Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
|
|
- Anton Sariola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton. Se oli puolustustaistelujemme menestyksen alku. Keskeisessä osassa Tolvajärven rintamalla oli everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Pohjois- Hämeen miehistä koottu Jalkaväkirykmentti 16. Tolvajärven harjumaisema vuonna Ilmakuva Velj. Karhumäki. Laatokan Karjala oli määrätty Neuvostoliiton 8. Armeijan operaatioalueeksi. Tämä armeija käsitti kuusi divisioonaa, yhteensä noin miestä. Sen suunnitelman mukaan Joensuu Sortavala -tasa tuli saavuttaa kymmenessä päivässä tuhoamalla tuon tasan itäpuolella olevat suomalaisjoukot. Sen jälkeen oli jatkettava suomalaisten Kannaksen joukkojen selkään. Venäläinen 139. divisioona tuli Laatokan Karjalassa 30. marraskuuta rajan yli Suojärven pitäjän keskikohdalta. Hyökkäyksen kärkenä oli kaksi rykmenttiä. Venäläisdivisioonan runsasta miestä vastassa oli vain kaksi vajaata suomalaispataljoonaa, yhteensä noin miestä. Vihollisen miesylivoima oli siis 15-kertainen ja järeän aseistuksen ylivoima vielä suurempi. Venäläisillä oli aseistuksena muun muassa 154 panssarivaunua, kun suomalaisjoukoilla ei ollut panssarivaunuja ollenkaan. Venäläisellä puolella todettiin sotatoimien ensimmäisinä päivinä sujuvan suunnitelmien mukaan. Ongelmia ei ollut ja poliittinen propaganda lisäsi vastustajiemme uskoa, että sodasta tulee lyhyt salamasota, josta selvitään pienin tappioin ja että suomalaiset omista eduistaan huolehtien haluavat pian solmia rauhan. Venäläiset joukot saavuttivat Tolvajärven itärannan 7. joulukuuta edettyään kahdeksassa päivässä rajalta noin 70 kilometriä.
2 Pajarin rykmentti osaksi Osasto Talvelaa 2 Neuvostoliiton esitettyä lokakuussa 1939 neuvotteluja aluevaatimuksista Suomen poliittinen ja sodanjohto päätti varotoimena järjestää Ylimääräiset kertausharjoitukset eli YH:n. YH merkitsi käytännössä liikekannallepanoa. Sodan ajan joukkojen muodostaminen ja liikekannallepano oli 1930-luvun lopulla määrätty suojeluskuntien tehtäväksi. Everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Jalkaväkirykmentti 16 muodostettiin pääosin Tampereen ja sen itä- ja koillispuolisten pitäjien alueelta. Komppaniat koottiin lähinnä pitäjittäin ja pataljoonat seutukunnittain. Alipäällystö ja joukkueiden johtajat nimettiin suojeluskuntalaisista. Rykmentin lähtökatselmus oli Tammelantorilla , jonka jälkeen rykmentti siirtyi harjoitus- ja linnoitusalueilleen Luumäen Taavetin alueelle. Laatokan pohjoispuolella nopeasti etenevä vihollinen muodosti todellisen uhkan. Tällöin eversti Paavo Talvela sai Ylipäällikkö Mannerheimilta itsenäisyyspäivän aikoihin tehtäväkseen ottaa vastuun Tolvajärvi Ilomantsi -suunnan puolustuksesta. Talvela sai Ylipäällikön reservistä haluamansa Pajarin komentaman JR 16:n. Tolvajärvi-Ilomantsi -suunnan joukoista muodostettiin Ryhmä Talvela. Osin iltayöstä 5. joulukuuta, pääosin 6. joulukuuta Suomen 22. Itsenäisyyspäivänä, hämäläisrykmentti siirrettiin junakuljetuksin Luumäeltä Värtsilään ja sieltä marssien ja loppumatka autoilla silloisen Korpiselän pitäjän Tolvajärvelle. Ensimmäiseksi saapunut pataljoona joutui heti saavuttuaan torjuntataisteluun Tolvajärven kylän itäreunalla. Tolvajärven suunnalle Talvela muodosti Osasto Pajarin, johon kuuluivat JR 16:n lisäksi vihollista siihen asti viivyttäneet joukot sekä tykistönä III/KTR 6:n kaksi patteria