Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella
|
|
- Tyyne Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella - Olisiko siitä otettavissa meille oppia? Ye-evl, ST Janne Mäkitalo Esitelmä Suomen sotahistoriallisessa seurassa, Helsingissä Tieteiden talolla kello
2 Esitelmän pääkohdat - jugoslavialaiset taktiikan periaatteet - taktisista yksiköistä muodostettavat ryhmittymät - jugoslavialaisen puolustusjärjestelmän kehittyminen - operaatio ja operatiikka operaatiotaito - yhteistoiminnan järjestelyt ja käytännöt - kaksi operaatioesimerkkiä o Gorica-66 ja o Sloboda-71 - viisi esimerkkiä yhtymätasolta - päätäntä 2
3 3
4 Taktiikan periaatteet luvuilla päämäärän valinta painopisteen valinta ja ilmeneminen massiivisuus (voimien keskittäminen) yllätys aktiivisuus ja oma-aloitteisuus jatkuvuus säästäväisyys (voimien taloudellinen käyttö) komentamisen ja johtamisen yhtenäisyys sekä oman aseellisen kamppailun muodon asettaminen dominoivaksi taistelumuodoksi taisteluissa ja yhteenotoissa 4
5 Taktiikan periaatteet 1980-luvulla korkean taisteluvalmiuden pysyvä ylläpito (uusi periaate) päämäärän määrittäminen (muuttunut) painopisteen määrittäminen (muuttunut) aseellisen voiman yhtenäisyys (uusi) aktiivisuus ja oma-aloitteisuus manööveri (uusi) yllätys yllätykseltä suojautuminen (uusi) voimien taloudellisuus (muuttunut) oman aseellisen kamppailun muodon asettaminen dominoivaksi taistelumuodoksi taisteluissa ja yhteenotoissa sekä johtamisen, jatkuvan vuorovaikutuksen ja yhteistyön yhtenäisyys (muuttunut) 5
6 Taktisista yksiköistä muodostettavat ryhmittymät Korkeampi taktinen yksikkö Yhdistetty taktinen yksikkö Taktinen perusyksikkö Taktinen ryhmä Taisteluryhmä Taisteluyksikkö 6
7 Jugoslavian kansallisen puolustuksen järjestelmä Kansallinen turvallisuus Poliittinen järjestelmä Sisäpolitiikka Yleinen kansan- puolustus Ulkopolitiikka Talous Ennakkovaroitusja hälytyspalvelu Siviilipuolustus Jugoslavian asevoimat Sisäinen turvallisuus * Kansanmiliisi liitetään sodassa osaksi Jugoslavian kansanarmeijaa * * Yhteiskunnallinen itsepuolustus ei ole sisäisen turvallisuuden erillinen osa, vaan keskeinen osa koko kansallista puolustusjärjestelmää Maavoimat Ilmavoimat ja ilmapuolustus Merivoimat Jugoslavian kansanarmeija Alueellisen puolustuksen joukot Kansanmiliisi * Yhteiskunnallinen itsepuolustus** Valtion turvallisuus Yleinen turvallisuus 7
8 Liittotasavallan presidentti Kansanpuolustuksen liittovaltion sihteeristö Tasavallan parlamentti Tasavallan alueellinen puolustus Maakunta- kokous Siviilipuolustus- yksiköt Kunnalliset alueellisen puolustuksen yksiköt Kansanmiliisi Kunnallinen alueellisen puolustuksen esikunta Kunta- kokous Maakunnallinen alueellisen puolustuksen esikunta Jugoslavian kansanarmeija Tasavallan alueellisen puolustuksen yksiköt Rajavartio- joukot Maakunnalliset alueellisen puolustuksen yksiköt Alueellinen puolustus Maavoimat Ilmavoimat Merivoimat Reserviläiset Alueellisen puolustuksen organisaatiorakenne ja johtosuhteet 8
9 ALUEELLINEN PUOLUSTUS YKSIKÖT LAITOKSET ESIKUNNAT TASAVALTOJEN SUUREMPIEN PAIKALLIS- YHTEISÖJEN SUUREMPIEN TYÖNTEKIJÄ- JÄRJESTÖJEN RUNSAASTI TYÖNTEKIJÄ- JÄRJESTÖJÄ JA PAIKALLIS- YHTEISÖJÄ SISÄLTÄVIEN ALUEIDEN ALUEELLISET ESIKUNNAT ALUEELLISET TAKTISET YKSIKÖT MAAKUNTIEN ALUEELLISET VYÖHYKKEIDEN KAUPUNKIEN KUNTALIITTOJEN KUNNALLISET MANÖÖVERI- YKSIKÖT TAISTELU- RYHMÄT RYHMÄT JOUKKUEET KOMPPANIAT PATALJOONAT PATTERISTOT KOMPPANIOISTA MUODOSTETUT OSASTOT PATALJOONISTA MUODOSTETUT OSASTOT PRIKAATIT OSASTORYHMÄT PRIKAATIRYHMÄT DIVISIOONAT OPETUSLAITOKSET TERVEYDENHUOLLON LAITOKSET TUOTANTOLAITOKSET LIIKKUVAT LAITOKSET TARVIKKEIDEN TOIMITUSLAITOKSET VARASTOINTI- LAITOKSET TUKIKOHDAT Alueellisen puolustuksen joukot 9
10 Operaatio Jugoslaviassa Strategisella tasolla operaation panevat toimeen strategiset tai strategisoperatiiviset joukot. Operatiivisella tasolla operaation suorittivat operatiiviset tai operatiivistaktiset yhdistelmät. Operaatiot voidaan jakaa taistelutavan mukaan hyökkäys- ja puolustusoperaatioihin. Operaatiot jakautuivat taistelutilan ja käytettävien joukkotyyppien mukaisesti voivat olla maa-, meri-, ilma-, desantti- (maahanlasku-), ilmadesantti- (laskuvarjo-), meridesantti- (maihinnousu-), meriilmadesantti (maihinnousu- ja maahanlasku-), desanttitorjunta- ja harhautusoperaatioiksi. Operaatiot jaettiin tärkeytensä ja suunniteltujen tuloksien perusteella strategisiin operaatioihin ja operaatioihin joilla on operatiivinen tärkeys. Operaatiot jaettiin taistelutilan (maa, meri, ilma) sisäpuolella olevan taistelupaikan mukaisesti rintama-alueella oleviin, väliaikaisesti vallatuilla alueella oleviin ja omassa selustassa oleviin operaatioihin. 10
11 11
12 Yhteistoiminta/yhdistetty toiminta Suora taktinen yhteistoiminta Epäsuoran taktinen yhteistoiminta Kombinovana akcija Operaatio, johon sisältyy kahden tai useamman eri taistelulajin, sodankäyntitavan tai puolustushaaran samanaikainen käyttö: hyökkäys- ja puolustussotatoimien yhdistelmä, rintama- ja partisaanisodankäynnin yhdistelmä; Aina mukana liikkuvuus, tulivoima ja iskevyys; kahden tai useamman puolustushaaran sotaoperaatiossa; samanaikaiset ja synkronoidut toimet maalla, merellä ja ilmassa. Yhteistoiminta/yhdistetty toiminta on säännönmukaisesti erittäin mutkikasta, se vaatii pitkiä valmisteluja, mutta antaa parhaita tuloksia. Uudistetussa taistelutavassa useita yhtymäkohtia (hyökkäys/puolustus, liikkuvuus, tulivoima, iskevyys, eri tyyppisten joukkojen koordinoitu käyttö jne) 12
13 Gorica-66 ei alpu-yksiköitä ja partisaanitkin kaukana pohjoisessa 13
14 Raskaiden tappioiden aiheuttaminen jo rajalta alkaen Alpu- ja partisaaniyksiköitä käytetään operatiivisten joukkojen operaation päämäärän saavuttamista palvelemaan Taktiikan periaatteiden toteuttaminen Yllätetään vihollinen ja temmataan aloite Valitaan itselle sopiva toimintamuoto 13. TaktR SELITTEET (alpu= alueellinen puolustus) 1 Neljä alpu-komppaniaa Karlovacista 2 Kolme alpu-komppaniaa Slunjista 3 Kolme alpu-komppaniaa Duge Resestä 4 Kaksi alpu-komppaniaa Vojnićasta 5 Kaksi alpu-komppaniaa Ogulinista 6 Partisaanisosasto Velika Kladušasta 7 Partisaaniosasto Cazinista 8 Partisaaniosasto Bihaćista 9 Kaksi krajinalaista partisaaniprikaatia 10 Belokrajilainen partisaaniosasto 11 Kolme partisaanipataljoonaa 12 Bihaćilainen nuoriso-osasto 14
15 Sotataidon suurimmat vahvuudet ja erityisyydet Alueellisen puolustuksen ja partisaaniyksiköiden käyttö vihollisen selustassa Vaikuttaminen kaukana syvyydessä Yksiköitä selustaan jättäen ja sinne soluttaen 15
16 Divisioonan hyökkäys valmisteltua puolustusta vastaan, luvut - Alueellisen puolustuksen pataljoona pitää vihollisen prikaatin/rykmentin huoltotiestön katkaistuna - Partisaaniprikaati ja Alueellisen puolustuksen prikaati tekevät koordinoidun hyökkäyksen vihollisen reservin ryhmitysalueelle ja estävät sen käytön - Alueellisen puolustuksen osasto (3-5 pataljoonasta koostuva, muttei aselajiyksiköin tuettu) hyökkää useasta suunnasta vihollisen panssaroituja ja mekanisoituja yksiköitä vastaan estäen niiden käytön vastahyökkäykseen 16
17 Divisioonan vastahyökkäys, luvut - Alueellisen puolustuksen prikaati hyökkää selustasta vihollisen armeijakunnan toista porrasta vastaan sitoen sen taisteluun ja estäen siten taisteluunvedon - Partisaaniprikaati hyökkää vihollisen toisen portaan sivustaan ja katkaisee toisen hyökkäys- ja huoltourista - Alueellisen puolustuksen osasto (3-5 pataljoonasta koostuva, muttei aselajiyksiköin tuettu) kahdesta suunnasta vihollisen toisen portaan sivustaan sitoen sen taisteluun ja katkaisten toisenkin vihollisen kahdesta hyökkäys- ja huoltourasta 17
18 Divisioonan hyökkäys, 2. portaan taisteluunveto, luvut - Alueellisen puolustuksen osasto estää huoltokuljetukset ja reservien suuntaamisen pitämällä maastonkohtia ja tekemällä iskuja sekä väijytyksiä - Partisaaniprikaati ja alueellisen puolustuksen prikaati iskevät valitussa painopistesuunnassa ja sitä tukevassa hyökkäyssuunnassa vihollisen taaempiin ryhmitystasoihin varmistaen oman 2. portaan taisteluunvedon - Alueellisen puolustuksen pataljoona estää väijytyksin ja iskuin kuljetukset ja vastahyökkäykset suojaten 2. portaan sivustaa - Alueellisen puolustuksen pataljoonaa käytetään hyökkäysryhmityksen selustaan jääneen yksittäisen vihollisosaston eristämiseen 18
19 Divisioonan puolustus, luvut (monipuoliset tehtävät alpu-yksiköille) 19
20 Mitä meille opiksi? Syvyyteen vaikuttaminen Erilaisten joukkotyyppien käyttö yhtymän vastahyökkäysoperaation tukemiseen ajallisesti keskittäen Aina ei olekaan keskeistä voiman paikallinen keskittäminen Yksiköiden soluttaminen vihollisen selustaan tai sinne jättäminen (vrt. Matti-partiot) Huomioitavia haasteita Johtaminen Tulenkäyttö 20
21 Kiitokset mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 21
22 Kuvien lähteet ja tekijänoikeuskysymys Ppt-esityksessä käytetyt kartat ja valokuvat sisältyvät oheisen esitelmätekstin (word-tiedosto) lopussa esitettyyn lähdeluettelon aineistoon, poislukien sivulla 11 oleva karttakuva Jugoslaviasta, jonka alkuperäisenä lähteenä on Wikimedia Commons, << [wwwkarttapiirros], (viitattu ), suomennos ja kuvan muokkaus Petteri Lalu. Muiden kuvien ja karttojen osalta tekijänoikeuksia ei aikanaan ole ollut olemassa. Jugoslavian lainsäädäntö ei tunnustanut sellaista käsitettä kuin valtion palveluksessa olleen työntekijän tekijänoikeus esim. piirtämäänsä karttaan tai ottamaansa valokuvaan. Maan hajottua viralliset valokuvat ja kartat on internetissä useimmiten luokiteltu PD:ksi (Public Domain), jonka vapaa käyttö on tietyin edellytyksin mahdollista. Tämä ei kuitenkaan varmuudella poissulje esim. kartan piirtäneen tai valokuvan ottaneen henkilön oikeutta esimerkiksi vaatia jonkun Euroopan unionin tai sen ulkopuolisen valtion lainsäädännön perusteella korvausta työnsä luvattomasta käytöstä. Tässä esityksessä olevia karttoja ja valokuvia on muokattu ja muunneltu, mm. lisäten selitteitä ja symboleja, muokkaajana esitelmän pitäjä. 22
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotVENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T
58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotJALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Riku Valtonen Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotYleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO
KenHätykistin toiminta maahanlaskutukemiseksi. Keinot torjunnan sen tehostamiseksi Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO Vihollisen yhtymämme selustaan kohdistama uhka ihnenee mm
LisätiedotYleisesikuntaupseerikurssit
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Jatkotutkinto-osasto Yleisesikuntaupseerikurssit OPERATIIVISTEN JA TAKTISTEN MAAHANLASKUJEN KÄYTTÖ UUSIEN TAISTELUOPPIEN MUKAAN Diplomityö Kapteeni Jari Kallio Maasotalinja 42
LisätiedotSodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMALAISEN SOTATAIDON YLEISET PERIAATTEET JA NIIDEN ILMENE- MINEN PATALJOONAN OHJESÄÄNNÖISSÄ 1960-LUVUN LOPULTA NYKY- HETKEEN SEKÄ VERTAILU KOMPPANIATASOON Pro gradu -tutkielma
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotNa kiko puna-armeija ja sen kehitta jaẗ tulevan sodan kuvan oikein? Petteri Lalu Sotilasprofessori, everstiluutnantti Maanpuolustuskorkeakoulu
