Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto"

Transkriptio

1 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan ensimmäisen torjuntavoiton. Se oli puolustustaistelujemme menestyksen alku. Keskeisessä osassa Tolvajärven rintamalla oli everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Pohjois- Hämeen miehistä koottu Jalkaväkirykmentti 16. Tolvajärven harjumaisema vuonna Ilmakuva Velj. Karhumäki. Laatokan Karjala oli määrätty Neuvostoliiton 8. Armeijan operaatioalueeksi. Tämä armeija käsitti kuusi divisioonaa, yhteensä noin miestä. Sen suunnitelman mukaan Joensuu Sortavala -tasa tuli saavuttaa kymmenessä päivässä tuhoamalla tuon tasan itäpuolella olevat suomalaisjoukot. Sen jälkeen oli jatkettava suomalaisten Kannaksen joukkojen selkään. Venäläinen 139. divisioona tuli Laatokan Karjalassa 30. marraskuuta rajan yli Suojärven pitäjän keskikohdalta. Hyökkäyksen kärkenä oli kaksi rykmenttiä. Venäläisdivisioonan runsasta miestä vastassa oli vain kaksi vajaata suomalaispataljoonaa, yhteensä noin miestä. Vihollisen miesylivoima oli siis 15-kertainen ja järeän aseistuksen ylivoima vielä suurempi. Venäläisillä oli aseistuksena muun muassa 154 panssarivaunua, kun suomalaisjoukoilla ei ollut panssarivaunuja ollenkaan. Venäläisellä puolella todettiin sotatoimien ensimmäisinä päivinä sujuvan suunnitelmien mukaan. Ongelmia ei ollut ja poliittinen propaganda lisäsi vastustajiemme uskoa, että sodasta tulee lyhyt salamasota, josta selvitään pienin tappioin ja että suomalaiset omista eduistaan huolehtien haluavat pian solmia rauhan. Venäläiset joukot saavuttivat Tolvajärven itärannan 7. joulukuuta edettyään kahdeksassa päivässä rajalta noin 70 kilometriä.

2 Pajarin rykmentti osaksi Osasto Talvelaa 2 Neuvostoliiton esitettyä lokakuussa 1939 neuvotteluja aluevaatimuksista Suomen poliittinen ja sodanjohto päätti varotoimena järjestää Ylimääräiset kertausharjoitukset eli YH:n. YH merkitsi käytännössä liikekannallepanoa. Sodan ajan joukkojen muodostaminen ja liikekannallepano oli 1930-luvun lopulla määrätty suojeluskuntien tehtäväksi. Everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama Jalkaväkirykmentti 16 muodostettiin pääosin Tampereen ja sen itä- ja koillispuolisten pitäjien alueelta. Komppaniat koottiin lähinnä pitäjittäin ja pataljoonat seutukunnittain. Alipäällystö ja joukkueiden johtajat nimettiin suojeluskuntalaisista. Rykmentin lähtökatselmus oli Tammelantorilla , jonka jälkeen rykmentti siirtyi harjoitus- ja linnoitusalueilleen Luumäen Taavetin alueelle. Laatokan pohjoispuolella nopeasti etenevä vihollinen muodosti todellisen uhkan. Tällöin eversti Paavo Talvela sai Ylipäällikkö Mannerheimilta itsenäisyyspäivän aikoihin tehtäväkseen ottaa vastuun Tolvajärvi Ilomantsi -suunnan puolustuksesta. Talvela sai Ylipäällikön reservistä haluamansa Pajarin komentaman JR 16:n. Tolvajärvi-Ilomantsi -suunnan joukoista muodostettiin Ryhmä Talvela. Osin iltayöstä 5. joulukuuta, pääosin 6. joulukuuta Suomen 22. Itsenäisyyspäivänä, hämäläisrykmentti siirrettiin junakuljetuksin Luumäeltä Värtsilään ja sieltä marssien ja loppumatka autoilla silloisen Korpiselän pitäjän Tolvajärvelle. Ensimmäiseksi saapunut pataljoona joutui heti saavuttuaan torjuntataisteluun Tolvajärven kylän itäreunalla. Tolvajärven suunnalle Talvela muodosti Osasto Pajarin, johon kuuluivat JR 16:n lisäksi vihollista siihen asti viivyttäneet joukot sekä tykistönä III/KTR 6:n kaksi patteria ja kaksi erillistä patteria. Yöllinen yllätyshyökkäys ja "Makkarasota" Everstiluutnantti Pajari johti yöllä 8/9. joulukuuta vajaan kahden komppanian voimin yllätyshyökkäyksen järven yli Tolvajärven harjun itäreunalle. Harjun notkossa oli suuri vaaraa aavistamaton joukko vihollisia nuotiolla. Suomalaisten tulitus aiheutti valtavan hämmingin. Pajarin miehet vetäytyivät taakse päin. Apuun tulleet vihollisjoukot tulittivat pitkään erehdyksessä toisiaan. Suomalaiskomppaniat palasivat takaisin Tolvajärven kylään. Eversti Talvela ja everstiluutnantti Pajari olivat suunnitelleet hyökkäyksen Tolvajärven harjumaaston saavuttanutta vihollista vastaan. Tätä varten Pajari oli 10. joulukuuta käymässä Talvelan luona Värtsilässä. Paluumatkalla muutama kilomeri ennen Tolvajärveä hän joutui keskelle

3 taistelutilannetta. Pohjoisen suunnasta hyökkäävää vihollispataljoona oli yllättänyt suomalaisten huoltoyksikön ja tykistöasemat. Lähialueelta pikaisesti kootun noin 100 miehen avulla Pajari löi koko aamuyön kestäneessä kamppailussa vihollispataljoona hajalle ja takaisin. Taistelu sai Makkarasodan nimen, koska monella kaatuneella vihollisella oli kädessään suomalaisten muonavarastosta otettu makkara. 3 Tolvajärven päähyökkäys Eversti Talvelan suunnitelmana oli vihollisdivisioonan tuhoaminen kaksipuolisella saarrostuksella järvialueen molemmin puolin ja siihen liittyen sitova taistelutoiminta kylän keskikohdalla. Vasemmalta hyökkäävä kahden pataljoonan suuruinen osasto kohtasi Hirvasjärveä ylittäessään vahvan vihollisosaston ja sen eteneminen pysähtyi. Oikealla hyökännyt vahvennettu pataljoona valtasi kylän eteläosan kohdalla olevan Kotisaaren, mutta ei pystynyt jatkamaan Tolvajärven yli. Tarmokas komentaja Pajari antoi osastolleen käskyn lähteä rintamahyökkäykseen Tolvajärven kylältä harjualueelle johtavan tien suunnassa. Samana aamuna myös vihollinen oli valmistautunut hyökkäämään, mutta se odotti ilmavoimien tukea, jota ei kuitenkaan lupauksista huolimatta tullut. Vihollisen hyökkäys viivästyi ja se oli Tolvajärven taistelun käännekohta. Aloite oli siirtynyt Pajarille. Suomalaisrykmentin kärkijoukkoina hyökkäsivät 4. komppania (kotiseutu Längelmäki), 5. komppania (Eräjärvi-Längelmäki) ja 6. komppania (Kuhmalahti-Sahalahti). Alkoi yksi Talvisodan rajuimmista taisteluista.

4 Hyökkäyksen alku sekä Tolvajärven kylän ja harjun välissä olevan Hevossalmen ylittäminen melkein tappioitta onnistui pääasiassa konekiväärikomppanian erinomaisen tulen ansiosta. Mutta vastarannalla alkoivat vaikeudet. Vihollinen pysyi sitkeästi pesäkkeissään ja ne vaiennettiin lähitaisteluilla yksitellen. Myös omat tappiot alkoivat ankarassa kranaatti- ja konekivääritulituksessa kasvaa. 4 Vasta valmistunut Mmatkailumaja syksyllä Kuva Pyykkösen kokoelma. Matkailumajasta on jäljellä kivijalka. Kuva Markku Rauhalahti. Harjulla olevan Matkailumajan valtaaminen oli erittäin vaikeata. Jyrkkä rinne antoi suojaa vain alaosassa. Kymmenien konekiväärien tuli oli murhaava. Vaikka rakennuksen ympärillä olleet konekiväärit ja jalkaväki saatiin tuhottua, majassa sisällä olevat pitivät puoliaan. Joka ikkunasta ampui konekivääri. Matkailumaja saatiin valloitettua vasta iltapäivän lopulla, jolloin pataljoonan pääosat olivat jo edenneet harjun toiseen päähän Kivisalmen tuntumaan. Rykmentinkomentaja Aaro Pajari sekä pataljoonankomentajat Ilmari Laakso ja Kauno Turkka Tolvajärvellä. SA-kuva..

5 Lisävoimia saanut vihollinen ei pysäyttänyt etenemistä 5 Menetettyään matkailumajan maaston neuvostojoukot irtautuivat myös sekä pohjoisella että eteläisellä siivellä. Vihollisen koko rintama siis romahti. Talvela antoi Pajarille käskyn heti jatkaa hyökkäystä antamatta neuvostojoukoille aikaa järjestää puolustustaan uudelleen. Väsymyksestä huolimatta Pajarin pataljoonat jatkoivat seuraavana päivänä etenemistä. Suomalaisten pahoin hajalle lyömän venäläisen 139. Divisioonan apuun oli tulossa veres 75. Divisioona, valiodivisioona. Suomalaisrykmentin 25 kilometrin matka Tolvajärveltä Ägläjärvelle vaati paljon verta. Heti Tolvajärven jälkeen Ristisalmella käytiin rajut taistelut. Ägläjärvellä vihollinen puolustautui todella sitkeästi. Kylä oli vallattava pesäke pesäkkeeltä. Iltaan mennessä Ägläjärven kylä oli lopullisesti vallattu. Sotasaalis oli runsas. Ägläjärveltä venäläiset joutuivat epäjärjestyksessä perääntymään Aittojoelle, jonne takaa-ajo päättyi. Joki oli luonnollinen puolustuslinja. Pajari olisi mennyt pidemmällekin, mutta Ylipäällikkö pysäytti hyökkäyksen jouluaattona siihen. Aittojoella ja varsinkin sen pohjoispuolella Viitavaarassa käytiin seuraavien kahden ja puolen kuukauden aikana rajuja taisteluja, mutta asemat pystyttiin pitämään Talvisodan loppuun 13. maaliskuuta 1940 asti. Tolvajärven-Aittojoen rintaman taistelut vaativat raskaat uhrit: Osasto Pajari menetti kaatuneita 630 kaatunutta, joista Tolvajärvellä 122, Ristisalmella 127 ja Ägläjärvellä 95 miestä. Pohjois-Hämeestä kootun Jalkaväkirykmentti 16:n menetykset koko sodan aikana kaatuneina olivat yhteensä 475 miestä. Tiedämme, että vihollisen tappiot olivat monikertaiset, mutta sen saavutukset vähemmän kehuttavat. Muistolaatta Matkailumajan kivijalassa Teksti perustuu Pajarin Poikien Perinneyhdistyksen ja Pirkanmaan aluetoimiston järjestämän Tolvajärvi 75 -juhlaseminaarin esitelmiin. Seminaari oli samalla Pirkanmaan maakuntakomppanioiden perinnepäivä. Talvisodan Jalkaväkirykmentti 16 on Tampereen Maakuntakomppanian perinnejoukkoyksikkö ja Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 27 on Pirkanmaan Maakuntakomppanian perinnejoukkoyksikkö. Markku Rauhalahti.

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli

Lisätiedot

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin

Lisätiedot

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR

Lisätiedot

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA 2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike

SKENAARION ERIKOISSÄÄNNÖT Deep Strike Kumpikin osapuoli on saanut tehtäväkseen varmistaa ilmasillan planeetalle tulevia huoltotoimenpiteitä ja joukkojen siirtoja varten. Ensikosketuksen planeetalle ottaneiden yksiköiden tehtävä on ottaa alue

Lisätiedot

Sallan suunnan taistelut 1939 1940

Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45

Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45 Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit

Lisätiedot

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven

Lisätiedot

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA 14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat

Lisätiedot

2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 P 3623 1/8 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 26.3.1940 2./JR 65 koottiin

Lisätiedot

YRJÖ KEINONEN suomalainen sotilas

YRJÖ KEINONEN suomalainen sotilas Marja Lappi Seppo Lappi YRJÖ KEINONEN suomalainen sotilas ISBN 952-91-2520-8 Gummeruksen kirjapaino Oy Jyväskylä 2000 Yllä mainitusta kirjan alkuperäisestä painoksesta on kotisivulle otettu ensisijaisesti

Lisätiedot

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ 1 Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ Ylikersantti Toivo Pyyhtiän muistelmia jatkosodan rintamataisteluista konekiväärimiehen silmin nähtynä Lopella 2005 (toim. Ilmo Pyyhtiä) 2 ESIPUHE

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA

KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino

Lisätiedot

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015 Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran

Lisätiedot

Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944

Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Lapin sodan toteutus oli III. Armeijakunnan vastuulla ja syyskuun loppuun mennessä operaatioon oli sidottu 6. Divisioona komentajanaan eversti Albert Puroma, Panssaridivisioona

Lisätiedot

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

Ensin karkasi hevonen sitten joukkojen päällikkö

Ensin karkasi hevonen sitten joukkojen päällikkö 30 Ensin karkasi hevonen sitten joukkojen päällikkö Samaan aikaan, kun punaiset hyökkäsivät Kalkkisten ja Nuoramoisten kautta kohti Sysmää, taisteltiin myös Päijänteen länsipuolella. Punaisten yritys Kuhmoisten

Lisätiedot

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin

Lisätiedot

II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisistä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3627 II/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 31.3.1940 18.1.1940 23.05 Puhelimella

Lisätiedot

6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 6./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/10 P 3583 6./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1939 15.3.1940 6./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, 1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan

Lisätiedot

1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/6 P 3625 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 1.KKK/JR 65 koottiin

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

ALIVOIMAISEN TAKTIIKKAA VAPAUSSODASTA TALVISOTAAN

ALIVOIMAISEN TAKTIIKKAA VAPAUSSODASTA TALVISOTAAN Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Esitelmä Juha Hollanti Helmikuu 2015 1 ALIVOIMAISEN TAKTIIKKAA VAPAUSSODASTA TALVISOTAAN Koska meidän armeijamme miesluvultaan jää aina vastustajaansa heikommaksi, kohdatkoompa

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

FT Tuomas Tepora

FT Tuomas Tepora FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue

Lisätiedot

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014 Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon

Lisätiedot

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA

PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA 1 PÄÄPUOLUSTUSLINJANA JÄNGYNJÄRVEN TASA SALPA-ASEMA VÄLIRAUHAN AIKAISESSA OPERATIIVISESSA SUUNNITTELUSSA Johdanto Operatiivinen suunnittelu, myös välirauhan aikana toteutettu, on harvinainen aihe koska,

Lisätiedot

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ",,

käyttökelpoista,kun se tarkotuksenmukaisesti paloteilaan ja jäähdytetään. Lihantarve: 1000 miestä kohden tarvitaan: Rlava paino ke, -r ,, 236 teuraseläimet siltä paikkakunnalta, missä ollaan. Joukot teurastavat tavallisesti itse. Teurastus on yleensä toimitettava 24 tuntia ennen lihan käyttämistä. Myös vastateurastettu liha on käyttökelpoista,kun

Lisätiedot

Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat -

Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - LYHYESTI Veikko Hietala syntyi 3.4.1914 Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kävi kansakoulun ja varusmiespalveluksen aikana hänet koulutettiin pikakivääriampujaksi.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA

SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMALAINEN ISKUOSASTOTOIMINTA KARJALAN KANNAKSELLA JATKO- SODASSA Tutkielma Kapteeni Niko Toivonen Esiupseerikurssi 61 Maasotalinja Toukokuu 2009 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi

Lisätiedot

Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944

Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Luutnantti Eetu Happonen, kotoisin Rovaniemeltä. Palvelen tällä hetkellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa opetusupseerina. Minua pyydettiin esittelemään tutkimusaihettani

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

Mannerheim-ristin ritari, asekätkijä ja kansanedustaja Eero Kivelä. FT Jarkko Kemppi Ruutiukot

Mannerheim-ristin ritari, asekätkijä ja kansanedustaja Eero Kivelä. FT Jarkko Kemppi Ruutiukot Mannerheim-ristin ritari, asekätkijä ja kansanedustaja Eero Kivelä FT Jarkko Kemppi Ruutiukot 6.11.2017 JARKKO KEMPPI Viron historian dosentti (Itä-Suomen yliopisto) Sotahistorian dosentti (Maanpuolustuskorkeakoulu)

Lisätiedot

Rasti 1: Tuliylläkkö Joukkueesi valmistelee tuliylläkköä vihollisen kärkeä vastaan. Kesken valmistelun havaitset vihollisen jalkapartion, joka tarkistaa tien sivustaa sissien varalta. Laukaiset viuhkapanoksen

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

NIIN SODIT KUIN KOULUTAT ARVIOITA KENTTÄARMEIJAN KOULUTUSTASOSTA JATKOSODAN HYÖKKÄYSVAIHEESSA

NIIN SODIT KUIN KOULUTAT ARVIOITA KENTTÄARMEIJAN KOULUTUSTASOSTA JATKOSODAN HYÖKKÄYSVAIHEESSA NIIN SODIT KUIN KOULUTAT ARVIOITA KENTTÄARMEIJAN KOULUTUSTASOSTA JATKOSODAN HYÖKKÄYSVAIHEESSA PETTERI JOUKO Kirjoittaja on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja FT ja toimii MPKK:n Sotahistorian laitoksen

Lisätiedot

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9) KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939

Lisätiedot

4./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

4./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 4./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3581 4./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 28.3.1940 4./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa

Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Download: Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF ebook Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF - Are

Lisätiedot

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA

SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

P Tyk.kom./9. DE Sotapäiväkirja

P Tyk.kom./9. DE Sotapäiväkirja P 3531 Tyk.kom./9. DE Sotapäiväkirja 20.1.1940 13.3.1940 1/15 9. DIVISIOONAN TYKISTÖKOMENTAJAN SOTAPÄIVÄKIRJA 20.1 13.3.1940 Aika Asia 21.1.40 Pohjois-Suomen Ryhmän Esikunnan (P-SRE) käsky tykistön käyttöä

Lisätiedot

VOITTO KORVESSA ILOMANTSIN MOTTITAISTELUT KESÄLLÄ 1944 Pasi Tuunaisen esitelmä Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmäsarjassa 5.11.

VOITTO KORVESSA ILOMANTSIN MOTTITAISTELUT KESÄLLÄ 1944 Pasi Tuunaisen esitelmä Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmäsarjassa 5.11. 1 VOITTO KORVESSA ILOMANTSIN MOTTITAISTELUT KESÄLLÄ 1944 Pasi Tuunaisen esitelmä Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmäsarjassa 5.11.2014 JOHDANTO Pärkkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi,

Lisätiedot

EVERSTI HANNUKSELA SOTILASJOHTAJANA JATKOSODASSA

EVERSTI HANNUKSELA SOTILASJOHTAJANA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU EVERSTI HANNUKSELA SOTILASJOHTAJANA JATKOSODASSA Pro gradu -tutkielma Kadetti Maria Enlund Kadettikurssi 91 Jääkäriopintosuunta Maaliskuu 2008 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kadettikurssi

Lisätiedot

REPOLA-SEURA R.Y. Repolainen 58. Jäsentiedote 4/2011. Repolainen 58-1

REPOLA-SEURA R.Y. Repolainen 58. Jäsentiedote 4/2011. Repolainen 58-1 REPOLA-SEURA R.Y. Repolainen 58 Jäsentiedote 4/2011 Repolainen 58-1 Repolainen Repola- Seura ry:n jäsenlehti Numero 58, 4/2011, joulukuu Numeron 59 aineisto lähetettävä päätoimittajalle 15.1.2012 mennessä

Lisätiedot

1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3564 1.KKK/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 14.4.1940 12.10.1939 20.00

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot