Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry
|
|
- Maija-Leena Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry
2 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen 2
3 Sotilaskantakortit - taustaa Sotilaskantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. 3
4 Sotilaskantakortit - taustaa Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin v syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen v Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat v syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella. Samalla henkilöllä saattaa olla arkistossa useampia kantakortteja, joissa osittain päällekkäisiä tietoja 4
5 Kantakorttien saatavuus Jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta (esim. terveystiedot). Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian kautta 5
6 Kantakortit Samasta henkilöstä voi olla useita kantakortteja, tiedot tyypillisesti kopioitu edellisistä kantakorteista Kutsunnat Kutsuntaikäinen tarkoitti itsenäisyyden alkuaikana henkilöä, joka kutsuntavuonna täytti 22 vuotta. Vuoden 1922 asevelvollisuuslaissa kutsuntaikä laski 19 vuotteen ja vuonna 1932 kutsuntaikä nostettiin 20 vuoteen Varusmiesaika Sotapalvelus 6
7 Asevelvollisuus (1/2) Ruotusotaväki ennen autonomiaa Haminan rauhan jälkeen 1809 Suomessa ei ollut käytännössä yleistä asevelvollisuutta Oolannin sodan aikana pyrkimyksiä suojella Suomen rannikkoja Englannin laivaston ja Ranskan laivaston kauppasaartotoimia vastaan. Krimin sodan jälkeen asiaa pohdittiin ja 1878 säädettiin asevelvollisuuslaki. Asevelvollisuus Suomessa ei saisi johtaa maailmanlaajuiseen asevelvollisuuteen eli siihen, että suomalaisia asevelvollisia määrättäisiin mihin tahansa sotiin ja konflikteihin minne tahansa Venäjän keisarikunnan armeijan osana. Wikimedia Commons 7
8 Asevelvollisuus (2/2) Helmikuun manifesti v Suomen armeija yhdistettiin v Venäjän armeijaan Kutsuntalakkojen seurauksena Venäjän keisarikunta luopui yleisvenäläisen asevelvollisuuden vaatimuksesta suomalaisten osalta Suomen suuriruhtinaskunnassa ja puuttuva kansalaisvelvoite korvattiin Venäjän keisarikunnan sotilasbudjettiin sotilasmiljoonina. Sisällissodan aikana Vaasan senaatti otti käyttöön vuoden 1878 asevelvollisuuslain ja perusti Suomen maavoimien ensimmäisen joukko-osaston, Suomen Tasavallan Vartioston. Ensimmäinen oma asevelvollisuuslaki v. 1922, lakia muutettiin uudelleen vuonna Lakia on senkin jälkeen muokattu useaan kertaan Porin ruotujakoisen tarkk'ampujapataljoonan aliupseerin kiiveri Museokeskus Vapriikki
9 Varusmiespalvelun sisältö v asevelvollisuuslaki Miehistö Aliupseerit Alokaskausi 17 v Nuorempi sotamies 17 v Aliupseerikoulu 17 v Upseerit I jakso II Jakso Vanhempi sotamies 16 v Reservinupseerikoulu 17 v Ryhmänjohtajakausi 29v Kokelaskausi 12v Lähde: Suomen Puolustuslaitos
10 Varusmiesaika Reserviaika Asevelvollisuusajan jakautuminen v asevelvollisuuslain mukaan Ikä 17 v 21 v 22 v 30 v 40 v 50 v 60 v Upseerit Nostoväen III lk. 440 p Kertausharjoitukset 60 p Aliupseerit 440 p Kertausharjoitukset 50 p Nostoväen I lk. Miehistö 330 p Kertausharjoitukset 40 p Nostoväki III lk. II lk. Lähde: Suomen Puolustuslaitos
11 Sotilasyksiköt Ryhmä Ryhmänjohtajana toimivan aliupseerin johtama sotilasjoukko. Siihen kuuluu yleensä 5 10 sotilasta. Joukkue Ryhmistä koostuva sotilasjoukko. Joukkueen miesvahvuus on yleensä noin henkeä aselajeista riippuen ja se koostuu yleensä 3 4 ryhmästä. Rannikko-, kenttätai ilmatorjuntatykistössä saman suuruista joukkoa kutsutaan jaokseksi. Komppania (K) Pataljoona (P) Armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous. Joukkoyksikkö, joka käsittää useamman perusyksikön. Kenttätykistössä, ilmatorjuntatykistössä tai merivoimiin liitetyssä rannikkotykistössä pataljoona vastaa patteristoa. Sodan ajan jääkäripataljoonaan kuuluu pataljoonan komentaja, esikunta, esikunta- ja viestikomppania, kranaatinheitinkomppania, kolme jääkärikomppaniaa ja huoltokomppania, miesvahvuus noin n. 750 sotilasta. 11
12 Sotilasyksiköt Rykmentti (R, JR) Prikaati (Pr) Divisioona (D) Armeijakunta (AK) Rykmentti joukkoyksikkö, joka koostuu kolmesta pataljoonasta. Rykmentti ei toimi yksin, vaan vaatii tuekseen divisioonan muiden joukkojen apua. Prikaati on nykyaikaisissa asevoimissa pienin perusyhtymä, joka kykenee itsenäiseen taisteluun eli suorittamaan sotatoimia. Prikaateja suunniteltiin käytettävän suojajoukkoina suojaamaan kenttäarmeijan ryhmittymisen aikana. Sodan aikainen prikaati ei kuitenkaan ollut divisioonaan rinnastettava yhtymä, vaan lähempänä rykmenttiä. Sotatoimiyhtymä, jonka vahvuus on yleensä henkeä. Divisioona kykenee itsenäisiin sotatoimiin ja siinä on tyypillisesti kaikki aselajiyksiköt. Itsenäisiin sotatoimiin pystyvä sotatoimiyhtymä, johon kuuluu kaikkia sen tehtävään tarvitsemia maavoimien aselajeja. AK ei ole määrävahvuinen, eikä sen osia ole määritelty tarkkaan, vaan se muodostetaan tehtävän ja vastuualueen mukaan. 12
13 Kom.tsto Huolto tsto Komentojoukkue Jääkärijoukkue Viestijoukkue Pioneerijoukkue Toimitusjoukkue Pataljoona Pataljoonan komentaja Esikunta 1. komppania 2. komppania 3. komppania KKK Krh.J 13
14 Kom.tsto Huolto tsto Komentojoukkue Jääkärijoukkue Viestijoukkue Pioneerijoukkue Toimitusjoukkue Rykmentti Rykmentin komentaja Esikunta I P II P III P Tyk.K Krh.K Kolonna 14
15 Puolustuslaitoksen Maavoimien organisaatiota v Divisioona 2. Divisioona 3. Divisioona Ratsuväkiprikaati 1. DE Helsinki 2. DE Viipuri 3. DE Mikkeli R. Pr. E Lappeenranta SVK Helsinki KKR Viipuri SJR Käkisalmi URR Lappeenranta PR Turku TR Lahti Pohj. R Kuopio HRR Lappeenranta UR NR Suomenlinna Santahamina KSR Kouvola VR Jaakkima VEsk. Lappeenranta KTR 1 Hämeenlinna JP 2 Valkjärvi JP 3 Mikkeli Rv. AUK Lappeenranta KTR 4 Vaasa KTR 2 Viipuri JP 4 Kiviniemi Rats. Ptri Mikkeli Hel. AutoK Helsinki ViestiR Viipuri KTR 3 Riihimäki Mikkeli RatsuK Hel. KK Helsinki HuoltoR Viipuri Pion. P Koria JP 1 Terijoki SKoiraK Hämeenlinna Er. Pans. Esk. Lappeenranta Ypäjä Er. Pion. K. Er. Pans. K Kellomäki Hämeenlinna Lähde: Talvisodan historia 15
16 Uudet ja vanhat kantakortit Vanhat kantakortit: ennen 2. maailmansotaa laadittuihin kantakortit (kaksipuolisia pahvikortteja) Uudet kantakortit: Vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla. 16
17 Vanha kantakortti Henkilötiedot Palvelustiedot Kertausharjoitukset 17
18 18
19 Henkilö syntynyt 1901 eli ollut kutsuntaiässä 22 vuotiaana Kutsunta ja määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Varusmiespalvelus KSR:ssä eli Keski-Suomen Rykmentissä, jonne saapunut määrättynä päivänä. 2 K.K.K./K.S.R = Keski-Suomen Rykmentin 2. Konekiväärikomppania Vapautettu 1 vuoden palveluksen jälkeen eli kyseinen henkilö on kuulunut miehistöön. 19
20 Henkilö syntynyt 1923 eli ollut kutsuntaiässä 19 vuotiaana Kutsunta jatkosodan aikana ja henkilö määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Palveluskuntoisuusluokka A I eli hän on terve ja hyväkuntoinen. Varusmiespalvelus sodan aikana Pioneerikoulutuskeskuksessa, jonne saapunut määrättynä päivänä määrätty Pioneerikoulutuskeskuksen 3. komppaniaan. Vapautettu varusmiespalvelusta 2 vuoden palveluksen jälkeen ja siirretty reserviin. Sota-ajan vuoksi palvelus jatkui reserviläisenä. 20
21 Vanha kantakortti (2/2) Palvelus lkp:n jälkeen Ylennykset ja kunniamerkit Erikoiskurssit Taistelut Haavoittumiset ja sairastumiset Vapautuminen palveluksesta 21
22 Varusmiespalvelu alkanut Pioneerikoulutuskeskuksessa Siirrot: Pioneeripataljoona 12:n Esikuntaan ja edelleen Pioneeripataljoona 12:n 3. komppaniaan Pioneeripataljoona 12:n Esikuntaan Sotasairaalaan Henkilötäydennyskeskus 8 Palveluksen laatu: Pioneeri Puh.mies
23 Uusi kantakortti (1/4) I Henkilötiedot II Kutsunta- ja jälkitarkastuspäätökset III Asevelvollisuussuhteen muutokset IV Vakinaisen asuinpaikan muutokset V Erikoistiedot varusmiesajalta 23
24 24
25 Palvelus Rannikkotykistörykmentissä ajalla eli 450 päivää, ts. Henkilö on joko upseeri tai aliupseeri. Sotilasvala Henkilö määrätty vakinaiseen palvelukseen, joka alkanut Pioneerikoulutuskeskuksessa Varusmiespalvelus kesti sodan aikana 2 vuotta ja päättyi , jonka jälkeen henkilö siirrettiin reserviin. Sotilasvala
26 Palvelus Savon jääkärirykmentissä ajalla eli 350 päivää, ts. henkilö kuului miehistöön. Yksiköksi määrätty konekiväärikomppania SJR:ssä. Sotilasvala Palvelus Polkupyöräpataljoona 3:ssa alkanut ja päättynyt Myöhemmin PPP:t muuttuivat Jääkäripataljooniksi (JP). Sotilasvala
27 Uusi kantakortti (2/4) VI Palvelus puolustusvoimissa V 10/JvKK9 Varusmies. Kiv.mies V 5./JR 49 Siirto, pk. ampuja V 5./JR 49 Varusmiespalv. päätt R 5./JR 49 Pk. amp R 5./JR 49 Kotiutettu 27
28 28
29 V 3/Pioneerikoulutuskeskus Alokas V 3/Pioneerikoulutuskeskus Pioneeri V 3. Aurauskomppania Siirto Pioneeri V Pioneeripataljoona 12 Siirto Pioneeri V Pioneeripataljoona 12 Vap. varusmiespalv R Pioneeripataljoona 12 Pioneeri R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto Pioneeri R 3./Pioneeripataljoona 12 Siirto Puh.mies R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto R 30. Sotasairaala Siirto Potilas R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Siirto Puh.mies R Esikunta/Pioneeripataljoona 12 Kotiutettu 29
30 Esimerkki kantahenkilökuntaan Kuuluvan upseerin sotilaskantakortista 30
31 Uusi kantakortti (3/4) VII Ylennykset VIII Kunniamerkit IX Ampumaluokat ja -merkit X Urheiluharrastukset ja -saavutukset XI Palvelukelpoisuus XII Haavoittunut, sairastunut jne XIII Osanotto taisteluihin XIV Hoidettu sairaaloissa 31
32 Talvisodan muistomitalli 4. luokan Vapaudenristi (VR 4) 3. luokan Vapaudenristi (VR 3) 2. luokan Mannerheimristi (VR MR 2) 3. luokan Vapaudenristi tammenlehvineen (VR 3 tlk) Jatkosodan muistomitalli 32
33 Sama henkilö kuin vasemmalla puolella: Talvisota ErP112 Jatkosodan alku: JR 43 Jatkosodan hyökkäysvaihe ja sotilaan, joka taisteli JR 43:n riveissä, taistelut Mannerheimristin ritari Tauno Viirin talvisodan ja jatkosodan taistelut 33
34 Uusi kantakortti (4/4) XV Omaisille suoritettavat avustukset XVI Tiedot palkkakortistoa varten XVII Rikokset, rangaistukset ja niiden suoritukset XVIII Lisätietoja XIX Liiteluettelo 34
35 Sotilaskantakortin tilaaminen Tilaaminen Astia-palvelun kautta: Valitse Asiakirja- ja tietopyynnöt Valitse Kantakortti tai muu puolustushallinnon henkilöasiakirja Hinta 2017: toimitusmaksu 11,50 /tilaus + 0,65 /kopioitu sivu) Toimitusaika tällä hetkellä yli 2 kk 35
36 Sotilaskantakortin tilaaminen 36
37 Hyödyllisiä linkkejä Sotilaslyhenteet Joukko-osastot - peiteluvut 5D.pdf 37
38 Lähteet Kansallisarkisto. Arkistojen portti. Sotatieteen laitos (toim.). Suomen Puolustuslaitos Sotatieteen laitos (toim.). Jatkosodan historia Sotatieteen laitos (toim.). Talvisodan historia
39 Palaute Kommentit ja korjausehdotukset: 39
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotKainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus
Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut
LisätiedotHuomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto
Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotRINTAMASOTILASTUNNUSTEN MYÖNTÄMISESSÄ EPÄYHTENÄISTÄ KÄYTÄNTÖÄ
30.7.2008 Dnrot 499/4/06 ja 500/4/06 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Raino Marttunen RINTAMASOTILASTUNNUSTEN MYÖNTÄMISESSÄ EPÄYHTENÄISTÄ KÄYTÄNTÖÄ 1 KIRJOITUS
LisätiedotPÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET
PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSukututkijan sotahistorian tietopaketti
Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotReserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki
Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotTW- EAV510/TW- EAV510AC: PPTP- OHJEISTUS
TW- EAV510/TW- EAV510AC: PPTP- OHJEISTUS Esimerkki 1: PPTP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: Palvelinlaitteena TW- EAV510/TW- EAV510AC, asiakaslaitteena Windows 8 HUOM!
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAT VALTIOKALENTEREISSA 1929-1939 ja 1946-2000
PUOLUSTUSVOIMAT VALTIOKALENTEREISSA 1929-1939 ja 1946- Hakemisto kertoo, mitä joukko-osastoja ja muita yksiköitä on merkitty vuosittain millekin paikkakunnalle valtiokalenteriin. Tiedot ovat vain viitteellisiä,
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotESIKUNTIEN, JOUKKO-OSASTOJEN JA LAITOSTEN LYHENTEIDEN SELITTEET
ESIKUNTIEN, JOUKKO-OSASTOJEN JA LAITOSTEN LYHENTEIDEN SELITTEET AK AKE AKol AOK ASK AUK, AuK AunR D Div J E EK, EsikK EHäm skp EHämSl ELK EPohI skp EPoh skp EPohSl ErHVK ErItKKK ErLeLv ErLOs ErMeLLv ErOs
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotHENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Tomi Saikkonen Kadettikurssi 90 Pioneeri- ja suojelulinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotÄssä-rykmentti talvisodassa
Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin
LisätiedotVASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus
26.10.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 326/363 VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aiempi numerointi I OSASTO - YHTEISET MÄÄRÄYKSET Euroopan
LisätiedotSVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1
SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012
LisätiedotHuomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto
Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotMatti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944
Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
LisätiedotPAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA
PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotPääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012
Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI 31.1.2013 3704/51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia 00102 Eduskunta 00102 HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 9.10.2012
Lisätiedot1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2.
Toimivallan delegointi työllisyyskokeilun ajalle kokeilulainsäädännön mukaisten tehtävien ja vastuiden hoitamista varten elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen viranhaltijoille / Elinvoima- ja osaamislautakunta
LisätiedotDIVISIOONASTA PRIKAATIIN - VUODEN 1952 PERUSYHTYMÄUUDISTUS JA SIIHEN JOHTANEET SYYT
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU DIVISIOONASTA PRIKAATIIN - VUODEN 1952 PERUSYHTYMÄUUDISTUS JA SIIHEN JOHTANEET SYYT Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Miro Palm Sotatieteiden maisterikurssi 5 Maasotalinja Huhtikuu
LisätiedotNuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus
Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu
Lisätiedot6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 6. DIVISIOONAN HUOLLON JOHTAMINEN LAPIN SODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Markus Lahti Kadettikurssi 92. Huoltolinja Maaliskuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Linja Kadettikurssi
LisätiedotTW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS
TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS Esimerkki 1: L2TP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: L2TP- yhteys TW- EAV510/TW- EAV510 AC ja Windows 8/8.1 koneen välillä Esimerkki
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA
Pääesikunta Määräys 1 (7) 4.12.2014 PVM HPALV 001 - PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA Normikokoelman lyhenne PVMK-PE Peruste Laki puolustusvoimista (551/2007) 45 Asevelvollisuuslaki (1438/2007)
LisätiedotKaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2013 varusmiehelle
Kaartin jääkärirykmentti Opas saapumiserän 2/2013 varusmiehelle Tervetuloa palvelukseen Kaartin jääkärirykmenttiin Santahaminaan Olet aloittamassa varusmiespalvelustasi Kaartin jääkärirykmentissä, joka
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotPÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA
1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi asevelvollisuuslaki, joka korvaisi vuoden 1950 asevelvollisuuslain. Uudistuksen
LisätiedotKUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013
KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l
Lisätiedot100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1
100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotJalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAJASEN Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1971, jalkaväenkenraali S Simelius pyysi, ettei häntä enää valittaisi
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä
LisätiedotMiten lapset ja nuoret voivat?
Miten lapset ja nuoret voivat? Ylijohtaja Marina Erhola TERVE-SOS 2013 83,5 v. 76,9 v. Elämän tarkoitus on että hyvä voittaa pahan 6-0 Raija 9 v. Noin 20 % suomalaislapsista altistuu perheväkivallalle
LisätiedotTämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]
Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotK Metodi. eli neliötossut ilman ompelua
K Metodi eli neliötossut ilman ompelua Mallitossut neulottiin 3,5 mm puikoilla, lankana noin puoli kerää G B super socks 6 fädig jacquard lankaa. Paksuus 150g/390 m. HUOM: Rivin ensimmäinen silmukka neulotaan
LisätiedotHENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT
HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
Lisätiedot1992 vp- PuVM 3- HE 133
1992 vp- PuVM 3- HE 133 Puolustusvaliokunnan mietintö n:o 3 hallituksen esityksestä laeiksi asevelvollisuuslain ja eräiden asevelvollisuuden suorittamiseen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunta on
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
LisätiedotKaartin jääkärirykmentti. Opas saapumiserän 2/2014 varusmiehelle
Kaartin jääkärirykmentti Opas saapumiserän 2/2014 varusmiehelle Kaartin jääkärirykmentti Arvoisa Kaartin jääkärirykmentissä palveluksensa aloittava nuori Toivotan Sinulle hyvää kesää ja tulevaa varusmiespalvelusta!
LisätiedotTERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys
TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä
ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei
LisätiedotSeminaari 21.3.2012. Velvollisuus vai vapaaehtoisuus Isänmaan turvana. Majuri evp, SM Olli Envall
Seminaari 21.3.2012 Velvollisuus vai vapaaehtoisuus Isänmaan turvana Majuri evp, SM Olli Envall Kuka olen Olen Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta vuonna 2010 reservin jäänyt majuri ja sotatieteiden maisteri.
LisätiedotSUOMALAISTA KÄYTÄNNÖN SOTATAITOA Sotilaiden keksintöjä jatkosodassa
SUOMALAISTA KÄYTÄNNÖN SOTATAITOA Sotilaiden keksintöjä jatkosodassa Mikko Karjalainen Kirjoittaja on filosofian tohtori ja ylitarkastaja Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ Jatkosodan ja erityisesti vuoden
LisätiedotKiltauutiset 3 / 2011
Kiltauutiset 3 / 2011 1 Tulevana syksynä Kaartin Jääkärirykmentin perustamisesta tulee täyteen kunnioitettavat 15 vuotta. Tulossa on merkittäviä tapahtumia. Heinäkuussa kotiutetaan tämän vuoden ensimmäinen
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Lokakuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Marraskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta Asevelvollisuuslaki. 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala
1 / 30 18.3.2011 22:34 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2007» 1438/2007 1438/2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 Asevelvollisuuslaki
LisätiedotSuomen asevelvollisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa verrattuna Ruotsin järjestelmään
Suomen asevelvollisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa verrattuna Ruotsin järjestelmään Rehnberg, Katarina 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Suomen asevelvollisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotTässä johtosäännössä säädetään hallintokeskuksen organisaatiosta ja tehtävistä.
Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.12.1993 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 9.9.2004 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 25.1.2007 Muutos hyväksytty kvsto:n kokouksessa 10.12.2012 HALLINTOKESKUKSEN
LisätiedotSUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS
SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotSUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT
118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän
LisätiedotIT-hankinnat - ongelmista ratkaisuihin
IT-hankinnat - ongelmista ratkaisuihin Johtava tuloksellisuustarkastaja, FM, HTT, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Valtiontalouden tarkastusvirasto ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Kapseloidut liiketoimintamallit
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
LisätiedotYhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella
Yhdistetty operaatio jugoslavialaisessa sotataidossa kylmän sodan loppupuolella - Olisiko siitä otettavissa meille oppia? Ye-evl, ST Janne Mäkitalo Esitelmä Suomen sotahistoriallisessa seurassa, Helsingissä
LisätiedotLiite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Liite 2. Viron väestömenetykset 1939 1989
Virolaiset II maailmansodassa Seppo Vepsäläinen Liite 1. Viron väestön etninen jakauma 1881 1989 (%) Vuosi Väestö Virolaisia Venäläisiä Saksalaisia Ruotsalaisia Juutalaisia Muita 1881 882 000 89,9 3,3
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
Lisätiedot