Liite 1. Viron väestön etninen jakauma (%) Liite 2. Viron väestömenetykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989"

Transkriptio

1 Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita ,9 3,3 5, , ,6 4 3, , ,7 8,2 1,7 0,7 0,4 1, ,1 8,2 1,5 0,7 0, ,3 7,2-0,6 0,4 3, ~ ,6 20, ,4 5, ,5 30, ,3 7, ,6 25,7 0,1-0,1 5, ei juutalaisia Virossa enää ollut, Muita sisältää 1,3 % ukrainalaisia ja 1,0 % valkovenäläisiä ( itätyöläisiä ) sekä 1,6 % suomalaisia (inkeriläisiä). Liite 2. Viron väestömenetykset Kategoria Yhteensä Jäänyt henkiin Lopulliset Virossa menetykset 1. Muuttanut Saksaan I Neuvostomiehitys Pidätetty a. - Tapettu Virossa b - Kuollut tai tapettu Neuvostoliitossa Kyyditetty Mobilisoitu puna-armeijaan a. - Kuollut matkalla b. - Kaatunut puna-armeijassa c. - Kuollut työpataljoonissa Evakuoitu Neuvostoliittoon Kadonnut tietymättömiin Paennut ulkomaille Saksan miehitys Kaatunut Saksan alaisissa aseellisissa joukoissa Tapettuja Viron kansalaisia Lähetetty vapaaehtoiseen työpalveluun (RAD) Lähetetty vankileirille Saksaan Paennut Suomeen a. - Palannut Suomen-poikana Evakuoidut rantaruotsalaiset Paennut länteen Neuvostokoneiden pommituksessa kuolleita siviilejä Tšekissä tai Saksassa tapettuja II Neuvostomiehitys Pidätetty Kyyditetty Kaatunut taistelussa Pidätetty poliittisin perustein Lähde: Valge raamat, s. 42; joitakin taulukon termejä on täsmennetty, mutta lukuja ei korjattu. Kokonaisväestömenetys arvioitu Viron kansalaista (taulukossa hieman päällekkäisyyksiä).

2 Liite 3. Jalkaväen joukkojen vahvuuksia Saksan armeijassa Wehrmacht SS / SA Osasto / yksikkö / yhtymä Vahvuus, miehiä Trupp Rotte (4) ryhmä, joukko (yleisestikin, salk, rühm) 2 8 Gruppe (Rotte) ryhmä (jagu) 12 Zug Schar joukkue (rühm) Kompanie (Hundertschaft) (K) komppania (kompanii) Bataillon, Abteilung (B / P) Sturmbann pataljoona (pataljon) Regiment (R) Standarte rykmentti (rügement) Brigade (Br) prikaati (brigaad) Division (D) divisioona (diviis) (Armee-)Korps (AK) armeijakunta (korpus) Armee (A) armeija (armee) Armeegruppe, Armeeabteilung armeijaryhmä, -osasto (tilapäinen) Heeresgruppe (HGr) armeijaryhmä (armeijoiden ryhmä) Kampfgruppe osasto, (taistelu-) ryhmä; nopeasti taisteluun koottu tilapäinen ryh-mä erilaisia joukkoja, nimettiin yleensä johtajansa mukaan (esim. Kampfgruppe Rebane), kooltaan Kompanie Korps; nopea muodostaminen ja käyttö vaikuttivat usein lukumääräisesti vähäisempien saksalaisten taktiseen ylivoimaan Yleensä isompaan yksikköön tai joukko-osastoon kuului 2-6 pienempää yksikköä ja tukevia joukkoja, esim. Abteilungissa oli yleensä 2-6 Kompanieta + muutama Gruppe - Kompanie pioneereja, huolto- ja kuljetusosastoja, kranaatinheittimiä, panssarintorjujia, konekivääreitä, tykistöä ja/tai panssarijääkäreitä. Prikaatissa oli 1-2 rykmenttiä, divisioonassa 2-4. Mitä isompi yksikkö, sitä enemmän siinä oli erilaisia tukijoukkoja. Sekä määrä- (Soll) että todelliset (Ist) vahvuudet vaihtelivat huomattavasti joukosta riippuen, siksi esitetyt luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia arvioita eri yksiköiden ja yhtymien kokojen suhteellistamiseksi. Usein yhtymät (ja suuremmat yksikötkin) jäivät jo perustettaessa vajaiksi tai menettivät tappioina jopa valtaosan vahvuudestaan. Joskus yksiköt tai yhtymät saattoivat kasvaa hetkellisesti selvästi yli määrävahvuutensa, kunnes joukkoja erotettiin muualle. Saksankielisen nimen perään on merkitty tutkielmassa käytettyjä lyhenteitä.

3 Liite 4. Neuvostomiehityksen uhrit ZEV:n rekisteröimin tiedoin Miehiä Naisia Yhteensä % Pidätetty ,2 joista tapettu (Virossa) ,3 Kyyditetty ,0 Mobilisoitu ,5 Työssään viety ,1 Tietämättä kadonnut ,8 Yhteensä ,0 Sosiaalinen jakauma / % Pidätetty / tapettu Kyyditetty Mobilisoitu Viety pois /tapettu Talonpojat (isännät) 34,1 41,2 25,9 26,3 Työläiset ja palvelijat 28,5 14,6 59,7 42,7 Virkamiehet, tekniset henkilöt 26,5 36,9 11,6 16,9 Vapaat ammatit 1,2 2,3 0,2 0,7 Luokittelematta 9,7 5,0 2,6 13,4 Kyyditetyistä, pidätetyistä ja tapetuista 24 % oli lapsia ja 6 % yli 60-vuotiaita. Liite 5. Puna-armeijaan mobilisoidut ja Omakaitseen liittyneet maakunnittain Maakunta Miespuolisia Puna-armeijaan Omakaitseen liittyneitä asukkaita mobilisoituja Pärnumaa ,1 % ,4 % Valgamaa ,5 % ,4 % Viljandimaa ,1 % ,8 % Petserimaa ,4 % ,9 % Tartumaa ,2 % ,2 % Võrumaa ,6 % ,0 % Järvamaa ,0 % ,8 % Virumaa ,1 % ,7 % Narvan 1) kaupunki ) * * Tallinnan 2) kaupunki ) * * Läänemaa ,0 % ,4 % Harjumaa ,8 % ,3 % Saaremaa ,8 % ,6 % YHTEENSÄ ,3 % ,1 % * Tieto puuttuu / sisältyy maakunnan lukuun 1) Sisältyy Virumaan lukuun 2) Sisältyy Harjumaan lukuun Valtaosa pakkomobilisoitiin puna-armeijaan. Suuri osa vältteli mobilisaatiota, piiloutui tai pakeni matkalla, 1942 vielä rintamallakin. Omakaitseen ja muihin Saksan alaisiin joukkoihin liityttiin vuoteen 1943 asti pääsääntöisesti vapaaehtoisesti. Siksi prosentuaalinen jakauma ei kuvaa virolaisten mielipiteiden jakautumista 1941.

4 Liite 6. Neuvostovaltaa vastaan taistelleet partisaanit kesäsodassa 1941 Maakunta Partisaaneja Partisaanien tappiot Partisaaneja väestöstä (kaatuneita ja kadonneita) Petserimaa ,05 % Võrumaa ,2 % Valgamaa ,8 % Pärnumaa ~ ,2 % Viljandimaa ~ ,9 % Tartumaa 1 500* 154 0,9 % Järvamaa 1 000* 58 1,7 % Virumaa ~ ,9 % Harjumaa 1 000* 16 0,5 % (ilman Tallinnaa 1,1 %) Läänemaa ~ ,1 % Saaremaa > ,2 % YHTEENSÄ ~ ,1 % * Arvio: Tartu-, Järva- ja Harjumaan osalta ei ole säilynyt kerättyjä tarkkoja tietoja partisaaneista. Lähde: Noormets 2003b, 52. Liite 7. Saksan alaisuudessa toimineita virolaisyksiköitä kesäsodassa 1941 Yksikkö Virolainen komentaja Toiminta-aika Toiminta-alue Koko ERNA-tiedusteluryhmä ev. Henn-Ants Kurg Harjumaa, Järvamaa 65 ERNA I pataljoona ev. Henn-Ants Kurg Virumaa yht. 445 ERNA II pataljoona maj. Raimond Hindpere Saaremaa Tartumaan Omakaitse maj. August Vask Emajoen rintama ~ Tarton partisaani- kapt. Karl Talpak Emajoen rintama 986 pataljoona Pärnumaan Omakaitse ev. Viktor Koern 1) 3.7. elok. Pärnumaa ev.ltn. Herman Stockeby Talpakin komppania kapt. Karl Talpak Järvamaa 223 (Otepään komppania) Harjumaa (+ 100) Hirvelaanen pataljoona maj. Hans Hirvelaan 2) Järvamaa ~ 300 maj. Aleksander Kitsapea Harjumaa Tilgren komppania Ev.ltn. Aleksander Tilgre (Einsatzkommando 1a) Untersturmführer Störtz 3) Virumaa, Harjumaa ~ 100 Läänemaa, Inkeri, Luutnantti Loodusen ltn. Leopold Loodus syysk. alku Saaret ~ 121 maihinnousuyksikkö (merivoimat) Saaremaan Omakaitsen yliv. M. Rahula Saaremaa ~ 100 iskuryhmä 1) kaatui ) kaatui ) Tilgren tilalle Mainittujen yksiköiden ohella erikokoisia pienempiä virolaisyksiköitä tai yksittäisiä miehiä oli lähes jokaisen saksalaisen yksikön tai joukko-osaston mukana, mm. kenraali Friedrichin Ryhmässä ja 505. Jalkaväkirykmentissä kummassakin n. 150 miestä. Yhteensä kesäsodassa taisteli saksalais-virolaisissa yksiköissä yli virolaista vapaaehtoista, joista kaatui 107, lisäksi Omakaitsessa kaatui 498.

5 Liite 8. Omakaitsen laskelma virolaisyksiköistä helmikuussa 1942: 1 I. Sotilaallisissa yksiköissä 5 varmistuspataljoonaa ( , 18. Armeijan johdon muodostamia), à 780 miestä Kantapataljoona Narvassa (18. Armeijan) virolaista vapaaehtoispataljoonaa Pohjoisen Armeijaryhmän selustan suojaamiseen (37., 38., 39. ja 42. Suojapataljoonat, HSSPF:n muodostamia), à Virolaisia vapaaehtoisia Saksan sotaväen yksiköissä (HiWit: autonkuljettajat, lääkintämiehet, tykkimiehet, hevosmiehet ym.) n Marinebefehlshaber Ostin muodostamia: II. Poliisiyksiköissä Rannikkovartio (Kordone) 500 ja Rannikkovartiorykmentti 500 miestä Yhteensä Pihkovan virolainen suojapataljoona (40.) suojapataljoonaa aiotaan muodostaa ( , SSPF Möller), à Virolainen poliisipataljoona Kiovassa (eli Frankfurtin pataljoona, Ostland), n. 400 SS-pataljoona, muodostaa majuri Mere (eli Sipo ja SD) n. 600 III. Organisation Todtin vartiostot Yhteensä Organisation Todtin suojajoukot (kaitsemeeskonnad, Wachkommandos) yht. 800 Erikoisyksikkö värvättävänä IV. Virolaisen hallinnon alaisuudessa (1.2. tiedoin) Lisäksi: Yhteensä Omakaitsen kasarmiyksiköt Omakaitsen esikunnissa (palkatut) Poliisissa Yhteensä Kaikki yhteensä Töihin Saksaan lähetetty n. 500 Neuvostoliittoon mobilisoitu Puna-armeijaan kuuluvista (ent. Viron armeija) palaamatta Yhteensä Sotatilan vuoksi on kaikkiaan virolaista miestä poissa tavallisesta työstään. Tätä lukua kasvattavat vielä bolševikkien kyydittämät ja murhaamat. 1 Zahlenmässige Angaben über die mit den Esten komplettierten Einheiten, ERA f R-358/2/1/12-12p, Stellvertreter des Leiters der Selbstschutz-Abteilung, päiväämätön, tietojen perusteella helmikuulta. Kaikki yksiköt eivät tulleet täysiksi. Laskelmasta puuttuvat: Tarton 41. Täydennyssuojapataljoona, SD:n rajavartio (Tullirajavartio), Abwehrin, lentojoukkojen ja muiden erillisyksiköiden miehiä, vapaaehtoinen Omakaitse Varmistusryhmää ei ilmeisesti ollut vielä muodostettu; miehet oli kuitenkin jo värvätty. Virolaisia oli myös kaatunut, haavoittunut ja palannut kotiin. Taulukkoon on lisätty puuttuvia pataljoonien numeroita ja tiedot: HSSPF, SSPF, HiWi, Frankfurtin eli Ostlandpataljoona, 1.2.

