Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet"

Transkriptio

1

2 Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta. Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä 1914 Ostrobotnian kassahuoneessa. Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!

3 Turvaudutaan voimakeinoihin Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta. Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen. Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille. Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista pohjoiseen

4 Pfadfinder -Kurssi Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin 25.helmikuuta 1915 Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista 39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita, kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja, majuri Maximilian Bayer

5 Majuri Maximilian Bayer Syntyi Karlsruhessa Kaatui rykmentinkomentajana Verdun Haudattu Mannheimiin Suomalaiset jääkärit pystyttivät haudalle muistokiven 1920-luvulla Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella

6 Ausbildungsgruppe Lockstedt (LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa. Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti. Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.

7 Lockstedter Lager

8 Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta

9 Jääkärien Koulutustausta Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito Lukio 19 Osa lukiota 81 Keskikoulu 163 vältt. kielitaito Kansakoulu 946 ei kielitaitoa Ei koulua 366 Yhteensä 1897

10 Jääkäreiden ammatit Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio Työläisiä 513 Maanviljelijöitä 268 Kalastajia 17 Yrittäjiä ym. 148 Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op Muita n. 100 Karkea jako: 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk. Läpileikkaus Suomen kansasta

11 Itärintamalla kesäkuu 1916 helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot Riianlahden rantaharjulla

12 AA-Joki v. 1917, Oesch

13 Itärintamalla Kaatuneita ja kad. 13 (15) Haavoittuneita 49 Siviilityöhön 15 Karanneita (venäläisten puolelle) 4 Työleirille (Bahrenfelt) 69 Poistettu (sairaat ) 20 Kuolleita (taudit) 74 Työleirille kaikkiaan, 254 joista takaisin pataljoonaan 32 Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.

14 Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa Vaasaan Vaasaan noin Vapaussodassa yhteensä 1261 Saksaan jäi noin 600 jääkäriä Myöhemmin 1918 n. 250 Vuonna 1919 n. 300 Muihin maihin yli 10 USA? Saksaan lopullisesti 15 naimisissa? Edelleen kadoksissa n.40, NL 22? Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun. Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.

15 Vaasan paraati

16 Jääkäritappiot 1918 Kaatuneet 131 Haavoittuneet 238 -Yhteensä 365 = n. 30 % Tampereella 61 Raudussa 18 Viipurissa 11 Muualla 41 Heimosodat erikseen

17 Tilanne vapaussodan jälkeen V Sotatila ja rauhattomuus rajalla Armeijan suunnittelu Saksan Itämeren divisioonan komentajan tehtäväksi Erimielisyyksiä puolustuslaitoksen kehittämisessä Henkilökunnan kirjavuus ja puute Majoitus - ja ravitsemustilanne Kurikysymykset

18 MIKKELI

19 Jääkärit maanpuolustuskyvyn rakentajina luvuilla

20 Operatiiviset suunnitelmat V VK 1 Hyökkäyksellinen puolustus, lähtökohta: Suomi ei taistele yksin VK 2 Puolustustaisteluun perustuva suunnitelma Tavoitteena 1920 ja 1930 luvuilla puolustuskyky, Jolla NL:n hyökkäys Karjalan kannaksen kautta voitaisiin torjua ja saavuttaa aikavoitto poliittisille neuvotteluille

21

22 Koulutus Reserviupseerien koulutus alkoi 1920 luvun alussa - ennen talvisotaa koulutettiin miestä Sotakorkeakoulu perustettiin v koulutettiin 370 upseeria, joista 64 jääkäreitä, ulkomailla opiskeli huomattava määrä Kertausharjoitukset miestä

23 EVERSTI ARMAS MARTOLA Suojeluskuntien yliesikunnan esikuntapäällikkö Vuonna 1935

24 KARL LENNART OESCH Yliesikunnan päällikkö v

25 JARL LUNDQVIST Ilmavoimien komentaja v

26 Marsalkka Mannerheim ja kenraali Väinö Valve Suomen Joutsenella v Helsingissä

27 Jääkärikenraalit puolustusvoimien komentajina Aarne Sihvo ja Hugo Österman Erik Heinrichs 1945 Jarl Lundqvist Kaarlo Heiskanen

