RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789"

Transkriptio

1 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ 1789 Toisen sotavuoden 1789 taistelutapahtumat alkoivat Savon Rintamalla huhti-toukokuussa sattuneilla rajakahakoilla ja molemminpuolisilla tiedusteluhyökkäyksillä. Touko-kesäkuun vaihteessa tilanne alkoi kiristyä. Venäläisjoukkojen Suomen Rintaman komentaja (General-en-Chef) ratsaväenkenraali Valentin Musin-Pushkin ryhtyi keisarinnan hyväksymän sotaneuvoston ehdotuksesta 1 huhtikuun alussa valmistelemaan suurhyökkäystä ja ratkaisutaistelua Savoon. Valmistelujen asiantuntijana toimi Savon Prikaatin entinen komentaja eversti George Sprengtporten, joka maanpetturuudestaan kuolemantuomion saavana loikkasi Venäjän armeijan palvelukseen, saaden siellä kenraalimajurin arvon. Loikatessaan Venäjälle hän vei mukanaan aikanaan piirtämänsä Savon alueen kartat sekä maaston ja joukkojen käytön tuntemisen.. Kesäkuun alussa kenraali Musin-Pushkin siirsi Viipurissa sijainneen päämajansa Lappeenrantaan lähemmäs taistelurintamaa Kesäkuun toisella viikolla venäläisten hyökkäys oli valmiina alkamaan Hyökkäyksen tavoitteena oli 2 - tunkeutua Mikkeliin ja ottaa haltuunsa siellä sijaitseva Ruotsi-Suomen armeijan rintamavarikko - Puumalan valtaaminen - kolmelta taholta etenevien osastojen yhtyminen Juvan seudulla, jonka jälkeen - Savon Prikaatin lyöminen sekä - Savon valtaaminen Hyökkäyksen painopiste oli Suomenniemi-Ristiina-Mikkeli tien suunnassa, jossa hyökkäsi jääkäripataljoonalla, ratsuväkirykmentillä ja tykistöpatteristolla vahvennettu kolmen jalkaväkirykmentin rintamaosasto, 7100 miestä, kenraaliluutnantti Ivan Michelsonin johtamana ja kenraalimajuri Sprengtportenin avustamana. Ruokolahdelta Puumalaan tehtäisiin puolustajia sitova hyökkäys vahvennetun jalkaväkirykmentin, 1500 miestä, voimin kenraalimajuri Bogdan von Knorringin johdolla. Savonlinnasta Säämingin kautta Rantasalmelle tehtäisiin sivustahyökkäys vahvennetun jalkaväkirykmentin, 2000 miestä, voimin kenraalimajuri Vilhelm Schultzin johdolla. Savon Rintaman operaatioista oli vastuussa Savon Prikaatin komentaja ruotsinmaalainen 42-vuotias eversti Curt von Stedingt, käytössään 1700 miestä käsittävä prikaatinsa,johon kuuluivat Savon jalkaväkirykmentti, pataljoonan suuruinen Savon jääkärirykmentti sekä kaksikomppanioinen Karjalan rakuunarykmentti. 3 Tilanteen kiristyminen Savon Rintamalla vaati Savon puolustuksen lujittamista. Ruotsi-Suomen armeijan ylijohto,jonka päämaja sijaitsi Porvoossa, päätti myöhään syksyllä 1788 siirtää Porin Rykmentti Savon puolustuksen vahventamiseksi. Sen I pataljoona saapui Savoon maaliskuussa ja sijoitettiin Mikkeliin ja henkipataljoona Mäntyharjulle. Toukokuussa sinne siirrettiin Uudenmaan 1 Toiviainen s s.37 3 s 17

2 2 Rakuunarykmentin komppania. Vielä määrättiin Pohjanmaan Rykmentti, Porin Rykmentin reservipataljoona sekä yksi tykkikomppania Savon Prikaatin vahvennuksiksi, mutta niiden marssi Savoon lykkääntyi kesäkuun alkuun. Talven aikana perustetut jääkärikomppania ja Savon vapaakomppania sijoitettiin Ristiinaan. Kesäkuun alussa oli Savon Rintaman rivivahvuus 4000 miestä 4 Savon rintaman vastuualuetta pienennettiin perustamalla itärajan ja Savon väliselle alueelle uusi Karjalan Rintama. Puolustusta lujitettiin myös rakentamalla kenttälinnotteita Liiansaareen, Puumalaan sekä Puikon kapeikkoon. Puumalaan sijoitettiin myös tykkivenelaivue. Sotatapahtumat kesäkuussa 1789 on esitetty liitteessä 1 5, Savon Rintaman joukot kesäkuussa 1789 liitteessä 2 sekä venäläisten hyökkäyssuunnat ja Savon Rintaman joukkojen ryhmitys kesäkuussa 1789 liitteessä VALMISTAUTUMINEN TAISTELUUN PORRASSALMELLA Venäläisten suurhyökkäysoperaation painopistesuunnassa Suomenniemi-Ristiina-Mikkeli käytiin ensimmäinen taistelu Savon Rintaman joukkoja vastaan kesäkuun 11. päivänä Kyyrön rajakylässä toistakymmentä kilometriä Ristiinasta etelään. Taistelussa lukumääräisesti moninkertainen kenraaliluutnantti Michelsonin johtama rintamaosasto löi neljäsataapäisen pienen savolaisjoukon, joka useaan osaan hajallelyötynä vetäytyi teiden ja metsien kautta kohti Ristiinaa ja Mikkeliä. Tie oli nyt venäläisille avoin Mikkeliin asti, mutta suomalaisten onneksi hyökkääjä pysähtyi vuorokauden (12.6.) ajaksi Ristiinaan lepoa ja huoltoa varten. Savon jääkäripataljoonan luutnantti Gustav Stjernvall ryhtyi muutamien aliupseerien kanssa kokoamaan Kyyrön taistelun jälkeen aamupäivällä pakenevia miehiä saaden kokoon lähes komppanian (80) suuruisen joukon. Tällä joukolla ja Ristiinassa olevalle Savon vapaakomppanian joukkueella hän lähetti Savon Rintaman esikuntaan Mikkeliin raportin Kyyrön taistelun tappiosta sekä omista aikomuksistaan, järjesti vihollistiedustelun, evakuoi Ristiinan kenttäsairaalan potilaat Mikkeliin ja suurimman osan huoltovarastosta Sokkalan kylään, lähetti tykkijaoksen johtajan noutamaan tykkejä Mikkelistä sekä lähti illalla joukkoineen kohti Porrassalmea, jonka hän oli arvioinut parhaimmaksi paikaksi asettua asemiin. 6 Savon Rintaman esikunnassa Mikkelissä luutnantti Stjernvallin ilmoitus aiheutti joukon kiireisiä toimenpiteitä päivän aikana. Komentaja eversti von Stedingt oli tarkastusmatkalla Puumalassa ja Rantasalmella. Hänen sijaisensa everstiluutnantti Adolf Aminoff ryhtyi heti lähettämään tilanneilmoitukset komentajalle, irrottamaan yksiköitä Mikkelin varuskunnasta Porrassalmelle, antamaan käskyä luutnantti Stjernvallille asettumisesta asemiin Porrassalmella, kiirehtimään avuksi tulevan Porin Rykmentin marssia Mikkeliin sekä käskemään paikallistuntemuksen omaavan Savon Jalkaväkirykmentin majurin Georg Jägerhornin keskeyttämään lomansa ja ilmoittautumaan heti esikunnassa. Mikkelistä Porrassalmelle irrotettavien yksiköiden ensiosasto, kaksi joukkuetta Karjalan Rakuunarykmentistä, lähti matkaan saman iltapäivän lopussa kapteeni Carl Adlercreutzin, Suomen sodan ja miekkataistelun jälkeen kuninkaansa vanginneen kenraalin, johdolla. Hän saapui Porrassalmelle illalla, otti vastaan luutnantti Stjernvallin kello 20 saapuneen osaston ja ryhtyi Porrassalmen ensimmäiseksi päälliköksi, käytössään 140 miestä 7 Majuri Jägerhornin ilmoittauduttua, hän sai tilannearvion jälkeen everstiluutnantti Aminoffilta käskyn ottaa johtoonsa Savon vapaakomppania (80 miestä) sekä Karjalan Rakuunarykmentin ilman ratsuja oleva reserviosasto (varaväki-vargerinosasto) (50 miestä) vahvennettuna kahdella kolmen naulan tykillä (20 miestä) ja käydä vihollista vastaan Porrassalmella. Lähtö Mikkelistä tapahtui päivän iltana kello miestä käsittävä joukko oli perillä Porrassalmella heti kohta puolenyön jälkeen eli 12. päivän aamun koittaessa. 4 Toiviainen s Kallio-Mannila s Toiviainen ss s. 75

3 3 Majuri Jägerhorn otti nyt johtoonsa kaikki Porrassalmelle siihen mennessä saapuneet yksiköt yhteensä 11 upseeria ja 290 miestä ja ryhtyi heti varustelutöihin, joiden mukaan määräytyivät puolustajan taisteluasemat, niiden miehitys, taistelun kulku ja lopputulos. 8 Hänellä ei ollut aluksi apuna linnoitusupseeria Hän suunnitteli itse tarvittavat kenttävarustukset ja pani työt heti käyntiin. Harjun poikki ryhdyttiin tekemään kiväärimiesten rintasuojaksi tarkoitettua poikittaisestettä traverssia tykkiampuma-aukkoineen.ampuma-alaa raivattiin hakkaamalla metsää etumaastossa aina salmelle asti. 12. päivän aamuvarhaisella majuri Jägerhorn lähetti rakuunatiedusteluosaston aina Ristiinaan asti, asetti etuvartion yhteyspartioineen salmen eteläpuolelle Sokkalaan sekä sivustavartiot Kangassalmelle ja Tuukkalaan. Majuri Jägerhornin alkutoimista alkaa hahmottua edessä olevan taistelun suunnitelma. Etuvartiosto oli työnnettävä niin kauas eteen, ettei vihollinen päässyt yllättämään. Tiedustelun oli oltava jatkuvaa. Sivustoille oli asettava vain pienet osastot. Mahdollisimman suuri torjuntavoima oli koottava salmea vastaan kenttävarustuksin lujitettuihin asemiin. Siinä oli tiheällä tulella torjuttava vihollisen yritykset rynnätä salmen ylitse. Majuri Jägerhorn näyttää päätelleen, että venäläiset koettaessaan saada alkumenestyksestään mahdollisimman suuren edun, lähtisivät Ristiinasta kaikin voimin Mikkeliä kohti ja tulisivat suoraan Porrassalmelle, ainoaan paikkaan, jossa heidät oli mahdollista lyödä. 9 Varhain aamulla 12.6 toimitettiin majuri Jägerhornille Porrassalmelle ne joukkueet, jotka olivat tulleet Mikkeliin asti Kyrön taistelusta. Aaamupäivän lopulla paikalle saapui tiedustelutehtävissä olleita Savon jääkäreitä. Kaikkiaan saapui Porrassalmelle 12. päivän aamun kuluessa yhteensä 190 miestä. Puolenpäivän aikaan oli majuri Jägerhornilla johdossaan parikymmentä upseeria ja 480 miestä. Porin Rykmentin vahvennetun henkipataljoonan saatua kiirehtimispyynnön marssillaan Heinolan tietä Savon Rintaman vahvennukseksi kuormattiin miehet kärryihin nopeuden lisäämiseksi ja taistelukunnon säilyttämiseksi. Pataljoona vahvennuksineen saapui rykmentin komentajan eversti Jacob Gripenbergin johdolla Mikkeliin 12. päivän aamuna kello 8 mennessä. Mikkeliin tarkastusmatkalta hälytetty Savon Rintaman komentaja eversti von Stedingt hyväksyi suoritetut valmistelut, teki tilannearvion perusteella päätöksen ryhtyä taisteluun Porrassalmella sekä antoi taistelun johtamisen eversti Gripenbergin tehtäväksi. 10 Kun eversti Gripenberg kahden komppanian kanssa saapui Porrassalmelle n. klo 16, hän tarkasti taistelupaikaksi valitun maaston, suoritetut valmistelut, hyväksyi taistelusuunnitelman sekä käski majuri Jägerhornin jatkaa kenttävarustusten valmistamista ja metsän raivaamista myös salmen etelärannalta. Silta tuhottiin ja tilalle jätettiin vain juoksulankkuja. Nyt olivat paikalla kaikki ne joukot (liite 4), yhteensä 35 upseeria ja 612 miestä, jotka tulivat osallistumaan taisteluun alusta alkaen 11. Porin Rykmentin henkipataljoonan majurinkomppania ja Ruoveden komppania saapuivat paikalle vasta klo 11 eivätkä ehtineet osallistua taisteluun Eversti Gripenberg ryhmitti yksikkönsä majuri Jägerhornin taistelusuunnitelman mukaisesti.seuraavasti 12 : Pääasema. Porin Rykmentin komppaniat sijoitettiin harjun laelle traverssin taakse noin 200-miehiseksi keskustaksi. Henkikomppania ja Kyrön komppania ryhmitettiin pitkin traverssia kahdeksi perättäiseksi ampumaketjuksi. Taaemmas tien varteen tien suuntaisiksi ampumajonoiksi sijoitettiin Kyyröstä tulleet, vänrikki Ladaun johtamaksi komppaniaksi yhdistetyt porilaiset. Porin Rykmentin muodostamaa puolustuskeskusta johti majuri Lillienberg. 8 Toiviainen s s s s Toiviainen s