6 Liite 9. Virolaisia Neuvostoliiton ja Saksan alaisissa joukoissa kesä 1942 Miehiä Osuus (tai väestöä) asekelpoisista mobilisoitavista Viron tasavallassa 1939 ( ) ( ) Mobilisaatiosuunnitelmassa 1939 sotaväessä ja -ministeriössä % 100 % Sotaväessä ja sotaministeriössä % 15 % Reservin upseereita ja upseerin paikalle määrättäviä, alle 60-v Reservissä aliupseereita ja sotilaita, alle 45-vuotiaita joista mobilisaatiossa arvioitiin olevan käytettävissä 85 % Yhteensä upseereita (alle 60-v.), aliupseereita ja sotilaita (alle 45-v.) joista mobilisoitavissa ja armeijassa % Lisäksi vuotiaita reserviläisiä Umsiedlungeissa Saksaan miehiä, naisia ja lapsia joista Ostland-pataljoonaan 350 Neuvostoliiton joukoissa Tasavallan armeijasta 22. Armeijakuntaan joista Pihkovan rintamalle saatiin jäi vangiksi / loikkasi Saksan puolelle Venäjälle jäi tai kaatui Hävityspataljoonissa, työläisrykmenteissä ja miliisiosastoissa % 6 % joista Venäjälle pääsi Mobilisaatiossa kutsuntapaikoille saapui joista saatiin vietyä pois Virosta % 32 % matkalla kuoli pakeni tai päätyi muutoin Viroon Kyyditetty / evakuoitu Neuvostoliittoon, ml. naiset ja lapset (enintään) evakuoiduista mobilisointikelpoisia (1 000 hävityspataljoonissa ym.) Kyyditetyistä ja pidätetyistä mobilisointikelpoisia Asepalveluskelpoisia jäljellä Venäjällä (rekisteröity) ja 249. Divisioonissa (joista 20 % ei Virosta) Virosta poistui mobilisoituja, kyyditettyjä ja evakuoituja asekykyisiä % 41 % Saksan käskyvallassa Kesäsodassa Omakaitsessa, saksalaisissa ja virolaisissa yksiköissä % 36 % joista kaatui, katosi ja haavoittui Punaisia kaatui tai jäi Saksan vangiksi Omakaitse % 40 % joista palkattuna (kasarmiyksiköissä 2 914) Virolainen poliisi turvallisuuspoliisissa / SD:ssä virolaisia Saksan yksiköissä (joista Virossa 1 898) % 11 % niissä kaatuneita ja haavoittuneita "Viron omalta puolelta sotilaallisissa tehtävissä" ("17 300") % % + Omakaitsen palkatut, poliisi, Saksaan töihin (mm. RAD) lähteneet % % Saksan alaisissa tai puolella aseellisissa joukoissa kesä % % Yhteensä Neuvostoliiton ja Saksan aseellisiin joukkoihin liittynyt % % Osa täsmällisistäkin luvuista ja etenkin prosenttiosuudet on ymmärrettävä suuntaa-antavina suuruusluokkina. Osa eri aikoina lasketuista luvuista sisältää lieviä ristiriitoja, osa on karkeita arvioita. Kaikki omakaitselaisista ym. eivät muun työvoimatarpeen vuoksi olleet mobilisoitavissa, vaikka he osallistuivat sotatoimiin. Neuvostojoukoista vain hävityspataljoonat ym. olivat vapaaehtoisia, Saksan puolella kaikki vapaaehtoisia

7

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

1992 vp - HE 127 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 127 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 127 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuksesta ja rintamarahasta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

KOLYMAN VERINEN KULTA

KOLYMAN VERINEN KULTA Hans Alviste Antti Henttonen KOLYMAN VERINEN KULTA Virolainen Suomen-poika 10 vuotta Siperiassa Kolyman verinen kulta Hans Alviste Antti Henttonen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

2. Esimiehet. Alati on sotilaan pidettävä mielessään, että. Esimies on jokainen maan sotaväkeen ja laivastoon

2. Esimiehet. Alati on sotilaan pidettävä mielessään, että. Esimies on jokainen maan sotaväkeen ja laivastoon 19 lassa olevalle salaa ruokatavaroita) tahi koetlaisi häntä pelastaa joutumasta rangaistavaksi, esim. valehtelemalla tahi kieltäytymällä tunnustamasta asian oikeaa laitaa. Niitä sotamiehiä, jotka kuuluvat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

1 of 34 26.6.2012 14:43

1 of 34 26.6.2012 14:43 1 of 34 26.6.2012 14:43 Reittiohjeet paikkaan Tallinna, Viro 1 582 km noin 22 tuntia 48 min 16.6.2012, Vantaa-Tallinna-Pärnu-Riika-Jurmala, 370 km 18.6.2012, Jurmala-Liepaja-Palanga-Klaipeda-Kaunas, 570

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry

Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry 2011 Vironkielinen alkuteos: Hendrik Arro. Pommid öisest taevast. Öölahingulendurid

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ",,

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ,, 236 teuraseläimet siltä paikkakunnalta, missä ollaan. Joukot teurastavat tavallisesti itse. Teurastus on yleensä toimitettava 24 tuntia ennen lihan käyttämistä. Myös vastateurastettu liha on käyttökelpoista,kun

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella

Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella - Olisiko siitä otettavissa meille oppia? Ye-evl, ST Janne Mäkitalo Esitelmä Suomen sotahistoriallisessa seurassa, Helsingissä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa.

Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. Eversti evp Keijo Suominen Esitelmä perustuu majuri Keijo Suomisen Sotakorkeakoulun diplomityöhön: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa. IV ARMEIJAKUNNAN HUOLTOJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9) KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939

Lisätiedot

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ

Lisätiedot

26. Waffen-Grenadier Division SS (ungarische

26. Waffen-Grenadier Division SS (ungarische Hieno kuva SS-poliisidivisioonan joukoista Ranskassa käytyjen taistelujen aikana. Tässäkin kuvassa esiintyy sekaisin poliisin ja SS:n tunnuksia. Upseerilla on poliisimallinen koppalakki, mutta vyötäröllä

Lisätiedot

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA

Lisätiedot

Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä

Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa... ilmansodassa sekä ylijohdon tykistölle kuuluvat tehtävät ja käyttö. tavat meillä Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti U Mielonen TYKISTöN YLEINEN KEIDTYS

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun

Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä. Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Eestin kielestä, historiasta ja nykypäivästä Klubiesitelmä 14.4.2009 LC Kuopio-Päiväranta Otto Pitkänen ja Andre Õun Ensiksi nimistä Eesti on oikeampi nimi kuin Viro Viro tulee sanoista Lääne-Virumaa ja

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

UAY: KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2016 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ TULOSLUETTELO, Joukkueet Pistoolilajit

UAY: KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2016 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ TULOSLUETTELO, Joukkueet Pistoolilajit UAY: KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2016 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 20.-22.6.2016 TULOSLUETTELO, Joukkueet Pistoolilajit 50m Pistooli, sarja Y 1. Lapin osasto, Sodankylä 1472 maj Antti Jokinen 518, ltn Otto Känsälä 486,

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius

Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAJASEN Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1971, jalkaväenkenraali S Simelius pyysi, ettei häntä enää valittaisi

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten

Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten 50 Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm koki huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA 1 Jari Hanski 31.3.2007 SUOMEN ITSENÄISTYMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA 2 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN TAUSTA 3 ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA 4 TAULUKKO 1: ITSENÄISTYMISAJANKOHTA, VALTIOLLINEN ASEMA JA

Lisätiedot

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen 6.10.2014

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen 6.10.2014 Asuinliittoaineiston suunnittelu Tutkijatapaaminen 6.10.2014 Asuinliitot valmisaineistomoduuliksi Tehdään valmiista tilastoaineistosta (tietovarasto) Toteutetaan ensi vuonna Tietolähteenä pääasiassa Perhetilasto

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOROKKA-SUUNNITELMA: TIEDUSTELUTIETOJEN MERKITYS OPERAATION VALMISTELUSSA TAMMI - MAALISKUUSSA 1942. Pro gradu -tutkielma

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOROKKA-SUUNNITELMA: TIEDUSTELUTIETOJEN MERKITYS OPERAATION VALMISTELUSSA TAMMI - MAALISKUUSSA 1942. Pro gradu -tutkielma MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOROKKA-SUUNNITELMA: TIEDUSTELUTIETOJEN MERKITYS OPERAATION VALMISTELUSSA TAMMI - MAALISKUUSSA 1942 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Tuomas Mustonen Sotatieteiden maisterikurssi

Lisätiedot

JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/5 T 1932 2.E-kol/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 27.1.1940 15.4.1940

Lisätiedot

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4

Lisätiedot

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen

Lisätiedot

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA

1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1920- ja -30-LUKUJEN PUOLUSTUSSUUNNITTELUN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TAISTELUUN TALVISODAN POHJOIS-SUOMESSA Tutkielma Kadetti Mikko Inkala Kadettikurssi 93 Pioneeriopintosuunta Huhtikuu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Juha Saarimaa Sotatieteiden maisterikurssi 1 Huolto-opintosuunta Toukokuu 2011

Lisätiedot

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Eversti August Kuistio on esityksessään 18.3.1942 Mannerheim-ristin myöntämiseksi Yrjö Keinoselle arvioinut hänen toimintaansa. Kuistion esitys kokonaisuudessaan

Lisätiedot

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944

7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 7. LUKU ULOS UMPIKUJASTA: KESÄ 1944 Pohjoisen armeijaryhmän ja sitä vastassa olleiden neuvostoarmeijan rintamien tilanne rauhoittui jossain määrin, kun Narvajoen varrella käydyt taistelut laantuivat kevätlauhan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento

Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942, Raine Narvan multimedialuento Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta

Lisätiedot