ja kaksi erillistä patteria. Yöllinen yllätyshyökkäys ja "Makkarasota" Everstiluutnantti Pajari johti yöllä 8/9. joulukuuta vajaan kahden komppanian voimin yllätyshyökkäyksen järven yli Tolvajärven harjun itäreunalle. Harjun notkossa oli suuri vaaraa aavistamaton joukko vihollisia nuotiolla. Suomalaisten tulitus aiheutti valtavan hämmingin. Pajarin miehet vetäytyivät taakse päin. Apuun tulleet vihollisjoukot tulittivat pitkään erehdyksessä toisiaan. Suomalaiskomppaniat palasivat takaisin Tolvajärven kylään. Eversti Talvela ja everstiluutnantti Pajari olivat suunnitelleet hyökkäyksen Tolvajärven harjumaaston saavuttanutta vihollista vastaan. Tätä varten Pajari oli 10. joulukuuta käymässä Talvelan luona Värtsilässä. Paluumatkalla muutama kilomeri ennen Tolvajärveä hän joutui keskelle
3 taistelutilannetta. Pohjoisen suunnasta hyökkäävää vihollispataljoona oli yllättänyt suomalaisten huoltoyksikön ja tykistöasemat. Lähialueelta pikaisesti kootun noin 100 miehen avulla Pajari löi koko aamuyön kestäneessä kamppailussa vihollispataljoona hajalle ja takaisin. Taistelu sai Makkarasodan nimen, koska monella kaatuneella vihollisella oli kädessään suomalaisten muonavarastosta otettu makkara. 3 Tolvajärven päähyökkäys Eversti Talvelan suunnitelmana oli vihollisdivisioonan tuhoaminen kaksipuolisella saarrostuksella järvialueen molemmin puolin ja siihen liittyen sitova taistelutoiminta kylän keskikohdalla. Vasemmalta hyökkäävä kahden pataljoonan suuruinen osasto kohtasi Hirvasjärveä ylittäessään vahvan vihollisosaston ja sen eteneminen pysähtyi. Oikealla hyökännyt vahvennettu pataljoona valtasi kylän eteläosan kohdalla olevan Kotisaaren, mutta ei pystynyt jatkamaan Tolvajärven yli. Tarmokas komentaja Pajari antoi osastolleen käskyn lähteä rintamahyökkäykseen Tolvajärven kylältä harjualueelle johtavan tien suunnassa. Samana aamuna myös vihollinen oli valmistautunut hyökkäämään, mutta se odotti ilmavoimien tukea, jota ei kuitenkaan lupauksista huolimatta tullut. Vihollisen hyökkäys viivästyi ja se oli Tolvajärven taistelun käännekohta. Aloite oli siirtynyt Pajarille. Suomalaisrykmentin kärkijoukkoina hyökkäsivät 4. komppania (kotiseutu Längelmäki), 5. komppania (Eräjärvi-Längelmäki) ja 6. komppania (Kuhmalahti-Sahalahti). Alkoi yksi Talvisodan rajuimmista taisteluista.
4 Hyökkäyksen alku sekä Tolvajärven kylän ja harjun välissä olevan Hevossalmen ylittäminen melkein tappioitta onnistui pääasiassa konekiväärikomppanian erinomaisen tulen ansiosta. Mutta vastarannalla alkoivat vaikeudet. Vihollinen pysyi sitkeästi pesäkkeissään ja ne vaiennettiin lähitaisteluilla yksitellen. Myös omat tappiot alkoivat ankarassa kranaatti- ja konekivääritulituksessa kasvaa. 4 Vasta valmistunut Mmatkailumaja syksyllä Kuva Pyykkösen kokoelma. Matkailumajasta on jäljellä kivijalka. Kuva Markku Rauhalahti. Harjulla olevan Matkailumajan valtaaminen oli erittäin vaikeata. Jyrkkä rinne antoi suojaa vain alaosassa. Kymmenien konekiväärien tuli oli murhaava. Vaikka rakennuksen ympärillä olleet konekiväärit ja jalkaväki saatiin tuhottua, majassa sisällä olevat pitivät puoliaan. Joka ikkunasta ampui konekivääri. Matkailumaja saatiin valloitettua vasta iltapäivän lopulla, jolloin pataljoonan pääosat olivat jo edenneet harjun toiseen päähän Kivisalmen tuntumaan. Rykmentinkomentaja Aaro Pajari sekä pataljoonankomentajat Ilmari Laakso ja Kauno Turkka Tolvajärvellä. SA-kuva..
5 Lisävoimia saanut vihollinen ei pysäyttänyt etenemistä 5 Menetettyään matkailumajan maaston neuvostojoukot irtautuivat myös sekä pohjoisella että eteläisellä siivellä. Vihollisen koko rintama siis romahti. Talvela antoi Pajarille käskyn heti jatkaa hyökkäystä antamatta neuvostojoukoille aikaa järjestää puolustustaan uudelleen. Väsymyksestä huolimatta Pajarin pataljoonat jatkoivat seuraavana päivänä etenemistä. Suomalaisten pahoin hajalle lyömän venäläisen 139. Divisioonan apuun oli tulossa veres 75. Divisioona, valiodivisioona. Suomalaisrykmentin 25 kilometrin matka Tolvajärveltä Ägläjärvelle vaati paljon verta. Heti Tolvajärven jälkeen Ristisalmella käytiin rajut taistelut. Ägläjärvellä vihollinen puolustautui todella sitkeästi. Kylä oli vallattava pesäke pesäkkeeltä. Iltaan mennessä Ägläjärven kylä oli lopullisesti vallattu. Sotasaalis oli runsas. Ägläjärveltä venäläiset joutuivat epäjärjestyksessä perääntymään Aittojoelle, jonne takaa-ajo päättyi. Joki oli luonnollinen puolustuslinja. Pajari olisi mennyt pidemmällekin, mutta Ylipäällikkö pysäytti hyökkäyksen jouluaattona siihen. Aittojoella ja varsinkin sen pohjoispuolella Viitavaarassa käytiin seuraavien kahden ja puolen kuukauden aikana rajuja taisteluja, mutta asemat pystyttiin pitämään Talvisodan loppuun 13. maaliskuuta 1940 asti. Tolvajärven-Aittojoen rintaman taistelut vaativat raskaat uhrit: Osasto Pajari menetti kaatuneita 630 kaatunutta, joista Tolvajärvellä 122, Ristisalmella 127 ja Ägläjärvellä 95 miestä. Pohjois-Hämeestä kootun Jalkaväkirykmentti 16:n menetykset koko sodan aikana kaatuneina olivat yhteensä 475 miestä. Tiedämme, että vihollisen tappiot olivat monikertaiset, mutta sen saavutukset vähemmän kehuttavat. Muistolaatta Matkailumajan kivijalassa Teksti perustuu Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen ja Pirkanmaan aluetoimiston järjestämän Tolvajärvi 75 -juhlaseminaarin esitelmiin. Seminaari oli samalla Pirkanmaan maakuntakomppanioiden perinnepäivä. Talvisodan Jalkaväkirykmentti 16 on Tampereen Maakuntakomppanian perinnejoukkoyksikkö ja Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 27 on Pirkanmaan Maakuntakomppanian perinnejoukkoyksikkö. Markku Rauhalahti.
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotKorpiselkä, Tolvajärvi kartta löytyy:
Lähde mukaan sotahistorialliselle retkelle, joka suuntautuu Korpiselän, Tjokin ja Kokkarin kautta Tolvajärvelle. Matkan ajankohta on heinäkuun ensimmäinen viikko 2019. Retki kestää yhden päivän, eli lähdemme
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
LisätiedotTaistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)
1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.
Lisätiedot7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotPäätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918
Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään
LisätiedotKENTTÄVARTIO JOKI. Perttulin Jotos seminaari R U K A J Ä R V E N S U U N N A N H I S TO R I AY H D I ST Y S R Y
KENTTÄVARTIO JOKI Perttulin Jotos seminaari 1 Ä Kenttävartio Joki sijaitsi varsin pienialaisella, noin 4 hehtaarin kokoisella kangasmetsäsaarekkeella, joka nousee vain muutaman metrin suota ylemmäksi.
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotTerijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón
Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotKarjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton
LisätiedotMatti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944
Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotPyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945
Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä
LisätiedotTämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]
Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
Lisätiedot2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin
LisätiedotTALVISOTA SALLASSA Heikki Tala
TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan
LisätiedotAseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen
Lisätiedot1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622
1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotLokalahtelaiset sodissa 1939-1945
Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Lisätiedot3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotGoran kylän taistelut vuodenvaihteessa
Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941-1942 Syvärin sillanpääaseman muodostuminen Suomalaisten hyökkäys eteni raskaiden hyökkäystaisteluiden jälkeen syyskuussa 1941 Aunuksessa Ääniselle ja Syvärille
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotPRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi
LisätiedotMuolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana
Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden
Lisätiedot2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA
2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotTeksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy
Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.
LisätiedotNatsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
LisätiedotSallan suunnan taistelut 1939 1940
Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861
LisätiedotKOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotSotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45
Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit
LisätiedotJatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina
Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Lisätiedot8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Esitelmä: Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa
Esitelmä: Goran kylän taistelut vuodenvaihteessa 1941 1942 Dia 1: Hyvää iltaa arvoisat kuulijat. Olen Jarkko Koukkunen ja olen täällä tänä iltana kertomassa suomalaisen sotahistorian kentällä varsin vähän
LisätiedotLuutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen
Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän
LisätiedotELOKUU Marssia itään vastustajan rakentamasta portista. Räisälä
isanmaan vartiossa ELOKUU 1941 Elokuussa Suomen hyökkäykset syvälle Karjalaan jatkuivat laajalla rintamalla. Myös saksalaisten hyökkäys eteni. Saksalaiset joukot liikkuivat Suomenlahden rantaa Tallinnan
LisätiedotSKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike
Kumpikin osapuoli on saanut tehtäväkseen varmistaa ilmasillan planeetalle tulevia huoltotoimenpiteitä ja joukkojen siirtoja varten. Ensikosketuksen planeetalle ottaneiden yksiköiden tehtävä on ottaa alue
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotI/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa
LisätiedotUnkajärven lohko Rukajärven suunnalla
Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven
LisätiedotRASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA
RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotKuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,
Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen, 9.3.2019 Ahvenanmaan asema ilmavalvonnassa Ahvenanmaa valmistelujen piiriin Ilmavoimien komentaja
Lisätiedot14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA
14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat
Lisätiedot2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 P 3623 1/8 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 26.3.1940 2./JR 65 koottiin
LisätiedotYRJÖ KEINONEN suomalainen sotilas
Marja Lappi Seppo Lappi YRJÖ KEINONEN suomalainen sotilas ISBN 952-91-2520-8 Gummeruksen kirjapaino Oy Jyväskylä 2000 Yllä mainitusta kirjan alkuperäisestä painoksesta on kotisivulle otettu ensisijaisesti
LisätiedotÄssä-rykmentti talvisodassa
Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotToivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ
1 Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ Ylikersantti Toivo Pyyhtiän muistelmia jatkosodan rintamataisteluista konekiväärimiehen silmin nähtynä Lopella 2005 (toim. Ilmo Pyyhtiä) 2 ESIPUHE
LisätiedotKun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana
Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen
LisätiedotAntti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten
Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT
PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta
Lisätiedot6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/10 P 3583 6./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1939 15.3.1940 6./JR 27 perustettiin Kemissä
LisätiedotViipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015
Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran
LisätiedotRovaniemen valtauksen suunnittelu 1944
Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Lapin sodan toteutus oli III. Armeijakunnan vastuulla ja syyskuun loppuun mennessä operaatioon oli sidottu 6. Divisioona komentajanaan eversti Albert Puroma, Panssaridivisioona
Lisätiedotkäyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ",,
236 teuraseläimet siltä paikkakunnalta, missä ollaan. Joukot teurastavat tavallisesti itse. Teurastus on yleensä toimitettava 24 tuntia ennen lihan käyttämistä. Myös vastateurastettu liha on käyttökelpoista,kun
LisätiedotEnsin karkasi hevonen sitten joukkojen päällikkö
30 Ensin karkasi hevonen sitten joukkojen päällikkö Samaan aikaan, kun punaiset hyökkäsivät Kalkkisten ja Nuoramoisten kautta kohti Sysmää, taisteltiin myös Päijänteen länsipuolella. Punaisten yritys Kuhmoisten
LisätiedotII/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisistä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3627 II/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 31.3.1940 18.1.1940 23.05 Puhelimella
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
Lisätiedot1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/6 P 3625 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 1.KKK/JR 65 koottiin
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotKENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA
SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino
LisätiedotALIVOIMAISEN TAKTIIKKAA VAPAUSSODASTA TALVISOTAAN
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Esitelmä Juha Hollanti Helmikuu 2015 1 ALIVOIMAISEN TAKTIIKKAA VAPAUSSODASTA TALVISOTAAN Koska meidän armeijamme miesluvultaan jää aina vastustajaansa heikommaksi, kohdatkoompa
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
LisätiedotTurunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014
Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon
LisätiedotSuomalaiset rukoilivat talvisodan aikana
Suomalaiset rukoilivat talvisodan aikana presidentti Kyösti Kallion johdolla Rukouksien kuuleminen tulee selvästi esiin ainakin Pohjois-Suomen taisteluissa 1/7 Pelkosenniemen taistelu. 16 19.12.1939 Neuvostoliiton
LisätiedotVeikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat -
Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - LYHYESTI Veikko Hietala syntyi 3.4.1914 Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kävi kansakoulun ja varusmiespalveluksen aikana hänet koulutettiin pikakivääriampujaksi.
LisätiedotPÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA
1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,
Lisätiedot4./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
4./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/20 P 3566 4./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.12.1939 29.3.1940 Komppaniaa koulutettiin
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotRovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944
Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Luutnantti Eetu Happonen, kotoisin Rovaniemeltä. Palvelen tällä hetkellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa opetusupseerina. Minua pyydettiin esittelemään tutkimusaihettani
LisätiedotSUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA Tutkielma Kapteeni Niko Toivonen Esiupseerikurssi 61 Maasotalinja Toukokuu 2009 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
Lisätiedot