Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Transkriptio

1 Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen

2 Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle Oikeudenmukaisuus ja reiluus Oikea vai väärä teko Mitä oikeudenmukaisuus on Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässäni Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa Rikkauden jakautuminen Mitä on reiluus Erilaisia elämäntapoja Lasten elämää eri maissa Maalla ja kaupungissa Erilaisuuden kohtaaminen Suvaitsevaisuus Lasten oikeudet Oikeus ja laki Oikeus ja velvollisuus Lasten oikeuksien toteutuminen Lapset ja aikuiset Luonnon tulevaisuus Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä Luontoa uhkaavat tekijät Mihin voin vaikuttaa? Omilla teoilla vaikuttaminen

3 1. Oikeudenmukaisuus 6

4 ja reiluus 7

5 1.4 Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa Olisi hyvä ja oikein, jos maailman kaikissa maissa ihmiset voisivat hyvin ja lasten elämä olisi turvallista. Eri puolilla maailmaa on kuitenkin lapsia, joiden elämässä eivät perusoikeudet toteudu. He joutuvat kokemaan köyhyyttä, tekemään raskasta työtä, näkemään nälkää ja kohtaamaan väkivaltaa. Nämä lapset eivät pääse kouluun, eikä heillä ole aikaa tai mahdollisuuksia leikkiä ja harrastaa. Tässä kirjassa saat tutustua YK:n lapsen oikeuksien julistukseen. Se on hyvä ja tärkeä asiakirja, jonka melkein kaikki maailman maat ovat allekirjoittaneet ja johon ne ovat sitoutuneet. Se ei kuitenkaan ole laki, joka pakottaisi maat noudattamaan sitä. Eri maat voivat omassa lainsäädännössään määrätä, että julistusta noudatetaan, mutta on paljon maita, joissa julistuksen kohdat ovat vain toiveita, eräänlaisia suosituksia. Katulapset Maailmassa elää miljoonia lapsia, joilla ei ole kotia eikä heistä huolta pitäviä vanhempia. Yleensä katulapset sananmukaisesti elävät ja nukkuvat kaduilla. Kaduilla elävät lapset ja nuoret ovat heikosti koulutettuja, eikä monilla ole ollut mahdollisuutta käydä koulua ollenkaan. 20 Kaikki katulapset eivät ole kodittomia tai orpoja. Vanhemmat saattavat lähettää lapsensa päiväksi kaduille tekemään työtä ja keräämään rahaa, ja yöksi lapset palaavat koteihinsa.

6 Kadulle ajautumiseen voi olla monia syitä. Yleisin syy on köyhyys. Suurin osa katulapsista ja katunuorista on poikia. 1. Suomessa ei onneksi ole katulapsia. Miettikää, mikä voisi olla syy siihen? 2. Miksi joissakin maissa on paljon katulapsia? 3. Miten katulapsia voisi auttaa? Tytöt ja pojat Tasa-arvo tyttöjen ja poikien, miesten ja naisten välillä on toteutunut eri maissa hyvin eri tavalla. On maita, joissa tytöillä ei ole juuri mitään vapauksia. He eivät saa mennä kouluun, koska heidän on pakko tehdä kotona töitä ja hoitaa pienempiä sisaruksiaan. Jos perhe on hyvin köyhä ja sillä on varaa vain yhden lapsen kouluttamiseen, on tuo onnekas useimmiten poika. Joissakin maissa uskonto voi sanella hyvin tarkkaan, mitä tytöt ja naiset saavat tehdä, miten heidän on pukeuduttava, missä he saavat liikkua ja kenen kanssa he saavat ystävystyä. Joissakin maissa jo teini-ikäisen tytön on verhouduttava kokonaan peittävään viittaan. On myös paljon maita, joissa tytöt ja naiset vielä perinteisesti huolehtivat kaikista kodin- ja lastenhoitoon liittyvistä tehtävistä. Pojat oppivat jo nuorena, että naisten tehtävä on palvella heitä. Tyttöjä valvotaan tarkemmin kuin veljiään ja heille valitaan usein myös aviopuoliso niin, että heiltä itseltään ei kysytä mitään. Suomessa ja muissa rikkaissa länsimaissa tilanne on muuttunut paljon. Isäkin hoitaa lapsia, käy kaupassa ja osallistuu muutenkin kotitöihin. Tytöt opiskelevat mitä haluavat: vaikka lääkäreiksi, juristeiksi tai muusikoiksi. Heillä on vapaus valita. He voivat rakastua kehen 21

7 haluavat, he voivat liikkua vapaasti eikä heitä yleensä vahdita enempää kuin poikiakaan. Tätä on sukupuolten välinen tasa-arvo. Suomessakin on kuitenkin vielä korjattavaa tasa-arvoasioissa. Miehet saavat keskimäärin suurempaa palkkaa kuin naiset, ja monissa yrityksissä heidän on edelleen helpompaa nousta johtajiksi. Jos vertaamme tasa-arvon toteutumista koko maailmassa, ovat Suomen tyttöjen asiat todella hyvin. On tutkittu, että myös miehistä tulee onnellisempia tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. He saavat olla perheen täysivaltaisia huoltajia, hoitajia ja kasvattajia. He voivat valita vaikka lastenhoitajan tai kätilön ammatin, eikä siinä ole mitään kummallista. Hekin ovat vapaampia, kun naisten asema kohenee. Tehtäviä 1. Onko sinusta Suomessa vielä erikseen naisten töitä ja miesten töitä? Mitä ne ovat? 2. Onko mitään sellaista ammattia, joka soveltuu vain naisille tai vain miehille? Perustele mielipiteesi. 3. Mistä kotitöistä sinä pidät ja mitkä jättäisit mieluummin muiden tehtäväksi? Sota ja rauha 22 Jos joidenkin maiden välille syttyy sotatilanne, tulee ihmisoikeuksien noudattaminen mahdottomaksi. Sota polkee lasten, naisten ja miesten oikeutta vapauteen ja turvalliseen elämään. Sota voi estää lapsia menemästä kouluun, koska ulkona liikkuminen on vaarallista. Sota pakottaa monet pois töistä, jolloin köyhyys ja kurjuus lisääntyvät. Sota tuhoaa koteja ja hajottaa perheitä. Sodassa tehdään väkivaltaa ihmisille. Sota on epäoikeudenmukainen kaikille, jotka joutuvat

8 siihen osallisiksi, ja jokaisen sodan ikävät vaikutukset ulottuvat tavalla tai toisella koko maailmaan. Rauhantyö on hyvin tärkeää, jotta maailmassa voitaisiin edistää oikeudenmukaisuutta. Nobelin rauhanpalkinto on rauhantyöstä jaettava kuuluisa kunnianosoitus. Se on yksi viidestä vuosittain jaettavasta Nobel-palkinnosta, jotka ovat saaneet nimensä ruotsalaisen Alfred Nobelin mukaan. Hän keksi aikoinaan dynamiitin. Rauhanpalkinnon jakaa Norjan parlamentin valitsema komitea. Rauhanpalkinto voidaan muista Nobelpalkinnoista poiketen myöntää myös järjestölle. Entinen Suomen presidentti Martti Ahtisaari oli ensimmäinen suomalainen henkilö, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon. Se myönnettiin hänelle vuonna 2008 työstään useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa. Konfliktilla tarkoitetaan erimielisyydestä syntyvää yhteentörmäystä, jossa osapuolina voivat olla henkilöt, kansat tai valtiot. Valtioiden välinen konflikti voi johtaa sotaan. 23

9 Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Rauha on ensisijainen asia eikä syyllisten osoittelu anna mahdollisuuksia rauhantyön ilmapiirille. On katsottava tulevaisuuteen. Suomesta voisi kehittyä rauhanvälityksen asiantuntijamaa, rauhanvälityksen suurvalta. Presidentti Martti Ahtisaari (2009) Tehtäviä 1. Selvittäkää yhdessä opettajan kanssa, millaista rauhantyötä koulussa voisi tehdä. 2. Selvitä, mikä on Ahtisaari-palkinto? Kuka voi saada sellaisen? 3. Miten voit edistää rauhaa omassa elämässäsi? Köyhyys Köyhyys estää oikeudenmukaisuuden toteutumista ja riistää ihmisiltä hyvän elämän mahdollisuudet. Köyhyyttä on erityisesti kehitysmaissa, mutta myös rikkaissa teollisuusmaissa. Köyhä ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan. Arkipuheessa köyhällä tarkoitetaan ihmistä, jolla ei ole rahaa. Usein köyhyys määritelläänkin suhteessa juuri rahaan ja omaisuuteen. Mittarina käytetään ihmisen tulojen ja varallisuuden määrää. 24

10 Määritelmän mukaan ihminen on äärimmäisen köyhä, kun hän joutuu selviytymään eurolla päivässä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää 1,3 miljardia ihmistä. Hieman alle 2,5 miljardin ihmisen on tultava toimeen reilulla puolellatoista eurolla päivässä. Köyhyyteen liittyvät riittämätön ravinto, terveys ja koulutus, heikko yhteiskunnallinen asema ja arvostus, vähäiset oikeudet, vapaudet ja vaikutusmahdollisuudet ja yleinen turvattomuus. Kukaan ei auta. Väestönkasvu aiheuttaa köyhyyttä niin perheissä kuin yhteiskunnissakin, kun entuudestaan vähäisiä varoja joudutaan jakamaan entistä suuremmalle joukolle ihmisiä. Väestönkasvu mitätöi myös talouskasvun hyötyjä. Toisaalta köyhät perheet tarvitsevat yhä edelleen lapsia, jotka tekevät työt ja ovat vanhuuden turvana. Köyhä ja nälkäinen ihminen ei jaksa opiskella tai työskennellä, mikä entisestään heikentää hänen mahdollisuuksiaan parantaa toimeentuloaan. Köyhyyteen voidaan puuttua Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana köyhyys on vähentynyt maailmassa huomattavasti. Köyhyyden vähentäminen vaatii esimerkiksi köyhiä suosivaa kaupankäyntiä (esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden ostamista) köyhiä tukevaa hallintoa ja oikeusjärjestelmää ruoka-apua, perusopetusta ja perusterveydenhoitoa yhteiskunnan antamaa turvaa ja tukitoimia vähemmistöjen hyväksymistä osaksi yhteiskuntaa naisten opiskelu-, työ- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamista ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. 25