TALVISOTA JR7
|
|
- Timo Ketonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin valleilla (kustantaja Pirkanmaan sotaveteraanipiiri ry) Arvo Ojala, 1972: JR27 Kärkirykmenttinä halki kannaksen Talvisodan historia, 2. osa (Sotatieteen laitos 1978) Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen (WSOY 1999) Jos jokin taho kokee tekijänoikeuksiaan loukatun, kehoitan ottamaan yhteyttä sähköpostilla kotisivuiltani löytyvään osoitteeseen.
2
3
4 TALVISOTA JR7 Paavo osallistui Talvisodassa Summan, Summanjoen ja Viipurin taisteluihin 6. Divisioonan (sittemmin 3. divisioona) alaisuuteen määrätyn Jalkaväkirykmentti JR 17:n (sittemmin JR7) esikuntakomppaniassa puhelinmiehenä. Paavo astui palvelukseen , ja aamuyöstä lähtien alkoivat Tampereen ja Messukylän asemilta junakuljetukset Kaipiaisiin, Kouvolan itäpuolelle. Sieltä jatkettiin marssien Tuhkurlammen alueelle majoituspaikoille. Rykmentti oli määrätty päämajan reserviksi, ja toimintaan kuului koulutusta ja linnoitustöitä Luumäen ympäristössä, kunnes syttyi sota rykmentti lähti liikkeelle, ensin junalla Tienhaaraan ja Hovinmaalle, josta Lavolan kautta Nuoraan ja vihdoin Korpelaan 9. päivänä. Joukot tekivät alueella linnoitustöitä kuuluen edelleen Päämajan reserviin. Venäläisten hyökkäyksen pysähdyttyä 6. Divisioona alistettiin kannaksen armeijan komentajalle, joka päätti käyttää sitä vastahyökkäykseen ja alisti sen II armeijakunnalle. Tarkoituksena oli lyödä Summan-Perkjärven alueella vihollinen kaksipuolisella saarrostuksella, 6. Divisioonan koukatessa oikealta Summajoen länsipuolelta. Joukkojen siirrot aloitettiin 22. päivänä ankarassa lumipyryssä kuuden tunnin siirtymämarssilla ja JR 17 ryhmittyi hyökkäysvalmiusasemaan Summajoen länsipuolelle aatonaaton vastaisena yönä. Hyökkäys epäonnistui sotahistorian tuntemista syistä ja sai kunniakkaan nimen 'Hölmön tölmäys'. Rykmentti ryhmittyi puolustukseen, muuttaen nimensä JR 7:ksi, divisioonan numeron muuttuessa 6:sta 3:ksi. Puolustusta suoritettiin kovassa tykistötulessa ja kireässä pakkasessa mitattiin sodanaikainen pakkasennätys -48 astetta. Venäläiset keskittivät jopa 20 divisioonaa Summan asemia vastaan. Suurhyökkäys alkoi 1. helmikuuta ja 3. divisioonan joukot, erityisesti 7. ja 8. jalkaväkirykmentti, olivat pahimmassa paineessa. Suomalaiset kestivät kymmenen päivän ajan kunnes linjat murtuivat 11. päivänä Lähteen tien suunnalla Summajärven itäpuolella JR8:n alueella. Pahoin kärsinyt JR 7 irrotettiin etulinjasta 13. päivänä ja siirrettiin suuria tappioita kärsineenä reserviin suoraan Viipuriin. Muut Suomen joukot vetäytyivät pääpuolustusasemasta 15. päivänä pohjoiseen, ensin väliasemaan ja lopuksi taka-asemaan Viipuriin 29. helmikuuta. JR 7:n vastuulla on Viipurin ydinkaupunki, II ja III pataljoona oli puolustusryhmityksessä kaakkoisosassa Kolikkoinmäen-Ristimäen alueella, I pataljoonan ollessa reservissä kaupungin pohjoisosissa. 12. maaliskuuta JR 7 torjuu idästä tulleen voimakkaan hyökkäyksen ja vetäytyy patterinmäen linjalle. Seuraavana päivänä julistetaan rauha. Sukulaisten mukaan Paavo on ollut lomalla maaliskuun alkupäivinä ilmeisesti sinä aikana kun JR 7 on ollut reservissä Viipurissa - ja palasi sotatoimiin juuri ennen rauhantekoa, ehtien todennäköisesti osallistua 12. päivän taisteluihin. Olavi muisteli etttä Paavo tuli lomalle viimeisen Tampereen pommituksen aikoihin 2.3., sotadokumenteissa lomaa ei näy Paavo on päästetty 'toistaiseksi' lomalle JR 7:stä. Retkistään Paavo sai muistoksi Summan ristin, talvisodan muistoristin sekä talvisodan urheusmitalin.
5
6
7 Sivu sotapäiväkirjan liitteestä: luettelo JR 7:stä toistaiseksi lomalle päästetyistä reserviläisistä. II erä.
8
9 3. Divisioonan ryhmitys Summassa 10. helmikuuta 1940 Karttapiirros teoksesta Talvisodan historia, osa 2, Copyright sotatieteen laitos 1978
10 Viipurin tilanne sodan viimeisenä päivänä rintaman murruttua Talin-Ihantalan suunnassa Karttapiirros teoksesta Talvisodan historia, osa 2, Copyright sotatieteen laitos 1978
11 JATKOSOTA JR27 Liikekannallepano toteutettiin ylimääräisenä kertausharjoituksena kesällä Jalkaväkirykmentti 27 perustettiin Kangasalle ja sen I pataljoona koottiin Pirkkalan, Kangasalan, Sahalahden, Kuhmalahden, Teiskon ja Aitolahden pitäjistä. Rykmentin komentajana toimi everstiluutnantti Haanterä. 18. divisioonan vaiheista jatkosodassa löytyy aineistoa Wikipedian sivulta Paavo määrätään I pataljoonan esikuntakomppaniaan. Kutsun käydessä kertausharjoitukseen Paavo oli Tampereella proomun purkutöissä ja sai kuulla asiasta vasta palattuaan kotiin. Hän käveli Kämmenniemeen kokoontumispaikalle, josta marssittiin Kangasalle. Kangasalta junakuljetus lähtee klo 11:45 Jyväskylän ja Pieksämäen kautta Kallislahteen, Savonlinnan länsipuolelle, jonne saavutaan seuraavana aamuna. Asemalta jatketaan Pihlajalahteen, mistä matka jatkuu vesistökuljetuksena lotjilla Särkilahden Lokalahteen. Täältä jatketaan marssimalla Ruokolahteen, jonne saavutaan Rykmentti suorittaa kuukauden ajan puolustus- ja tiedustelutoimintaa asemapaikallaan, kunnes antaa 18. divisioonan komentaja eversti Pajari hyökkäyskäskyn, jossa JR27 muodostaa hyökkäysryhmä 'Terän' ja saadaan rykmentin hyökkäyskäsky. Hyökkäysryhmä Terän vastuulla oli leikata aukko vihollisen puolustukseen ja vallata tiestön risteysasemassa oleva Ilmeen alue, ollen täten ensimmäisiä rajan ylittäneitä joukko-osastoja. Ilmeen kirkonkylään hyökätään puolenpäivän aikaan 4.8., ja saman päivän aikana vallataan kirkonkylä ja tienristeys. 6. päivänä I pataljoonan hyökkäys jatkuu etelään Rätykylän suuntaan, jonka jälkeen Kirvun miehityksestä ilmoitettiin I pataljoona jää rykmentin reserviin Kirvun eteläpuolella Mömmölän maastoon muiden pataljoonien edetessä etelään Sairalaan, jossa vihollinen puolusti sitkeästi irtautuen aamulla aamulla I pataljoona määrätään pitämään Huopatehtaan-Vehkapään maaston Kirvun lounaispuolella Kirvu-Mertjärvi -tien varressa. Siirtymämarssin tauolla (mukana olleen teiskolaisen mukaan) Vehkapään maastossa kranaattikeskityksessä Paavo saa sirpaleen keuhkoihinsa ja kuolee myöhemmin matkalla kenttäsairaalaan. Haavoittumiskortti on päivätty klo 08:45 ja kuolinajaksi on merkitty klo 14:00. Paikalla ollut Järvisen 'Jaska' Teiskosta on kertonut tapahtumasta: Paavo oli tauolla vattuja poimimassa kun keskitys osui. Paavo pyysi ettei heti ilmoitettaisi omaisille haavoittumisesta. Rykmentin hyökkäys jatkuu Antreaan, I pataljoona koukkaa Paalijärven eteläpuolitse Liikolaan. Paavon ruumis lähetetään edelleen Rautjärven kaatuneiden evakuoimiskeskukseen Kaatumisilmoitus kirkkoherranvirastosta on päivätty Paavo siunataan Teiskon kirkon sankarihautaan 31.8.
12 Rykmentin päiväkäsky hyökkäyspäivänä
13 Pataljoonan käsky liittyen operaatioon, jossa Paavo kaatui
14 Sotapäiväkirjan liite liittyen operaatioon, jonka aikana Paavo kaatui
15 Ote pataljoonan sotapäiväkirjasta Paavon kuolinpäivänä
16 Taistelutoimintakartta ja arvioitu alue Paavon haavoittumispaikasta
17 Haavoittumiseen ja kaatumiseen liittyvät dokumentit
18
19
20
21
Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotMatti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944
Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993
LisätiedotTämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]
Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotTALVISOTA SALLASSA Heikki Tala
TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotKOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin
LisätiedotÄssä-rykmentti talvisodassa
Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin
LisätiedotSukututkijan sotahistorian tietopaketti
Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR
Lisätiedot8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotSotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45
Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotLokalahtelaiset sodissa 1939-1945
Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
LisätiedotTaistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)
1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.
LisätiedotTampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha
LisätiedotRovaniemen valtauksen suunnittelu 1944
Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Lapin sodan toteutus oli III. Armeijakunnan vastuulla ja syyskuun loppuun mennessä operaatioon oli sidottu 6. Divisioona komentajanaan eversti Albert Puroma, Panssaridivisioona
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
Lisätiedot2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 P 3623 1/8 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 26.3.1940 2./JR 65 koottiin
LisätiedotTurunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014
Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon
LisätiedotI/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
Lisätiedot6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Markus Lahti Kadettikurssi 92. Huoltolinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja Kadettikurssi
LisätiedotKENTTÄVARTIO JOKI. Perttulin Jotos seminaari R U K A J Ä R V E N S U U N N A N H I S TO R I AY H D I ST Y S R Y
KENTTÄVARTIO JOKI Perttulin Jotos seminaari 1 Ä Kenttävartio Joki sijaitsi varsin pienialaisella, noin 4 hehtaarin kokoisella kangasmetsäsaarekkeella, joka nousee vain muutaman metrin suota ylemmäksi.
Lisätiedot14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA
14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
LisätiedotII/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisistä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3627 II/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 31.3.1940 18.1.1940 23.05 Puhelimella
Lisätiedot8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4827 1/5 8./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 14.3.1940 8./JR 27 perustettiin Kemissä
Lisätiedot1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622
1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin
LisätiedotKun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana
Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotPyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945
Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä
Lisätiedot2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin
LisätiedotViipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015
Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran
Lisätiedot2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA
2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä
Lisätiedot2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P4386 1/13 2.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 25.1.1940 2.KKK/JR 27 perutettiin
LisätiedotTerijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón
Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät
LisätiedotJatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina
Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa
Lisätiedot1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3577 1/10 1.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 14.3.1940 1.KKK/JR 27 perustettiin
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
Lisätiedot6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/10 P 3583 6./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1939 15.3.1940 6./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotRovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944
Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Luutnantti Eetu Happonen, kotoisin Rovaniemeltä. Palvelen tällä hetkellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa opetusupseerina. Minua pyydettiin esittelemään tutkimusaihettani
LisätiedotVALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)
1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista
LisätiedotJR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/5 T 1932 2.E-kol/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 27.1.1940 15.4.1940
Lisätiedot9. AMPUMATARVIKEVARASTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
9. AMPUMATARVIKEVARASTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/7 P 3550 22.AVar.K SOTAPÄIVÄKIRJA 1.1.1940 17.4.1940
LisätiedotKuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.
1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan
LisätiedotNainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA
Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotTeksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy
Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.
LisätiedotBf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA
Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo
Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotSOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA
SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ
LisätiedotSIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA
SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940 Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen Seuran tilaisuudessa 14.12.2011. Juha Saarimaa 0 SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSALMELLA
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotSallan suunnan taistelut 1939 1940
Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861
LisätiedotAntti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten
Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotKEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)
KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939
LisätiedotUnkajärven lohko Rukajärven suunnalla
Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
Lisätiedot7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n
LisätiedotNIIN SODIT KUIN KOULUTAT ARVIOITA KENTTÄARMEIJAN KOULUTUSTASOSTA JATKOSODAN HYÖKKÄYSVAIHEESSA
NIIN SODIT KUIN KOULUTAT ARVIOITA KENTTÄARMEIJAN KOULUTUSTASOSTA JATKOSODAN HYÖKKÄYSVAIHEESSA PETTERI JOUKO Kirjoittaja on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja FT ja toimii MPKK:n Sotahistorian laitoksen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS
OSASTO KEKKONEN TOIMINTAKERTOMUS 5.12.1939 27.1.1940 Aikaisemmin Er.Os./KuHK Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/7 Selostus Osasto Kekkosen toiminnasta Ajalla
LisätiedotSotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry
Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry 7.10.2017 1 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015
ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.
LisätiedotSuomalaiset rukoilivat talvisodan aikana
Suomalaiset rukoilivat talvisodan aikana presidentti Kyösti Kallion johdolla Rukouksien kuuleminen tulee selvästi esiin ainakin Pohjois-Suomen taisteluissa 1/7 Pelkosenniemen taistelu. 16 19.12.1939 Neuvostoliiton
LisätiedotKylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotEVERSTI HANNUKSELA SOTILASJOHTAJANA JATKOSODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EVERSTI HANNUKSELA SOTILASJOHTAJANA JATKOSODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Maria Enlund Kadettikurssi 91 Jääkäriopintosuunta Maaliskuu 2008 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kadettikurssi
LisätiedotJOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940. Pro gradu -tutkielma. Luutnantti Juha Saarimaa
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SIILASVUON JOUKKOJEN HUOLLON JÄRJESTELYT SUOMUSSAL- MELLA 1939 1940 Pro gradu -tutkielma Luutnantti Juha Saarimaa Sotatieteiden maisterikurssi 1 Huolto-opintosuunta Toukokuu 2011
Lisätiedot