Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu"

Antero Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu

2 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa? Millainen on tuottajan etiikka? Ja onko eettisessä ohjeistuksessa eroavuuksia yhteiskunnan eri toimialoilla? Yhteiskunnan jäseninä olemme velvollisia noudattamaan lakeja ja yleisiä sääntöjä kaikessa toiminnassa. Normit ohjaavat kansalaisia toimimaan eettisesti. Mutta mitä oikeastaan on eettinen toiminta? Moraali määritellään käsityksiksi hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Etiikalla tarkoitetaan filosofisia teorioita moraalin luonteesta sekä järjestelmällisiä yrityksiä ilmaista moraalin sisältöä toimintakoodien ja normatiivisten periaatteiden avulla. Toiminta on eettistä silloin kun se noudattaa tällä tavoin kiteytettyä moraalisten arvojen järjestelmää. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2005, 27.) Humanistisen ammattikorkeakoulun laatima luonnos kulttuurituottajan eettiseksi ohjeistoksi on moraalisten arvojen järjestelmä, jossa luetellaan tuottajan kompetenssit etiikan näkökulmasta. Esille on nostettu juridisten sisältöjen (tekijänoikeudet, sopimukset, lait ja taloudenpito) lisäksi ammattitaito, kulttuurin sisällöt, työtovereiden kunnioitus sekä vastuu yleisöstä, ympäristöstä ja turvallisuudesta. Lisäksi ohjeistuksessa mainitaan tuottajan oma riippumattomuus, joka käsitteenä sisältää mm. rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden. Ohjeisto huokuu humanistisia arvoja, jotka ovat kulttuurialan opiskelijoille erityisen merkittäviä. Arvot ovat keskeisessä asemassa kulttuurialalla taiteilijoiden keskuudessa sekä erityisesti yhteiskunnan kolmannen sektorin toimijoiden piirissä. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta pohjautuu ideologiaan, joka noudattaa suuremmissa määrin yleistä etiikkaa ja humaaneja arvoja. Lisäksi tunnistan samanarvoista eettisyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaohjeistuksessa Positiivinen anarkismi Esimerkkinä kolmannen sektorin toiminnasta nostan esiin kansalaisjärjestöt ja niistä erityisesti ympäristöjärjestöt. Ne seuraavat aktiivisesti poliittista keskustelua ja pyrkivät vaikuttamaan siihen ja tuomaan esille omia etujaan. Järjestön tukemiseen voi osallistua myös kannattajana. Esimerkiksi Greenpeacen Pelastakaa Arktis-

Moraali määritellään käsityksiksi hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä.

3 3 kampanja sosiaalisessa mediassa on laillinen tapa vaikuttaa päättäjiin. Greenpeacejärjestön aktivistien suora toiminta sen sijaan on usein laitonta, ja sen tarkoitus on herättää huomiota ja aktiivista keskustelua mediassa. Tässä törmäämme eettisyyden ja lain noudattamisen rajapintaan. Mielestäni aktivistien toiminta on eettisesti oikeutettua, jos toiminnassa noudatetaan yleistä eettistä ohjeistusta. Yhteinen vastuumme ympäristöstä ja vaihtoehtojen luominen kestämättömässä kasvavassa markkinataloudessa oikeuttavat sellaisiin tekoihin oman moraalimme puitteissa, jotka laki kieltäisi. Keskustelimme positiivisesta anarkismista Kauniaisten eriytyvissä opinnoissa Tuottaja yhteiskunnallisena toimijana. Pohdimme omia rajojamme kulttuurin tuottamisessa, missä kulkee taiteen vapauden raja suhteessa lakiin? Päädyimme tulokseen, että jokainen tuottaja tekee ratkaisun oman henkilökohtaisen moraalinsa puitteissa, tuottajan eettistä ohjeistusta kuitenkaan rikkomatta. Taiteella voidaan vaikuttaa yleisön arvoihin ja ajatteluun ja taide saa luvan olla shokeeraavaa ja keskustelua herättävää. Mutta se ei saa rikkoa ihmisoikeuksia eikä vahingoittaa eläviä olentoja tai ympäristöämme Eettisyyden toteutuminen liike-elämässä Kulttuurituottajan on tärkeätä sisäistää, etteivät luovuus ja korkeatasoinen liiketoiminta ole välttämättä ristiriidassa keskenään, vaikka moraalisten arvojen järjestelmä olisikin erilainen. Yhtenä suurimmista ongelmista luovuuden ja liiketoiminnan välillä pidetään yleisesti keskinäisen kommunikaation heikkoa tasoa. Yksityisen sektorin toimijat eivät paneudu riittävästi kulttuurialan näkökulmiin, eivätkä kulttuurialan toimijat tutki riittävästi yrityksen tarpeita. (Wilenius 2004, 16.) Yritykset tarvitsevat noudatettavakseen sellaisen eettisen ohjeistuksen, johon kaikki yrityksen työntekijät työn sisällöstä riippumatta voivat sitoutua. Saamme kuitenkin jatkuvasti huolestuttavia viestejä yritys- ja yhdistysmaailmasta. Laittomat Irtisanomiset, työpaikkakiusaamiset ja epätasa-arvo johtajien ja työntekijöiden välillä antaa todella huonon kuvan työpaikkojen ilmapiiristä. Valtaasema on sumentanut monen yritysjohtajan arvostelukyvyn ja päätöksenteon. Kuilu

Tässä törmäämme eettisyyden ja lain noudattamisen rajapintaan. Mielestäni aktivistien toiminta on eettisesti oikeutettua, jos toiminnassa noudatetaan yleistä eettistä ohjeistusta.

