Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin)

Transkriptio

1 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan.

2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 199=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

3 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 21 hinnoin indeksoituna, 2=1 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

4 4, Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) 3,5 3, Vuosikate Investoinnit, netto 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.

5 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuosina , mrd. (Kunnat ja kuntayhtymät) Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2, * 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan -2,5

6 Kuntien lainakannan muutos 2-214, milj "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos * 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 6 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 214 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien lainakanta , /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Alle 6 as. kunnat 6-2 as. kunnat 21-1 as. kunnat Yli 1 as. kunnat Manner-Suomi * Lähde: Tilastokeskus, vuoden 214 tiedot tilinpäätösarvioiden mukaan

8 Kuntien lainakanta , /as. Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin 2 54 euroa/asukas Suurin: Pienin: Kökar 9 51 Jomala Kannonkoski Valtimo Reisjärvi 5 83 Kumlinge Toholampi Luumäki Kyyjärvi Juuka Hanko 5 71 Rauma 14 Pietarsaari Hammarland 66 Raahe Kauniainen 11 Lahti Pyhäranta 127 Kokkola Ylitornio 151 Vaala 5 17 Koski Tl 165 Taivassalo Karvia 198 Vantaa 4 79 Sysmä 28 Nivala Pyhäjärvi 291 Hämeenkoski 4 65 Hirvensalmi 414 Lainakanta, /asukas: Alle 1 (41) (15) (99) Yli 4 (3) Maakuntakeskus Kuntarajat: MML

9 Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2-213, mrd. 2 3,8,2 8,7 12,7 21 4,1,3 9,1 13,5 22 4,5,3 9,5 14,3 23 5,2,4 9,9 15,5 24 6,2,5 1,1 16,8 25 7,1,6 1,3 18, 26 7,7,7 1,5 18,9 27 8,2,8 1,8 19,8 28 8,7,9 11,2 2,8 29 9,8 1, 11,9 22,8 21 1,5 1,2 12,9 24, , 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 3, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt Lähde: Tilastokeskus

10 Kuntakonsernien lainakanta , /as. Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurin: Pienin: Kotka Jomala Maarianhamina Kumlinge Lainakanta, /asukas: Toholampi 1 6 Hammarland 66 Alle 2 5 (65) Raahe Brändö 766 Kökar 9 51 Valtimo (11) Kittilä Pyhäranta (93) Vantaa 8 96 Korsnäs 898 Hartola Merikarvia 1 6 Yli 6 (52) Nivala 8 72 Eckerö 1 98 Maakuntakeskus Kemijärvi Parikkala 1 14 Kokkola 8 36 Eurajoki Kajaani Rauma Kyyjärvi 7 99 Pomarkku Jyväskylä Geta Lahti Koski Tl Kuntarajat: MML

11 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Mrd (Vuosien arviot painelaskelman mukaan) Mrd. %:a BKT:sta % BKT:sta Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot VM.

12 % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2-219, %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 1 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys ) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 219 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat , ). Vuonna 219 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 1 Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot VM (painelaskelma).