28 Heinjoki Syksy v. 1939

29 Jääkärit talvisodassa Talvisotaan 774 Rintamatehtävissä 494 Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa) Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa) Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä) Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym Kaatuneet 18

30 JÄÄKÄRIT JATKOSODASSA Jatkosotaan osallistui 710 (57 %) Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa) Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa) Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä) Muut rintamatehtävät 34 Kaatuneet 21

31 Ylipäällikkö ja kenraali Heinrichs Päämajassa Jatkosodan aikana

32 Heinrichs, Lagus ja Talvela v. 1941

33 Kenraalimajuri Erkki Raappana Mannerheim-ristin ritari Joensuun SK piirin päällikkö v. 1921, Joensuun Rajavartioston komentaja v

34 Enso

35 Jääkärikenraalit ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon. Heistä mainittakoon: - jalkaväenkenraali Erik Heinrich - jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen - kenraaliluutnantti Lennart Oesch - kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv ) - kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav) - kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL) - kenraalimajuri Uno Fagernäs - kenraalimajuri EinarVihma - kenraalimajuri Albert Puroma (RVL) - jalkaväenkenraali PaavoTalvela - jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK) - kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin Ritariksi. Heistä mainittakoon: - jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi - ev Ruben Lagus, no 1, kenrm Paavo Talvela, no 2, ev Erkki Raappana, no 3, evl Auno Kuiri, no 128, ltn Albert Räsänen, no 40, ev Albert Puromaa, no 96, Ev Berndt Polon, no 80, Evl Viljo Laakso, no 191, Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen jalkansa menettäneenä. Hän oli viimeinen ritariksi sodanajan ansioista nimitetty.

36 Jääkärien perinteet Jääkäriliitto Jääkärisäätiö 1988 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972

37 MUISTOMERKIT JA LAATAT Suomessa n. 250 kpl ja Jääkärimuseo Ruotsissa n. 10 kpl Saksassa 1 ja museo Latviassa 3 ja näyttely Virossa 3 kpl Jääkärihaudat kansallisia muistomerkkejä Haudalla jääkärihautamerkki

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti

Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (1892 1978) Lahti Arvoisat kuulijat, nimeni on Vesa Määttä ja valmistelen elämäkertaa Karl Lennart Oeschistä. Se julkistetaan syksyllä 2015. Kerron esityksessäni Oeschin

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945

MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945 MANNERHEIM JA SUOMEN KENRAALIKUNNAN PALKITSEMINEN KUNNIAMERKEIN 1940 1945 ANTTI MATIKKALA Kirjoittaja on Doctor of Philosophy ja kirjoittaa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien historiaa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Jääkäriupseerit viestiaselajin johtajina ja kehittäjinä

Jääkäriupseerit viestiaselajin johtajina ja kehittäjinä Viestimies 1/2015 11 TEKSTI: SEPPO URO KUVAT: SA-KUVA, ILLICO PERFECTUM, RIIHIMÄEN VARUSKUNNAN HISTORIA I, SUOMEN SODAT VIESTIMIEHEN SILMIN Kirjoittaja on eversti (evp), joka on harrastanut viestiaselajin

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta

Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Esimiesten antamat arvostelut Yrjö Keinosesta Eversti August Kuistio on esityksessään 18.3.1942 Mannerheim-ristin myöntämiseksi Yrjö Keinoselle arvioinut hänen toimintaansa. Kuistion esitys kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012

Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 Varsinais-Suomen Sotilaspoikien Perinnekillan kesäretki Itä-Suomeen 5.-9.6.2012 (kirjoitti Jouko Fossi) Matkamme alkoi 5.6.2012 klo 6.45 Nyholmin bussilla Turusta Heikkilän kasarmin paikoitusalueelta.

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 2/2014 (318) HELSINGISSÄ KESÄKUUSSA 2014 83. vsk 1 2/2014 PÄÄKIRJOITUS KESÄKUUSSA 2014 1944 Kun tämä Parolen numero on lukijoiden käsissä,

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI T A 80V U O JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 3/2011 (307) HELSINGISSÄ SYYSKUUSSA 2011 80. vsk T 1 3/2011 P Ä Ä K I R J O I T U S S Y Y S K U U S S A 2 0 11 Sotaväellä

Lisätiedot

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941

Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006 Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Kotitalon portaikossa isoäiti tapasi kenraali Paavo Talvelan, joka oli juuri lähettänyt vaimonsa ja tyttärensä turvaan Ruotsiin.

Lisätiedot

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT

SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT 118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa -

Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa - Poikkeuksellisen harvinainen kokoelma esillä Tietomaassa - Vilho Mäki- Hirvelän kunniamerkkikokoelma Tietomaassa on esillä Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja ja harvinainen sotilas- ja siviiliansioista

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI

EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI 13 EVERSTI VALO NIHTILÄ SUOMALAINEN YLEISESIKUNTAUPSEERI Yleisesikuntaeverstiluutnantti Sampo A h t 0 Vanhan sanonnan mukaan yleisesikuntaupseeri ei saisi näkyä; hänen pitäisi olla enemmän kuin miltä hän

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin

Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin Turun komppanian jalanjäljiltä Jääkäriseminaariin Vapaussodan Varsinais-Suomen Perinneyhdistys järjesti 20.-21.4. matkan vapaussodan 1918 eräille Satakunnan rintaman taistelupaikoille, joista matka jatkui

Lisätiedot

TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä TAMPEREEN KANSALAISJUHLATOIMIKUNTA Väinölänkatu 2 33100 TAMPERE SEREMONIOIDEN JÄRJESTELYOHJEET Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Tampere 2015 2 Hyvä lukija, Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunta järjestää

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2013

Toimintakertomus vuodelta 2013 Toimintakertomus vuodelta 2013 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. 2 Hallitus, jäsenmäärä puheenjohtaja

Lisätiedot

Vehmaalaiset sodissa 1939-1945

Vehmaalaiset sodissa 1939-1945 Vehmaalaiset sodissa 1939-1945 1 Kansikuva Vehmaan sankaripatsas. Takakansi Veteraanikivi ja Karjalaan jääneiden muistomerkki, kunnan vaakuna. Kustantaja Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa talteen ry

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Tomi Saikkonen Kadettikurssi 90 Pioneeri- ja suojelulinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET

SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET 89 SUOMEN SODISSA 1939-1945 ANSIOITU NEIDEN RINTAMAKOMENTAJIEN HENKI LÖKOHTAISESTA JOHTAMISTAVASTA SAATAVAT OPETUKSET Yleisesikuntakapteeni Kaarle R u utu JOHDANTO Suomalainen joukko taistelee niin hyvin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TALVITAISTELUKOKEILUT SUOMESSA ENNEN TALVISOTAA

TALVITAISTELUKOKEILUT SUOMESSA ENNEN TALVISOTAA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TALVITAISTELUKOKEILUT SUOMESSA ENNEN TALVISOTAA Pro gradu -tutkimus Yliluutnantti Joni Liimatainen Sotatieteiden maisterikurssi 4 Jääkäriopintosuunta Huhtikuu 2015 Kurssi Sotatieteiden

Lisätiedot

Jääkäriliike 100-vuotta

Jääkäriliike 100-vuotta 1 PARTIOPOJISTA KENRAALEIKSI Jääkäriliike 100-vuotta Jaakko Rinne LYHYESTI JÄÄKÄREISTÄ Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen itsenäisyyttä ajavia nuoria miehiä lähti Saksaan saamaan sotilaskoulutusta.

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo 1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä

Lisätiedot

VÄINÖ LINNAN UPSEERIT; tutut ja tuntemattomat

VÄINÖ LINNAN UPSEERIT; tutut ja tuntemattomat 1 VÄINÖ LINNAN UPSEERIT; tutut ja tuntemattomat Monella Väinö Linnan Tuntematon sotilas kirjassa esiintyvällä henkilöllä on ollut selvä esikuva. Näitä esikuvia alettiin etsiä heti kirjan joulumarkkinoille

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI 1/2013 (313) HELSINGISSÄ MAALISKUUSSA 2013 82. vsk 1 1/2013 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUUSSA 2013 Historia pidettävä mielessä Television uutiskanavat

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Vapaussodan Perintö -lehden ilmestymisaikataulu:

Vapaussodan Perintö -lehden ilmestymisaikataulu: VAPAUSSODAN PERINTÖ 4/2014 67. numero 1 Julkaisija ISSN Toimitus ja taitto Paino Kansikuva Aineisto Lehtiarkisto Vapaussodan Helsingin seudun perinneyhdistys ry. 2242-7597 Jyrki Uutela ja Nina Schleifer

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Sotilasjohtamisen tiedon kohteet

Sotilasjohtamisen tiedon kohteet Maanpuolustuskorkeakoulu Sotilasjohtamisen tiedon kohteet Toimittanut Aki-Mauri Huhtinen Johtamisen laitos Julkaisusarja 2 Artikkelikokoelmat n:o 16, 2006 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOHTAMISEN LAITOS SOTILASJOHTAMISEN

Lisätiedot

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944

PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIVAUNUJOUKKOJEN KOULUTUS PANSSARIPRIKAATISSA 1942 1944 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Henri Silovaara Sotatieteiden maisterikurssi 2 Maasotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI JÄÄKÄRISÄÄTIÖ JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI (312) HELSINGISSÄ JOULUKUUSSA 2012 81. vsk 1 P Ä Ä K I R J O I T U S J O U L U K U U S S A 2 0 1 2 1812 Vuotta 1812 ei ole luettu Suomen

Lisätiedot

Hyökkäyksestä puolustukseen

Hyökkäyksestä puolustukseen Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA JOUKKOKIRJE POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA N:o 2 Kesäkuu 2013 Jääkärilippu saapuu Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, Trinitatis kirkkoon, jossa ensimmäinen Jääkärilippu vihittiin ja siunattiin ja jossa jääkärit

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero)

Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero) Vapaussodan Perintö 1/2016, 15.2. (72. numero) Työn kohteeksi oli nyt siis valittu kuivausviemärin kaivuu. Leiriläisten tehtävänä oli kangin, lapioin ja kuokin nostaa savisesta ja soisesta maasta kannot

Lisätiedot

XXII. Oikeusaputoimisto

XXII. Oikeusaputoimisto XXII. Oikeusaputoimisto Oikeusavustajan kertomus Helsingin kaupungin oikeusaputoimiston toiminnasta v. 99 oli seuraava: Joulukuun p:nä 98 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto valitsi oikeusaputoimiston

Lisätiedot

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ

Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ 1(6) Eero Pajula Rovaniemi-Napapiiri rotaryklubi Presidentti 2010-2011 SAKSALAISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA NORVAJÄRVELLÄ Rovaniemi-Napapiirin Rotaryklubilla on alueellisesti merkittävä ja kunnialla hoidettuja

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen

Lisätiedot

Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat

Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat Talvisodan pataljoonan- ja paheristonkomentajat Yleisesikuntamajuri P ][ 11 k k 1 o. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja kohde Talvisodassa muodosti pataljoona ja patteristo varsinaisen taktillisen

Lisätiedot

Uno Hildén - Ruotsal. Onni Hiltunen - SDP Einar Holmberg - SDP Toivo Horelli - Kokoomus Vihtori Huhta - SDP Laura Härmä - SDP Emil Hästbacka -

Uno Hildén - Ruotsal. Onni Hiltunen - SDP Einar Holmberg - SDP Toivo Horelli - Kokoomus Vihtori Huhta - SDP Laura Härmä - SDP Emil Hästbacka - Eduskunta Eduskunnan kirjasto Mirja Pakarinen 16.10.2014 Liite tietopakettiin: Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 Istunto 79 Lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 20 Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään

Lisätiedot

Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009

Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009 Seppo Tanskanen Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009 PERUSTAMISVAIHEET JA TARKOITUS Helmikuun 7.päivänä vuonna 1927 kokoontuivat muutamaa vuotta aikaisemmin perustetun Sotakorkeakoulun

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Kadettikunta tänään. Helsinki. Pääsihteeri, eversti evp Juha Tammikivi. pekka.rapila@pp.kolumbus.fi

Kadettikunta tänään. Helsinki. Pääsihteeri, eversti evp Juha Tammikivi. pekka.rapila@pp.kolumbus.fi Kadettikunta tänään 2014 Helsinki Pääsihteeri, eversti evp Juha Tammikivi Kadettikunnan toiminnan tarkoitus... Kadettiupseerien yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja edistäminen. Kadettiupseerien ammattitaidon

Lisätiedot

Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-1940

Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-1940 Toholammin kaatuneet talvisodassa 1939-19 TOHOLAMMIN KAATUNEET Nimi ja kaatumispaikka. JATKOSOTA 1941-194 Kaatumis Sotilas- Sota- Kaatuneen Ikä Kaatumisvuosi Sotilasarvo S-orvot N:o Nimi ja kaatumispaikka

Lisätiedot

Evp-ja Atop ry:n jäsenet. Perinnepäivillä Lappeenrannassa 10-11.3.2012 Teksti Osmo Valkonen Kuvat Matti Tanskanen ja Atte Kainulainen

Evp-ja Atop ry:n jäsenet. Perinnepäivillä Lappeenrannassa 10-11.3.2012 Teksti Osmo Valkonen Kuvat Matti Tanskanen ja Atte Kainulainen Evp-ja Atop ry:n jäsenet Perinnepäivillä Lappeenrannassa 10-11.3.2012 Teksti Osmo Valkonen Kuvat Matti Tanskanen ja Atte Kainulainen Kuva vuodelta 1970 Perjantaina 9.3.2012 saapuivat ensimmäiset osanottajat

Lisätiedot

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe

Kirjallisuus Killan vuosimitaleita Mitaleita Numismaattinen aihe kilta toukokuu 2016 Kirjallisuus 1 Scripta varia numismatico Tuukka Talvio sexagenario dedicata (Talvion 60-vuotisjuhlakirja), 30 artikkelia, 346 s, kuv, sid, 2008 oiva lahjakirja ulkom. keräilijäystävälle

Lisätiedot

HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT. Luottamustehtävät. NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta. Yrityselämäkokemusta

HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT. Luottamustehtävät. NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta. Yrityselämäkokemusta HALLINTOJOHTAJAN TEHTÄVÄN HAKIJAT NIMI Koulutus Kielitaito Työkokemus Yliopistokokemusta Yrityselämäkokemusta Luottamustehtävät Eversti Jukka Ahlberg *1964 - upseeri - lennonopettaja - kapteenikurssi -

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Arvoisat sotainvalidit, kunnioitetut veteraanit, hyvät naiset ja herrat

Arvoisat sotainvalidit, kunnioitetut veteraanit, hyvät naiset ja herrat 1 Sotainvalidien viikon avausjuhla Helsingin kaupunginteatteri 17.8.1997 Esa Saarinen Arvoisat sotainvalidit, kunnioitetut veteraanit, hyvät naiset ja herrat Astuessani teidän eteenne nuoremman sukupolven

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Kerron seuraavassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista. Toisessa osassa Elisenvaara

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kaaderiveljeyttä pääkaupunkiseudulla 1

Kaaderiveljeyttä pääkaupunkiseudulla 1 Kaaderiveljeyttä pääkaupunkiseudulla 1 Helsingin Kadettipiiri 85 vuotta 2 Kaaderiveljeyttä pääkaupunkiseudulla 3 85 vuotta Kaaderiveljeyttä pääkaupunkiseudulla Helsingin Kadettipiiri 1924 2009 Helsingin

Lisätiedot

UPSEERIEN AMPUMAYHDISTYS RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

UPSEERIEN AMPUMAYHDISTYS RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 UPSEERIEN AMPUMAYHDISTYS RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. HALLINTO JA JÄSENISTÖ Vuosi 2014 oli Upseerien Ampumayhdistyksen 94. toimintakausi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi kenraaliluutnantti

Lisätiedot

Hevossairaalan potilaat.

Hevossairaalan potilaat. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden

Lisätiedot