4 4 Traverssin oikealle sivulle Surnojärven puolelle ryhmitettiin Savon vapaakomppania ja sen oikealle puolelle järven rantaan Savon Rykmentin henkikomppania. Sen eteen tarkkuustuliasemaan ryhmitettiin joukkue Savon Jääkärirykmentin Juvan komppaniasta. Näitä Savon Prikaatin yksiköitä johti majuri Jägerhorn. Traverssin vasemmalle sivulle Kangaslammen rantaan ryhmitettiin Savon Jääkärirykmentin Juvan komppanian pääosa kapteeni Weberin johtoon. Vasen sivusta. Pääaseman vasemman sivustan suojaksi sijoitettiin Kangassalmen pohjoisrannan rantamäelle jalkautettu Karjalan Rakuunarykmentin reserviosasto kapteeni Gisselkorsin johtoon. Oikea sivusta. Pääaseman oikea sivusta oli avoin. Etuvartiotaistelun yhteydessä venäläisten hyökätessä tien suunnassa, ryhmitti kapteeni Adlercreutz käytössään olleiden Karjalan ja Uudenmaan rakuunarykmenteistä kootun osaston ja sille lähetetyn vahvennuksen kanssa sivustan suojaksi Tuukkalaan. Taistelun johtopaikka. Eversti Gripenberg asettui johtamaan taistelua tykkien vierestä tienposkesta parhaalta näköalapaikalta. Komentajan apulaisena oli everstiluutnantti Aminoff. Savon Prikaatin esikunnan edustajana johtopaikalla oli yliadjutantti kapteeni Carl von Döbeln. Tukikeskus. Taistelun suorittamista tukevat yksiköt ja toimintaelimet sijoitettiin harjun taakse Karstulan ratsutilan tienhaaran seutuville. Siellä olevaan notkoon asettuivat lähettirakuunat ja taistelureserviksi määrätty Uudenmaan rakuunarykmentin eskadroona sekä Karjalan Rakuunarykmentin reservijoukkue. Samassa notkossa oli myös haavoittuneiden sidontapaikka. Ampumatarvikkeiden jakopaikka ja taistelukuormasto olivat notkon takana. Porrassalmen taistelupiirros on liitteenä 5 13, johon on piirretty venäläisten tykkipatteriasemat ja hyökkäyssuunta. Liitteessä 6 on esitetty taistelusuunnitelmaan pohjautuva suomalaisyksiköiden ryhmitys. Tiedusteluosasto. Tiedusteluosasto, joukkueet Karjalan ja Uudenmaan rakuunarykmenteistä kapteeni Adlercreutzin johdolla, oli työnnetty salmen eteläpuolelle seitsemän kilometrin päähän Sokkalaan, josta käsin pyrittiin selvittämään venäläisten joukkojen etenemissuunnat ja voimat antautumatta taistelukosketukseen. Tiedustelupartioita lähetettiin kahdentoista kilometrin päähän aina Puntalan tielle saakka. 2.TAISTELU PORRASSALMELLA Ennen taistelua suomalaisilla oli varsin puutteelliset tiedot venäläisen rintamaosaston vahvuudesta, aselajeista ja toiminnasta. Hajatietoja oli saatu kasakoiden jalkaväen, krenatöörien ja jääkärien vahvuudesta. Tykistön paremmuudesta ja määrästä suomalaisiin nähden oltiin selvillä. Venäläisillä sen sijaan oli hyvät ja tuoreet vanginsieppaustiedot suomalaisten asemista ja lukumääristä. Venäläinen 7100 miehen vahvuinen kenraaliluutnantti Michelsonin johtama rintamaosasto (kokoonpano liitteessä 7) aloitti etenemisen Ristiinasta kohti Mikkeliä lauantai-iltana klo 21. Hyökkäysreitiksi oll käsketty Porrassalmen kautta kulkeva Mikkelin tie, eikä kenraalimajuri Sprengtportenin ehdottama suomalaisten selustaan johtava Tuukkalan kautta kulkeva ratsupolku. Saatuaan tiedustelutiedon venäläisten liikkeellelähdöstä ja lähestymisestä suomalaisten komentaja eversti Gripenberg lähetti keskiyöllä kolmanneksen voimistaan Uudenmaan Rakuunarykmentin eskadroona, Karjalan Rakuunarykmentin reservijoukkue, Porin Rykmentin henkikomppanian osasto, krenatöörijoukkue sekä musketöörijoukkue yhteensä 200 miestä johtajanaan luutnantti Gripenberg venäläisiä vastaan etumaastossa. Kohtaamistaistelua käytiin noin tunnin ajan viiden kilometrin päässä salmesta sijaitsevalla Hytkän mäellä. Senjälkeen osasto vetäytyi venäläiset jääkärit ja kasakat kannoillaan salmen omalle puolelle hävittäen sillasta loputkin. Samalla vetäytyi myös kapteeni Adlercreutzin johtama tiedusteluosasto Tuukkalan suunnalle suojaamaan Porrassalmen oikeata sivustaa. 13 Kallio Mannila s. 297

5 5 Venäläisten pääjoukko saavutti salmen sunnuntaiamuna vähän kello kahden jälkeen. Kesäyön sumun seasta suomalaiset havaitsivat venäläisten jääkärien ketjuuntuvan salmen ja lammen etelärannalle pensaiden suojaan ja aloittaen tulen. Kasakat parveilivat jääkärien takana ja kenttäjalkaväki miehitti eteläniemen mäet, mutta krenatööripataljoonat jäivät mäkien taakse suojaan. 14 Taistelupäivän aamuna kello 2.30 Savon Rintaman komentaja eversti von Stedingt saapui tarkastuskäynnille Porrassalmelle. Silloin oli tulitaistelu jo alkanut ja venäläiset ajoivat tykkejä asemiin. Komentaja hyväksyi taistelusuunnitelman ja alueen ja joukkojen käytön sekä kenttävarustelutyöt. Tykkiasemien kylkivarustuksia tuli rakentaa sekä koota hirsilauttoja Surnojärven rantaan vastaiskua varten Pellosniemeen. Komentaja oli huolestunut venäläistykistön haupitsien tulivaikutuksesta sekä Tuukkalan suunnasta, jonne lähetettiin vahvistuksena vielä Karjalan Rakuunarykmentin reservijoukkue. Komentajaa epäilytti myös se, pysyisikö suomalaisjoukko taistelun aikana koossa. Taistelupaikalta hän lähetti kuninkaalle Suomen Armeijan esikuntaan Porvooseen tilanneilmoituksen ja tarkastuskertomuksen. Kolmituntisen tarkastuksen jälkeen komentaja poistui kello 5.30 Porrassalmelta tarkastamaan Tuukkalan suuntaa.eikä palannut enää sinne taistelun aikana. Savon Prikaatin esikunnan edustajaksi hän jätti taistelevien luo kapteeni von Döbelnin. Tullessaan Porrassalmelle venäläiset tiesivät jo kohtaavansa siellä vastarintaa. Sen takia eivät heidän etujoukkonsa yrittäneetkään ylittää salmea, vaan jääkärit ketjuuntuivat salmen ja rannan etelärannalle ja aloittivat tulen suomalaisten asemia kohti. Näin suojattiin jalkaväen ryhmittymistä taaemmas ja tykistön asettumista tuliasemiin. Liitteestä 5 ilmenevä venäläisten tykistö ja sen käyttösuunnitelma oli seuraavanlainen.takapatterissa olevien neljän raskaan kuudennaulan kanuunan (n. 96 mm) laakatulta oli käytettävä lähinnä kenttävarustusten tuhoamiseen 700 metrin ampumamatkalta. Sivupatterin kahden kuudennaulan haupitsin päätehtävä oli ampua 500 metrin etäisyydeltä kaaritulta asemien sisään tykkiasemiin ja laakatulelta katveeseen jäävään miehistöön. Etupatterin kahta kolmennaulan kanuunaa (n. 77 mm) voitiin käyttää 350 metrin matkalta ampumaan ryhmitykseen harjulla ja Surnojärven puoleisella sivustalla. Etupatterin toista kanuunaa voitiin käyttää vaihtoasemassa ampumaan lammen puoleiseen sivustaan ja toista kanuunaa jalkaväkeä seuraavana saattotykkinä rynnäkössä. Kaikkien pattereiden tuli voitiin myös keskittää samaan kohteeseen keskityksiä ammuttaessa. Venäläisten tykistö ajoi asemiin pataljoonien ryhmityttyä suojaisiin maastonkohtiin. Tulivalmistelua nopeutettiin panemalla takapatteri ja sivupatteri toimimaan avoasemista, jolloin tarvittiin raivata ampumaalaa vain putkien eteen. Tuli aloitettiin pattereittain sitä mukaa kun ne tulivat valmiiksi. Takapatteri aloitti tulen kello 3.30 ja sivupatteri kello 4 aamulla. Etupatteria varten venäläiset joutuivat suomalaisten häirintätulen alla rakentamaan suojattua tykkivarustusta. Sen valmistuttua etupatteri aloitti tulen heti kohta kello 4:n jälkeen. Hakuammunnan jälkeen venäläisten tykkituli aiheutti paljon tappioita puolustajille. Varsin tulen keskittäminen yhteen kohteeseen kerrallaan aiheutti tappioillaan ahtaalle sijoitetun miehistön kestämiskyvyn kovalle koetukselle. Haupitsien ohella aiheuttivat suomalaisille eniten tappioita venäläiset jääkärit, jotka ryömivät hyvin maastoutuen aivan rantaviivalle asti ampumaan kiusallisen tarkkaa tulta. Suomalaiset vastasivat kahdella pienellä tykillä vihollisen tuleen, mutta jo etupatterin tasalle tuli oli niin epätarkkaa, että ampumisesta oli luovuttava. Kun rantarakennusten tuleen sytyttäminenkään ei onnistunut, oli tyydyttävä ampumaan hajatulta vastarannalle ketjuuntuneita jääkäreitä. Vähän vaille kello 6 aamulla venäläisjääkärit vetäytyivät taaemmas joten suomalaiset luulivat tulellaan karkottaneensa heidät, mutta jääkärien käyminen syrjään tiesikin, että venäläinen kenttäjalkaväki oli lähdössä hyökkäämään salmen yli. Hyökkäysosastona oli kenraalimajuri Rautenfeldtin johtama Viipurin Rykmentti (-patl), joka tykistön kaksituntisen tulivalmistelun jälkeen eteni salmelle, mutta vain sen kärkikomppaniat olivat ehtineet päästä salmen yli, kun vastaiskuun lähteneet porilaiskomppanioiden krenatöörijoukkueet ja Savon jääkärit löivät ne takaisin ja venäläisrykmentin aikomus kuivui kokoon. 14 Toiviainen s. 99

6 6 Salmen pohjoisrannalle vastahyökänneet suomalaisosastot joutuivat hyökkäyksensä jälkeen venäläisten etupatterin raehaulilaukausten kohteeksi ja niiden oli vetäydyttävä takaisin harjulle. Nähtävästi oli venäläisten aamuhyökkäys tunnusteleva ja keskeytettiin kohta, kun todettiin, ettei vastustaja ollut parituntisesta tykkitulesta huolimatta jättänyt asemiaan, vaan vieläpä tohti lähteä välimaastoon ja heittäytyä lähitaisteluunkin. Tästä oli venäläisten pääteltävä, että vastarinnan murtamista oli valmisteltava voimakkaammin ja seuraavaan rynnäkköön oli lähetettävä valiojoukkoja. 15 Tuloksettoman yrityksen jälkeen venäläiset asettivat jääkärinsä taas rannalle ja näiden taakse kenttäjalkaväkeä ampumaan muskettitulta. Sitten he aloittivat uuden tulivalmistelun, joka kesti runsaat kolme tuntia. Venäläinen tykistö ampui nyt kiivaasti ja nopeutti tulensa äärimmilleen. Näin ankaraa tykkitulta ei Suomen taistelutantereilla oltu ennen koettu. Tulen keskittäminen alkoi aiheuttaa miehistötappioita ja vaurioita varustuksiin Suomalaisten oli tukala väistellä tulikeskitystä ja maata asemissa vihollistulessa toimettomana, sillä omaa muskettitulta oli vielä säästettävä. Ammusten sirinä ja haavoittuneiden huudot järkyttivät mieltä ja useilta alkoi luonto pettää. Miehiä alkoi jättää asemansa ja upseereilla oli täysi työ saada miehet pysymään paikoillaan. Suomalaisten kaksi tykkiä ampui vastaan lakkaamatta yli varojensa oman joukon rohkaisemiseksi. Kello 10:een mennessä varsinaiset ammukset olivat loppuneet ja vajaan tunnin kuluttua raehauliammunnan jälkeen tykit mykistyivät täysin sytyttimien loppuessa. Toinen vastoinkäyminen sattui kun suomalasisten komentaja eversti Gripenberg haavoittui vakavasti musketinluodista komentopaikallaan. Everstiluutnantti Aminoff astui hänen tilalleen johtamaan taistelua. Suomalaisten tykkitulen lakattua alkoi venäläisten hyökkäys noin kello 11. Hyökkäysosastona oli keisarinnan henkivartiokaartin valiojoukko 600 miehen vahvuinen Krenatöörirykmentin pataljoona ja sen takana kasakkarykmentin ratsuväkiosasto suomalaisten takaa-ajoa varten. Hyökkäysosastoa johti itse kenraaliluutnantti Michelson. Kenraalimajuri Sprengtporten lähti hyökkäykseen ensimmäisten krenatöörikomppanioiden mukana. Krenatöörikomppaniat lähtivät läpimurtorynnäkköön en-colonne ryhmityksessä pitkissä rinnakkaisjonoissa. Krenatöörit etenivät täsmällisin askelin ja hyvässä ojennuksessa kuin paraatimarssia etupatterin ohitse. Salmen kapeikossa jonot puristautuivat ahtaassa tilassa yhteen, mutta järjestys säilyi suomalaisten ankarassa tulessakin. Etummaiset miehet heittivät mukana kantamiaan tukkeja salmen poikki ylityssillaksi. Kärkikomppaniat tulivat salmen yli vastustamattomasti, vaikka ne yhteen painautuneina kokivat tappioita. Suomalaiset upseerit empivät hetken, kannattiko lainkaan jäädä odottamaan tuota vankkumatta etenevää rivistöä. Samalla hetkellä päätti suomalaisten tykkijaoksen johtaja luutnantti Uggla viedä toimettoman tykkinsä taakse tuliasemasta, ettei hän menettäisi niitä, kuten Kyyrön taistelussa. Kun tykkejä ryhdyttiin peräyttämään, luulivat lähellä olevat porilaiset, että joukot oli käsketty perääntymään ja alkoivat lähteä asemistaan juuri kun taistelun ratkaisevat hetket olivat koittamassa. Upseereilla oli täysi työ saada miehet pysymään asemissa. Etulinjan porilaiskomppaniat saatiin lopulta järjestetyksi takaisin esteen luo. Mutta pakokauhu oli tarttunut jo taaempana oleviin porilaisiin, jotka säntäsivät pakoon vetäen mukaansa suuren osan Savon vapaakomppaniasta. Lopulta everstiluutnantti Aminoff ja kapteeni Grönvall onnistuivat saamaan miehet viime hetkellä takaisin asemiinsa. Salmen yli päästyään venäläisten krenatöörit jatkoivat etenemistään rantoja pitkin suomalaisten sivustoja kohti tarkoituksena puristaa suomalaiset pihteihin, Kenraalimajuri Sprengtporten toi salmen yli tykin ja komensi krenatöörejä eteenpäin uhaten ampua raehaulilla niitä, jotka epäröivät. Surnojärven rantaa etenevä venäläisosasto pääsi puolustajan asemien tasalle ja puristautui askel askeleelta yhä lähemmäs. Siellä käännettiin Savon henkikomppania ylärinteelle sivuttain ampumaan venäläisiä kylkeen. Oikealla lammen rantaa etenevä venäläisten pääjoukko pääsi puolustajan pääaseman lähelle, mutta siinä sen pysäytti Savon jääkärien tuhoisa tuli, joka lakaisi maahan suurimman osan etummaisista krenatöörijoukkueista sekä valtaosan upseereista. Joukon asema paheni entisestään, kun harjulla olevien porilaisten vasen sivusta käännettiin notkoon ahtautuvaa rivistöä kohti. Krenatöörikomppanioiden suunnanmuutos kohti harjun lakea 15 Toiviainen s. 111

7 7 ja siirtyminen jonomuodosta rintamahyökkäykseen, aikaansai sen, että savolaisjääkärit pääsivät ampumaan niitä kylkeen ja porilaiset suoraan kohti. Enempiä tappioita välttääkseen krenatöörit ryntäsivät lähitaisteluun poikkiesteelle porilaisten kimppuun. Avuksi ryntäsivät pakoon lähteneet suomalaisyksiköt. Myös oikealla sivulla krenatöörit ryntäsivät lähitaisteluun Savon rykmenttiläisten kanssa. Venäläiset lyötiin pois kaikkialta asemista. He vetäytyivät muutaman kymmentä askelta, heittäytyivät rinteelle ja aloittivat muskettitulen. Heidän tulensa oli kuitenkin umpimähkäistä ja tehotointa. Ruudinsavun vuoksi he eivät olleet havainneet suomalaisten keskuudessa tapahtunutta sekaannusta ja luulivat pakoyrityksestä lähitaisteluun ryntääviä miehiä suomalaisten apujoukoiksi. Kenraaliluutnantti Michelson sai vammoja suistuttuaan satulasta, kun hänen altaan ammuttiin ratsu. Hän yritti turhaan palauttaa järjestystä krenatöörijoukkoon ja saada heidät uuteen rynnäkköön. Kenraalimajuri Sprengtportenin etuasemaan tuoma tykki teki pahaa jälkeä suomalaisten riveihin. Itse hän haavoittui vaikeasti olkapäähän Savon jääkärin tussarin luodista, jääden makaamaan tykin viereen. Kun venäläiset krenatöörit olivat maanneet puolustajan edessä neljännestunnin, kykenemättä lähtemään uuteen rynnäkköön ja menettäen koko ajan lisää miehiä, kenraaliluutnantti Michelson palasi salmen taakse etupatteriin ja käski rummuttaa perääntymismerkin. Sen kuultuaan krenatöörit palasivat takaisin tilapäiseen puolustukseen eteläniemen kärjen tasalle tykistön ampuessa suojatulta ja suomalaisjoukkkueen ahdistaessa. Kenraaliluutnantti Michelson odotti suomalaisten ryhtyvän vastahyökkäykseen. Sitä estämään aloittivat krenatöörit ja jääkärit kello kiivaan muskettitulen suomalaisia kohti. Venäläisten tykistö yhtyi tulitukseen. Tappioita alkoi tulla ja tärkeitä johtajia haavoittui joukossa kapteeni von Döbeln. Mutta täydennystäkin alkoi saapua. Porin Rykmentin majurinkomppania ja Ruoveden komppania saapuivat paikalle vähän ennen puoltapäivää. Venäläisiä hämättiin käskemällä reservissä ollut eskadroona esiintymään suuriäänisesti etulinjassa. Suomalaisasemissa tunnit kuluivat, tappioita aiheutui lisää, ruutisäiliö räjähti, ja ammukset alkoivat taas loppua, mutta apua ei kuulunut. Lopulta pitkän odotuksen jälkeen kello 18 illalla saapui tykkikomppania kuusinaulaisine tykkeineen paikalle. Suomalaiset pääsivät nyt ensi kertaa tulittamaan venäläisten pattereita tuhoa aiheuttaen. Kello 20 illallla saapui viisikomppaniainen Pohjanmaan Rykmentti paikalle, jolloin venäläiset olivat jo luopuneet taistelusta. Majuri Jägerhornin johtama osasto kävi tutkimassa koko eteläniemen todeten sen tyhjäksi. Ratsutiedustelupartio kävi Sokkalassa asti ilmoittaen venäläisten marssivan Ristiinaan. Seitsemäntoista tuntia kestänyt taistelu Porrassalmella oli päättynyt TAISTELUN TAPPIOT, SOTASAALIS SEKÄ AMPUMATARVIKEKULUTUS Porrassalmen taistelun tappiot perustuvat yhdistelmäarvioihin eri joukko-osastojen sotatoimikertomuksista Niiden mukaan suomalaiset menettivät kaatuneina 4 upseeria ja 60 aliupseeria ja miestä. Haavoittuneita oli 13 upseeria ja 180 aliupseeria ja miestä. Vangiksi joutuneita oli vain kaksi ratsumiestä. Kokonaismenetykset olivat siis 10 % kaatuneina ja 30 % haavoittuneina Venäläisten tappiot voidaan arvioida ristiriitaisten kertomusten yhdistelmänä vain suuruuusluokkana. Sen mukaan venäläiset menettivät taistelussa noin 300 miestä kaatuneina, joukossa 7 upseeria ja noin 500 miestä haavoittuneina ja vankeina, mikä tekee tulivyöhykkeellä toimivista joukoista noin 12 % kaatuneina ja noin 20 % haavoittuneina. Suhteellisesti olivat venäläisten tappiot samaa luokkaa kuin suomalaisten. Sotasaaliiksi saivat suomalaiset kaksi täyteenkuormattua patruunavaunua, 258 kivääriä, 108 sapelia ja kaksi kasakankeihästä. 16 Toiviainen ss

8 8 Suomalaisten ampumatarvikekulutus on arvioitu olleen noin kiväärin patruunaa. Tykinammukset ammuttiin varikolta loppuun. Jos siihen lisätään vielä tykkikomppanian ammukset, suomalaiset tykin ampuivat noin 500 tykilaukausta. Venäläisten ampumatarvikekulutus on vain arvioitavissa. Taistelukertomuksista päätelle heidän tykistönsä ampui ainakin kymmenkertaisesti suomalaisiin verraten. Kivääripatruunoiden kulutus ei liene suhteellisesti yhtä suuri. 4. JOHTOPÄÄTELMIÄ Porrassalmen taistelussa saavutettu voitto oli suurin ja kunniakkain koko Kustaan sodan maasotatoimissa. Se oli Ruotsi-Suomen armeijan pitkään odotettu voitto venäläisistä sitten Kaarle XII aikojen. Samalla siitä tuli Suomen sotahistorian suurin voitto ennen itsenäistymistä. Porrassalmen taistelulla oli ratkaiseva merkitys koko Savon kesäsodan kululle ja tulokselle. Venäläiset oli saatava pysäytetyksi Mikkelin eteläpuolelle, että voimat saataisiin kootuksi ja Savon Prikaati pysyisi yhtenäisenä ja johdettuna voidakseen saada tilanteen taas hallintaansa ja kyetäkseen suotuisimmassa oloissa käymään ratkaiseviin taisteluihin venäläisiä vastaan. Venäläiset eivät Porrassalmen taistelun jälkeen päässeet laajentamaan alkumenestystään eivätkä pystyneet murtamaan Savon Rintamaa. Kuningas Kustaa III sai Savon Rintaman komentajan tilanneilmoituksen Porrassalmen voitosta kiitolaukkaan Porvooseen kiiruhtaneelta lähetiltä, korpraali Adolf Brakelilta 15.6 aamulla. Loistava voitto riemuitsi kuningas luettuaan tilanneilmoituksen. Korpraali Brakelin hän ylensi vänrikiksi, antoi hänelle upseerin kokardin ja 20 tukaatin rahalahjan. Keisarinna Katariina Suuri sai kävelyvauhtia Pietariin tulleen tappioilmoituksen Porrassalmen taistelusta vasta viidentenä päivänä taistelun jälkeen. Kun hänelle kerrottiin, että kenraali Michelson oli kärsinyt Savossa suuren tappion, hän pahastui siitä kovin. Kahteenkymmeneenseitsemään vuoteen en ole kuullut mokomaa uutista. Kaksikymmentäseitsemän vuotta olivat koko hänen siihenastinen hallitusaikansa Liitettä Liite 1 Sotatapahtumat kesäkuussa 1789 Liite 2 Savon Rintaman joukot kesäkuussa 1789 Liite 3 Venäläisten hyökkäyssuunnat ja Savon Rintaman joukkojen ryhmitys kesäkuun alussa 1789 Liite 4 Porrassalmen taistelun suomalaisyksiköt Liite 5 Porrassalmen taistelun piirros Liite 6 Taistelusuunnitelmaan pohjautuva suomalaisyksiköiden ryhmitys Porrassalmella Liite 7 Porrassalmen taistelun venäläisjoukot Liite 8 Venäläisen Viipurin Rykmentin (-) hyökkäys Porrassalmella klo Liite 9 Venäläisten päähyökkäys Porrassalmella klo Liite 10 Porrassalmen taistelun sotatoimikertomus LÄHTEET Jaakko Toiviainen: Porrassalmi Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja V. ISBN Joensuu 1980 Raimo Kallio-Mannila: Porilaisten marssi I ISBN Jyväskylä Toiviainen ss

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Vain virkapalveluksessa käytettäväksi. Suomalainen. Sotilaskäsikirja. Julaistu. Suomalaisen Sotilasjoukon toimesta. 3.

Vain virkapalveluksessa käytettäväksi. Suomalainen. Sotilaskäsikirja. Julaistu. Suomalaisen Sotilasjoukon toimesta. 3. Vain virkapalveluksessa käytettäväksi Suomalainen Sotilaskäsikirja Julaistu Suomalaisen Sotilasjoukon toimesta 3. Osa S 88 0 06 000 00 21561 Sisällysluettelo. G. Tykistö. 1. Kenttätykistön kouluutusohjesääntö.

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

KENRAALI. Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla Pelaa, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU Hasbro

KENRAALI. Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla Pelaa, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU Hasbro KENRAALI Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU 110414538109 14538c09_Mission.inds 2-3 16/9/04, 9:04:10 Valloita yksi alue jokaisesta viidestä maanosasta KENRAALI 14538c09_Mission.inds

Lisätiedot

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin

Lisätiedot

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan

Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Vänrikki Stig Holmströmin tie Äänislinnasta Karjalan Kannakselle ja Lapin sotaan Luutnantti Stig Holmström astui varusmiespalvelukseen Panssaripataljoonaan Hämeenlinnassa 14.6.1941. Koulutus jatkui 22.9.1941

Lisätiedot

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ",,

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ,, 236 teuraseläimet siltä paikkakunnalta, missä ollaan. Joukot teurastavat tavallisesti itse. Teurastus on yleensä toimitettava 24 tuntia ennen lihan käyttämistä. Myös vastateurastettu liha on käyttökelpoista,kun

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9) KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3766 1/16 9. Lääkintäkomppanian II joukkueen SOTAPÄIVÄKIRJA

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten

Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten 50 Kalm hyökkäsi Kurhilaan esimiehiään uhmaten Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm koki huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet

Lisätiedot

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005

Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Uudenmaan Reserviläispiirien Sovelletun Reserviläisammunnan Mestaruuskilpailu 2005 29.5.2005 Tervetuloa Tuusulaan! Tervetuloa Uudenmaan reserviläispiirien sovellettujen reserviläisammuntojen mestaruuskilpailuun

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4827 1/5 8./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 14.3.1940 8./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3577 1/10 1.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 14.3.1940 1.KKK/JR 27 perustettiin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

KASVOTON VIHOLLINEN - SÄÄNNÖT

KASVOTON VIHOLLINEN - SÄÄNNÖT KASTN IHLLINEN - SÄÄNNÖT A. LÄHTÖKHTA Kaksi armeijaa valmistautuu taisteluun. Torvet soivat, hevoset korskuvat malttamattomina. Sadat jalat marssivat tasatahtia ottaakseen paikkansa kentällä - paikan,

Lisätiedot

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 Tervetuloa 26. kaupunkiotteluun 3.-4.9.2010 Lappeenrantaan Itä-Suomen kaikki golfseurat ja lisäksi kaksi aikaisemmin mukana ollutta golfseuraa on kutsuttu 26:een golfseurojen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kiinalaisen shakin esittely

Kiinalaisen shakin esittely 1 / 10 Kiinalaisen shakin esittely Kuva 1 : Kiinalainen shakki Kuva 2 : Shakki Kuvia vertailemalla havaitaan, että monet nappulat ovat samassa järjestyksessä. Kiinalaisessa shakissa nappulat tosin liikkuvat

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

SAULIN TOTTELEMATTOMUUS

SAULIN TOTTELEMATTOMUUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) SAULIN TOTTELEMATTOMUUS 1. Kertomuksen taustatietoja Saulista tuli kuningas, joka menestyi sodissa. Kun nyt Saul oli saanut kuninkuuden Israelissa, soti

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P4386 1/13 2.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 25.1.1940 2.KKK/JR 27 perutettiin

Lisätiedot

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA 87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

1. Rasti 1: Kaupunkikähinä

1. Rasti 1: Kaupunkikähinä 1. Rasti 1: Kaupunkikähinä CoF Unlimited, Short course Firearm Handgun Targets 2 popper, 8 plates, (with 2 10p), Total 10 targets Min rounds 10 Points 60 p Match-% 11.00% Kaikki maalit on ammuttava alueilta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3548 I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 Perustamisesta ja ajasta

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Kivääri Periskooppi 2 pepper-popperia, 10 SRA-taulua Taulujen pisteytys: Pepper-popper 5 p ja SRA-taulu10

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

13. Kuormastot. Serivuoksi onkin kuormaston lukumäärä supistettava. Yleistä. kuormastoja, jotka tyydyttävät sotajoukkojen ensi tarpeen.

13. Kuormastot. Serivuoksi onkin kuormaston lukumäärä supistettava. Yleistä. kuormastoja, jotka tyydyttävät sotajoukkojen ensi tarpeen. 340 13. Kuormastot Yleistä. Jotta sotajoukot aina pysyisivät taistelukunnossa ja olisivat muonitukseen y. in. nähden niin riippumattomia kuin suinkin seuduista, joitten läpi näiden on kuljettava, seuraa

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4503 1/8 4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 4./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00.

Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00. Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00. Kilpailukeskus: Laitilan sillan pielessä, ent. Meijerin tontilla, os. Trossitie Sarjat ja matkat: Miehet yleinen, Naiset

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA 2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten.

Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. 1 PROMOOTIOTANSSIT 2012, LAPIN YLIOPISTO POLONEESI Tanssijat pareittain rinnakkain, tytön käsi lepää pojan ojennetun käden päällä. Pojan vapaa käsi selän takana, käden selkä selkää vasten. Poloneesiaskel:

Lisätiedot

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO

Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO KenHätykistin toiminta maahanlaskutukemiseksi. Keinot torjunnan sen tehostamiseksi Yleisesikuntaeverstiluutnantti M 0 R i n t a n e n JOHDANTO Vihollisen yhtymämme selustaan kohdistama uhka ihnenee mm

Lisätiedot

Krh.K/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Krh.K/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Krh.K/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 P 3573 1/15 Krh.K/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939 2.4.1940 5.12.1939 Komppaniasta

Lisätiedot