Sosiologian johdantokurssi. Luento 4: Yhteiskunta. Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki

Transkriptio

1 Sosiologian johdantokurssi Luento 4: Yhteiskunta Avoin yliopisto/työväen Akatemia Lotta Hautamäki

2 Luento-ohjelma Luento 1: Mitä sosiologia on? Luento 2: Tutkiminen ja tietäminen sosiologiassa Luento 3: Sosiologian käsitteitä ja näkökulmia Luento 4: Mikä on yhteiskunta? Luento 5: Mikä on yksilö? Luento 6: Muuttuuko yhteiskunta? Luento 7: Kuka on syrjäytynyt ja kenellä on valta? Luento 8: Aineellinen yhteisö?

3 Tällä luennolla Mietitään mistä yhteiskunnassa itse asiassa on kysymys ja mitä tekemistä sillä on sosiaalisen kanssa. Mietitään mikä yhteiskunta on käsitteenä ja miten se eroaa esimerkiksi valtiosta tai kansakunnasta. Käydään läpi suomalaista yhteiskuntaa niin sanottuna hyvinvointivaltiona Jos ehditään mietitään vielä ryhmätyönä minkälainen olisi hyvä yhteiskunta

4 Yhteiskuntasopimus Yhteiskuntasopimusteoriat ovat filosofisia ajatusleikkejä, joissa pyritään purkamaan yhteiskunnan käsitettä etsimällä filosofista perustelua sille miksi valtio on olemassa. Esimerkiksi Thomas Hobbes ajatteli, että ns. luonnontilassa yksilöt pyrkivät turvaamaan oman hengissäsäilymisensä kaiken muun kustannuksella ja eletään kaikkien sodassa kaikkia vastaan Tarvitaan siis sopimus, jolla valta siirretään suvereeniksi kutsutulle taholle (yksi henkilö tai henkilöiden joukko), jo(i)lla on oikeus ihmisten sille luovuttamien oikeuksien käyttöön. Yhteiskuntasopimus on siis käsite, jolla kuvataan ajatusta siitä, että yksilöt ylipäätään liittyvät yhteen yhteiskunniksi jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä siitä, miten ja kuka saa tehdä heitä koskevia päätöksiä

5 Vallankumous? Karl Marxille yhteiskuntasopimus on riippuvainen talousjärjestelmästä (kapitalismi tai sosialismi), joka on kaikkein perustavin yhteiskunnallinen rakenne eli ns. päällysrakenne: Talousjärjestelmän mukaan määrittyy kulttuuri ja uskontokin Talousjärjestelmä määrittää yksilön paikan luokkarakenteen eli ns. tuotantosuhteen kautta Kapitalismi on ikään kuin omaa elämäänsä elävä koneisto, joka vaikuttaa laajalti ja etenee oman logiikkansa mukaisesti. Sen etenemisen voi rikkoa vain vallankumous eli yhteiskunnan rakenteen rikkominen.

6 Byrokraattinen hallinta Max weber taas ajatteli, että valta tai hallinta (herrschaft) yhteiskunnassa perustuu sellaiselle yhteiskuntasopimukselle, jossa valtiolla on monopoli laillistettuun väkivaltaan Jotta vallankäyttö ylipäätään olisi oikeutettua eli legitiimiä pitää sen perustua auktoriteettiin: (1) traditionaaliseen, (2) karismaattiseen ja (3) rationaaliseen. Länsimainen demokratia perustuu pitkälti rationaaliseen auktoriteettiin ja siihen olennaisesti liittyvään byrokraattiseen hallintoon. Länsimaiden kohtalona on Weberin mukaan ajautuminen byrokratian rautahäkkiin, jossa järkiperäinen ja standardoitu hallinto yhdenmukaistaa kulttuurin ja persoonallisuusrakenteen.