4 4 liike-elämän eliitin ja palkkatyöntekijän välillä on syvä. Liike-elämän etiikka ja perushumaanit elämänarvot ovat ikävässä törmäyskurssissa. Viimeksi eettisyys on kyseenalaistettu valtionhallinnon tasolla ministeriön kovaan hintaan ja ilman kilpailutusta tilaaman tulevaisuus-selontekoraportin osalta. Kansalaisen silmissä vaikuttaa siltä, että isot herrat tekevät kabineteissa sopimuksia, joista eettisyyden periaate unohdetaan sillä verukkeella, että ratkaisu hyödyttää kansalaisia pitkällä aikavälillä. Luovasta ja pehmeästä taloudesta ns. kovan talouden vastapainona on puhuttu mediassa paljon viime vuosina. Valtioiden velkakriisit luovat painetta kasvavalle taloudelle. Toisaalta kasvava huoli ympäristömme kestävyydestä on ajanut maapallon väestömme uusien haasteiden eteen. Pehmeiden arvojen tunnustaminen, uusiutuvien energiamuotojen ja teknologian kehittäminen ovat avainasemassa kestävän talouden aikaansaamiseksi. Eettisyys kumpuaa vahvasti näistä teemoista, myös kulttuurituottajan työkaluiksi. Eettisen menettelyn korostaminen on tullut osaksi yritysmaailman imagon ja brändien luomista. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 14.) 1.3. Reilu kulttuuri Opetusministeriön julkaisu Reilu kulttuuri? Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet käsittelee teemaa kulttuuripolitiikan näkökulmasta. Yhtälailla näkökulmaa voitaisiin soveltaa kaikkeen tekemiseen ja toimintaan yhteiskunnassamme. Julkaisussa reilu kulttuuri määritellään kulttuuristen oikeuksien toteutumisena ja mahdollisuutena osallistua kulttuuriseen merkityksenantoon ikään, sukupuoleen, vähemmistöasemaan, kieleen, vammaisuuteen, etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 9.) Omassa työssäni reilu kulttuuri näkyy tasa-arvoisena kulttuuritoimintana erityisryhmien kuten palvelutalon asiakkaiden, maahanmuuttajien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa. Taidetta ja kulttuuria viedään ja tarjotaan kaikille ihmisille, myös heille joille kulttuuri on vaikeimmin saavutettavissa.

Kansalaisen silmissä vaikuttaa siltä, että isot herrat tekevät kabineteissa sopimuksia, joista eettisyyden periaate unohdetaan sillä verukkeella, että ratkaisu hyödyttää kansalaisia pitkällä

5 5 Reiluun kulttuuriin sisällytetään julkaisussa viisi kohtaa. Ne ovat pääpiirteittäin kulttuuritarjonnan moninaisuus, siihen osallistuminen, kulttuurinen saavutettavuus ja saatavuus sekä kyky kulttuuriseen itseilmaisuun ja merkitystuotantoon. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 15.) Reilun kulttuurin toteutuminen liittyy oleellisesti tekijänoikeuksien toteutumiseen. Tekijänoikeuksien eettinen soveltaminen koskettaa luovan työn kaikkia osa-alueita ja se luo kulttuurin hyödyntämisen taloudellisen perustan (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 19.) Käsittelen tekijänoikeuksia ja piratismia syvällisemmin oikeudelliset kysymykset - kurssin verkkokeskustelun pohjalta kirjoitettavassa oppimispäiväkirjassa. Eettisiä valintoja voidaan perustella eri tilanteissa eri lähtökohdista. Kulttuurituottajan on tehtävä valintoja tietoisesti ja läpinäkyvästi eettisten vaikutusten tarkastelun kautta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 25.) Kulttuurituottajan etiikka on yhdistelmä sisäistä omatuntoa, kertynyttä elämänkokemusta, elämänkatsomusta ja yhteiskunnan moraalista järjestelmää.

(Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2006, 15.) Reilun kulttuurin toteutuminen liittyy oleellisesti tekijänoikeuksien toteutumiseen.

6 6 LÄHTEET Humanistinen ammattikorkeakoulu. Luonnos tuottajan eettiseksi ohjeistukseksi. Taide ja kulttuuri yhteiskunnassa 4/ Kauniainen. Koivunen, Hannele & Marsio, Leena, Reilu kulttuuri? Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet. Opetusministeriön julkaisuja 2006:50. Wilenius, Markku Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.

Reilu kulttuuri? Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet.

Samankaltaiset tiedostot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa