa 1998 Matti Pukkio

4 Tiivistelmä Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi - projektin loppuraportti. Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto. Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi -projektin tavoitteena oli selvittää Kaakkois-Suomen (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan) logististen toimintojen osaamista, sen pullonkauloja ja näistä johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita. Projektissa keskityttiin Kaakkois-Suomelle tyypillisten yritysten tavaraliikenteen, henkilöliikenteen ja edellisiin liittyvän tietoliikenteen logistiikkaan. Projektin tavoitteena oli myös koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöverkoston toiminnan kehittäminen. Projektin kohderyhmänä olivat pk-yritykset. Projektin ensimmäisessä vaiheessa analysoitujen logistiikkatutkimusten yhteenvetona voitiin todeta, että yritysten logistiikkakustannukset ovat Suomessa kilpailijamaita korkeammat. Logistiikka ja siihen liittyvä tietotekniikka on nousemassa yrityksen kilpailukyvyn kannalta yhtä tärkeäksi kuin tuotannon kehittäminen, mutta vain harvoissa yrityksissä logistiikka on otettu osaksi yrityksen suunnitteluprosessia. Yritysten logistiikan siirtyessä kustannuskeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen tarvitaan uusia ja yksilöllisiä palveluja, mikä edellyttää lähempää yhteistyötä ja vuorovaikutusta logistiikkapalveluyritysten ja asiakkaiden välillä. Uudentyyppiselle logistiikan kokonaispalvelulle (logistics integrator) on kasvavaa kysyntää, mikä asettaa kuljetus- ja huolintaliikkeet uuden tilanteen eteen. Projektin kuluessa nousi Kaakkois-Suomen logistiikan osaamisen verkottuminen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Projektissa haluttiin löytää yhteistyömalleja, jotka vahvistavat Kaakkois-Suomelle niin tärkeää logistiikkaklusteria ja parantavat koko alueen ja sen yritysten mahdollisuuksia menestyä kaikissa tulevissa kilpailutilanteissa. Näistä toimenpide-ehdotuksista ja mahdollisten uusien kehittämisprojektien kohteista poimittakoon: Kaakkois-Suomen logistiikan osaamisen verkottumisen ja yhteisen logistiikkastrategian kehittämiseksi ehdotetaan perustettavaksi neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat Kaakkois- Suomen yrityksiä, julkista sektoria ja koulutussektoria. Kaakkois-Suomen logistiikkakeskukset (Kotka/Hamina, Kouvola/Utti, Vaalimaa, Lappeenranta, Imatra) on nähtävä koko Kaakkois-Suomea koskevana hankeverkkona. On pyrittävä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen, logististen pullonkaulojen poistamiseen ja liikenneopasteiden kehittämiseen. Logististen jalostustoimintojen ja teollisuusinvestointien saamiseksi Kaakkois-Suomeen on pyrittävä yhteisen vapaa-aluemallin kehittämiseen ja yhteisesiintymiseen valtiovallan suuntaan hankkeen läpiviemiseksi. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen päämäärien omaksuminen on otettava Kaakkois- Suomen logististen toimintojen oleelliseksi osaksi ja kehitettävä ympäristöystävällisiä, eri kuljetusmuodot yhdistäviä kuljetusreittejä. Ympäristöystävälliset ratkaisut on hyödynnettävä Kaakkois-Suomen logististen palvelujen markkinoinnissa. Yritysten logistiikan kehittämistä Kaakkois-Suomessa sekä strategisella että operatiivisella tasolla voidaan edistää kehittämällä yritysten koulutusohjelmia Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Avainsanat: ennakointi, logistiikka, verkottuminen, logistiikkakoulutus, logistiikkapalveluyritys

5 Abstract The Final Report of the Project Logistics Operations, Bottlenecks in Employment, and Anticipation of Educational Needs. Provincial State Office of Southern Finland, Department of Education and Culture. The objective of the project Logistics Operations, Bottlenecks in Employment, and Anticipation of Educational Needs was to ascertain the expertise in logistics operations in South-East Finland (regions of Kymenlaakso and South Karelia), the related impediments, and the consequent needs to develop education and training. The project concentrated on the logistics of cargo and passenger traffic and associated data communications of enterprises typical of South-East Finland. Another objective of the project was to develop the cooperation network between the educational sector and business life. The target group of the project comprised small and medium-sized enterprises. The initial phase of the project analyzed logistics surveys, and these analyses indicated that logistics costs in Finland are higher than in the competing countries. In terms of the competitiveness of an enterprise, logistics and related information technology are becoming equally as important as the development of production. Still, only a few companies have included logistics management as a part of their corporate planning process. As the logistics operations of enterprises are becoming increasingly customer-oriented rather than cost-oriented, new and individual services are required. This in turn calls for a closer co-operation and interaction between those companies offering logistics services and their customers. There is an increasing demand for a logistics integrator of a new kind, which is why transport and forwarding companies are faced with a new situation. During the course of the project, networking of expertise in logistics in South-East Finland became the primary development issue. The project aimed at finding co-operation models which strengthen the logistics cluster, which is of great importance to South-East Finland, and which improve the entire region s and its enterprises opportunities to be successful in all foreseeable competitive situations. Some of the suggestions made and topics of subsequent development projects include: It is suggested that a consultative committee be established to develop a joint logistics strategy and the networking of expertise in logistics in South-East Finland. The members of this committee should represent the regional enterprises, public authorities, and the educational sector. The logistics centres in South-East Finland (Kotka/Hamina, Kouvola/Utti, Vaalimaa, Lappeenranta, Imatra) must be regarded as a project network which concerns the entire South- East Finland. The related objectives are uniform information systems, removal of bottlenecks in logistics, and development of traffic instructions and signs. So as to attract processing and industrial investments to South-East Finland, further objectives include the development of a uniform free zone model and joint action towards the government to implement such a free zone. Environmental issues and the principles of sustainable development must be adopted as an integral part of logistics operations in South-East Finland, and environmentally friendly transport routes which combine the different forms of transport must be developed. The environmentally sustainable solutions must be utilized in the marketing of logistics services offered in South-East Finland. Corporate logistics in South-East Finland can be enhanced both on strategic and operative levels by means of training programmes for enterprises, developed through co-operation between the Lappeenranta University of Technology, the polytechnics, and other educational establishments. Keywords: anticipation, logistics, networking in logistics, logistics education, logistics services

6 1. JOHDANTO 1.1. Projektin lähtökohdat Kiinnostus logistiikkaan on kasvanut Suomessa 1990-luvulla huomattavasti. Logistiikka on nousemassa yritysten toimintaan kiinteästi kuuluvaksi strategiseksi tekijäksi. Logistiikan ja siihen kiinteästi liittyvän tietotekniikan nopean kansainvälisen kehityksen myötä nimenomaan Kaakkois-Suomella on monta syytä panostaa logistiikkaan. Venäjällä tapahtuneet muutokset, Venäjän avautuminen länteen ja Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ovat parantaneet Kaakkois-Suomen kehitysmahdollisuuksia. Venäjän ja länsimaiden välisen kaupan lisääntyessä voimakkaasti on kuljetustarve kasvanut ja kasvaa edelleen elintason noustessa Venäjällä ja kanssakäymisen vilkastuessa. Kehittyvä, noin 6-7 miljoonan asukkaan Pietarin talousalue rajoittuu Kaakkois-Suomeen. Suomi on Euroopan Unionin ja Venäjän turvallista raja-aluetta, jolla on kehittynyt infrastruktuuri. Kaakkois-Suomen alueella ovat suurimmat itäiset raja-asemat, Vaalimaa, Vainikkala ja Nuijamaa. Näiden lisäksi raja-asemia on Imatralla ja Uukuniemellä, Parikkalan rajan ylityspaikkaa suunnitellaan. Alueella ovat lisäksi maamme suurimmat Venäjälle suuntautuvaa liikennettä palvelevat satamat, Hamina ja Kotka. Nopeasti muuttunut ja edelleen muuttuva tilanne antaa Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle ja siten myös alueen väestölle työllistymismahdollisuuksia, joita edistävät logististen toimintojen kehittyminen, olemassa olevien pullonkaulojen löytäminen ja tarvittavien kehittämisehdotusten laatiminen. Verkottuminen kotimaassa, venäläisten toiveiden huomioiminen ja kansainvälinen palvelutaso edesauttavat tehokasta ja taloudellista yhteistoimintojen kehittämistä. Logistiikkaan ja sen pullonkauloihin kohdistuva ennakointiprojekti katsottiin alueen tulevan kehityksen ja väestön työllistymismahdollisuuksien kannalta erittäin tarpeelliseksi. Projektin avulla voidaan vaikuttaa logististen toimintojen kehittymiseen sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantumiseen. Projekti tukee hallintoa, työmarkkinaosapuolia ja oppilaitoksia toimenpiteiden tehokkaammassa kohdentamisessa. Projektin kohdejoukkona olivat entisen Kymen läänin alueen yritykset, erityisesti pk-yritykset. 1

7 1.2. Projektin tavoitteet Projektin "Logistiset toiminnot, työllisyyden pullonkaulat ja koulutustarpeiden ennakointi (projektinumero ) tavoitteena oli selvittää Kymen läänin logististen toimintojen edellyttämää osaamista, sen pullonkauloja ja näistä johtuvia koulutuksen kehittämistarpeita. Jatkossa raportissa projektiin viitattaessa käytetään nimitystä Kaakkois-Suomen logistiikan ennakointiprojekti lyhyyden ja ajantasaisuuden vuoksi. Projektissa keskityttiin Kymen läänille tyypillisten yritysten tavaraliikenteen, henkilöliikenteen ja edellisiin liittyvän tietoliikenteen logistiikkaan. Projektin tavoitteena oli myös kehittää yhteistyöverkoston toimintaa ja entistä parempia toimintatapoja palautteen saamiseksi koulutusorganisaatiolle. Projektin tarkennetut tavoitteet olivat: 1. Tehdään logististen toimintojen, niissä vaadittavan osaamisen ja koulutuksen perusselvitys. Selvityksen aikana kartoitetaan Kymen läänissä toimivien yritysten logistiset valmiudet, yhteistyömahdollisuudet, nykyiset koulutustoiveet sekä kehittämisvalmiudet. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten yritysten rinnalla läänin pk-yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Samoin kartoitetaan toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten nykyinen logistiikkakoulutus, koulutuksen puutteet sekä kehittämisvalmiudet. 2. Perusselvityksen pohjalta määritellään logistiikan ja siihen liittyvien alojen koulutuksen kehittämistarpeet sekä tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset. 3. Esitetään työministeriölle ja opetusministeriölle muihin prioriteetteihin kuuluvia jatkoprojekteja logististen toimintojen kehittämiseksi Kymen läänissä. Projektin antamien tulosten ja annettavien suositusten perusteella projektin toteuttajaosapuolet esittävät käynnistettäväksi ESR 4:n toiseen, kolmanteen ja neljänteen prioriteettiin kuuluvia jatkoprojekteja Kyseeseen tulevat tällöin toisaalta ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta, ohjausta ja neuvontaa koskevat projektit (henkilöstön työtaitojen kehittäminen, koulutusneuvonta ja ohjaus, työkyvyn ylläpitäminen henkilöstöä ja työympäristöä kehittämällä) ja toisaalta osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen (osaamiskeskustoiminta, uudet opetus-, oppimis- ja evaluointimenetelmät, työorganisaatioiden avustaminen inhimillisten voimavarojen kehittämisessä). 2

8 1.3. Projektin seuranta ja aikataulu Kymen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosasto teki ensimmäisen esityksen opetus- ja työministeriöille projektista Esitystä täydennettiin ja Ajallisesti projekti lyheni alunperin kaavaillusta kahdesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Projekti toteutettiin ajalla siten, että projektin ensimmäinen vaihe (perusselvitys) päättyi , toinen vaihe (yritysten logistiset tarpeet, koulutustoiveet sekä kehittymisvalmiudet) päättyi ja kolmas vaihe (logistiikan ja siihen liittyvien alojen koulutuksen kehittämistarpeet, toimenpide-ehdotukset ja esitykset jatkoprojekteista, loppuraportti) päättyi Projektin päättymistä on myöhemmin tarkennettu siten, että loppuraportin tulee olla valmiina mennessä. Projektin seuranta oli järjestetty siten, että projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle ohjausryhmän kokouksissa ja työministeriön ennakointihankkeiden projektipäällikkö Keijo Mäkelälle projektin etenemisestä. Työministeriöön on toimitettu väliraportti toukokuussa 1997 ja tavoite 4 -ohjelman seurantalomake täytettynä kolmannesvuosittain. Projektin valtakunnallisena evaluaattorina toimi Joensuun yliopiston sosiologian laitos. Projektista julkaistiin lehdistötiedote projektin alettua. Projekti osallistui viiteen ennakointiprojektien yhteiseen tapaamiseen ja oli läheisemmässä yhteistyössä seuraaviin ennakointihankkeisiin: Yrityslähtöisen koulutustarpeiden ennakointimallin kehittäminen (YKE), Leena Mäkijärvi - projektien yhteisesiintymisiä (Kouvola, Lahti) Työvoiman kvalifikaatioiden ennakointi, Juhani Turtiainen - neuvotteluja, aineiston vaihtoa Projekti oli myös esittäytymässä syyskuussa 1996 Turussa kansainvälisessä International Transport, Telematics and Education in North-Eastern Europe -symposiumissa. 3

9 1.4. Projektin toimintamalli Projekti toteutettiin Kymen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriosaston ( alkaen Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston, Kouvolan alueellisen palveluyksikön) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Ohjausryhmään valittiin logistiikka-alan asiantuntijoita mahdollisimman monipuolisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ammattikasvatustarkastaja Tapio Toivonen Kymen lääninhallituksesta. Varsinaisia jäseniä olivat satamajohtaja Heimo Heikkilä, Haminan satamalaitos, logistiikkajohtaja Kullervo Lehtonen, UPM Kymmene Oy, professori Anita Lukka, (yliassistentti Antti Lehmusvaara), Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, osastonjohtaja Timo Mustonen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, tiejohtaja Ville Mäkelä, (myös erikoissuunnittelija Yrjö Pilli-Sihvola) Tielaitos, liikennesuunnittelija Timo Pöntinen, Kymen lääninhallitus (myöhemmin liikennehallintopäällikkö Olli Sauri, Etelä-Suomen lääninhallitus), johtaja Jouko Santala, Suomen Kuorma-autoliitto, markkinointipäällikkö Ilkka Seppänen, (myöhemmin kehityspäällikkö Jarmo Kaksonen) VR-yhtiöt, toimitusjohtaja Juha Silvanto, Steveco Oy, teollisuusasiamies Matti Somerkoski, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kauppakamarit sekä tutkija Juhani Turtiainen, Kymen läänin työvoimapiiri. Lisäksi ohjausryhmän asiantuntijajäseninä on kuultu insinööri Kai Holmbergiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja johtaja Riitta Ahdania Helsingin yliopiston Kotkan tutkimus- ja koulutusyksiköstä. Ohjausryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Antero Sala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Projektipäällikön määräaikainen toimi oli osa-aikainen. Työsuhde alkoi Ohjausryhmä kokoontui vuonna 1996 kolme kertaa, vuonna 1997 kahdeksan kertaa ja vuonna 1998 kerran. Ohjausryhmän kokouksissa tarkasteltiin projektin etenemistä ja analysoitiin tuloksia sekä mietittiin projektin tulevia suuntaviivoja. Ohjausryhmän kokousten ulkopuolella projektipäällikkö piti jatkuvasti yhteyttä ohjausryhmän hyödyntäen näin heidän asiantuntemustaan. Projektin työskentelytapana on ennen muuta ollut jatkuva yhteydenpito logistiikan toimintakenttään ja vuorovaikutus julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja koulutussektorin välillä. 4

10 Muita tavoitteiden saavuttamista tukevia toimenpiteitä olivat: Kirjallisuuskartoitus Projektisuunnitelman mukaisesti kartoitettiin koti- ja ulkomaisia logistiikkaan liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Näistä pyrittiin löytämään aineistoa, jota voidaan käyttää laadittaessa Kaakkois-Suomen logistiikkakoulutusohjelmia, yhteistä logistiikkastrategiaa ja yrityskohtaisia kehittämisohjelmia. Kartoitetuista tutkimuksista ja niistä tehdyistä johtopäätöksistä tarkemmin tämän raportin kohdassa 3. Yrityskyselyt Projektin käytettävissä oli Kaakkois-Suomen logistiikkaselvityksen 1996 aineisto. Selvityksessä haastateltiin 226 Kaakkois-Suomessa sijaitsevaa logistiikkapalveluyritystä tai toimipaikkaa. Antero Sala haastatteli näistä 111 yritystä keväällä 1996 ja siirtyi välittömästi tämän jälkeen Kaakkois-Suomen logistiikkaprojektin palvelukseen. Yritykset väsyvät ja turhautuvat jatkuviin kyselyihin ja haastatteluihin (vrt. Turtiainen 1997) ja näin ollen oli luonnollista, että samansuuntaista laajaa yrityskyselykierrosta ei toteutettu tämän projektin puitteissa. Haastattelut Edellä mainittuja menetelmiä täydennettiin projektin aikana haastattelemalla avainhenkilöitä julkiselta sektorilta, yrityksistä ja oppilaitoksista. Projektin ohjausryhmän jäsenet muodostivat projektin kannalta tärkeän asiantuntijaverkon. Ohjausryhmän kokouksissa kirjattujen mielipiteiden ja ohjeiden lisäksi ohjausryhmän jäseniä haastateltiin myös muissa yhteyksissä. Neuvottelut Projektin puitteissa pidettiin kaksi laajaa ideariihtä julkisen sektorin ja yrittäjien edustajille vuoden 1997 aikana. Ensimmäinen ideariihi käsitteli Kaakkois-Suomen yleistä logiikan kehittämistä ja toinen koulutussektorin sisällöllistä kehittämistä. Projektin puitteissa neuvoteltiin useasti eri oppilaitosten edustajien kanssa ja järjestettiin informaatio / neuvottelutilaisuus sekä korkeakoulujen että toisen asteen oppilaitosten edustajille. Kauppakamarin, maakunnallisten liittojen ja TE-keskuksen edustajien kanssa oli yksi virallinen neuvottelu sekä useita tapaamisia. 5

11 Benchmarking Projektin yhdeksi päätavoitteeksi nousi Kaakkois-Suomessa jo olevan logistiikan osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen. Vertailukohteena on käytetty Oulu-ilmiötä eli tuhansien uusien työpaikkojen syntymistä korkean teknologian ympärille. Oulussa julkinen sektori, yliopisto ja yritykset sitoutuivat parikymmentä vuotta sitten tiettyyn tavoitteeseen monista epäilijöistä ja vastustajista huolimatta ja tulokset ovat olleet hyviä. Tämä herätti kysymyksen siitä, voisiko Kaakkois-Suomessa syntyä jotakin vastaavaa, jos mallia sovellettaisiin kansainväliseen logistiikkaan. Projektin puitteissa tehtiin benchmarking-matka Ouluun. 2. KAAKKOIS-SUOMEN LOGISTISET TOIMINNOT 2.1. Kaakkois-Suomen logistiikan rakenne Projekti tutki ja käsitteli logistiikkaa laaja-alaisesti. Logistiikka-käsitteen monien määritelmien joukosta poimittakoon Euro-CASE:n (European Council of Applied Sciences and Engineering) määritelmä logistiikasta tutkimuksessa Mobility, Transport and Traffic in the perspective of Growth, Competitiveness, Employment, s. 4-5: Logistiikka on raaka-aineiden, komponenttien ja valmiiden tuotteiden virtojen ja varastointien hallintaa lähtöpaikasta lopulliseen kulutuspaikkaan, mukaanlukien jätteiden kierrätyksen ja hävittämisen ympäristöllisten vaatimusten mukaisesti. Se käsittää kuljettamisen lisäksi monia muita komponentteja kuten hankinnan suunnittelua, tietojenhallintaa, dokumentaatiota, kuormien yhdistämistä ja jakamista sekä laajalti muita lisäarvoja luovia palveluja. Laajimmassa merkityksessään logistiikka edellyttää neljän tekijän keskinäistä koordinointia: tavaroiden, ihmisten, rahan ja tiedon, jotta valmiiden tuotteiden koko elinkaaren kustannukset voidaan minimoida. Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää leimaa logististen toimintojen korostunut osuus. Voidaan puhua logistiikkaklusterista, joka tukee Kaakkois-Suomen ns. jalostuksen klustereita; paperiteollisuutta, konepajateollisuutta, mekaanista puunjalostusta ja graafista teollisuutta. Logistiikkapalvelut ovat tärkeitä myös Kaakkois-Suomen muille potentiaalisille klustereille, kuten elintarviketeollisuudelle, matkailulle, kemian teollisuudelle sekä tietotekniselle ja ympäristötekniselle teollisuudelle. Transitoliikenteellä on Kaakkois-Suomessa jo vakiintunut 6

12 asema. Venäjän markkinoiden teollinen ja kaupallinen hyödyntäminen on vahvistanut Kaakkois-Suomessa useita edellä mainittuja teollisuudenaloja, graafinen teollisuus hyvänä esimerkkinä. Suomen EU-jäsenyys on edelleen vahvistanut ja monipuolistanut logistisia toimintoja Kaakkois-Suomessa. Kaakkois-Suomen logistista rakennetta leimaa alueen suurteollisuuden ja pk-yritysten vahva verkottuminen keskenään. Suurteollisuus tarjoaa pk-yrityksille monenlaisia alihankinta-, suunnittelu- ja huoltotehtäviä. Tämä takaa toimitusten joustavuuden ja nopeuden sekä tietojärjestelmien integroidun käytön ja viime kädessä kansainvälisen kilpailukyvyn parantumisen. Euroopanlaajuisesti paikallisten ja kansallisten hankintojen osuus on vähentynyt ja hankinnat kansainvälisiltä markkinoilta nopeasti lisääntyneet samalla kun toimitusajat jatkuvasti lyhenevät. Kymenlaakson kehittämisohjelmaan kuuluvan osaamiskeskusmallin mukaan kuljetus- ja viestintä- eli logistiikkaklusterin muodostavat satamateollisuus, rautatiet, tieliikenne, kuljetusten ympäristötekniikka, rajatoiminnot, tietoliikenne, viestintä ja markkinointi sekä klusteria tukevat oppilaitokset. Oppilaitoksilla on merkittävä osuus kehitettäessä Kaakkois-Suomen logistiikkaklusteria. Klusterin kasvuvoima syntyy ensi sijassa innovaatioista sekä korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ympärille muodostuvasta tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Kaakkois-Suomen kehittynyt infrastruktuuri sekä uudet logistiikkakeskushankkeet palvelevat tehokkaasti Suomen vientiä ja tuontia sekä transitoliikennettä. Euroopan Unionin kehitys- ja rahoitusohjelmien toteuttamiseksi sekä alueellisten suunnitelmien tueksi muodostetut toimintakäytävät eli korridorit vahvistavat edelleen Kaakkois-Suomen logistiikkahankkeita. Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projektin raportissa (1997) on käsitelty EU:n liikennepolitiikan vaikutuksia Etelä-Suomeen, Kaakkois-Suomi mukaanlukien. EU:n liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkuvuuden periaatteelle. Liikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon liikenteen taloudelliset, ympäristölliset sekä elintasoon, elämänlaatuun ja työllisyyteen liittyvät vaikutukset. Keskeisiä tavoitteita ovat liikenneverkkojen yhteensopivuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristönsuojelun ja liikenneturvallisuuden edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU tukee mm. 7

13 yhdistettyjen kuljetusjärjestelmien käyttöönottoa sekä parhaan mahdollisen kuljetusteknologian soveltamista liikenteessä. Komissio tukee taloudellisesti liikenneyhteyksiä, jotka hyödyttävät koko Eurooppaa. Kaikki liikennemuodot yhdistävä yleiseurooppalainen liikenneverkosto eli TEN-verkosto (Trans- European Network) on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Liikenteen infrastruktuurin lisäksi verkostoon sisällytetään telemaattiset liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät. Keskeisiä ovat myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalit ja kuljetuskäytävät, lentokentät sekä satamat ja sisävesiteiden verkosto. EU on nimennyt yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen 14 tärkeintä projektia, joille EU:n tuki erityisesti suunnataan. Yksi näistä hankkeista on Pohjolan kolmio, Pohjolan pääkaupungit yhdistävä logistiikkakolmio, jonka Suomessa oleva osa käsittää Etelä-Suomen yhteyskäytävän. Komissio pitää tärkeänä edistää liikenneyhteyksiä myös kolmansiin maihin. Tavoitteena on parantaa erityisesti sellaisia yhteyksiä, jotka ovat tärkeitä koko EU:n tavara- ja henkilöliikenteen kannalta, kuten yhteys Pietariin ja edelleen Moskovaan Etelä-Suomen kautta. EU-käytävä nro 9 ja Pohjolan kolmio vahvistavat Kaakkois-Suomen asemaa sekä kansainvälisessä liikenteessä että uuden taloudellisen yhteistyöalueen, uuden pohjoisen Euroopan, liikenteen ja kaupan solmukohtana. Itämeren reitti toimii tärkeänä merireittinä Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Baltian yhteys eli Via Baltica muodostaa maayhteyden Baltian maiden kautta Keski-Eurooppaan. Erityisesti Pohjois-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kannalta merkittäviä ovat ns. ylinen Pietarin yhteys ja Skandinavian yhteys sekä koilliseen suuntautuva Murmanskin-Arkangelin-Komin-Karjalan käytävä. Kaakkois-Suomen kannalta on myös merkittävää, että sekä E18-tie Turku-Helsinki-Vaalimaa että valtatie nro 6 Koskenkylä-Lappeenranta ja edelleen Nuijamaa kuuluvat Suomen TEN-teihin Meriliikenne ja satamat Kotkan ja Haminan satamat muodostavat toiminnallisen satamaparin, jonka liikenteellä ja palveluilla on ratkaiseva merkitys koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kannalta. Vuonna 1997 näiden satamien yhteenlaskettu vuotuinen liikenne oli 14,6 miljoonaa tonnia (vuoden 1997 liikennetilastot liitteinä 9 ja 10). Vaikka satamien kesken on yhä enemmän yhteistyötä edunvalvonnassa viranomaisiin, operatiivisella tasolla (yhteinen satamaoperaattori Steveco 8

14 Oy), tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja markkinoinnissa, ne ovat erillisiä kunnallisia liikelaitoksia. Kotkassa ollaan suunnittelemassa sataman organisaation muuttamista osakeyhtiöksi. Kotkan ja Haminan satamat ovat kehittäneet infrastruktuuria ja palveluja siten, että ne pystyvät huolehtimaan hyvin monipuolisista tavaravirroista. Tämä tasoittaa suhdannevaihtelujen ja esimerkiksi talven aiheuttamia liikenneheilahteluja ja parantaa osaltaan satamien kannattavuutta. Kotka on Suomen suurin vienti- ja transitosatama. Sisääntuloväylän kulkusyvyys on 15,3 metriä Mussaloon ja kymmenen metriä Hietaseen ja kantasatamaan. Kotkan Syväsatamassa Mussalossa on kuivien ja nestemäisten irtolastien terminaalit. Hietasen peräporttiliikenne- ja konttiterminaali on osoittautunut ahtaaksi jatkuvasti kasvavalle konttiliikenteelle ja uutta konttiterminaalia ollaan suunnittelemassa Mussaloon. Kotkan kantasatamaa käyttävät perä/sivuporttialukset ja ns. konventionaaliset kuivalastialukset. Haminan sataman kehitystä leimaa voimakas panostaminen konttiliikenteeseen. Sisääntuloväylän syvyys on kymmenen metriä. Kotkan eri satamanosiin verrattuna Haminan satama muodostaa kompaktin kokonaisuuden, jonka yhteydessä puhutaan lähinnä laitureiden nimistä Lakulahti, Hiirenkari, EU 1-4, Palokangas ja Hillo. Haminassa on nestesataman lisäksi myös nestekaasuterminaali. Kotkan ja Haminan satamien perusliikenne palvelee pääasiassa Suomen vientikuljetuksia, sillä Suomen tuontikuljetukset ovat keskittyneet Helsinkiin. Myös Suomen virallinen merenkulkupolitiikka tähtää Suomen vientikuljetusten ympärivuotiseen turvaamiseen. Transitokuljetukset Venäjälle rakentuvat tämän liikenteen yhteyteen ja tasoittavat viennin ja tuonnin välistä epäsuhtaa varsinkin konttiliikenteessä Suomen metsäteollisuuden käyttäessä vientikuljetuksissaan yhä enemmän Venäjältä tyhjinä palautettuja kontteja. Satamien linjaliikenteellä on säännölliset ja tiheät vuorot tärkeimpiin Euroopan satamiin. Nämä linjat 9