7 Yhteiskuntaan pitää uskoa Emilé Durkheimin ajattelussa yhteiskuntasopimuksen voi ajatella perustuvan jaettuun sosiaaliseen todellisuuteen. Yhteiskunta on omalakinen järjestelmä, rakenne, jonka kollektiivinen todellisuus määrittää yksilöä: kuten uskonto se on yhteisesti jaettua ja siinä vallitsevat tietyt merkitysrakenteet. yhteiskunnassamme on muotoiluja, joiden emme ajattele olevan uskonnollisia, mutta jotka kuitenkin ovat uskonkappaleiden luonteisia ja kyseenalaistamattomia. Tällaisia ovat sellaiset ideat, kuten demokratia, edistys, luokkataistelu ja niin edespäin. Tämän vuoksi voimme nähdä, että tieteellinen ajattelu ei voi yksin hallita sosiaalisessa elämässä on aina oleva tilaa totuuden muodoille, jotka ehkä ilmaistaan hyvin maallistuneeseen tapaan, mutta joilla kuitenkin on mytologinen ja uskonnollinen perusta. (Durkheim 1983, 91)

8 Yhteiskunta organismina Talcott Parsons (1937, The Structure of Social Action) näki yhteiskuntasopimuksen ylläpitämisen vaativan normatiivista yhtenäisyyttä. Parsons ajatteli, että yhteiskunnan toiminnan kannalta ja yhtenäisyyden säilymisen kannalta tietyt perusrakenteet ovat välttämättömiä ja niiden on toimittava kitkattomasti niin omassa toiminnassaan kuin yhdessäkin. Samaan tapaan kuin biologisessa organismissa eri osasten on toimittava erikseen ja yhteen, jotta se säilyy elossa (esim. ihminen).

9 Yhteiskunta organismina Ulkoiset ongelmat Pitkän aikavälin tehtävät Resurssien tuottaminen (adaptation) - Taloudelliset instituutiot huolehtivat Lyhyen aikavälin tehtävät Päätöksenteko/ päämäärät(goal attainement) - Poliittiset instituutiot huolehtivat Sisäiset ongelmat Jatkuvuuden ylläpitäminen (latency) - Perhe ja koulutuslaitokset huolehtivat Kiinteydestä huolehtiminen (integration) - Uskonnolliset laitokset ja joukkotiedotus huolehtivat

10 Valtio: Yhteiskunta = Valtio = määräalueen asukkaiden järjestynyttä yhteiselämää säätelevien yhteiskunnallisten instituutioiden kokonaisuus. (Kielitoimiston sanakirja) Modernin valtion edellytyksenä voidaan nähdä vakituinen virkamieskunta, jolla on legitiimi monopoli väkivaltakoneistojen käytössä ja kyky ylläpitää tätä monopolia tietyn rajatun alueen sisällä. Kansallisvaltio: kansallisvaltio = valtio jonka asukkaat ovat enimmäkseen samaa kansallisuutta. (Kielitoimiston sanakirja) 1600-luvun lopulta alkaen yleinen tapa ymmärtää maapallo itsenäisten alueellisten valtioiden kokonaisuutena. Kansallisvaltiot ovat suvereeneja sekä koskemattomia muihin kansallisvaltioihin nähden ja niiden rajat voidaan piirtää kartalle.

11 Kansakunta: Yhteiskunta = Kansakunta = vars. verraten korkealla sivistystasolla olevista, tav. myös valtiollisesti itsenäisistä kansoista. (Kielitoimiston sanakirja) Ei välttämättä ole kansallisvaltio (esim. Palestiina tai USA). Kansakunta on kuviteltu yhteisö, joka luodaan ja on olemassa vain niin kauan kuin sen jäsenet kokevat olevansa kansakunta. Kansakunnan luominen yhteisen historian, kielen, symbolien avulla. Yhteiskunta: yhteiskunta = kansa tms. ihmisyhteisö sosiaalisena, (valtioksi, kunniksi ym.) järjestyneenä kokonaisuutena. (Kielitoimiston sanakirja) Yhteiskunta viittaa johonkin tarkemmin määrittelemättömään yksilöiden ulko- tai yläpuolella vaikuttavaan voimaan, joka on yksilöiden identiteetin rakentumisen kannalta oleellinen ja rajoittaa heidän toimintaansa monin tavoin.

12 Yhteiskuntamuoto ja yhteiskuntasopimus Ei ole itsestään selvää miten ja minkälaisena yhteiskuntasopimus on missäkin ja milloinkin solmittu. Historiallinen jatkumo feodaalivaltiosta, imperiumien kautta kansallisvaltioihin (ja globalisaatioon) Yhteiskuntajärjestelmän erilaiset tyypit ja käsitteellistykset: demokratia, puolidemokratia, diktatuuri, kansallisvaltio, liittovaltio, kuningaskunta Voisiko yhteiskuntasopimuksen solmia uudelleen?

13 YLEn uutiset Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) toivoo, että ensi vaalikauden alussa saataisiin aikaan laaja yhteiskuntasopimus, johon sitoutuisivat niin työnantajat, työntekijät kuin hallituskin. - Toivoisin, että pystyisimme solmimaan yhteiskuntasopimuksen, johon sitoutuisivat niin yritykset, yrittäjät, työntekijät kuin hallituskin. Huolehditaan Suomen kilpailukyvystä, maltillisista palkkaratkaisuista ja siitä, että on ostovoimaa.

14

15 Hyvinvointivaltio II maailmansodan jälkeinen projekti, jonka pääideologeja olivat mm. William Beveridge, John Maynard Keynes, Gunnar ja Alva Myrdal, Pekka Kuusi Puute on vain yksi viidestä jättiläisestä jälleenrakennuksen tiellä ( ) muut ovat sairaus, tietämättömyys, kurjuus ja laiskuus (Beveridge 1941) Hyvinvointivaltio = valtio jossa on korkea elintaso ja hyvin järjestetty sosiaaliturva. (Kielitoimiston sanakirja) Valtio, joka takaa kansalaisilleen ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien lisäksi myös sosiaaliset oikeudet eli oikeuden välttämättömään elintasoon ja huolenpitoon

16 Hyvinvointivaltion mallit Universalistinen eli pohjoismainen malli Valtion tehtävänä on turvata riittävät kulutusmahdollisuudet kaikille tulonsiirroin ja julkisia palveluja tarjoamalla Marginaalinen eli yhdysvaltalainen malli Valtion asema on olematon ja hyvinvointipalvelut ostetaan kuluttajina suoraan yksityisiltä palveluntarjoajilta Suoritusperusteinen eli keskieurooppalainen malli Hyvinvointipalvelut on sidottu sosiaalivakuutukseen ja palkkatyöhön

17 Hyvinvointivaltion kansalaisuus Hyvinvointivaltion kansalainen on siis oikeutettu osallistumaan (poliittinen kansalainen) ja oikeutettu erilaisiin palveluihin (sosiaalinen kansalainen) mutta samalla myös velvoitettu paitsi osallistumaan valtion rahoitukseen veronmaksajana myös käyttämään oikeuksiaan ja olemaan autonominen toimija yhteiskunnassa.

18 Esimerkkinä terveyskansalainen Ilpo Helén (2003) on kuvannut tätä hyvinvointivaltion oikeutuksen ja velvoituksen eetosta terveyskansalaisen käsitteen avulla. Terveyskansalaisuus tarkoittaa jokaisen kansalaisen oikeutta terveyspalveluihin, mutta samalla myös velvollisuutta huolehtia itse omasta terveydestään kansanterveyden nimissä. Terveyskansalainen on kansalaistettu toimimaan tietyllä tavalla esimerkiksi terveysvalistuksen avulla. Hyvinvointivaltio kuviteltuna yhteisönä?

19 Hyvinvointivaltio -ko? Yksityiset yritykset, kolmas sektori ja projektit hyvinvoinnin tuottajina: Onko hyvinvointivaltio enää kuvaava käsite? Hyvinvointivaltion kansalaisista palvelujen kuluttajiksi ja asiakkaiksi Riskien hallinnan yksilöllistyminen eli vapaus valita, mutta myös vastuu omista valinnoista

20 Näkymättömyyden verho Minkälainen olisi ihanteellinen tapa solmia yhteiskuntasopimus näkymättömyyden verhon takaa? Kuvittele, että: Et tietäisi omaa sukupuoltasi, rotuasi, yhteiskuntaluokkaasi jne. Yhteiselo voitaisiin järjestää ihan miten vain Mikä olisi mielestäsi paras tapa järjestää ihmisten yhteiselo yhteiskuntana?