Na kiko puna-armeija ja sen kehitta jaẗ tulevan sodan kuvan oikein? Petteri Lalu Sotilasprofessori, everstiluutnantti Maanpuolustuskorkeakoulu 22.11.2017 Sodan kuva mitä ymmärrämme sillä? Paradigm of War
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotStrategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotAsiakirjasta omistajuuteen
Asiakirjasta omistajuuteen Maakuntafoorumi 5.3.2019 Vesa-Pekka Tervo @VPTervo 5.3.2019 Tarkastelutasot - hierarkia Strateginen Taktinen Operatiivinen Lainsäädäntö 141 Hallintosääntö Maakunnan strategia
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotSyvää taistelua ennen ja nyt
Maanpuolustuskorkeakoulu Syvää taistelua ennen ja nyt Sotilasprofessori Petteri Lalu Venäjä-ryhmä / SOTATL Nimi Työ Osasto Moskovan kreml Petteri Lalu 2004 Neuvostoliittolainen näkemys operaation ja operaatiotaidon
LisätiedotSUURVALTOJEN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAITO JA TAKTIIKKA 1990-LUVULLA
56 SUURVALTOJEN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAITO JA TAKTIIKKA 1990-LUVULLA Yleiseslkuntaeverstiluutnantti Jorma Vuohelainen, yleisesikuntaeverstiluutnantti Heikki THander ja yleiseslkuntamajurl Ari Uutinen JOHDANTO
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotPÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA
1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,
LisätiedotKomppanian taisteluohje (KOTO 2008)
Komppanian taisteluohje (KOTO 2008) KOMPPANIAN TAISTELUOHJE (KOTO 2008) 2008 Maavoimien esikunta/henkilöstöosasto Kansi: Annele Palonen/TKKK Kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK Ohjesääntönumero
LisätiedotAluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä
Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotTAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA
MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) 6133/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: LIMITE PUBLIC CORLX 89 CFSP/PESC 125 COAFR 65 CONUN 50 COARM 59 NEUVOSTON PÄÄTÖS Keski-Afrikan
LisätiedotTietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta
Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta 6.6.2019 Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tiedon johtaminen
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
Lisätiedot5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus
5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista
LisätiedotKenttäohjesåännin edellyttämän taktiikan prikaatin organisaatiolle asettamat vaatimukset
Kenttäohjesåännin edellyttämän taktiikan prikaatin organisaatiolle asettamat vaatimukset Kapteeni T Mäkelä JOHDANTO Taktiikan ja organisaation kehittämisessä on yleisenä lähtöpohjana se näkökohta, että
LisätiedotMIKKO VEPSÄLÄINEN JA NIKO KOIVULA
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TAKTIIKAN TUTKIMUKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ PÄÄKOMENTOPAIKAN SIIRRON SUUNNITTELUPROSESSI SUOJAN NÄKÖKULMASTA ITÄ-SUOMEN VIESTIPATALJOONAN MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ MIKKO VEPSÄLÄINEN
LisätiedotHE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden
LisätiedotJalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana
Jalkaväkiryhmä simuloinnin pelinappulana Ajatusmallista matemaattiseen malliin ja vähän siitäkin miten mallista päästiin testi- ja harjoitusdatalla parametroituun, sotien aikaisilla taisteluilla validoituun
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotMiksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009
Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016
Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotNÄKÖKOHTIA MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITTÄMISESTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN EDELL YTYKSET HUOMIOONOTTAEN
59 NÄKÖKOHTIA MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITTÄMISESTÄ PUOLUSTUSVOIMIEN EDELL YTYKSET HUOMIOONOTTAEN Y1eisesikuntaeverstDuutnantti A-I Usakkala 1. JOI;IDANTO Seuraavassa pyritään esittämään
LisätiedotISRAELILAISTEN TAKTISTEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN OPERAATIOSSA RAUHA GALILEAAN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ISRAELILAISTEN TAKTISTEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN OPERAATIOSSA RAUHA GALILEAAN Pro gradu -tutkielma Kadetti Matti Klemola Kadettikurssi 92 Panssariopintosuunta Maaliskuu 2009
LisätiedotPeli-idea puolustuspeli. Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto)
Peli-idea puolustuspeli Hyökkäysalueella puolustaminen (muoto). - Jätä hieman vapaaksi vastustajan puolustuslinjan pelaajia, houkuttele syöttämään, prässää nopeasti ja samanaikaisesti! Peli-idea puolustuspeli.
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta
LisätiedotAlueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne
www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotOPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITYS NÄKYMÄT 1980-LUVULLE
14 OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITYS NÄKYMÄT 1980-LUVULLE Y1eisesikuntamldurl 1 I k kai I moi 8 JOHDANTO Operaatiotaidon ja taktiikan kehittymiseen vaikuttavat varsin oleellisesti mm tapahtuva teknillinen
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN
PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotAlueellisen puolustuksen periaatteista
Alueellisen puolustuksen periaatteista Kirjoittanut yleisesikuutaeversti L. S a ura m 0 Sodankäyntiin liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä on välttämätöntä pyrkiä luomaan kuva siitä, minkälaatuiseksi tuleva
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotTekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen 18.-19.11.2015
Tekesin uusi EAKR-konsepti Aki Parviainen 18.-19.11.2015 Mitä Tekes tarjoaa alueen toimijoille Voimme ja haluamme auttaa yrityksiä kilpailukykyiseen kasvuun Meidän panoksemme kasvupolulla: Potentiaalisten
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:
LisätiedotOperaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana
Sotataidon laitos Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana Sotatieteiden päivät 2018 Operaatiotaidon ja taktiikan istunto Tulevaisuudessa 2016- Ennen 1944- PITÄMÄLLÄ MAASTOA
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotSUUNNITELMAT AHVENANMAAN PUOLUSTAMISEKSI KYLMÄN SODAN ENSIMMÄISINÄ VUOSIKYMMENINÄ
PErrEruJOUKO SUUNNITELMAT AHVENANMAAN PUOLUSTAMISEKSI KYLMÄN SODAN ENSIMMÄISINÄ VUOSIKYMMENINÄ 1 Ahvenanmaa sodissa Ahvenanmaa on ollut Suomen puolustuksen kannalta keskeisessä asemassa kautta historian.
LisätiedotHyökkäyksestä puolustukseen
Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotBSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotTulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas
Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas 26.3.2010 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tulevaisuuden logistiikkakeskus Haasteita konsepti joustavuus, ketteryys
LisätiedotSOTATEKNIIKAN VAIKUTUS TAKTIIKKAAN
SOTATEKNIIKAN VAIKUTUS TAKTIIKKAAN YleisesikuntaeverstiluutDantti M a t t i K 0 S kim a a JOHDANTO Tämä kirjoitus on jatkoa Tiede ja Aseessa n:o 31 julkaistuun kirjoitukseen, :.SotaJtek:rilikan k.ehiitys
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia
Kulttuurisote Kulttuurisote Pohjanmaa Kokemuksia osallisuudesta Hanna Kleemola 9.11.2018 slidepohjia Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmalli Tarjotin toimii ikäihmisten sote-
Lisätiedot