15 toimivat myös feeder- eli syöttöliikenteenä, sillä maailmanlaajuinen suuntaus on ollut valtamerentakaisten linjojen keskittyminen tiettyihin perussatamiin Länsi-Euroopassa. Kotkasta ja Haminasta on myös Suomen vientiä palvelevia suoria linjaliikenneyhteyksiä Euroopan ulkopuolelle. Kotkan ja Haminan satamien yhteyteen on kehittynyt monipuolisia logistisia jalostuspalveluja ja teollista toimintaa, mikä osaltaan lisää satamien työllistävää vaikutusta. Vapaavarastot ja jakeluterminaalit palvelevat etenkin transitoliikennettä, mutta lämpösäädellyt varastot soveltuisivat myös Suomen tuontitavaroille. Kaakkois-Suomen meriliikenteestä ja satamista puhuttaessa on muistettava myös liikenne Saimaan kanavan kautta. Saimaan kanavan liikenne vuonna 1997 oli 1,5 miljoonaa tonnia. Liikenne Saimaan kanavan kautta ei ole kehittynyt odotuksia vastaavasti, syinä ovat olleet kohonneiden julkisten maksujen aiheuttama kustannusrasitus liikenteelle, kanavasopimuserimielisyydet sekä venäläisten viranomaisten toiminta Viipurinlahdella, talven aiheuttamat katkokset tavaravirtoihin sekä myös kanavan sulkujen sallima laivakoko, joka on osoittautunut liian pieneksi tehokkaille merikuljetuksille. Kaakkois-Suomen sisävesisatamista Lappeenranta, Joutseno ja Imatra esiintyvät Suomen ulkomaanliikenteen tilastoissa. Saimaan alueen sisäistä liikennettä ei tilastoida, mutta arvioidaan, että puutavaran proomukuljetuksia eteläisen Saimaan satamiin on noin 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Euroopan Unionin liikennestrategia suosii sisävesikuljetuksia ja on mahdollista, että esimerkiksi Länsi-Euroopan jokisatamien ja Mustolan välille voidaan kehittää sopivaa tuonti/vientiliikennettä. Venäläiset jokialukset liikennöivät sekä Saimaan kanavalle että merisatamiin. Toistaiseksi ulkomaiset alukset eivät pääse Venäjän laajaan sisäisten vesiväylien verkostoon. Kymijoen kanavahanketta eivät projektin aikana haastatellut teollisuuden edustajat pitäneet perusteltuna nykyisiin olosuhteisiin pohjautuen. Kymijoen kanava on mainittu Kymenlaakson kehittämisohjelmassa potentiaalisena, strategisesti merkittävänä pitkän aikavälin hankkeena. Sen lisäksi että Kymijoen kanava toimisi Kymenlaakson ja koko Päijänteen vesistöalueen teollisuuden kuljetusten väylänä, tulisi se yhdessä Mäntyharjun kanavan kanssa kytkemään Saimaan vesistöalueen liikenteellisesti Euroopan ja Venäjän vesitieverkkoon. Etelä-Karjalassa pidetään tärkeänä, että Saimaan ja Päijänteen vesitiet yhdistetään toisiinsa. 10

16 2.3. Maantieliikenne Maantieliikenteen osuus Suomessa tapahtuvista kuljetuksista on muita kuljetusmuotoja suurempi. Vuonna 1996 maantieliikenteen osuus henkilökuljetussuoritteesta oli 93 % ja tavarankuljetussuoritteesta 66 %. Kaakkois-Suomessa ei maantieliikenteen osuus ole näin ylivoimainen, sillä varsinkin Venäjältä länteen suuntautuva transitoliikenne sekä Suomen vientikuljetukset Kotkan ja Haminan satamiin lisäävät rautatiekuljetusten osuutta. Kaakkois-Suomen logistiikkaselvityksessä 1996 haastatelluista 226 logistiikkapalveluyrityksestä 111 edusti maantiekuljetuksia. Haastattelutulosten perusteella alaa leimaa kova, jopa epäterve kilpailu. Ankarasta kilpailutilanteesta huolimatta maantieliikenteen parissa toimivat yritykset osoittivat vähiten kiinnostusta yhteistyöhön. Tässä on ilmeinen ristiriitatilanne, joka johtunee toisaalta alan erikoisluonteesta, toisaalta alan pienyritysvaltaisuudesta. Myös muiden alojen pienet yritykset pelkäsivät suurten yritysten keräävän hyödyn mahdollisesta yhteistyöstä. Kaakkois-Suomen maantieliikenteen erityispiirteitä ovat nopeasti kasvava transitoliikenne Venäjälle ja puunjalostusteollisuuden raskaat kuorma-autokuljetukset (raakapuun kuljetukset tehtaille ja valmiiden vientituotteiden kuljetukset satamiin). Kaikkia näitä kuljetuksia leimaa yleisesti tavaravirtojen yksisuuntaisuus eli sopivien paluulastien puute. Ajoneuvokalusto on myös pitkälti erikoistunut juuri tietyntyyppisen tavaran kuljettamiseen, mikä osaltaan vaikeuttaa meno-paluukuljetusten yhteensovittamista. Suomen ja Venäjän välisessä henkilöliikenteessä on venäläisten autojen osuus nopeasti kasvanut, mikä näkyy jo Kaakkois-Suomen tieliikenneonnettomuustilastoissa. Kyseinen henkilöliikenne on sinänsä tervetullutta Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kannalta, mutta liikenteen riskitekijöihin on nopeasti puututtava. Suomen kautta Venäjälle suuntautuva transitoliikenne tulee suurimmalta osin konteissa ensin meritse Suomen satamiin, joista kontit kuljetetaan pääasiassa maanteitse vastaanottajille joko suoraan tai välivarastoinnin jälkeen erilaisilla ajoneuvoyhdistelmillä. Suomalaisten kuorma- 11

17 autojen prosentuaalinen osuus näistä kuljetuksista on vähentynyt venäläisten hyväksi, venäläisten osuuden ollessa jo noin 60 %. Kustannusero Venäjän hyväksi on johtanut siihen, että suomalaiset yritykset ovat alkaneet käyttää enenevässä määrin venäläistä kalustoa ja siirtää kuorma-autojaan Venäjän rekisteriin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että venäläisten kuorma-autojen osuus Venäjän koko kansainvälisestä maantieliikenteestä on alle 50 % ja venäläiset kuljetusyritykset ovat hyvin huolestuneita vähenevästä kuljetusosuudestaan. Tämä tuli esille suomalais-venäläisessä logistiikkaseminaarissa Pietarissa Suomen kannalta on tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat venäläisen kaluston suureen osuuteen Suomen reitillä. Yleisesti on tiedossa Keski- ja Länsi-Euroopan maiden tiukat maantieliikennettä säätelevät ympäristömääräykset viikonloppuajorajoituksineen. Tulee selvittää, ovatko Suomen liikennemääräykset tai niiden valvominen löysempiä kuin muualla Länsi-Euroopassa, ja aiheuttaako tämä huonompikuntoisen kaluston hakeutumisen Suomen liikenteeseen. Kaakkois-Suomen maantieliikenteeseen kiinteästi liittyneet ongelmat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla pitkine odotusaikoineen ovat suurelta osin helpottumassa uusien rajaasemien valmistumisen myötä. Ongelmiin toki törmätään jatkuvasti Suomen ja Venäjän rajalla. Suomen Kuorma-autoliiton kehittämä raportointimenettely kuljettajien kirjallisine palautteineen kertoo ongelmia, mielivaltaa ja suoranaisia vaaratekijöitä olevan kuljetusreittien koko pituudelta Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa. Kokemuksen lisäksi koulutuksella voidaan parantaa kuorma-autoyritysten ja kuljettajien edellytyksiä menestyä idänliikenteessä ja yleensä kansainvälisessä liikenteessä. Kielitaidon lisäämisellä, vieraiden kulttuurien ymmärtämis- ja suhtautumiskoulutuksella sekä asennekasvatuksella tulee olla merkittävä osuus koulutusohjelmissa. Kontteja kuljetetaan Venäjälle myös rautateitse ja lähitulevaisuudessa rautatiekuljetuksen osuus tulee lisääntymään. Kuorma-autojen ja trailerien ns. piggyback-kuljetukset rautateitse 12

18 Suomen ja Moskovan välillä yleistynevät ensimmäisistä koelähetyksistä saatujen kokemusten perusteella. Maantieliikennettä pidetään yleisesti vähemmän ympäristöystävällisenä kuin meri- ja rautatieliikennettä, mutta ajoneuvojen teknisen kehityksen ja viranomaisten toimenpiteiden lisäksi kuorma-autoyritykset ovat panostamassa ympäristöhaittojen vähentämiseen. Suomen Kuorma-autoliiton ympäristöohjelmassa on 30-kohtainen toimenpideohjelma, josta runsas kolmannes on kohdennettu kuorma-autoalan itsensä hoidettavaksi. Ensimmäisissä yrityksissä on jo toteutettu ISO standardin mukainen ympäristösertifiointi ja ympäristökilpailukyvystä on tulossa tärkeä menestystekijä kuljetusalalle. Yritykset voivat käyttää myös logistisia tietojärjestelmiä ympäristövaikutuksiltaan edullisimpien kuljetusketjujen analysointiin. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on kehitetty logistinen tietojärjestelmä, joka sisältää kuljetusketjujen vertailua varten ympäristövaikutukset, kustannukset, toimitusnopeuden, toimitusvarmuuden sekä kuljetusriskit. Järjestelmässä huomioidaan eri kuljetusmuodot ja se on siis sopiva apuväline eri kuljetusmuodot yhdistäviä ns. intermodaalisia kuljetuksia suunniteltaessa Rautatieliikenne Suomen rautateiden suurimmat tavaravirrat kulkevat Kaakkois-Suomessa. Kouvola on Suomen vilkkain tavara-asema ja rataosilla Kotka/Hamina - Kouvola - Luumäki kuljetetaan noin 9,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Liikenteestä hallitseva osuus on ulkomaan liikennettä, josta yksin transiton osuus oli 3,2 miljoonaa tonnia vuonna Yhteinen raideleveys ja pitkäaikainen yhdysliikennekokemus Venäjän kanssa onkin ollut merkittävä tekijä Suomen kautta tapahtuvan transitoliikenteen kasvuun. Tämä koskee ennen kaikkea sekä kuivien että nestemäisten irtotavaroiden kuljetuksia. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä myös konttien ja trailerien rautatiekuljetusten yleistyminen tavaroiden vastaanottoon, tullaukseen ja jakeluun liittyvien tämänhetkisten ongelmien vähitellen helpottuessa Venäjällä. Läheisempi yhteistyö rautatie- ja maantiekuljetusten kesken onkin toivottavaa juuri transitoliikenteessä Kaakkois-Suomen kautta kulkevan reitin kilpailukyvyn parantamiseksi. Projektin aikana tehtyjen haastattelujen perusteella eri osapuolet osoittavat kiinnostusta konkreettiseen yhteistyöhön. Kaakkois-Suomen logistiikkakeskushankkeet, etenkin Kouvolaan suunniteltu rautatieliikenteen logistiikkakeskus, tukevat tätä kehitystä. 13

19 Rautateiden lähivuosien tärkein infrastruktuurihanke Kaakkois-Suomen kannalta on Euroopan Unionin TEN-verkon liikennekäytävään nro 9 kuuluvan Helsinki-Vainikkala-Pietari -radan kehittäminen. Tähän kuuluvat rataoikaisu Kerava-Lahti, raja-alueen ratapihojen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen sekä kuljetusten palveluihin, logistiikkaan, telematiikkaan ja nopeiden junien liikennöintimahdollisuuksiin liittyvät kehittämishankkeet. Liikenneministeriön mukaan viime vuosina esillä ollutta rantaratahanketta ei ole kokonaan unohdettu, sillä jos yhteiskuntarakenne itäisellä Uudellamaalla ja (entisen) Kymen läänin rannikkoalueella näyttää muuttuvan paljon, tai jos transitoliikenne Venäjälle kasvaa huomattavasti, rantaratavaihtoehto saattaa tulla vielä ajankohtaiseksi. Joitakin vuosia sitten tutkittiin mahdollisuuksia junalauttaliikenteen aloittamiseksi Keski- Euroopasta Itämeren poikki Kotkan ja Haminan satamiin. Suunnitelmat eivät ole johtaneet toimenpiteisiin ja tällä hetkellä junalauttaliikennettä itäisen Suomenlahden satamiin ei enää pidetä ajankohtaisena tavoitteena. Suomen junalauttaliikenne on keskittynyt Turkuun. Länsi-Euroopassa rautateiden kehitystä on leimannut nopeiden, jopa supernopeiden matkustajajunien suosion kasvu. EU:n puitteissa nähdään tärkeänä tavoitteena rautateiden osuuden nostaminen myös pitkien matkojen kansainvälisissä tavarakuljetuksissa. Selvitysten mukaan Euroopan rautatiekuljetukset ovat maantiekuljetuksia jäljessä varsinkin kuljetusten nopeuden, tiheyden ja luotettavuuden osalta. Euroopan rautatieliikenteen yhteensovittaminen, interoperability, nähdäänkin eräänä kaikkein tärkeimmistä ja kiireellisimmistä EU:n kehittämiskohteista logistiikan alalla. Myös ympäristötekijät puoltavat rautateiden suurempaa osuutta Länsi-Euroopan kaukokuljetuksista. Suomessa on selvitetty kuljetusmuotojen välistä työnjakoa tavaraliikenteessä mm. liikenneministeriön teettämässä tutkimuksessa 9/91 Tavaraliikenteen työnjako. Siirtymäpotentiaaliksi maanteiltä rautateille saatiin vain 1,2 % kuorma-autoliikenteen kokonaistavaramäärästä ja 10 % kuljetussuoritteesta. Tavaravirtojen pakottaminen 14

20 lainsäädännön tai maksujen avulla kuljetusmuodolta toiselle nostaisi Suomen kokonaiskuljetuskustannuksia merkittävästi. Läntisen Euroopan rautatieliikenteen ongelmat ja kehityssuunnat eivät kuitenkaan välittömästi heijastu Suomeen, syinä lähinnä eri raideleveys ja Suomen sijainti eristävien vesialueiden takana. Suomen logistiikkapalveluyritysten kannattaa kuitenkin seurata uutta eurooppalaista Freeways-hanketta. Tällä hetkellä Euroopan rataverkosto ja -kalusto on kymmenien, useimmissa tapauksissa valtiollisten yritysten omistuksessa. Euroopan Rautateiden Yhteisö (Community of European Railways, CER) pyrkii luomaan käytännön, jossa yksi tai useampi operaattori hoitaisi tehokkaan tavaraliikenteen kansainvälisellä rautatieverkostolla. Yhteistyötä ollaan kehittämässä myös rautateiden ja intermodaalisia kuljetuksia tarjoavien yhtiöiden (intermodal marketing companies, IMC) kesken. Suomessa keskustellaan rataverkoston avaamisesta myös VR:n ulkopuolisille, lähinnä Suomen suurteollisuuden omille rautatiekuljetuksille Lentoliikenne Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä yksi kansainvälinen lentoasema, Lappeenranta. Valkealassa sijaitsevaa Utin lentotukikohtaa ollaan kehittämässä myös lentorahtitoimintaan. Lisäksi on mainittava Kotkassa sijaitseva Kymin lentokenttä, jonka nykyinen varustelutaso rajoittaa kentän käyttöä liikelentotarkoituksiin. Hankkeet helikopteriliikenteen aloittamiseksi esimerkiksi Kotkan ja Helsingin tai Kotkan ja Pietarin välillä eivät ole ainakaan toistaiseksi johtaneet koelentoja pidemmälle. Nykyinen lentoliikenne Kaakkois-Suomessa keskittyy Lappeenrantaan, joka on kotimaisen säännöllisen matkustajareittiliikenteen piirissä. Reittiliikenne Lappeenrannan ja Pietarin välillä alkanee vuonna Sekä matkustaja- että lentorahtiliikenteen kehittämistä on rajoittanut kiitoradan pituus, 2000 metriä. Kiitoradan jatkaminen 2500 metriin on viivästynyt lähinnä ympäristösyistä, mutta nyt työt ovat käynnissä ja jatkettu kiitorata valmistunee syksyllä Viivästykset aiheuttivat kuitenkin sen, että eräät kansainväliset lentorahtiyhteydet alkoivat käyttää Tampereen lentokenttää Lappeenrannan asemesta. 15

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE. Johanna Viita

ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE. Johanna Viita ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKAHANKE Johanna Viita 22.8.08 Tämän esityksen sisältö 1. Taustalla Ellissä aiemmin tehty yhteistyö: ESY ja aluerakenne 2030 2. Muut kuljetuskäytävähankkeet erityisesti eteläisen Itämeren

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet 1 Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet Savon ilmasto-ohjelman seminaari Erikoistutkija 8.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYKSEN TAUSTAA Suomi ja LvM kansainvälisesti edelläkävijöitä logististen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot