Porin kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Työhyvinvointi Työn ääniä Juuret Porissa Työhyvinvointi on puhtaasti joukkuelaji, jossa vain hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa tuloksia. s. 3-4 Neuvolakäynti on koko perheen asia. Ammattilaiset huolehtivat lapsiperheistä äitiys- ja lastenneuvoloissa. s Veturimiehet heiluttivat Samuli Edelmannin huikeaan menestykseen. Lapsuutensa Porin Teatteria näyttelijä muistelee erityisellä lämmöllä. s. 16

2 2 Pääkirjoitus Pitkälle matkalle Olen lähdössä pitkälle matkalle ja pois täältä maalis-huhtikuun. Joku voi ihmetellä, miksi: lähteekö hän pakoon jotakin, vastuuta, kuntauudistusta, talouden ahdinkoa? Voin rehellisesti sanoa, etten lähde pakoon mitään vaan syyt ovat paljon syvemmällä omassa itsessäni ja menneisyydessäni. Olen 53-vuotias. Äitini kuoli ollessaan saman ikäinen kuin minä nyt. Olin tuolloin kahdeksanvuotias ja hänen hautajaisensa osuivat samalle päivälle, jolloin täytin yhdeksän vuotta. Minkälaista on olla kahdeksanvuotias, toka- tai kolmasluokkalainen? Harva tuskin muistaa yksityiskohtia, jollei ole kokenut samanlaista kielteistä, koko elämään vaikuttavaa tapausta kuin itse tuolloin. Olin eräänä aamuna lukemassa tokaluokkaisille Peppi Pitkätossua kirjastossa ja eräs tyttö sanoi, että hänellä on seuraavana päivänä synttärit, hän täyttää yhdeksän vuotta. Ja he olivat kaikki niin pieniä ja niin haavoittuvaisia, vaikka heidän elämänsä poikkeaa huomattavasti 1960-luvun samanikäisen maalaistytön elämästä. Keskustelimme muun muassa siitä, kuinka monta tuntia viikossa he saavat käyttää internetiä ja kuinka moni heistä olikaan asunut ulkomailla lyhyen elämänsä aikana. Meidän kotonamme oli ulkohuussi, vesi haettiin kaivosta, lähin puhelin oli naapurissa ja olin kerran elämässäni tainnut käydä Helsingissä mummon luona. Äitini oli syntynyt vuonna 1914 eikä ollut käynyt kuin kansakoulun. Hän lähti nuorena piiaksi Viipuriin ruotsinkieliseen perheeseen ja oppi siinä samassa ruotsin. Hän oli kiltti ja hyvä ihminen ja hänellä oli paljon sydämen sivistystä. Koskaan elämässään hän ei käynyt ulkomailla. Vaikka muisto hänen fyysisestä olemuksestaan on hämärä ja vaikkemme koskaan pystyneet vaihtamaan ajatuksia niin kuin kahden aikuisen kesken voidaan, ajattelen tietysti häntä usein ja kuvittelen, minkälainen henkilö hän on ollut. Viimeviikkoinen kirjastokokemukseni sai minut myös ajattelemaan, että onkohan kellään kahdeksanvuotiaalla niin iäkästä biologista äitiä kuin minulla oli. Ainakin heitä lienee tosi vähän. Yllä mainitsemani surullinen syntymäpäiväkokemus on johtanut siihen, että en ole oikein koskaan halunnut viettää omia syntymäpäiviäni. Kun 53 vuoden rajapyykki lähestyi, ajattelin, että nyt on se hetki jolloin minun on tehtävä jotakin, joka auttaa entistä paremmin jaksamaan työurani tulevat haasteet. Työni on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haasteellista enkä ole koskaan kokenut työuupumusta. Entinen työtoverini täyttää pyöreitä vuosia ja hän toivoi, että lähtisin kiertämään maailmaa hänen kanssaan. Koin lohdullisena sen, että joku haluaa asua kanssani yli 50 yötä samassa hotellihuoneessa ja etenkin aviopuolisoni koki asian niin lohdullisena, että vei matkakumppanilleni kimpun punaisia ruusuja kiittäen häntä tulevasta omaishoitajavapaasta. Mitä Porin kaupunkiin sitten tulee, hoitaa apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus kaupunginjohtajan tehtäviä poissaoloni ajan. Varamiesjärjestelmä on siis olemassa ja sellainenhan pitää olla jokaisessa hallintokunnassa ja jokaisessa muussakin yksikössä. Työuria ollaan pidentämässä ja jaksaaksemme meidän on itse kunkin hyvä miettiä, miten pidämme huolta omasta itsestämme, jotta jaksamme työssä, jonka vaatimustaso jatkuvasti nousee riippumatta siitä, millä organisaation tasolla työskentelemme. Ajatelkaamme vaikka teknistä kehitystä, jonka vuoksi eri ammattiryhmät joutuvat uransa aikana uusimaan työtapojaan ja oppimaan uusia menetelmiä. Tapaamilleni tämän päivän tokaluokkalaisille internet on arkipäivää. Meidän organisaatiossamme tietojärjestelmät eivät vieläkään riittävästi tue toimintaprosesseja ja niiden johtamista. Työnantajalla on vastuu työntekijöidensä hyvinvoinnista, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että meidän täytyy itse kunkin aika ajoin pysähtyä peilin ääreen ja kysyä, pidänkö minä itse huolta ruumiistani ja sielustani. Peppi Pitkätossu matkusti tokaluokkalaisille lukemassani kirjassa isoon kaupunkiin ja rakensi Huvikummun kaupungin puistoon. Peppi ei selvästikään tiennyt, että toisen maalle ei saa rakentaa ja toimi varmasti niin sanotusti hyvässä uskossa, kunnes kaupunkilainen herrasmies muistutti häntä rakennusluvista ja muusta byrokratiasta. Ehkä meneillään olevan kuntauudistuksen ponteva läpivientikin kaipaisi jonkinlaista Peppi Pitkätossua, joka ei tietäisi mitään kuntalaista eikä muistakaan byrokratian kiemuroista vaan auttaisi meitä kunnallisia virka- ja luottamushenkilöitä suhtautumaan ennakkoluulottomasti uusiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Kuntauudistuksen Satakunnan aluekierros pidetään Porissa 6.3. ja kunnanvaltuustojen lausunnot kuntauudistuksesta jätetään valtiovarainministeriölle mennessä. Karhunpalveluksessakin tullaan palaamaan kuntauudistukseen vielä kerran jos toisenkin, sen voin luvata. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen vieraili Lainan päivänä Porin pääkirjastossa lukemassa Peppi Pitkätossun sadun Kaupungin hulinassa Cygnaeuksen koulun englanninkielisten luokkien oppilaille. Kuva Jouni Koivukoski Kesän merkki on Porin Jazz Porin polut ja raitit ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Jazzeilla olen käynyt kohta kolmen vuosikymmenen ajan melkein vuosittain. Musiikkiakin on kuunneltu, Miles Davisista Trio Töykeisiin, John Fogertysta Van Morrisoniin. Futista on pelattu torstaisin veteraanien kanssa. Osallistuin heinäkuussa 2006 Porissa ensimmäiseen Suomi- Areenaan EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kanssa. Avoin yhteiskunnallinen keskustelu jazzin rytmissä toimii mainiosti. SuomiAreenasta on kehittynyt yksi vuoden päätapahtumista politiikan saralla. Olen ilolla seurannut SuomiAreenan kasvamista ja kykyä saada sekä kansalaiset että päättäjät kokoontumaan sankoin joukoin Suomen kesässä. Tuolloin kesällä 2006 keskustelimme EU:n tulevaisuudesta. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua paljon. Oma salkkuni on vaihtunut laajentumiskysymyksistä talous- ja rahaasioiden hoitoon. Viimeiset kaksi vuotta ovat velkakriisin takia olleet jatkuvaa kriisinhallintaa. Samalla on ollut aika katsoa kauemmas ja välillä vaihtaa palomiehen varusteet rakennusmiehen haalareihin. EU:n tulevaisuutta tehdään nyt tosissaan ja euroalueesta rakennetaan sellaista vakausunionia, joka pystyy kestävään kasvuun ja työllisyyteen. Tiiviimmälle yhteistyölle tarvitaan lisäksi kansalaisten tuki. Eurovastaiset ja populistiset äänet ovat nousseet pinnalle useissa jäsenmaissa. Silti ajattelen niin, että eurooppalainen yhteistyö on hyödyksi kaikille, jotka ovat siinä mukana, erityisesti pienille maille, kuten Suomelle. Yksittäisiä toimia arvosteltaessa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, miksi yhteistä tulevaisuutta on alun perin lähdet- ty rakentamaan: turvataksemme kansalaisille rauhaa ja hyvinvointia, niin Porissa kuin Lissabonissa, Berliinissä ja Ateenassa. Vaikka meillä Suomessa on voitu olla aika tyytyväisiä julkisen talouden tilaan, ei menneellä maineella voi ratsastaa. Iso haaste Suomessa on nopeasti ikääntyvä väestö, joka lisää paineita koko julkisella sektorilla ja palvelutuotannossa. Suomalaisten pärjäämisen kannalta on parempi tarttua haasteisiin ennakoivasti kuin antaa ongelmien kasautua. Kun tulevia uudistuksia lähdetään toteuttamaan, on välttämätöntä, että niistä kyetään käymään rakentavaa julkista keskustelua. Niin tehdään varmasti taas ensi kesänä Porissa. Vaativien työtehtävien vastapainoksi elämän suuria asioita Euroopan komission varapresidentti Olli Rehnille on pelata jalkapalloa kavereiden kanssa. Kuva Merja Rehn Teksti Olli Rehn Kirjoittaja on Euroopan komission varapresidentti.

3 Henkilöstöasioita Työhyvinvointisyke tuloksista kehittämiseen Sarjassaan viides Porin kaupungin työhyvinvointikysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa. Se toteutettiin nyt toista kertaa yhteistyössä Kevan kanssa kuntien työhyvinvointityön tueksi kehitetyllä työhyvinvointisyke kyselyllä. Työhyvinvointia koskeva kysely on kuin kuumemittari. Kysely lähetettiin vakinaisessa palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle. Kyselyn vastausprosentti oli 58 %. Sähköisesti kyselyn saaneet vastasivat kirjepostivastaajia aktiivisemmin. Aikaisemmista kyselyistä poiketen kaupunkiorganisaatiota avattiin nyt hallintokuntatasosta pienempiin yksiköihin ja tuloksia tarkastellaan kaupunki-, hallintokunta- ja osittain työyhteisötasolla. Vaikka Porin tulokset ovat joidenkin työhyvinvoinnin osa-alueiden kohdalla hieman kunta-alan keskiarvoa kuvaavaa vertailuaineistoa heikommat, näyttää työhyvinvoinnin kehityssuunta oikealta. Tulokset ovat kokonaisuudessaan parantuneet vuoden 2008 kyselystä. Työyhteisöjen toimivuuden osalta kaupunkitasolla erottuvat avun ja tuen saanti työtovereilta sekä erilaisten näkemyksien suvaitseminen. Työyhteisöjen ilmapiiri koetaan hyvänä ja työtehtävät mielekkäiksi. Työturvallisuuteen koetaan kiinnitetyn huomioita ja työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. Keski-iän noususta huolimatta itsearvioitu työkyky on edelleen parantunut. Edellisen kyselyn jälkeen tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset työyksikön hyvinvointiin koetaan onnistuneiksi, joskin niiden määrä koetaan vähäiseksi. Johtamisen ja esimiestyöskentelyn osa-alueisiin kohdistuu odotuksia. Palautetta onnistumisesta koetaan annettavan liian vähän ja esimiesten toimintaa ei koeta oikeudenmukaiseksi. Tiedonkulkua ja vaikuttamismahdollisuuksia ei pidetä riittävinä. Johtamisjärjestelmään kuuluvia kehityskeskusteluja ei käydä säännöllisesti. Ristiriitojen käsittelyvalmiudet koetaan huonoiksi. Työolot ja osaaminen saavat myös vertailuaineistoa heikommat arviot. Hallintokuntien ja työyksiköiden välillä on tuloksissa selvää hajontaa ja koko kaupungin vastauksissa suurten hallintokuntien painoarvo on merkittävä. Työhyvinvointi tehdään yhdessä Tulokset on toimitettu hallintokuntiin. Koko kaupungin tulokset on esitelty kaupunkitason johtoryhmille. Esimiehille ja yhteistyötoimikuntien jäsenille on järjestetty tulosten käsittelyyn ja kehittämistyöhön valmentavia tilaisuuksia. Yhteistyötoimikunnat ovat käynnistäneet keskustelun tuloksista ja monissa työyhteisöissä on jo istuttu saman pöydän ympärille miettimään omia tuloksia. Kehittämistyön onnistuminen edellyttää johdon aitoa kiinnostusta, esimiesten aktiivisuutta ja koko työyhteisön mukana oloa. Kysely on kuin kuumemittari. Se ei kerro syitä, vaan ilmoittaa työyhteisön lämpötilan. Syyt tulokseen löytyvät vain yhteisen keskustelun kautta. Hyvä lähtökohta yhteiselle keskustelulle on miettiä mitä tulokset kertovat missä olemme onnistuneet mikä kehittäisi työhyvinvointiamme. Oman yksikön tuloksia on hyvä peilata koko kaupungin, hallintokunnan ja sen pääyksikön tuloksiin, jonka alla oma yksikkö on. Kehittämistyön rungoksi laaditaan kehittämissuunnitelma. Siihen valitaan tulosten pohjalta 1-5 yhteisesti sovittua kehittämiskohdetta, asetetaan tavoitteet, nimetään vastuuhenkilöt, tehdään aikataulu ja sovitaan seurannasta. Kehittämissuunnitelma on hyvä laittaa henkilöstön omalle ilmoitustaululle ja aika ajoin palauttaa mieleen työyhteisöpalavereissa. Patarumpuun henkilöstöpalveluiden sivuille on tehty oma paikka työsykkeelle. Sieltä löytyy materiaalia ja hyödyllisiä linkkejä kehittämistyön tueksi. Teksti Ulla Roininen Joukkuepeliä, ei pelkkiä korulauseita Teknisen palvelukeskuksen vuoden 2011 työhyvinvoinnin liikuntakampanjan voittajat ovat rakennusmestari Mika Suojanen (Energia käyttöön -kampanja) ja kuorma-autonkuljettaja Ilkka Mattila (Sykettä syksyyn -kampanja). Porin teknisen palvelukeskuksen eri vastuualueilla työhyvinvoinnin eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan. Työhyvinvointi on ihan normaali työhön kuuluva osa-alue, johon voidaan yhteisesti vaikuttaa ja sitä ylläpitää, toteaa TPK:n työhyvinvointiryhmän jäsen Pirjetta Sipiläinen-Salo. Edellinen, vuonna 2008 tehty työhyvinvointikysely poiki vilkasta keskustelua niin TPK:n työhyvinvointiryhmässä kuin työpaikkakokouksissakin. Konkreettisia kehittämiskohteita löytyi, joiden pohjalta on laadittu toimintasuunnitelmat ja tavoitteet. Saadun palautteen perusteella näyttää siltä, että olemme oikeilla linjoilla. Ainakin asenneilmapiirissä on menty positiivisempaan suuntaan, toteaa Sipiläinen-Salo. Hän muistuttaa, ettei työhyvinvointia paranneta hetkessä millään poppakonsteilla. Puhumattakaan siitä, että kerran laaditut ohjeet toimisivat vuodesta toiseen. Sipiläinen-Salon mukaan tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Kevään aikana TPK:ssa käydään läpi tuoreimman kyselyn tulokset. Olemassa oleva työhyvinvointisuunnitelma on hyvä runko, johon voimme uusien tulosten perusteella tehdä tarkennuksia ja parannuksia. Yhteistyöllä hyvä tulee Työhyvinvointi on puhtaasti joukkuelaji, jossa vain hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa tuloksia. Mutta mikään joukkue ei toimi ilman hyvää valmentajaa, kuten ei myöskään työyhteisö. Hyvä johtaminen on hyvän työilmapiirin edellytys, Sipiläinen-Salo muistuttaa. Loppujen lopuksi työhyvinvointi ei ole mitään korkeampaa matematiikkaa. Työntekijän työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että hänen työpanostaan arvostetaan ja mielipiteitään kuunnellaan. Yhteiset virkistäytymishetket ovat myös tärkeitä työyhteisön ilmapiirin kannalta. Näissä epämuodollisissa tilanteissa työntekijöillä on mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa paremmin. Toisen tunteminen lisää myös erilaisuuden sietokykyä, mikä omalta osaltaan edesauttaa positiivisen ilmapiirin syntymistä, Pirjetta Sipiläinen-Salo sanoo. Teksti Tarja Tiilimäki Vuonna 2012 teknisen palvelukeskuksen työhyvinvointityöryhmään kuuluvat: Markku Koppelomäki, Tiina Kourujärvi, Seppo Lihavainen, Jari Mäkisalo, Ari Puonti, Pirjetta Sipiläinen- Salo, Heikki Tuominen ja Sanna Välimäki (puheenjohtaja).

4 4 Henkilöstöasioita Työterveyshuollosta todellista hyötyä hallintokunnille Poimintoja kevään koulutusohjelmasta Työhyvinvoinnin johtaminen on nähty tärkeäksi Porin kaupungin henkilöstöstrategiassa. Me työterveyshuollossa voimme olla tukena tässä; kaikki palvelut, mitä tarjoamme, ovat joko työhyvinvointia edistäviä tai niitä palauttavia. Työterveyshuollolla on monia keinoja edistää työhyvinvointia. Se ei kuitenkaan riitä, koska on paljon tekijöitä, joihin työterveyshuolto ei voi vaikuttaa. Menestykselliseen työhyvinvointityöhön tarvitaan yhteistyötä työpaikan kanssa. Työkykyä edistävät palvelut Työpaikkaselvitystyö, terveystarkastukset, työpaikan tarpeeseen perustuvat ryhmät, osallistuminen yhteistyöpalavereihin ja varhaisen tuen palavereihin kuuluvat työhyvinvointia edistäviin palveluihimme. Työfysioterapeuttiemme ja työterveyspsykologiemme työ on kokonaisuudessaan ennaltaehkäisevää työtä. Etsimme entistä läheisempää yhteistyötä johdon ja esimiesten kanssa. Työterveyshuoltoon kertyy paljon sellaista tietoa, josta on hyötyä työpaikan esimiehelle ja johdolle työhyvinvointityössä. Onnistunut ennaltaehkäisevä työ näkyy myös säästöinä, vähentyneinä poissaolo- ja eläköitymiskustannuksina sekä vähäisempänä sijaistarpeena, parantuneesta työn laadusta puhumattakaan. Nyt kun työterveyshuollon laskutus kohdistuu hallintokuntiin, etsimme Satakunnan Työterveyspalveluissa keinoja, millä muilla keinoin voimme konkreettisesti näyttää, että ennaltaehkäisevä työ oikeasti vaikuttaa. Jos työmme tuloksena väsynyt ja oireileva työntekijä virkistyy ja alkaa kokea työn iloa, ei työmme tulos ehkä heti näy sairauspoissalotilastoissa, vaan työntekijän koetussa työkyvyssä. Pohdimme kyselymittareita, joilla voisimme saada tämän näkyville. Myös terveystarkastusten yhteenvetoraporteista voidaan saada vertailtavaa eroa aiempiin tuloksiin. Esimiehen työterveyshuollolta saamaa yhteistyötukea mittaamme asiakastyytyväisyyskyselyllä entistä suunnatummin. Työkykyä palauttavat palvelut Satakunnan Työterveyspalvelut tarjoaa myös työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa. Sairauksia hoidettaessakin on aina työkyky keskiössä. Siksi muissa kuin äkillisissä oireissa työntekijät ohjataan aina oman, työolot tuntevan asiakastiiminsä hoitoon. Työterveyshuolto tukee osatyökykyisten työssä selviämistä yhdessä esimiehen kanssa. Tässä ovat varhaisen tuen palaverit ja tarvittaessa moniammatilliset työkykyarviot jatkopalavereineen ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Hyvä työ kuntouttaa ja pitää terveenä. Olemme valmiita vahvistamaan johdon, esimiesten, työntekijöiden ja koko työyhteisön voimavaroja monin käytettävissä olevin yhteistyökeinoin! Ja myös mittaamaan yhteisten ponnistelujemme tuloksia! Teksti Tuula-Maria Asikainen Työhyvinvointiin kuuluu myös osaamisen jatkuva kehittäminen. Henkilöstöpalveluiden kevään 2012 koulutusohjelmasta löytyy muun muassa esimiehille suunnattu koulutus Tunneälytaidot esimiestyön voimavarana. Tunneälytaidot on Suomessa toistaiseksi melko vähän tunnettu esimiestyön alue. Vuonna 2009 aiheesta väitelleen Hannu Simströmin mukaan tunneälytaidot ovat opittavissa olevia esimiestaitoja, joilla on yhteys koko työyhteisön hyvinvointiin. Luottamuksen rakentaminen työyhteisössä on esimiehelle ja koko työyhteisölle yhteinen haaste. Koulutuksen asiantuntija Nina Laine on laatinut aiheesta väitöstutkimuksen. Henkilöstöpalvelut on tehnyt sopimuksen Laineen kanssa myös työyhteisökohtaisten tilauskoulutusten toteuttamisesta otsikolla Ongelmia ratkaiseva työyhteisö. Tilauskoulutusten uutena asiantuntijana on myös Hanna Heinonen, jonka osaamisaluetta ovat alais- ja työyhteisötaidot. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme Teija Harju ja Esko Salmi tarjoavat monipuolista osaamistaan muun muassa kehityskeskustelujen, palautteenannon ja muiden vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Lisätietoja koulutuksista löytyy koulutusoppaan lisäksi Patarummusta henkilöstöpalvelujen sivuilta. Teksti Riitta Saarinen Kuntauudistus NYT! Kuntarakenteemme on muuttunut hitaasti. Merkittävät kunta- ja palvelureformit ovat epäonnistuneet tai jääneet riittämättömiksi jo 1970-luvulta alkaen. Muutoksia on aina padottu tai siirretty tulevaisuuteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-uudistus) käynnistyminen vuonna 2005 oli ensimmäinen vakava yritys korjata tilannetta. Näkyvin tulos on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden 50 yhteistoiminta-aluetta ja noin sadan kunnan poistuminen kartalta. Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvä kuntauudistus on tavoitetasoltaan vielä isompi reformi. Kartta Suomen Kuvalehti Tarve kuntauudistukselle on kiistaton kolmen keskeisen muutostrendin vuoksi, jotka liittyvät aluerakenteeseen, kunta- ja valtiotalouden velkaantumiseen ja väestön ikääntymiseen. Nykyinen kuntaperustainen hyvinvointimalli luotiin täystyöllisyyteen perustuvassa yhteiskunnassa luvuilla. Työikäisten suuri määrä suhteessa huollettaviin mahdollisti julkisen palveluiden ja tulonsiirtojen jatkuvan kasvun. Tilanne on nyt kokonaan toinen. Uudistuksen ydin Suomi on yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvimmistä maista. Työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa ohuemmat. Ikärakenteen muutoksen seurauksena hyvinvointipalveluiden kysyntä ja tarve kasvavat rajusti aikaisempaan verrattuna. Tulevan kuntauudistuksen kärki ei ole, toisin kuin julkisuudesta voisi päätellä, kuntien määrän vähentämisessä tai pienten kuntien lakkauttamisessa. Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä: 1. Kuinka käy suomalaiselle hyvinvointivaltiolle? 2. Miten käy kuntaperustaiselle palvelujärjestelmälle ja 2030-luvuilla? 3. Jos pidetään kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta ja kuntaperustaisesta järjestelmästä, kuinka paljon voidaan siirtää taakkaa työmarkkinoille tuleville pienemmille ikäluokille? Kuntien määrä vähentynee rajusti Hallitusohjelman tavoitteena on luoda niin sanottuja vahvoja peruskuntia, jotka muodostuvat luonnollisista toiminnallista alueista (=työssäkäyntialueet). Elinvoimainen kunta tarkoittaa sitä, että kunta on riittävän suuri vastaamaan peruspalveluista. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä sekä rahoituksesta on oltava yhdellä taholla. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan vahvoja peruskuntia tulee olemaan jatkossa Kyse on merkittävästä muutoksesta nykyiseen 336 kuntaan verrattuna. Uudistuksen aikataulu on kunnianhimoinen. Kuntauudistuksen rakennetyöryhmän noin 300-sivuinen selvitys ja esitys valmistui helmikuun alussa. Selvityksen julkistamisen jälkeen käynnistyvät kuntakuulemiset maakunnittain, jonka jälkeen kunnat voivat tehdä lausuntoja työryhmän esityksistä ja esitetyistä kartoista. Lakiesityksen laatiminen alkaa välittömästi kriteerien vahvistamisen ja lausuntokierroksen jälkeen. Hallituksen tavoitteena on, että uusi kuntarakenne on valmis Mitä uudistus tarkoittaa Porissa? Tämän jutun kuvituksena on käytetty julkisuuteen vuotanutta Suomen Kuvalehden esitystä uudesta kuntakartasta. Satakuntaan jäisi esityksen mukaan vain viisi kuntaa. Porin alueella Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Esitetty kuntajako muistuttaa nykyistä seutukuntaja työssäkäyntialuejakoa. Uuden Kunnan asukasluku olisi noin asukasta. Kartta vastaa hyvin nykyistä todellisuutta eli alueen yhtenäisiä asunto-, työ- ja palvelumarkkinoita. Noin 30 kilometrin säteellä Porin torista asuu ihmistä. Kehän sisällä on muun muassa noin puolet koko maakunnan työpaikoista, yrityskannasta, yritysten palkkasummasta ja liikevaihdosta. Kuntauudistus tulee herättämään suuria tunteita puolesta ja vastaan kuluvan vuoden aikana. Uudistuksen läpivieminen tulee olemaan vaikea prosessi, mutta välttämätön kansallinen projekti. Tässäkin yhteydessä pätee ehkä vanha sanonta: mieluummin kertarutina kuin ainainen kitinä. Teksti Timo Aro ja Tomi Lähteenmäki

5 Matkalle MAISAn kautta Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn matkasihteeripalvelut ovat olleet koko kaupunkikonsernin käytössä tammikuun alusta lähtien. MAISAn kautta voi varata kaupungin henkilökunnalle koti- ja ulkomaanmatkoja, matkusti sitten lentäen, junalla tai bussilla. Myös autonvuokraus hoituu MAISAn kautta, kuten myös majoitusvaraukset sekä kotimaassa että ulkomailla. Hallintopäällikkö Lauri Kilkku kehottaa käyttämään MAISAn asiantuntevia matkailupalveluita mahdollisimman paljon, ainakin kahdesta syystä. Keskittämällä syntyy kustannussäästöjä maksuissa ja laskutuksessa. Toisaalta myös työaikaa säästyy, toteaa Kilkku. MAISAn asiakkuuspäällikkö Ritva Hellmanin mukaan matkalippujen hinnoittelu näyttää olevan alituisessa muutoksessa, joten perässä pysyminen edellyttää alan jatkuvaa seuraamista. Näin ollen on järkevää keskittää työmatkojen tilaaminen ja laskuttaminen MAISAan, jossa olemme näiden asioiden kanssa tekemisissä päivittäin, muistuttaa Hellman. MAISAn yhteistyökumppaneina matkasihteeripalveluissa toimivat Travellink Oy, Flybe Limited, Blue1, Matkahuolto ja VR. mahdolliset muut kulut ja maksut. Laskutus tapahtuu kahden viikon välein tai sopimuksen mukaan. Tilaaja vastaa siitä, että varauksia, muutoksia ja peruutuksia varten toimitettavat tiedot ovat oikeita, ja että ne ovat MAISAssa riittävän ajoissa. MAISA ei vastaa välillisistä vahingoista. Varaukset kannattaa tehdä ajoissa Myyntisihteeri Minna Tuominen muistuttaa, että esimerkiksi junaliput kannattaa tilata hyvissä ajoin, varsinkin jos tietää tarkan matkustusajankohdan, koska ennakkolippu on kuitenkin huomattavasti halvempi, kuin peruslippu. Lentojen hintapolitiikka on tätä nykyä aika villiä. Hinnat vaihtelevat lähes päivittäin, mutta tämän kanssa on vain elettävä, huokaisee Tuominen. Pori-Helsinki -lentoja varattaessa Tuominen toivoo, että matkaaja ilmoittaisi jo matkaa tilatessaan matkatavaroiden määrän, mikäli mukaan tulee enemmän kuin käsimatkatavarat. Lisälaukut vaikuttavat myös lipun hintaan. Hotellin varaamisessa ei myöskään kannata kuhnailla, koska varsinkaan Helsingissä yöpuulle ei välttämättä pääse juuri siihen hotelliin, johon on aikonut, jos jättää varaamisen viime tinkaan. Liput ovat yleensä e-lippuja eli sähköisiä lippuja, poikkeuksena bussiliput. Varatut bussiliput tulee ensisijaisesti noutaa MAISAsta, mutta tarvittaessa ne voidaan myös postittaa tilaajalle. Lipuissa on useimmiten kiinni paljon rahaa, joten lippujen noutaminen on aina turvallisempaa kuin niiden lähettäminen postitse, muistuttaa MAISAn asiakkuuspäällikkö Ritva Hellman. Kotimaan matka- ja majoitusmaksut hoituvat MAISAn kautta. Ulkomaisia majoitusmaksuja MAI- SA ei voi hoitaa, vaan matkustajan on maksettava nämä palvelut itse paikan päällä, joko luottokortilla tai käteisellä. Lauri Kilkku muistuttaa, ettei Porin kaupungin työntekijöillä ole lupa hyödyntää henkilökohtaisia lentoyhtiön tai muun tahon myöntämiä bonuskortteja työmatkoilla. Teksti Tarja Tiilimäki MAISAn kautta saa Lentoliput Helsinkiin ja muualle kotimaahan (Flybe) Lentoliput Tukholmaan alkaen (Blue1) Bussisetelit ja yrityssarjaliput (Matkahuolto ja bussiyhtiöt) Junaliput (VR) Kotimaan ja ulkomaan lentoja, majoituksia, autonvuokrauksia (Travellink) Matkasihteeripalvelu toimii arkisin kello Varaukset sähköpostilla: matkaliput@ maisa.fi vähintään kolme arkipäivää ennen matkaa. Kotimaan ja ulkomaan varauksissa ilmoita Matkustajan nimi Matkapuhelinnumero Sähköpostiosoite Postitusosoite Laskutusosoite Ulkomaan varauksissa ilmoita myös Matkustajan passinmukaiset tiedot Nimi Henkilötunnus Passin numero Passin voimassaoloaika Matkasihteeripalveluista veloitetaan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan. Palvelumaksu veloitetaan jokaisesta varauksesta, muutoksesta tai peruutuksesta. Lisäksi tilaajalta laskutetaan, maksamiensa matkojen lisäksi, myös Myyntisihteeri Minna Tuomisen mukaan matkasihteeripalvelu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Lipputilauksia saattaa tulla parhaimmillaan jopa parikymmentä päivässä. Tietoa matkasihteeripalveluista ja palveluhinnoista löytyy myös Patarummusta. Uusi konttilinja Mäntyluotoon Suomen johtava konttivarustamo Containerships Oy Ltd aloittaa liikennöinnin Mäntyluotoon maaliskuun alussa. Uusi toimija on tervetullut lisä viime vuonna valmistuneen Kallonlahden laiturin ja syväväylän käyttäjäksi. Reitti tarjoaa viikottaiset yhteydet Ruotsin Södertäljeen, Iso-Britannian Teesportiin ja Sheernessiin, Belgian Ghentiin ja Liettuan Klaipedaan. Näistä satamista on nopeat yhteydet Rotterdamin suursatamaan, Pietariin sekä Irlannin että Iberian niemimaan satamiin. Viikoittainen yhteys palvelee laajasti sekä vienti- että tuontiliikennettä. Uusi linja parantaa porilaisen ja satakuntalaisen teollisuuden kuljetusyhteyksiä ja täydentää hienosti nykyistä Mäntyluodon Hampurin linjaa. Satakunnan lisäksi uusi linja parantaa myös Pohjanmaan ja Tampereen seudun yhteyksiä, toteaa Porin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus. Hannus on erittäin tyytyväinen, että varustamo halusi tulla Poriin. Yhteistyö on hänen mukaansa toiminut mainiosti. Haluan kiittää Containershipsin edustajia, erityisesti Kimmo Nordströmiä ja Jimmy Sahebia hyvästä yhteistyöstä. Teksti Tarja Tiilimäki Kuva Containerships Oy Ltd Yksi Mäntyluotoon liikennöivistä aluksista on m/v Containerships VII, joka on 158 metriä pitkä ja 22,5 metriä leveä moderni konttilaiva.

6 6 Naamakirja porilaisittai Tiesitkö, että Porin kaupungilla on omat facebook-sivut? Ei se mitään, ei moni muukaan tiedä. Tiedotusavustajamme sattui olemaan kuuloetäisyydellä, kun kauppatorilla, siinä Satapaskan kulmilla, porilaisrouvat, bussia odotellessaan, keskustelivat Porin ikkunasta. Jutustelu meni kutakuinkin näin. Olkoon heidän nimensä vaikka Pirkko ja Aune. Pirkko Oleksää muute kuullu, et Pori kaupunkil o omat feispuuk-sivut netis? Aune E. Iha tosi vai? Pirkko Juu. Porin ikkuna. Aune Kas, konnei akkuna. Mitä Pori semmosil tekkee? Iha turhaa kotkotust tommone. Pirkko Älä ny. Se o tätä nykyaikaa. Kyl kaikil itteeskunnioittavil kaupunkeil täytyy semmoset ol, vaik mikä olis. Aune Onks ne kavvanki ollu? Pirkko Kyl ne o jo vissii yli vuare ollu pystös. Aune No, mitä siäl sit o? Pirkko No siäl o kaikkee ajakohtast Pori asjoist. Tiatoo tapahtumist ja muut tährellist. Siäl o välil ollu valtuustokokouksistaki päivityksii, mää ole seurannu. Sit siäl o kuvvii ja linkkei ympäri ämpäri. Ni, ja sit siäl o ain sillo tällö niit Furuholmi kommenttei. Ei siit kavvaa ol, ko siäl oli kysymys pori murteest. Aune Kai niist tapahtumist ny muualtaki tiatoo saa? Pirkko No saa, mut ko sää ny kumminki jo olet siäl naamoines, ni mikses samatiä tykkäis Pori feispuukist. Aune No, se o kyl tosi. Pirkko Muute tiäksää, et monel Pori virastol ja instanssil o kans omat feispuukprofiilit. Kirjastol ja ympäristövirastol ny ainaki o. Näitte linkit o siäl Porin ikkuna etusivul, siin vasemmas reunas tai palkis, mikä se ny sit onkaa. No kumminki. Aune No, millai mää ny sit löyrä se Porin ikkuna? Pirkko No, se löytyy osotteest tai sit vaa laitat feispuuki hakkuu Porin ikkuna. Ni siält sit löytyy. Aune Emmää ny oikee tiär... Kai mu sit vissii tarttee. Pirkko Muist ny sit ehrottaa kavereilles ja. On se ny vähä sukkelaa, ko Porin ikkunal on vähemmä tykkääjii ko Rauma feispuukil. Porin ikkunan Facebook-sivulla oli tammikuun aikana käyttäjäkysely, joka on osa Vaula Toivasen kandityötä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin Porin yksikköön. Kyselystä saatuja vastauksia hyödynnetään Porin ikkunan kehittämisessä. Työ on vielä kesken, Aune No, nii kyl onki. Täytyy heti men konneel ko mää pääse täst kottii. Teksti Tarja Tiilimäki Murreasun tarkistus Elina Wallin Käyttäjäkyselyyn mukavasti vastauksia mutta vastauksista käy ilmi, että tykkääjät ovat tyytyväisiä sivun sisältöön ja päivitystahtiin. Kerromme kevään kuluessa Porin ikkunalla tarkemmin käyttäjäkyselyn tuloksista. Teksti Ulla Keskinen Lukuvinkkejä verkosta Porin kaupunginkirjasto on avannut omat kirjallisuussivunsa nettiin. Kirjavinkit ja linkit -sivulla kerrotaan kirjoista, elokuvista, kirjailijoiden kuulumisista ja kirjaston tapahtumista. Kirjallisuussivuille päivittyy kuukausittain uusia arvosteluja sekä uusista että vanhoista kirjoista kuin elokuvistakin. Vinkkivalinta tehdään sen mukaan, mikä teos on milloinkin tehnyt vaikutuksen vinkkaajaan. Luku- ja elokuvavinkit valitaan sekä koti- että ulkomaisesta valikoimasta, mutta kirjailijavierasosiossa painotetaan Satakunnan omaa antia. Tähän asti vastaajavuorossa ovat olleet kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Taina Teerialho, Leila Tuure ja Elina Wallin. Haastateltavat valottavat omia kuulumisiaan ja teoksiaan sekä vinkkaavat itse mielestään hyviä kirjoja ja elokuvia. Esimerkiksi Kuisma suositteli Martti Anhavan kirjoittamaa elämäkertaa Romua rakkauden valtatiellä Arto Mellerin elämä sekä Anne Sextonin runokokoelmaa The complete poems. Sivustolta löytyy myös kirjaston työntekijöiden linkkilaari sekä kattava lista aikuisten jatko- ja sarjakirjoista. Lisäksi sivulla ilmoitetaan milloin lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran ja mitä teosta aletaan yhdessä puida. Mukana on myös Jinsei ry:n pyörittämä mangavinkit-osio. Kirjallisuussivuille toivotaan lisää käyttäjiä Kirjallisuussivuston päivittämisestä vastaavat kirjastonhoitajat Nina Järviluoma ja Tarja Puodinketo, mutta myös muut kirjaston työntekijät kirjoittelevat lukuja elokuvavinkkejä. Kaipaisimme vielä lisää palautetta ja lukijoiden omia vinkkejä, toteaa Järviluoma. Käyttäjät voisivat esimerkiksi kertoa, mistä kirjoista he haluaisivat sivuilla vinkattavan tai onko heillä mielessä satakuntalaista kirjailijaa, josta haluaisivat saada haastattelun. Sivut etsivät vielä käyttäjäkuntaansa. Järviluomasta tuntuu, että monikaan ei ole löytänyt niitä vielä. Suosittelemmekin sivuihin tutustumista. Ne kuuluvat kirjaston maksuttomiin palveluihin ja niistä voi löytää mukavaa tekemistä vapaa-ajalle. Teksti ja kuva Kristiina Seppä

7 Älä kaada puuta luvatta Syksyn lehtiä haravoidessa mieleen saattaa juolahtaa ajatus pihakoivun kaatamisesta. Ennen sahauspuuhiin ryhtymistä kannattaa kuitenkin miettiä hetki puun pätkimisen vaikutuksia hallinnollisella tasolla. Puunkaatoon ei saa ryhtyä asemakaavoitetulla alueella omin päin, vaan ennen kaatotyön aloittamista tulee ensin hakea lupa. Porin alueella otetaan yhteyttä puistotyönjohtaja Pirkka Kevätkylään. Suurin osa kaatolupien myöntämisestä edellyttää tonttikäyntiä, mutta toisinaan valokuvankin perusteella voidaan myöntää lupa, mikäli kuvasta käy riittävän hyvin ilmi puun maisemallinen arvo, Kevätkylä sanoo. Tärkein peruste kaatolupaa arvioitaessa onkin kohteena olevan puun merkitys ympäristölle. Tontin omistaja ei aina huomaa, että puu on osa yhteistä ulkotilaa ja vaikuttaa maisemaan myös pihapiirin ulkopuolella. Lisäksi lupapuntarissa painavat puun kunto, ikä, sijainti, sekä muut haittatekijät. Hakemus vetämään Luvan myöntäminen on tapauskohtaista. Pääsääntöisesti tonttikatselmus suoritetaan muutaman päivän sisällä ja lupa myönnetään, mikäli puu on ympäristön ja kokonaisuuden kannalta tarpeeton. Puu saattaa olla liian lähellä taloa, liian vanha, vioittunut tai tarpeettoman suuri pihapuuksi. Joissain tapauksissa lupaa ei kuitenkaan tarvitse hakea. Hyötypuut kuten omena- ja kirsikkapuut eivät ole lupamenettelyn piirissä. Samoin pensasaidat sekä runkohalkaisijaltaan pienet, maksimissaan 10 senttimetriä paksut puut voi kaataa omin luvin, Kevätkylä selventää. Puistotoimi ei tarjoa palveluita kaatotöihin. Tarvittaessa apua voi etsiä internetistä tai perinteisesti puhelinluettelon keltaisilta sivuilta sekä sanomalehdistä. Riidan sattuessa Riitaantuneita kaatolupia hoitaa eteenpäin rakennustarkastaja Hannu Olenius. Hakija voi tehdä oikaisuvaatimuksen 14 vuorokauden sisällä ympäristölautakunnalle, jolla on käytössään puistotyönjohtajan lausunto. Tällöin ympäristölautakunta antaa käytettävissä olevin tiedoin oman arvionsa kaatoluvasta, kertoo Olenius. Mikäli ympäristölautakunnan antama lausunto ei tyydytä hakijaa, muutosta voi hakea Turun hallinto-oikeuden kautta. Vielä tämän jälkeen asian voi viedä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli puu kaadetaan luvatta, satunnainen ohikulkijakin voi tehdä tapauksesta rikosilmoituksen. Jos tutkinnassa todetaan kaadon pi- Myrskyn horjuttama kuusi siivottiin pois rautatieaseman kupeesta. lanneen maisemaa, saattaa teosta seurata sakkorangaistus. Puistotoimeen kyselyitä mahdollisista luvattomuuksista tulee tasaisin väliajoin. Teksti ja kuva Niko Juhola Rakennusvalvonnan toimipiste sijaitsee remontin valmistumiseen saakka BePopissa, osoitteessa Isolinnankatu 21 E, 3. krs. Remontti jatkuu vuoden loppuun saakka. Nettipuhelinluettelo on uudistunut Porin kaupungin nettipuhelinluettelo on saanut uudistuksessa saman ilmeen kuin muukin sivusto. Lisäksi hakutoiminnot monipuolistuivat. Hakea voi nimen ja hallintokunnan lisäksi puhelinnumerolla. Numero tulee kirjoittaa kenttään ilman välimerkkejä esimerkiksi Tarkista omat tietosi! Tiedot luetteloon haetaan vaihteen puhelintietokannasta kerran päivässä. Täten tiedot ovat yhtä ajantasaisia kuin vaihteelle on ilmoitettu - päivän kahden viiveellä. Hallintokuntien vastuulla on ilmoittaa vaihteeseen niin uudet työntekijät, tehtäväänsä vaihtaneet kuin kokonaan pois lähteneet. Ilmoitukset voi tehdä sähköpostilla Puhelinvaihde. Vaihteen järjestelmään voidaan myös merkata, mitä tietoja ei haluta nettiin näkyviin - joko ollenkaan tai osittain. Parkkiaikaa älypuhelimella Kännykkä korvaa käteisen uuden ParkkiNappi-sovelluksen myötä. Porin kaupunki otti marraskuun 2011 lopussa käyttöön uuden ParkkiNappi-sovelluksen, joka mahdollistaa parkkimaksujen maksun älypuhelimella. Nettiluettelo on näppärä yhteystietopankki, ja oikeat tiedot ovat palvelun laadussa ykkösasia, sanoo kaupungin puhelinvaihteen esimies Elina Tasku. Teksti Kaija Laurila Koska tiedot päivittyvät puhelintietokannasta, emme voi muuttaa esimerkiksi hallintokuntien tai osastojen nimiä organisaatiokaaviosta poikkeavaksi. Tietojen näkyvyydessä tulisi noudattaa osastoittain yhteistä linjaa, kertoo puhelinvaihteen esimies Elina Tasku. Suora osoite sivulle on: fi/puhelinluettelohaku. Etusivulla on toistaiseksi linkki luetteloon suoraan ja yhteystiedot-sivulla se on selkeästi esillä. Uudistuksen seuraavassa vaiheessa saadaan Patarumpuun sisäinen puhelinluettelo, jossa on kaikki numerot ja joka päivittyy yhtä usein. Autoilija lataa ensin sovelluksen matkapuhelimeensa Android Marketista tai Applen App Storesta. Rekisteröinnin yhteydessä asiakas saa tuulilasiin liimattavan Parkki- Nappi-tarran. Tarra kertoo pysäköinninvalvojalle, että kyseessä on ParkkiNapin käyttäjä. Pysäköinnin yhteydessä autoilija painaa puhelimensa ParkkiNappi-painiketta, jolloin pysäköinti astuu voimaan. Tänä aikana pysäköinninvalvojat pystyvät tarkastamaan pysäköinnin voimassaolon palvelun tietokannasta. Pysäköintiaika päättyy, kun autoilija palaa autolleen ja painaa nappia uudelleen. Harmaita hiuksia vähentävän sovelluksen suursuosio odottaa kuitenkin Porissa vielä tuloaan. Toistaiseksi sovelluksia on otettu erittäin vähän käyttöön, vaikka kyseessä on palvelu, jota on helppo käyttää ja tarkistaa, toteaa toimistonhoitaja Liisa Piilo Porin pysäköinninvalvonnasta. Palvelun käyttö ei sisällä kuukausimaksuja tai muita sitoumuksia. Palvelun käyttäjiltä veloitetaan ainoastaan rekisteröitymismaksu sekä käytetty parkkiaika 0,49 euron pysäköintikohtaisen palvelumaksun kera. Teksti Kalle Aaltonen

8 8 Kohti parasta mahdollista kaupunkilogistiikkaa paikkatiedon avulla Kunnissa on viime aikoina huolestuttu kuljetuskustannusten kasvusta. Päästöt, meluhaitat sekä energiatehokkuus ovat pakottaneet miettimään liikkumista monella tavalla. Nykyaikaiset ohjelmistot vihdoin korvaavat kynällä ja paperilla tehdyt, melko epätoivoisetkin tavat etsiä parhaita kuljetusreittejä. Aiempaa lyhyemmät ja paremmat ajoreitit tehostavat ajoneuvojen käyttöä tai kuljettajien työrasitusta. Suunnittelemalla säästetään Porissa on noin 900 kilometriä kaupungin kunnossapidettäviä katuja, joilla muun muassa erilaiset auraus- tai huoltokalustot liikkuvat. Kotipalvelut tekevät lähes kotikäyntiä vuosittain. Kalustoa ja henkilöstöresursseja nielevät myös vanhusja vammaiskuljetukset, koulukuljetukset sekä ateria-, materiaali- ja sisäpostikuljetukset. Vuositasolla puhutaan miljoonista euroista. Selvitykset osoittavat, että pa- remmalla suunnittelulla voitaisiin säästää vähintään prosenttia kuljetuskilometreissä. Kaupunki onkin aloittanut laajamittaisen hankkeen, jossa kuljetusten suunnittelussa siirrytään uuteen aikakauteen. Työssä käytetään hyväksi paikkatietoja, joilla tietokonepohjaiset kartat valjastetaan etsimään parhaat mahdolliset reitit erityyppisille ajoneuvoille, olipa sitten kyse katujen kunnossapidosta, tavaroiden tai ihmisten kuljettamisesta tai muusta päivittäisestä liikkumisesta. Pori on edelläkävijä Kaupunki on yhteistyössä paikkatietojärjestelmätoimittajan kanssa suomalaisena, jopa pohjoismaisena pioneerihankkeena, toteuttamassa katujen kunnossapidolle tarkoitetun järjestelmän, jossa kullekin aurauskalustolle etsitään parhaat reitit. Tiemestarit ja muut asiantuntijat tutustuvat parhaillaan ensimmäisiin tuloksiin. Kaupungin pientavarakuljetuksista tehdyn opinnäytetyön tulokset olivat myös selkeitä ja rohkaisevia: toiminta on tehostunut ja kustannukset ovat selkiytyneet. Myös muun muassa vammaiskuljetuksissa on aloitettu selvitystyö parempien kuljetusvaihtoehtojen ja yhteistyön etsimiseksi. Paikkatietojärjestelmillä voidaan suunnitella muun muassa optimaalisia palveluverkostoja käyttäen hyväksi tilastollisia väestöruutuja ja tieaineistoa. Kuvassa tarkastellaan, paljonko Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen väestöstä asuu 15 minuutin ajomatkan ulkopuolella lähimmästä terveysasemasta. Digitaalinen katuverkko on ajan tasalla Katu- ja tieverkko on yhdyskunnan verisuonisto. Jos siihen tulee tukos, toiminta halvaantuu helposti. Kaupunkimittauksessa valmistui viime vuonna mittava työ Porin digitaalisen katuverkon ajantasaistamiseksi ja lukuisten puutteiden korjaamiseksi. Työ jatkuu, sillä koko ajan suunnitellaan uusia katuja, ja puutteellisia tietoja korjataan. Kun kaupunkisuunnittelun ja -mittauksen sekä kadunsuunnittelun asiantuntijat pystyvät ajantasaisesti ylläpitämään katuverkossa tapahtuvia muutoksia, voidaan liikkuminen ja kuljetukset järjestää uudelleen tilanteen mukaan. Muutoksista on helppo tiedottaa asiantuntijoille, päättäjille ja kuntalaisille esimerkiksi internetin tai älypuhelimen välityksellä. Digitaalista katu- ja tieverkkoaineistoa voidaan käyttää myös suunnittelun apuna tarkastelemalla esimerkiksi palvelujen saavutettavuutta tai toimipisteiden sijaintia. Samalla pystytään helpommin arvioimaan toimintojen päällekkäisyyttä tai jakaa kaupunki tai seutu optimaalisiin toiminta-alueisiin. Ajantasaisesta paikkatietopohjaisesta katuverkosta on siis moneksi. Teksti ja kuva Timo Widbom Porinassa palvellaan Porin teknisessä palvelukeskuksessa syntyi muutama vuosi sitten ajatus asiakaspalvelun parantamisesta. Pähkäilyn tuloksena pistettiin pystyyn asiakaspalvelupiste Porina, joka on toiminut hyvällä sykkeellä jo viisi vuotta, Postin entisissä tiloissa kauppatorin kulmilla. Porinan palvelutarjontaan tutustuessa tulee väistämättä mieleen sanonta: mitä sieltä ei saa, sitä ei tarvita. Ainakin rakentajat, suunnittelijat ja kiinteistönvälittäjät saavat kaiken tarvitsemansa. Meillä on tiedot kaikista Porin kaupungin vapaana olevista tonteista ja niihin liittyvistä viemäröinneistä, rasitteista ja pohjatutkimuksista. Lisäksi meiltä saa myös katutyö- ja sijoitusluvat ja johto- ja kaapelikartat, luettelee Porinan palvelupäällikkö Heikki Tuominen. Karttoja joka lähtöön Karttapalveluiden ohella venepaikkojen vuokraus teettää töitä aina maaliskuusta syyskuuhun. Kieltämättä nykyinen, 1400 venepaikan, vuokrauskäytäntö on työläs ja aikaavievä. Pohdimme erilaisia vaihtoehtoja kehittää itse käytäntöjä ja sähköistä asiointia. Porinasta voi venematkan turvaksi hankkia Porin ja Luvian vesialueen veneilyreitit-kartaston, josta painetaan joka vuosi päivitetty versio. Myös pyöräily- ja opaskarttoja on tarjolla. Porinaan on keskitetty myös kaupungin johtokarttapalvelu ja siellä taitaa olla kaupungin ainoa faksipalvelu. Porinalaiset ovat vuosien varrella tottuneet vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin. Meiltä on kysytty niin tamperelaisia päivätanssipaikkoja kuin Porin maantieteellistä keskipistettäkin. Tapanin myrskyjen aikoihin meille tuli puheluita, joissa ihmeteltiin, miksei sähkökatkoksista ilmoiteta etukäteen! Pysäköintiluvat Porinaan Porinan palvelutiimi auttaa ja opastaa. Kuvaushetkellä paikalla olivat Tarja Kuusisto, Sanna Kallioinen, Eija Salmi, Irma Ahlgren, Aila Lampioinen, Esa Reuna, Leeni Kuusisto, Jan Kaski ja Heikki Tuominen. Tiimiin kuuluvat myös Mika Oksanen, Marja-Liisa Lehto ja Sirpa Marttila. Porina on lunastanut paikkansa, josta kielii myös asiakkaiden kiittävä palaute. Kevään aikana palvelutarjonta entisestään laajenee, kun pysäköintilupien myynti siirtyy pysäköintivalvonnalta Porinaan, osoitteeseen Yrjönkatu 6 B. Edelleen Porinassa voi käydä maksamassa energia- ja vesilaskut, terveyskeskus- ja päivähoitomaksut, tontinvuokrat ja venepaikkalaskut, ilman palvelumaksua. Heikki Tuominen muistuttaa, että Porinan avarat ja keskeisellä paikalla olevat tilat ovat myös muiden hallintokuntien käytettävissä, esimerkiksi näyttelytilana. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki

9 Yhteishaku alkaa Oppilaasta opiskelijaksi Yhdeksäsluokkalaisilla on viime hetket käsillä ennen jatkopaikan lukkoon lyömistä. Sähköinen haku alkaa ja jatkuu asti. Ensi syksynä valtaosasta oppilaita tulee opiskelijoita. Jatkopaikan valinta on kypsymisprosessi Porin lyseon yläkoulun opintoohjaustunneilla toisen asteen koulutustarjontaan ja ammatteihin tutustutaan jo kahdeksannen luokan keväästä lähtien. Opinto-ohjaaja Marja-Liisa Heinäsuo kertoo monen hahmottavan jatkopaikkatoiveensa jo yhdeksännen luokan alussa. Ennen hakemista vieraillaan vielä eri koulutusvaihtoehdoissa ja keskustellaan opinto-ohjaajan kanssa. Aloitan alkusyksystä ensimmäisen kartoittavan kierroksen. Pian syysloman jälkeen pidän toisen, jolloin keskustelemme pidempään ja teemme jo lukioiden ainevalintakortteja niiden oppilaiden kanssa, jotka ovat varmoja valinnastaan. Keskustelemme nuoren toiveista ja pohdimme hänen mahdollisuuksistaan tavoitteen saavuttamisessa. Jos oppilas on täysin hukassa, varaan hänelle ajan koulumme avopsykologi Sari Lammi-Aaltoselle. Oppilaan alhainen keskiarvo voi aiheuttaa ongelmia. Asiasta huomautetaan oppilaalle hyvissä ajoin ennen viimeistä joulutodistusta. Niillä koulutusaloilla, joissa on pääsy-, soveltuvuus- tai kielikoe, haetaan kokeisiin jo yhdeksännen luokan joulutodistuksella, mutta useimmiten lopullinen opiskelijavalinta tapahtuu päättötodistusnumeroilla. Jos kevään kuluessa huomataan, että jatkoonpääsy on epävarmaa, täytämme oppilaan kanssa yhdessä hakemuksen kymppiluokalle. Voimme täyttää myös haun Ammattistartti-opintoihin. Lähetän haut eteenpäin, mikäli yhteishaku ei ole mennyt toivotulla tavalla. Tulokset tulevat kesäkuussa Yhteishaun tulokset saadaan aikaisintaan Oppilaat saavat tiedon kirjeitse. Tiedot voi myös löytää oppilaitosten kotisivulta tai ilmoitustaululta. Seuraan oppilaitteni tilannetta Kouluta-järjestelmästä netissä. Ilmoitan heille, jos muutoksia esimerkiksi varasijatilanteessa on tapahtunut. Hyväksyttyjä muistutan opiskelupaikan vastaanottamisesta. Ilman opiskelupaikkaa jääneen kanssa teemme täydennyshaun, Marja-Liisa Heinäsuo toteaa. Teksti ja kuvat Kristiina Seppä Gallup: Kysyimme Porin Lyseon yläkoulun 9e-luokkalaisilta heidän koulutushaaveistaan. Ninni-Maria Tuominen: Haen Lyseon lukioon. Harkitsin myös Helsingin erikoislukioita, mutta koin joutuvani kotoa liian kauas. Lyseossa minua kiinnostaa liiketalouspainotus. Pääsen tutustumaan, kiinnostaisiko minua liiketalousala myös jatkossa. Harkinta on ollut vaikea, mutta olen tyytyväinen päätökseeni. Iivari Tamminen: Tajusin viimeistään 7. luokalla haluavani matkailualalle. Haaveenani on päästä tekemisiin vieraiden kulttuurien ja ulkomaalaisten ihmisten kanssa. Myös mahdollisuus ulkomailla työskentelystä houkuttaa. Lukio minulla on varalla, vaikkei se niin paljoa kiinnostakaan. Janina Peltonen: Valintani on vielä hieman auki, mutta haluaisin kauneudenhoitolalle. Hiusala kiinnostaisi, mutta Porissa ei sitä ollut nyt tarjolla. Voisin tosin jatkaa kauneudenhoitoalalta hiusalalle myöhemmin. Varalla minulla on hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä lukio. Poria markkinoidaan tapahtuma- ja opiskelijakaupunkina Monipuolinen tapahtuma- ja korkeakoulutarjonta sekä vireä kulttuurielämä ovat valtteja Porin markkinoidessa itseään. Panosta Poriin on Porin kaupungin, Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn, Porin yliopistokeskuksen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteistyönä ideoitu kampanja, joka toteutetaan Helsingin Lasipalatsissa ainutlaatuisessa Pori-aiheisessa pop up -storessa. Pop up -storella, eli tilapäiskaupalla, tarkoitetaan muutamaksi päiväksi vuokrattua liiketilaa. Yhteishaun alla toteutettu tapahtuma pyrkii antamaan kävijöilleen ensisijaisesti tietoa Porin hyvistä opiskelumahdollisuuksista, mutta MAISAn myynti- ja markkinointijohtaja Maria Sunin mukaan korkeakouluista kertominen ei yksistään riitä. Sunin mukaan tarkoituksena on saada porilaisia julkisuuden henkilöitä pelaamaan peliä, mutta myös pop up -storen kävijät pääsevät pelaamaan. Suni painottaa, että Helsinkiin lähdetään nimenomaan markkinoimaan ja esittelemään, miksi kannattaa panostaa Poriin. Yliopistokeskus ja SAMK ovat kontaktoineet paikallisia osakuntia ja opiskelijajärjestöjä. Lukioihin ja muihin kouluihin ollaan oltu yhteydessä ja lisäksi näymme ja kuulumme muun muassa NRJradiokanavalla ja Facebookissa. Panostaporiin.fi kampanjasivustolla kumotaan ennakkoluuloja Porista rennon rouhealla otteella. keisen työn tilaaminen oli hyvin määrätietoinen teko. Kilpailu tapahtumista ja tapahtumakävijöistä kovenee vuosi vuodelta. Haluamme säilyttää nykyisen asemamme Suomen kesän yhtenä ykköstapahtumapaikkana. Tämä edellyttää markkinoinnin ja myynnin tehostamista sekä persoonallisia avauksia. Taiteilijan itsensä mukaan tarkoituksena oli myös rikkoa tietynlaisia Poriin liittyviä stereotypioita. Yksi lähtökohtani oli ajatus siitä, että Pori ja Satakunta koetaan muualla Suomessa hieman sisäänpäin kääntyneenä, ellei jopa tylynä. Tätä mielikuvaa halusin rikkoa tekemällä tunnuksen, joka olisi sympaattinen ja samaan aikaan arvokas, olematta kuitenkaan liian vakava. Minusta tämä suunnittelemani tunnus ei juuri selittelyjä kaipaa. Pori näkyy ja Pori kuuluu. Se aiheuttaa hyviä virtauksia, Ylppö luonnehtii. Teksti Kalle Aaltonen, Kuva Porin Seudun Matkailu Oy MAISA Täytyy myös kertoa kaupungin muusta tarjonnasta. Tästä syystä me osallistumme kampanjaan kertomalla, että Pori on myös vireä tapahtuma- ja kulttuurikaupunki. Tapahtumaan osallistuu myös uutta Angry Birds Outdoor Action -peliään lanseeraava, tunnettu porilainen pelitalo Tactic. Maria Hyviä virtauksia kaupunkitunnuksesta Pori oli myös näkyvillä Helsingissä tammikuussa järjestetyillä matkamessuilla. Pori-osastolla oli vahvasti esillä MAISAn teettämä tapahtumakaupunkitunnus, jonka on suunnitellut laulaja ja sanoittaja sekä freelancer-graafikko Herra Ylppö. Sunin mukaan ominta- Tapahtumakaupunkitunnuksen suunnitelleella Herra Ylpöllä on edelleen vahvat siteet Porin seudulle.

10 10 Työn ääniä Ammattilaiset huolehtivat lapsipe Raskaus on matka vanhemmuuteen Lapsen saaminen tietää elämänmuutosta. Äitiysneuvola pyrkii äidin ja kasvavan sikiön terveydentilan seurannan ohella valmistamaan vanhempia uuteen tulokkaaseen. Länsi-Porin äitiysneuvolan terveydenhoitaja Eila Pihlanko on ehtinyt nähdä kolmessakymmenessä vuodessa monen äidin ja isän matkan vanhemmuuteen. Neuvola-aika suositellaan varaamaan heti, kun äiti tietää olevansa raskaana. Ensimmäisellä käynnillä selvitetään tulevan äidin ja perheen terveydentilaa, terveystottumuksia ja elämäntilannetta. Varsinkin ensimmäinen neuvolakäynti on tulevalle äidille usein jännittävä, onhan alkamassa aivan uudenlainen elämänvaihe. Siksi esimerkiksi verenpaine on mitatessa korkeampi kuin normaalisti, Pihlanko naurahtaa. Aina perusneuvolakäynnit eivät riitä. Esimerkiksi diabetesta sairastavaa äitiä on tarkkailtava enemmän. Terveydenhoitaja ja lääkäri seuraavat äidin ja sikiön terveydentilaa yhteistyössä. Mikäli erityistä seurantaa tarvitaan, äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle. Raskausaika on yksi parhaista mahdollisuuksista terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja terveystottumusten muuttamiseen. Raskauden alussa kartoitetaan muun muassa vanhempien alkoholin- ja päihteidenkäyttö. Onneksi monet äidit ottavat raskauden motivaationa tupakoinnin ja juomisen lopettamiseen, Pihlanko toteaa. Äitiysneuvolakäynneillä perusrutiiniin kuuluvat muun muassa painon ja verenpaineen mittaaminen, veriarvojen ja virtsan seuranta, kohdunkasvun mittaus sekä sydänäänien ja sikiön asennon tutkinta. Peruskäynnit hoitaa terveydenhoitaja, mutta lääkäri tutkii äidin keskimäärin kolme kertaa raskauden aikana. Joskus tuleva äiti havahtuu olevansa raskaana vasta viime metreillä. Silloinkin asiat hoituvat yleensä hyvin ja ehdimme tekemään tarvittavat tutkimukset. Syytä paniikkiin ei ole, Pihlanko rauhoittelee. Äitiysneuvolatoimintaan kuuluu myös kotikäyntien tekeminen synnytyksen jälkeen. Terveydenhoitaja tarkistaa, miten vanhemmat ja vauva voivat ja ovatko asiat hyvin. Myös henkinen valmennus on tärkeää Neuvolassa pyritään huomioimaan myös perheiden henkistä hyvinvointia. Osa tätä työtä on perhevalmennus, jota on kehitetty vuosien varrella. Eri neuvoloissa käytännöt vaihtelevat. Länsi-Porin neuvolassa on lähdetty tänä vuonna liikkeelle uudistetulla ohjelmalla. Siinä keskitytään muun muassa vanhempien parisuhteeseen sekä isäksi ja äidiksi tulemiseen. Paneudumme myös synnytykseen ja sitä seuraavaan aikaan lapsen kanssa, Pihlanko kertoo. Valtaosa äideistä tulee perusneuvolakäynneille yksin, mutta perhevalmennus on korostanut isän roolia. Isät ovat aktiivisesti mukana perhevalmennuksessa ja sitten aikanaan lapsen hoidossa. Perhevalmennus on vapaaehtoista. Palvelu on suunnattu ensisynnyttäjille. Joskus tosin uudelleensynnyttäjätkin haluavat tulla mukaan, mikäli edellisestä synnytyksestä on kulunut pitkä aika tai lapsi on uusperheessä jommalle kummalle vanhemmalle ensimmäinen. Perhevalmennuksessa neuvolan yhteistyökumppaneina ovat muun muassa sairaala ja seurakunta. Uusimpana lisäyksenä on päivähoitopuolen osallistuminen. Satakunnassa syntyy vuosittain noin lasta. Satakunnan keskussairaalan yhteyteen ryhdytään ensi syksynä rakentamaan vuonna 2014 valmistuvaa lasten- ja naistentaloa, joka tarjoaa synnytysten ja naistentautien vuodeosastolle uudet tilat. Vanhempien keski-ikä on noussut. Pihlanko toteaa, että neuvolan asiakkaina on yli 40-vuotiaita, mutta harvemmin alle 20-vuotiaita odottajia. Myös netti on tuonut uusia haasteita Pihlangon ammattiin. Raskausaika on jännittävä ja herkkä vaihe elämässä. Vanhempien ei pidä luottaa kaikkeen, mitä netistä lukevat. Kannattaa miettiä asiat omakohtaisesti ja muodostaa siitä se meidän paras. Raskausaika on jännittävä ja herkkä vaihe elämässä. Nykyaika on tuonut lisää haasteita Neuvolatoiminnassa erityisesti isän ja koko perheen huomioiminen on muuttunut vuosien varrella. Myös ruokasuosituksiin on tullut muutoksia. Nykyään täytyy miettiä paljon enemmän lisäaineita ja ympäristömyrkkyjä sekä rasvanlaatua raskausaikana ja pienokaista ruokittaessa. Pihlanko pitää työtään antoisana. Neuvolassa tulee tehtyä perheen kanssa matka, jonka päämääränä on terveen lapsen syntyminen. Kotikäynnillä tuoreen vauvaperheen luona on mukava tunne, jos kaikki on hyvin, terveydenhoitaja Eila Pihlanko hymyilee. Teksti Kristiina Seppä Terveydenhoitaja Eila Pihlanko kokeilee, missä asennossa sikiö on Terhi Rantalan kohdussa.

11 Työn ääniä rheistä äitiys- ja lastenneuvolassa Neuvolakäynti on koko perheen asia Nykyajan lastenneuvolat edistävät niin lapsen kuin koko perheenkin terveyttä ja hyvinvointia. Paljon on muuttunut siitä, kun lastenneuvolatoiminnan isänä pidetty arkkiatri Arvo Ylppö aloitti neuvolatyön johtamassaan Mannerheimin Lastensuojeluliitossa 1920-luvulla. Muutoksia niin neuvolatyön kuin koulutuksenkin suhteen on tapahtunut myös lyhyellä aikavälillä. Viikkarin neuvolassa työskentelevä Marjut Lehtonen kävi ensin sairaanhoitajakoulun, minkä jälkeen hän erikoistui ja valmistui terveydenhoitajaksi vuonna Nykyään ammattikorkeakoulusta tullaan pois valmiina terveydenhoitajana. Aiemmin piti ensin valmistua sairaanhoitajaksi ja vasta kahden vuoden työkokemuksen jälkeen oli mahdollista erikoistua terveydenhoitajaksi. Avainsanoina keskustelu ja vuorovaikutus Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Nykypäivän neuvolakäynnit ovat koko perheelle, eivät pelkästään lapselle ja äidille. Lehtosen mukaan näin ei ole aina ollut. Aikaisemmin neuvolakäynti keskittyi lähinnä lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seuraamiseen. Työhön kuului pääasiassa mittaukset ja rokotukset. Vielä 80-luvulla käynti saattoi kestää vain vartin, kun taas nykyään aikaa voidaan käyttää puolitoistakin tuntia. Nykyään kuunnellaan enemmän, mitä vanhemmilla on kerrottavana. Paino mittauksista, rokotuksista ja muista konkreettisista asioista on kallistunut enemmän lapsen ja perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkkailuun. Vertaistukea verkossa ja kasvotusten Elämäntilanteen muututtua moni vanhempi saattaa kokea olonsa yksinäiseksi ja neuvottomaksi. Internetin keskustelupalstat täydentävät läheisten muodostamaa tukiverkostoa, kun samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa voi keskustella näyttöpäätteen kautta. Vanhemmat hakevat esimerkiksi ruoka-asioista paljon tukea. Jos jotain asiaa kehotetaan tekemään, löytyy meiltä tarvittaessa suositukset kyseisestä asiasta, Lehtonen kertoo. Viikkarin neuvolassa on pidetty vertaistukea tarjoavaa ryhmäneuvolaa jo viiden vuoden ajan. Lehtosen mukaan kyseiset käynnit ovat molempien osapuolien osalta hyväksi havaittuja. Vanhemmat tykkäävät osallistua niihin ja yleensä paikalla on kahdesta kahdeksaan lasta vanhempineen. Lasten kehitystä ja kasvua on mielenkiintoista seurata ryhmissä, ja samaan aikaan on myös mahdollista saada vertaistukea. Lehtonen painottaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole mikään ryhmäistunto, vaan tavallinen neuvolakäynti. Aktiivisempi isä Terveydenhoitaja Marjut Lehtonen näyttää vanhaa neuvolakorttia, joka sisälsi yhteenvedon lapsen kehityksestä. Tänä päivänä vastaava asiakirja on kymmenien sivujen mittainen. Aiempien sukupolvien keskuudessa isien osallistuminen neuvolan toimintaan tai vauvojen ja lasten hoivaamiseen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Nykyään isät toivotetaan neuvolassa tervetulleiksi siinä missä äiditkin. Isät ovat myös aivan eri tavalla mukana lasten hoidossa syntymästä alkaen. Isät ovat tänä päivänä aktiivisempia kuin aikaisemmin. Myös isän kuulumisia ja tuntemuksia kysellään. Taas voidaan palata siihen, että neuvolakäynnit ovat enemmän perhekeskeisiä, Lehtonen toteaa. Kaiken kaikkiaan Lehtosen mukaan neuvolatyössä on haastavinta vanhempien luottamuksen saaminen. Neuvolatäti voi olla ystävä, mutta ammatillisen otteen on säilyttävä, jotta yhteistyö toimisi oikein. Aina tulee eteen uutta, vaikka olisi ollut monta vuotta töissä. Tässä työssä ei koskaan tunne olevansa valmis, terveydenhoitaja Marjut Lehtonen sanoo. Teksti Kalle Aaltonen Entisajan neuvolahoito keskittyi suurimmalta osin lapseen. Kuvassa Seija Rajala lapsensa kanssa Isosannanpuistokadun neuvolan vastaanotolla vuonna Kuva Voitto Niemelä, Satakunnan Museon arkisto

12 12 Kun lapsen etu on tärkein Lastensuojelu on otsikoissa vähän väliä, mutta kuinka moni tietää, mitä kaikkea se oikeasti pitää sisällään. Millaista on lastenvalvojien arki? Lastenvalvojien tehtävänä on lapsen edun valvominen. Nykypäivänä avun, neuvonnan ja tiedonsaannin tarve on suuri. Yleisimmin yhteyttä ottavat eroamassa olevat vanhemmat. Erot ovat yleisiä ja tarve sovitteluun on suuri, koska erotilanteessa lasten tilanne ja etu nousevat tärkeiksi. Lastenvalvojan luona yritetään sopia asiat niin, ettei pahoja riitatilanteita syntyisi. Jos sovintoa ei löydetä, vanhemmat voivat viedä asiat oikeuteen. Lapsi aina etusijalla Ongelmia ratkottaessa vanhempia kohdellaan tasapuolisesti, ketään ei syrjitä. Arki on erilaista kuin yleisesti luullaan; asiat eivät ole mustavalkoisia. Tilanteissa on paljon muutakin kuin vanhempien väliset erimielisyydet. Esimerkiksi äiti ei anna isän nähdä lapsia tai isä ei halua tavata lapsiaan. Vieraannuttaminen on yksi vaikeimmista tilanteista, joita lastenvalvojat kohtaavat. Jompi kumpi vanhemmista yrittää tieten tahtoen vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Jotkut jopa uhkailevat väkivaltasyytöksillä. Tällainen käytös ei ole mitenkään riippuvainen tulotasosta tai taustasta. Yleensä on niin, että mitä tasaveroisemmat vanhemmat, sitä rajummat riidat, toteaa lähes 30 vuotta sosiaalityöntekijänä työskennellyt Erja Järvinen. Tavoitteena ovat aina lapsen edun mukaiset sopimukset. Jos tilanne on niin kriisiytynyt, etteivät vanhemmat voi kohdata toisiaan, lastenvalvojat voivat järjestää paikan, jota voi käyttää apuna lasten vaihtotilanteissa. Uutuutena neuvontapuhelin Porin perusturvakeskuksen yhteistoiminta-alueelta tulee viikoittain niin paljon yhteydenottoja, että linjat ovat täynnä. Myös lastenvalvojien puhelinajat täyttyvät nopea s t i. Yhteydenottojen runsaan määrän takia palveluita on lisätty. Käyttöön on otettu neuvontapuhelin palveluiden parantamiseksi. Maanantaista torstaihin työntekijät vastaavat puhelimeen vaihtuvissa tunnin vuoroissa. Neuvontapuhelimeen voi soittaa omaa asiaansa, nimettömänä tai yleisesti huolto-, elatus- tai tapaamisasioissa. Neuvontapuhelimessa voi selvittää samoja asioita kuin puhelinajoillakin. Palvelujen käyttö ei vaadi asiakkaana olemista, tiedonsaanti on mahdollista kaikille. Ajanvaraamisen tarvetta mietitään yhdessä, mikäli se on aiheellista. Yksi esimerkki aiheista, joissa neuvontapuhelimeen soitetaan, on tilanne jossa aikuiset lapset haluavat selvittää, kuka heidän isänsä on. Jos isää ei ole merkitty lapsen tietoihin, lastenvalvojien tehtäviin kuuluu isyyden selvittäminen äidin nimeämien ehdokkaiden pohjalta, Erja Järvinen kertoo. Teksti ja kuva Hanni Huhtamaa Porin perusturvakeskuksessa työskentelee viisi lastenvalvojaa: Erja Järvinen, Mira Lahdenranta, Salla Salen-Haapala, Lauri Heino ja Kirsimarja Maalari. Päärnäisten päiväkoti saavutti aikuisen iän Päärnäisten päiväkodin 30-vuotista historiaa ja uusia remontoituja tiloja juhlittiin viime vuoden lopussa. hasta asuntolasta saatiin päiväkodille 200 neliötä lisää tilaa. Uudet tilat toivat myös 35 uutta päiväkotipaikkaa. Keskuspäiväkodinjohtaja Kirsti Lehti kertoo, että Porin kaupunginsairaalan pihapiirissä sijaitseva rapattu talo rakennettiin 1940-luvulla. Talossa on ennen päiväkotia sijainnut muun muassa sairaalahenkilökunnan ruokala ja asuntola sekä talonmiehen asunto. Yläkerrassa käytävän molemmin puolin oli sijoitettu pieniä yksiöitä sairaalassa keikkatyötä tekeville. Viimeisin asukas muutti pois vasta joitain vuosia sitten. Nykyisen viiden osaston lisäksi Päärnäisten päiväkodilla on kaksi osastoa Käppärän koululla. Yhteensä lapsia on yli sata. Remontin aikana tuttuja asioita jouduttiin hieman soveltamaan. Osa lapsista oli evakossa Käppärän koulun tiloissa ja keittiöremontin aikana ruoka saatiin sairaalan ruokalasta, Lehti kertoo. Melkein kuin huvipuisto Vuonna 1981 rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen perustettiin Päärnäisten päiväkoti. Osastoja oli kaksi ja lapsia noin kolmekymmentä, joista suuri osa oli sairaalahenkilökunnan lapsia. Vuosien aikana lapsimäärä kasvoi ja käyttöön otettiin myös osa yläkerrasta. Lisää tilaa ja päiväkotipaikkoja Vuoden 2011 aikana yläkerrassa tehtiin täysremontti. Putket ja lattiat uusittiin, ikkunat vaihdettiin ja tiivistettiin. Van- Päärnäisten päiväkodin 30-vuotisjuhlissa esiintyi raumalainen lastenyhtye Sähköankerias, jonka musisointiin sai osallistua myös juhlaväki. Teksti Johanna Stenberg Kuva Eeva Heinonen Myös pihaa uudistettiin ja laajennettiin. Lapset piirsivät toiveita uudesta pihasta, ja papereille ilmestyi vuoristoratoja ja karuselleja. Huvipuistoa ei pihalle sentään saatu, mutta uudet kiipeilytelineet ja pihaan rakennettu mäki ovat herättäneet paljon riemua. Asvaltoidulla piha-alueella on hyvä ajella kolmipyöräisillä. Keskikerrokseen Kirsti Lehti toivoo vielä kunnon remonttia. Ikkunat kaipaavat tiivistystä ja lattia lämmitystä.

13 Itä-Porin yhtenäiskoulun ruokalassa käy päivittäin noin 580 ruokailijaa Itä-Porin ala- ja yläluokilta sekä Koivulan koulusta. Kuvassa ruokapalveluesimies Jaana Söderqvist, oppilaat Jaana Uusitalo, Viia Vuorinen, Aleksi Sirpola, Josefiina Hyle ja Saku Kivistö sekä opettaja Timo Kulju. Projektina viihtyisämpi ruokala Itä-Porin yhtenäiskoulun oppilaat Aleksi Sirpola, Saku Kivistö, Jiri Hirvikoski, Viia Vuorinen, Jaana Uusitalo ja Josefiina Hyle osallistuivat koulun ruokalan ehostamiseen. He työstivät itse raakalaudasta kehykset vanhoille ruokailuun liittyville valokuville, jotka sommitellaan ruokalaan kaikkien nähtäville. Itä-Porin yhtenäiskoulussa on kuluneen vuoden aikana tehty kouluviihtyvyyteen liittyviä uudistuksia. Koulun uusi ruokapalveluesimies Jaana Söderqvist huomasi koulun ruokalan kaipaavan muutosta ja ilmoitti tästä rehtori Toni Ranteelle. Ranne oli heti valmis toimiin, ja niin uudistuksia mietittiin jo muutaman päivän päästä verhotoimittajien kanssa. Ruokalan ehostukset toteutettiin suurelta osin kesällä Ruokasali sai uudet verhot, ruokalinjastoja muuteltiin toimivammiksi ja tiskin palautuslinjasto nykyaikaistettiin. Söderqvist kertoo uudistusten helpottaneen keittäjien jokapäiväistä työtä. Osa oppilaistakin pitää uudistuksia hyvinä, mutta ne ovat saaneet myös kritiikkiä pitkän palautuslinjastolle jonottamisen vuoksi. Muistoja menneisyydestä Uudistusten lomassa varastoja siivotessa löydettiin lukujen kouluruokailua kuvaavia vanhoja valokuvia. Kuvateksteissä kerrotaan muun muassa siitä, kuinka vuoden 1943 kansakoululain mukaan oppilailla oli velvollisuus viljellä kasviksia sekä kerätä metsämarjoja ja sieniä koulukeittolaa varten. Kuvateksteissä kerrotaan Suomen säätäneen maailman ensimmäisenä maana lain, jonka mukaan kaikille kansakoululaisille tuli tarjota maksuton kouluateria viimeistään syksyllä Kun nämä 12 kuvaa löydettiin, tuli idea laittaa ne kaikkien ruokasalissa päivittäin käyvien nähtäville. Niillä halutaan kertoa oppilaille vanhasta ruokailukulttuurista. Oppilaat osana projektia Löydetyille kuville haluttiin teh- dä itse hienot kehykset. Rehtorin ehdotuksesta joustavan perusopetuksen opettaja Timo Kulju toteutti kehysprojektin oppilaittensa kanssa. Aleksi Sirpolan kiinnostuttua tehtävästä alkoi ahkera aherrus. Idea kehyksiin lähti ruokalassa jo olleista tauluista, jotka kuvaavat Poria menneiltä vuosikymmeniltä. Kehykset tehtiin alusta loppuun itse. Ne valmistuivat koulun puukäsityöluokassa tiiviillä yhteistyöllä ja niiden tekemisessä kului aikaa reilut kaksi kuukautta. Pojat valmistivat raamit käyttäen useita erilaisia työkaluja, kuten jyrsijää, oiko- ja tasohöylää sekä sirkkeliä, ja sen jälkeen tytöt maalasivat valmiit kehykset mustiksi. Timo Kuljun mielestä tällaisella projektilla on suuri merkitys koulun yhteisöllisyyden kasvulle. Kokemukset osoittavat, että projekteihin osallistuminen auttaa oppilaita vaalimaan koulun yhteistä omaisuutta. Oppilaat pääsevät tekemään oikeita töitä oikeaan käyttöön. He huomaavat, että koulun omaisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan kaikkeen tarvitaan kovaa työtä, Kulju pohtii. Hienoa tässä on, että nämä eivät ole vain hauskoja askareita, vaan työskentelyssä pystytään toteuttamaan loistavasti opetussuunnitelman tavoitteita niin oppiainetasolla kuin esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, ryhmätyöskentelyssä ja yhteisöllisyydessäkin, Timo Kulju painottaa. Teksti Annika Karvo, Iida Kulmala ja Riina Peltomäki, Kuva Annika Karvo Opettajat liikkeelle! Opettajien salibandyn SM-kullan voittopokaali tuli viime vuonna jo toistamiseen Poriin. Joukkue nuiji marraskuussa Hämeenlinnan OKL:n nuorisojoukkueen 4-1. Menestyksen siivittämänä porilaisten opettajien keskuudessa on virinnyt ajatus saada joukkueita kasaan SM-tasolle myös muissa lajeissa. Porissa on niin paljon opettajia, että edustusjoukkueet saataisiin kasaan sählyn lisäksi ainakin lentopallossa, kaukalopallossa ja jalkapallossa. Vuosittain järjestettävään Karhuviestiin porilaiset opettajat osallistuvat jo ahkerasti, miksei sitten joukkuelajeihin, ihmettelee Itä-Porin yhtenäiskoulun rehtori Toni Ranne. Toisaalta ei mikään estäisi järjestämästä koulujen tai alueiden välisiä turnauksia, lisää Uudenkoiviston koulun luokanopettaja Antti-Jussi Härkönen. Liikkeelle yhdessä vapaa-ajalla Ranne ja Härkönen painottavat, että edustusjoukkueita tärkeämpää on kuitenkin saada opettajat liikkeelle porukalla, ihan omaksi ilokseen, vapaa-ajalla. Miesten mielestä yhdessä tekemisestä ja liikkumisesta on suora linkki työhyvinvointiin. Liikkeellä pitäisi olla vapaamuotoisesti ja pakotta. Kuitenkin niin, että yhdessä harrastaminen olisi säännöllistä. Säännöllinen ja kiinteä vuoro esimerkiksi kerran viikossa heti koulupäivän päätteeksi olisi varmasti paras vaihtoehto, ettei tarvitsisi välillä lähteä kotiin, täsmentää Härkönen. Tavoite on, että toiminta olisi jatkuvaa ja ympärivuotista. Lajeina voisivat olla esimerkiksi zumba, sähly, pesäpallo ja lentopallo. Isommissa kouluissa riittäisi väkeä omasta takaa porukoiden kasaamiseen, ja pienemmät voisivat yhdistää voimansa. Mikä ettei voisi toimia myös alueittain, pohtii Ranne. Puuhamiehiä ja -naisia kehiin Toni Ranne ja Antti-Jussi Härkönen haastavat porilaiset opettajat laittamaan joukolla verkot tötterölle. Yhteisiä liikuntahetkiä on aika ajoin opettajien keskuudessa yritetty järjestää, mutta puhti on jostakin syystä loppunut kesken. Minkä tahansa toiminnan käynnistäminen ja ylläpitäminen vaatii vastuullisen vetäjän. Tämä on varmasti se yhdessä harrastamisen suurin haaste, toteaa Ranne. Hän uskoo kuitenkin, että innok- kaita löytyy varmasti, kun pallo lähtee pyörimään. Ranne ja Härkönen haastavat porilaiset opettajat nyt pohtimaan, miten yhdessä liikkumista voisi lisätä, miten harrastustoiminnan saisi käyntiin ja ylläpidettyä. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki

14 14 Ympäristöpankki Ilmassa on kevättä ja katupölyä Vaihtelevan syksyn ja lyhyen talven jälkeen odotamme kevättä. Kulunut aika on osoittanut, että vuodet eivät ole keskenään veljeksiä. Jotain hyvääkin oli sateisessa syksyssä ilmanlaadun mittaajan kannalta, koska Porissa ei esiintynyt vuonna 2011 tyypillistä pakkaskauden alun suurta ilman hiukkaspitoisuutta. Sade pesi ilman puhtaaksi ja pakkasten tultua saimme heti lumipeitteen, siinä eräs syy. Katupölyä esiintyy usein syksyllä ja keväällä tilanteessa, jolloin kadut ovat pakkasten aikana paljaat lumesta tai vedestä. Suurin osa kaupunki-ilman hiukkasista on katupölyä, jonka pitoisuudet kohoavat erityisesti Ympäristötarkastaja Jari Lagerroos esittelee Itätullin ilmanlaadun mittausaseman pölyanalysaattoria. maalis-huhtikuussa. Jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen nostattamina kuivilta kaduilta. Kevään edistyessä ilman hiukkasten joukkoon liittyy myös siitepöly. Lämmityskauden aikana ilmassa on kattilalaitoksista peräisin olevia kiinteitä hiukkasia, pääasiassa nokea. Mittaustoiminta Porissa Kaupunki mittaa ilmanlaatua yhdessä alueen suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten kanssa. Järjestelmän hoitovastuu on määräaikainen. Nyt sopimus velvoittaa ympäristövirastoa vastaamaan järjestelmän toimivuudesta sekä raportoinnista vuosina Pori myy ilmanlaadun mittaus- ja asiantuntijapalveluita Rauman kaupungille. Porin Itätullissa mitataan kahden kokoluokan hiukkasia. Niistä isompia kutsumme hengitettäviksi hiukkasiksi ja pienempiä pienhiukkasiksi. Pienhiukkasten mittaustoiminta on alkanut huhtikuussa Herkät oireilevat katupölystä Herkät hengitystiesairaat, erityisesti astmaatikot, sekä pikkulapset voivat saada katupölystä oireita, joista tavallisimmat ovat: nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina sekä hengitysoireet. Hiukkasten koolla on merkitystä niiden kulkeutuessa ihmisen hengitysteihin: mitä pienempi hiukkanen, sitä edemmäs se kulkeutuu keuh- koissa. Terveysvaikutukset liittyvät myös hiukkasten alkuperään ja siihen, onko niihin sitoutunut muita epäpuhtauksia, esimerkiksi autojen pakokaasuista. Mitä on hyvä ilmanlaatu? Ohje- ja raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Porissa ei vuosina esiintynyt hengitettävien hiukkasten ohje- eikä rajaarvoylityksiä. Porin mittaustulokset ovat nähtävissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä sivustolla www. ilmanlaatu.fi. Sieltä voi seurata ilmanlaadun kehittymistä koko Suomen alueelta. Vuosiraportit löytyvät ympäristöviraston kotisivuilta. Teksti Jari Lampinen Parempaa palvelua terveysvalvonnan yhteistoiminta-alueella Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Nykyisen ympäristöterveydenhuollon vastuualueen muodostavat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pori ja Ulvila. Asukkaita alueella on noin Valtiolta euroa avustusta Valtiovarainministeriö myönsi Porin kaupungin ympäristöterveydenhuollolle yli euroa yhteistoiminta-avustuksen toiminnan aiheuttamiin erityisiin kustannuksiin sekä toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on kustannusten kasvun hillitseminen, kustannusten oikea kohdistaminen, toimintatapojen kehittäminen, ympäristöterveydenhuollon maksullisuuden toteutuminen sekä toiminnan rahoituspohjan laajentaminen myyntipalvelutoimintaa kehittämällä. Hanke jakautuu kahteen erilliseen osioon, joita kuitenkin voidaan toteuttaa osittain limittäin. Ensinnäkin yhteistoimintahankkeen tavoitteena on luoda alueelle suoriteperusteinen laskutusjärjestelmä, jolloin sopimuskunnat maksavat oikeudenmukaisesti vain saamastaan toteutuneesta palvelusta. Toiseksi osto- ja myyntipalvelutoimintaa kehitetään yhteistyöalueen kuntien kanssa siten, että parannetaan palvelujen saatavuutta ja laatua koko yhteistoiminta-alueella. Terveysvalvontaan päivystyspuhelin Tämän vuoden alusta lukien on terveysvalvonnan käytössä ollut info- ja päivystyspuhelin palvelujen saatavuuden ja tiedonkulun parantamiseksi. Päivystyspuhelimesta saa ajantasaista tietoa palveluista sekä neuvoa elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, kemikaali- sekä kuluttajaturvallisuuslain mukaisissa asioissa. Tarvittaessa asia ohjataan asiaan erikoistuneelle tarkastajalle tai insinöörille. Yhteydenotot päivystyspuhelimeen pyydetään ensisijaisesti lähettämään sähköpostiin: tai soittamaan numeroon , kello Puheluihin vastaa pääasiassa terveystarkastaja. Laatua ja tehokkuutta Yhteistoiminta-alueen viranhaltijoilla on toimivalta kaikkien sopimuskuntien alueella. Kuluvan vuoden alusta viranhaltijat ovat sopineet tehtävänjaoista ja erikoistumisesta siten, että sopimuskuntien alueella terveysvalvonta on kattavaa ja laadukasta. Viranhaltijat ovat erikoistuneita omille osaamisalueilleen, kuten elintarvikevalvontaan, kemikaalivalvontaan, tuoteturvallisuuteen ja asumisterveyteen. Teksti Heidi Rosenblad Terveysvalvonta jatkaa valvontatehtäviä tuttuun tapaan erikoistumisen jälkeenkin. Uimaveden laatua valvotaan myös talvikaudella, jotta uimareilla on turvallista käydä polskimassa vuodenajasta riippumatta. Vt. terveystarkastaja Jussi Ollikka ottaa vesinäytettä yhdestä Porin monista talviuintipaikoista.

15 Ainutlaatuinen isyysloma-aika Viime huhtikuu muutti Meri-Porin koulun opettajan Markku Kuparisen elämän: hän sai vaimonsa Eevan kanssa esikoisensa Kertun. Yhdeksän kuukautta myöhemmin Kerttu on oppinut nousemaan jaloilleen. Tytön äitiä lapsen vauhti hieman pelottaakin, mutta Markku toteaa ottavansa rennommin. Pienet mustelmatkin kuuluvat elämään. Kerttu on kiinteä osa meidän elämäämme. Useammin mietimme, mitä teimme ennen häntä kuin mitä kaikkea nyt jää tekemättä. Kun sitten kahdestaan päädyimme katsomaan elokuvaa ja Eeva nukahti sohvalle, tulimme siihen tulokseen, että ai niin, tätähän se oli, Markku naurahtaa. Isä osaksi arkea Markku on halunnut ottaa kaiken irti isyyslomastaan. Noin kolmen viikon lomasta ensimmäisen viikon hän piti heti Kertun synnyttyä. Toiset kaksi hän piti lokakuun lopussa syysloman yhteydessä. Vielä edessä on isyyskuukausi, jonka Markku aikoo viettää maaliskuussa. Kuparisen perheessä Eeva on ollut koko ajan lomalla, mutta silti isän osallistumista ei voi arvossa mitata. On ekstraihanaa, että isä pääsee arkeen mukaan. Se on Markulle, mutta myös Kertulle tärkeää. Näin tyttö pääsee kiintymään meihin molempiin. Joskus huomaa, että Kerttu on riippuvainen äidistään. Kun Markku on ehtinyt olla enemmän läsnä, ei mene kauaa, että lapsi on ihan isin tyttö, Eeva kertoo. Kupariset ovat jakaneet lapsenhoitotöitä sen verran, että Eeva vastaa Kertusta tarvittaessa yöllä ja Markku hoitaa tytön kanssa aamutoimet. Kerttu on onneksi ollut hyvin helppo lapsi. Puolen vuoden iässä tytöstä kuoriutui kyllä myös pieni prinsessa, joka osoittaa tarvittaessa mieltään polkemalla jalkaa, Eeva hymyilee. Lomalla Markku osallistuu enemmän myös kodinhoitoon ja Kerttu seuraa innoissaan vierestä. Esimerkiksi imuri on sellainen, että kun se käynnistetään, tyttö jättää kaikki muut leikit syrjään, pariskunta naurahtaa. Markku Kuparisen mummun mukaan nimetty Kerttu ei pelkää olla korkealla istuessaan isän hartioilla. Apua ja tukea lähipiiriltä Markulle lomalle jääminen ei tuottanut ongelmia. Työpaikaltakin rehtori vain kannusti isyysloman viettämiseen, koska se on ainutlaatuista aikaa. Kupariset kysyivät tutuiltaan neuvoja isyysloman pitämisestä ja soitto Kelaan auttoi selviämään byrokratiasta. Jokaiselle isyysloman pitäminen ei ole yhtä helppoa. Olen hirveän onnellinen, että itselläni kaikki on sujunut ilman ongelmia. Lisäksi työni tarjoaa melko pitkät lomat. Tosin kouluaikana joudun työskentelemään usein myös iltaisin, Markku toteaa. En todellakaan olisi halunnut jättää isyyslomaa väliin. Alle 30-vuotias ehtii tekemään vielä paljon töitä ennen eläkettä, mutta tyttären lapsuusaikaa ei saa takaisin sen mentyä. Teksti Kristiina Seppä Sopeutumisvalmennus tarjoaa sekä puhetta että tekoja Parkinson-potilaille ja heidän läheisilleen Porin perusturvan järjestämä sopeutumisvalmennuskurssi on saanut pääasiassa positiivista palautetta, mikä loi samalla pohjan kurssin mahdolliselle jatkamiselle. Sopeutumisvalmennuskurssin tarkoituksena oli tukea sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä ja omaistensa kotona selviytymistä. Kurssin aikana kyseiset henkilöt saivat tietoa sairaudesta, eri palveluista sekä etuuksista, mitä heillä on mahdollista saada kotona selviytymisen tueksi. Vertaistuen toteutuminen oli myös tärkeä osa kurssin antia. Tuija Kallion ja Eija Hakalan opinnäytetyönä suunnittelema ja Eija Hakala, Tuija Kallio sekä Hannele Valtanen Porin perusturvasta ovat tyytyväisiä Parkinson-potilaille järjestetystä sopeutumisvalmennuskurssista saatuihin tuloksiin. toteuttama kolmepäiväinen intensiivikurssi sai alkunsa, kun työn ohessa kuntoutusohjaajiksi valmistuneet Kallio ja Hakala olivat jo aiemmin havainneet, että ikäihmisille suunnatulle vastaavanlaiselle kurssille olisi tarvetta. - Käytyjen keskustelujen pohjalta tähdättiin myös siihen, että kurssi saisi jatkoa eikä jäisi pelkäksi opinnäytetyöksi, sanoo Kallio. Enemmän henkistä, vähemmän fyysistä Kurssin kohderyhmäksi valittiin yli 65-vuotiaat potilaat, koska Kela myöntää sopeutumisvalmennusta 65 ikävuoden ylittäneille ainoastaan harkinnanvaraisesti. Kurssin toisena kriteerinä oli, että henkilö ei ole aiemmin osallistunut sopeutumisvalmennukseen. Hakulomakkeiden levitys järjestettiin sähköisesti yhteistyössä Parkinson-yhdistyksen kanssa. Hakijoita oli niinkin runsaasti, että kaikkia ei pystytty ottamaan kurssille, mikä Kallion mukaan osoitti sen, että kurssille löytyi aidosti tarvetta ja kysyntää. Kallio ja Hakala järjestivät kurssin Rantakartanossa. Kolmen päivän aikana keskityttiin muun muassa siihen, miten sairauden kanssa eletään kotona ja mitä palveluita Parkinsonia sairastavien on mahdollista saada. Ainutlaatuinen Suomessa - Suurin osa luentojen pitäjistä koostui perusturvan omasta henkilökunnasta, mikä mahdollisti edullisen mutta laadukkaan kuntoutuksen tarjoamisen, Kallio valottaa. Sopeutumisvalmennusta vastaavassa mittakaavassa ei opinnäytetyönä ole tiettävästi muualla Suomessa järjestetty ja kurssilta saatu palaute oli sen mukaista. Pienistä parannusehdotuksista huolimatta osallistujat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä. - Yksi osallistuja kertoi miten paljon se lämmittää, kun saa tukea ja apua kotiin, ja on joku joka välittää, Kallio kertoo tyytyväisenä. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistunut Sylva Leino koki kurssin niin hyödylliseksi kuin hauskaksikin. - Kurssi ylitti kaikki odotukseni. Kolmeen päivään oli saatu hirveä määrä tietoa. Henki oli läheinen ja kurssilla sai vapaasti olla oma itsensä. Kallion ja Hakalan suunnitteleman kurssin jatko on toistaiseksi auki. Porin perusturvan kuntoutustyöryhmän sihteerin, kuntoutusneuvoja Hannele Valtasen mukaan sopeutumisvalmennus on yksi osa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja, joita terveydenhuollon tulisi järjestää. - Määrärahat eivät aina riitä, mutta jos kurssi toteutetaan omana toimintana vaikka joka toinen vuosi, niin se ei olisi taloudellisesti niin rasittavaa. Muita varsinaisia esteitä jatkon suhteen ei kolmikon mukaan olisi, sillä niin toimiva malli kuin selkeä tarve ovat jo valmiina. Teksti Kalle Aaltonen

16 16 Juuret Porissa Samuli Edelmann Kun kysytään, mistä olen, vastaan: olen Porista. Helsingin tuomiokirkko, viattomien lasten päivä. Bändi treenaa, ääniä ja valoja asetetaan kohdalleen. On muutama tunti illan hyväntekeväisyyskonserttiin. Kirkon ovet ovat avoinna, ihmisiä tulee ja menee. Osa istuu. Keskikäytävää astelee tavallisen oloinen mies, rennosti pusakassa, muovikassi toisessa, joku soittopeli toisessa kädessä. Jokainen läsnä oleva suomalainen tunnistaa Samuli Edelmannin. Japanilaisturistien salamavalot leikkaavat kirkon tummansävyistä, valtavaa tilaa. Hekin aavistavat jotain, vaikka taiteilija ei taida olla tuttu. Ainakaan vielä. Konsertin tulot menevät vaikeuksissa oleville nuorille. Lyhentämättöminä, konkreettisena apuna, kuten tilaisuuden organisaattori Edelmann myöhemmin konsertin aikana kertoo. Hänen lisäkseen esiintymässä ovat Tuure Kilpeläinen, Maarit Hurmerinta, Jippu, Laura Närhi, ja monia muita. Vuoden 2011 loppupuoli on ollut Edelmannille tiivistä kiertämistä. Virsilevyjä on jo kolme. Mission Impossible on tulossa Suomen ensi-iltaan. Olen ammatissa, joka on ainoa oikea minulle. Tiesin tämän jutun jo kuusivuotiaana: teatteria, elokuvaa, musiikkia. Jos ADHD olisi silloin rekisteröity, olisin saanut kovat lääkkeet. Onneksi vältyin niiltä, sanoo Edelmann tuomiokirkon sakastissa naurulla säestäen. Samuli Edelmann on syntynyt Porissa. Äiti on näyttelijä Marja- Leena Kouki, isä säveltäjä Toni Edelmann. Veturimiehet heiluttivat eteenpäin Useat menestyneet taiteilijat ovat aloittaneet koulun juhlista. Samuli Edelmannilla on toisenlainen startti. Meitä oli paljon näyttelijöiden lapsia: Santeri Kinnunen, Chydeniukset ja Aleksi Mäkelä. Tehtiin kuunnelmia, videoitiin, oli bändi. Siellä minä levoton poika sain purkaa kaiken luovuuden, joka sisällä velloi. Onneksi Aleksilla on koko aineisto tallessa, naurahtaa Edelmann itseironisesti. Päästyään toiselle kymmenelle, lahjakas kaveri napattiin jo ensimmäisiin elokuviin. Sitten tuli Pekka Parikan Talvisota, sen jälkeen Juha Lehtovuoren kirjoittama, Poriin sijoittuva Veturimiehet heiluttaa. Monet ovat arvioineet elokuvaa Edelmannin uran käännekohdaksi. Se on totta. Veturimiehissä oli minun ensimmäinen iso roolini. Teimme hienon leffan. Elokuvaa kuvattiin Porissa. Äidin työpaikan vuoksi Edelmann muistelee erityisellä lämmöllä lapsuutensa Porin teatteria. Se oli mun eka kiinnitys, vitsailee hän. Vanhan teatterirakennuksen käytävillä saattoi tulla vastaan Tarzan, toisena päivänä leijona. Edelmann oikein hykertelee, kun hän muistelee noita tilanteita. Muuten en Porin ajoista paljon muista. Kaverien kanssa juostiin kilpaa yli kauppatorin pelkät kalsarit jalassa. Kun kysytään, mistä olen, vastaan: olen Porista. Utelias ja hullunrohkea Samuli Edelmann on tehnyt niin monenlaista, että pelkästä kertaamisesta hengästyy. Joskus muotoilu laidasta laitaan saattaa olla kohteliaisuus, hänen tapauksessaan ei. Jollekin hän on laulaja, toiselle tuttu monista elokuvarooleista tai tv-sarjoista. Elokuviaan hän ei itse halua pistää järjestykseen, joku niistä saa itsekriittisen heitonkin. Mutta: Talvisota, Veturimiehet, Häjyt ja Rööperi, noin alkuun. Se on ollut puhutteleva projekti. Se jatkuu edelleen, se on syvä prosessi, joka ei lopu ikinä. Vastaanotto on ollut hyvä. Kun kysyn, onko hän joutunut selittelemään virsien laulamista, vastaus on ei. En pidä selittelyistä. Tämä maailma ei tarvitse turhia selittelyjä. Tuomiokirkon konsertin juonnossa Edelmann kertoo virsiprojektin alkuvaiheista ja Petri Eklundin osuudesta. Kaikesta huokuu: se on ollut suomalaisen viihteen vauhtiveijarille iso askel. Meidän jokaisen pahin vihollinen olemme me itse, pohtii 43-vuotias Samuli Edelmann. Menestynyt laulaja Edellä on säästetty sanoja Samuli Edelmannista laulajana. Siihen ei ole tarvetta. Lähes kaikki mihin hän on tarttunut, on kääntynyt menestykseksi: Peggy, Aurinko, Kaikki tahtoo ja Ei mitään hätää. Duetto Sanin kanssa Tuhat yötä oli menestys, samoin Jos sä tahdot niin Jipun kanssa. Tuomiokirkossa jälkimmäinen sai parhaat aplodit. Duettoja onkin Edelmannilla runsaasti. Onhan se mukava laulaa nättien tyttöjen kanssa, murjaisee hän, ja tietää laulaneensa duettoja myös karskien miesten kanssa. Olen utelias ja hullunrohkea. Minua kiinnostaa kaikki. Kun saan luoda asioita, olen onnellisimmillani. Kun Edelmanille tarjottiin mahdollisuutta lähteä mukaan Tom Cruisen Mission Impossibleen, hän sanoi lapsuuden haaveen täyttyneen. Isänsä Toni Edelmannin kanssa laulaja on tehnyt Hessen, Goethen ja Shakespearen tekstejä. Laidat ovat olleet lujilla musiikissakin. Konstailematta mielipiteitään pudotteleva Samuli Edelmann katsoo eteenpäin, silmät menevät hieman sirrilleen. Mieletön kokemus. Sisäinen lapseni pääsi oikein vauhtiin. Pidän kaikesta vauhdista ja toiminnasta. Olen peruspoika. Olen vahvasti elossa. Samaan aikaan Suomessa virsitrilogia menestyy erinomaisesti. Teksti Tapio Furuholm Kuvat Getty Images/ All Over Press Ohjaaja Brad Bird sekä näyttelijät Paula Patton, Tom Cruise, Léa Seydoux ja Samuli Edelmann saapuvat Mission: Impossible - Ghost Protocol -elokuvan Iso-Britannian ensi-iltaan BFI IMAX -elokuvateatteriin

17 Vanhan puutalokaupungin arvostus on noussut Porin 6. kaupunginosan uudella asemakaavalla suojellaan huomattava osa alueen rakennuksista. Tarkoituksena on säilyttää Päärnäisten arvokkaan kulttuuriympäristön omaleimainen luonne. Puutaloalueen inventoinnista vastasi vuonna 2008 toimintansa aloittanut Satakunnan Museon toteuttama EU-rahoitteinen Pisara-hanke, joka oli mukana asemakaavan suunnittelussa yhdessä museon ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Hankkeen tarkoituksena on arkipäiväistää oman kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön arvostaminen. Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelin toteaa 6. kaupunginosan eli porilaisittain Kuukkarin suojelun osuneen hyvään saumaan hankkeen kannalta. Arvottamisen ABC seurannut nykypäivään asti, sanoo hankkeen projektipäällikkö Eeva Karhunen. Arvottamisen Karhunen ja Nummelin sanovat olleen vaikeaa. Sopivia vertailukohteita työlle oli hankala löytää. Kaikki rakennukset kierrettiin ulkoa, ja asukkaan salliessa rakennuksissa käytiin myös sisällä. Kohteet ja niiden rakennukset luokiteltiin asteikolla ABC. Ehdottomin suojelukohde on A-tason rakennus, B tarvitsee suojelua ja C-kohteilla on merkitystä lähinnä ympäristön kannalta. Uusi asemakaava ohjaa rakentamista Kaupunginosasta tekee arvokkaan laajuus, ikä ja säilyneisyys. Ennen uutta asemakaavaa Päärnäisten kaupunginosa oli nostettu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listalle. Alueen merkitystä lisää myös, että se on alusta lähtien ollut osa kaupungin ruutukaava-aluetta. Jäljellä on enemmän vapaamuotoisesti syntyneitä esikaupunkialueita. 6. kaupunginosassa on säilynyt myös paljon alkuperäisten asukkaiden sukuja. Muistitieto on siten Uusi kaava rajoittaa rakennusten julkisivun muuttamista. On tärkeää, että rakennus istuu remontoinnin jälkeen kaupunkikuvaan. Muun muassa rakennusten värimaailmassa, katto- ja seinämateriaalissa on pitäydyttävä perinteisissä keinoissa. Myös uudisrakentamisessa tulee ottaa alueen luonne huomioon. Suojeltujen rakennusten kunnostukseen voi hakea rahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ennen töiden aloittamista. Talvi tuli vihdoin ja viimein Poriin. Lumimyräkkä ei hätkäytä Kuukkarissa asuvaa Ilkka Lammista. Valitettavasti avustus ei ole suuri. Maksimissaan rahoitusta voi saada 50 % kustannuksista. Lisäksi rahoituspäätöstä täytyy odottaa aina seuraavaan kevääseen, kun on jättänyt hakemuksen loppusyksystä, Nummelin harmittelee. Korjauskysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Satakunnan Museon rakennuskonservaattori Kalle Virtaseen. Kuukkarilainen henkeen ja vereen Pisara-hanke loppuu helmikuun lopussa. Karhunen ja Nummelin kokevat hankkeen onnistuneeksi. Hanke on nostanut rakennuskulttuurin arvostusta kunnissa. On hienoa, että Kuukkarin suojelukaava saatiin tehtyä. Se on porilaiseen tapaan aito alue, Eeva Karhunen hymyilee. Teksti Kristiina Seppä Kuvat Niko Juhola Kirjailija Toivo H. Laine muutti takaisin lapsuutensa maisemiin Kuukkariin vuonna Laine otti heti muutettuaan 6. osan suojelemisen asiakseen. Hänen aloitteestaan perustettiin alueelle pienkiinteistöyhdistys, jonka keskeisin tavoite oli kulttuurihistoriallisesti tärkeän, Suomen mittavimpiin kuuluvan puukaupungin säilyttäminen. Toivo H. Laine isännöi Käpylänkadulla sijaitsevaa, vuonna 1925 rakennuttua puutaloaan. Suojelupäätöksellä alueen tulevaisuus on nyt turvattu. Enää ei ole pelkoa, että naapurustoon tulisi kerrostaloja peittämään näköaloja, myhäilee Laine. Laine arvostaa alueen rakennuskannan kerroksellisuutta, yhtenäisyyttä ja monipuolista väestörakennetta. Hän uskoo, että Kuukkariin hakeutuu yhä enemmän asukkaita, jotka tuntevat alueen arvon ja ovat valmiita pitämään taloistaan hyvää huolta. En tiedä ihanteellisempaa paikkaa lapsiperheelle. Kaikki palvelut ovat lähellä, ja täällä on turvallista asua, toteaa Laine. Suurin osa 6. osan kaduista on ilman asfalttia. Laine sai aikoinaan kritiikkiä, alueen asukkailta siitä, että vastusti katujen asvaltointia, muualla kuin pääväylillä. Laineen mukaan maisema-arkkitehditkin ovat sitä mieltä, että alueen tunnelma olisi nyt aivan toinen, jos kadut olisi aikoinaan kautta linjan asvaltoitu. Aidon kuukkarilaisen tunnistaa siitä, että tämä kävelee hiljaisilla sivukaduilla keskellä tietä. Teksti ja kuva Tarja Tiilimäki Asemakaavaa on tehty myönteisessä ilmapiirissä 6. kaupunginosan asemakaavan tarkistus on ollut monivaiheinen ja haastava työ, jossa asianosaisia ja muita osallisia on ollut paljon. Rakennusten suojelun, ympäristön vaalimisen ja muutosten ohjaus tapahtuu asemakaavalla lainvoimaiseksi tullut asemakaava sisältää koko joukon määräyksiä, joihin on päädytty tehokkaan vuorovaikutuksen avulla. Asemakaavan tavoitteiden toteutuminen on nyt asianosaisten ja ohjaavien viranomaisten käsissä. Vuorovaikutuksen myönteinen ilmapiiri on kantanut asemakaavaprosessin loppuun asti. Sen pohjalta on hyvä syy olettaa, että 6. kaupunginosa omaleimaisena yhteisönä nousee uuteen kukoistukseen. Teksti Olavi Mäkelä Ilmakuva Suomen Ilmakuva Oy

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Hiihdon hurmaa Teknisen palvelukeskuksen mittauspalveluiden maastotyöpäällikkö Paavo Peltola löysi mieliharrastuksensa jo lapsena asuessaan Jämsässä. Hiihtäminen tuli mukaan Peltolan elämään, koska muutakaan tekemistä ei ollut. Harrastus on seurannut kuitenkin mukana nykypäivään asti. Peltolaa voisi kuvailla sanalla himohiihtäjä. Nuorempana hän oli kilpailuhenkinenkin, nykyään hän viihtyy ladulla harrastemielessä. Peltola on toiminut myös hiihtovalmentajana ja treenaa edelleen yhtä porilaista nuorta. Kun televisiosta näytetään hiihtokisoja, on Peltola varmasti vastaanottimen äärellä. Kesälläkin käsistä löytyy usein sauvat. Lumeton talvi on masentava Sään salliessa Peltola viihtyy ladulla neljästä viiteen kertaan viikossa tehden vähintään tunnin lenkkejä. Vuodessa mukava hiihtosaldo on toistatuhatta kilometriä. Omaksi tekniikakseen hän mainitsee perinteisen hiihdon, jossa koko kroppa saa liikettä. Iloista on ollut huomata hiihtäjien määrän nousseen Porin seudun laduilla. Myös nuoret ovat löytäneet harrasteen. Yritän kannustaa hiihtämisen aloittaneita jatkamaan. Hiihdänkin usein vierelle neuvomaan, mikäli tarvetta on. Tai jos toisen sukset kaipaavat voitelua, autan mielelläni. Toistaiseksi kukaan ei ole lyönyt minua sauvalla päähän, Peltola nauraa. Tämän vuoden pitkää lumetonta alkua Peltola kutsuu masentavaksi. Ladulle hän pääsi oikeastaan vasta loppiaisena. Paras hiihtosää Peltolan mielestä on pakkasen kiristyttyä vähän alle -10 asteeseen ja lumen ollessa vanhaa eikä tuoretta höttöä. Kesällä hiihtoharrastus jää takaalalle, mutta kuntoilua Peltola ei jätä. Harrastan sauvakävelyä kesäisin. Myös pyöräily ja rullahiihto ovat minulle mieluisia. Metsässä viihtyy onneksi lämpimälläkin. Nautin suuresti marjastamisesta. Porista löytyy hyviä latuja Peltola ei usein matkusta hiihtolatujen perässä. Ja jos matkustaa, on Lappi ehdoton paikka. Joskus kävin Lapissa enemmänkin. Viime aikoina on tullut mieleen, että pitäisi reissata sinne useammin. Erityisesti kaamosaika ja pääsiäinen tarjoavat hienoja hiihtokokemuksia. Porissa ja lähialueilla on kuitenkin niin mukavia paikkoja hiihtämiselle, että suurempaa tarvetta matkustaa harrastuksen perässä ei ole ollut. Peltola kiittelee vapaa-aikavirastoa Porin laduista. Hyvällä säällä niillä on mukava hiihtää, kun kunnossapitoon on varattu tarpeeksi resursseja. Ainakin Porin metsässä ladut ovat tällä hetkellä melkein kuin rautatie. Suosittelen kaupungin päättäjiäkin kokeilemaan, jos he eivät ole laduilla käyneet. Kokemus voi olla heillekin hieno, Peltola naurahtaa. Teksti Kristiina Seppä Paavo Peltolan mielestä on hienoa, että Kirjurinluodon latu tarjoaa hiihtomahdollisuuden lähellä keskustaa. Lasten liikuntamaa Karhuhallissa Koko perheen yhteisillä liikuntahetkillä Lasten liikuntamaassa on komeat puitteet Karhuhallissa. Liikunnanohjauksen esimies Hannele Wallin vapaa-aikavirastosta kertoo vuonna 2004 alkaneen tapahtuman tuoneen vain hyviä kokemuksia. Erityisen hienoa ja tärkeää on, että perheet pääsevät toimimaan yhdessä. Tarkoituksena ei ole, että huoltajat vain valvovat vierestä, kun lapsi touhuaa. Aikuiset pääsevät tekemään lähes kaikkea mitä lapsetkin. Tämä on perheliikuntaa parhaimmillaan, Wallin toteaa. Tekemistä liikuntamaassa riittääkin. Toimintaa on muun muassa perinteisestä yleisurheilusta aina minifutikseen, sählyyn, temppurataan ja keppihevostalliin. Lasten liikuntamaan osallistujamäärä on kasvanut kerta kerralta. Keskimäärin mukana on noin 400 lasta huoltajineen. Tilaa on kuitenkin kaikille, Wallin lupaa. Vapaa-aikavirastoa järjestelyissä auttaa ryhmä opiskelijoita Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta. Kolmevuotias Elli testasi lämäreillä Karhuhallin maaliverkkojen kestävyyttä. Liikuntamaatapahtumaa järjestetään huhtikuun loppupuolelle saakka sunnuntai-iltapäivisin. Tyytyväiset asiakkaat Jo muutaman kerran aiemmin liikuntamaassa käyneet äiti Minna ja tytär Elli olivat lähteneet Karhuhallille pelaamaan sählyä. Liikuntamaa koettiin hyväksi vaihtoehdoksi, mikäli kohdalle sattuu huonot ulkoilukelit, mutta sisäliikunta maittaa kauniina talvipäivänäkin. Mieluisia lajejakin on jo löytynyt. Ellin suosikkilaji taitaa olla ilmapatjalla pomppiminen, vaikka kyllä sählykin tuntuu kiinnostavan, Minna tuumaa. Iso alue sekä monipuoliset liikuntapisteet saavat Minnalta kiitosta. Euron lapselta maksavan sisäänpääsyn puolesta liikuntamaahan saattaa lähteä vaikkapa vain pistäytymään. Ajankohtakin on sopivasti päiväunien jälkeen. Teksti Kristiina Seppä ja Niko Juhola

19 Unkarilainen kulttuuri valloittaa Porin Porin taidemuseossa on nähtävillä unkarilaissyntyisen kuvataiteilijan Sándor Vályn huikea audiovisuaalinen installaatio Selected Life sekä Bruegel Variations -näyttely, joka koostuu flaamilaisen maalarin Pieter Bruegelin maalausten nuotinnoksista ja konserttitaltioinnista. Unkarin kulttuuriviikko järjestetään vuosittain unkarilaisen kaupungin suomalaisessa ystävyyskaupungissa. Tänä vuonna on Porin vuoro maaliskuuta. Porissa tapahtumaa järjestää Porin kaupunki yhdessä Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen sekä Unkarin suurlähetystön kanssa. Mukana järjestelyissä on myös Satakunnan Suomi Unkari-seura. Halusimme tuoda unkarilaista kulttuuria suomalaisten lähelle. Kiinnostus Unkaria kohtaan on Suomessa hyvä ja maassa on Un- kariin kattava ystävyyskaupunkiverkosto, kertoo Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksen johtaja Ildikó Márkus. Viikon ohjelmalla pyritään herättämään myös nuorten kiinnostus Unkarin kulttuuria kohtaan. Muun muassa unkarilainen musiikkiryhmä Bélaműhely esittelee pyöristä rakennettuja soittimiaan, joita ryhmä kutsuu ääntä tuottaviksi laitteiksi. Ryhmällä on kulttuuriviikolla ilmainen konsertti Annankatu 6:ssa. - Vanhemmissa sukupolvissa sukulaisuusmaan tunne on vahva. Haluaisimme nuorempienkin muistavan Unkarin ja Suomen siteet, Márkus toivoo. Porin ystävyyskaupunki Unkarissa on Eger, josta myös saapuu vieraita kulttuuriviikolle. Monipuolinen ohjelma Viikolla järjestetään paljon Unkari-teemaista ohjelmaa aina nukketeatterista lasten animaatioon ja musiikkikonsertteihin. Esimerkiksi Pori Sinfonietta on kutsunut unkarilaisen kapellimestari Imre Kollárin ja klarinetisti Gabor Vargan Poriin. Unkariin!-konsertti tarjoaa tulista ja tanssillista musiikkia, jota Kollár kuvailee myös humoristiseksi. Minusta on koskettavaa, että vieraassa maassa ajatellaan Unkaria. Se tekee minut iloiseksi. On hienoa päästä kertomaan ulkomaille, että unkarilainen musiikki elää ja voi hyvin. Sinfoniettan konserttiin halusin valita tuoreita teoksia säveltäjiltä, jotka eivät ole vielä kovinkaan tunnettuja, mutta hyvin lahjakkaita, Kollár iloitsee. Esimerkiksi Zoltán Kovácsin teos Dreamdances klarinetille ja jousiorkesterille kuullaan Suomessa ensi kertaa. Kollár ja Varga ovat esittäneet teosta yhdessä Unkarissa. Unkarin kulttuuriviikon ohjelmisto on avoinna kaikille halukkaille. Lisäksi moni tapahtuma on maksuton. Koko ohjelmisto ja uutisointia aiheesta löytyy Porin kaupungin nettisivuilta osoitteesta Sivuja päivitetään sitä mukaa kuin ohjelma varmistuu. Teksti Kristiina Seppä Logo Heli Koskela Kapellimestari Imre Kollár iloitsee tilaisuudesta esittää unkarilaista musiikkia Porissa. Kuva Pori Sinfonietta Kierrätyskeskuksen kautta hiihtomäkeen! Varustaudu hiihtolomaan kierrätyskeskuksessa. Tarjolla on luistimia, suksia ja lasketteluvälineitä. Joskus saattaa löytyä jopa lätkämailoja, pulkkia ja rattikelkkoja, mutta niitä riittää vain nopeimmille. Kierrätyskeskuksissa on monenlaista muutakin tarpeellista tavaraa, kuten huonekaluja, kirjoja, astioita ja vaatteita. Askarteluun ja käsillä tekemiseen voi etsiä jänniä materiaaleja kierrätyskeskusten valikoimista. Mukavinta kierrätyskeskuksissa asioidessa onkin löytämisen riemu, kun kohdalle osuu jotain oikein mieluisaa. Hyvälle kakkossijalle tulee antamisen ilo, kun siivoaa itselleen ylimääräiset, hyväkuntoiset tavarat kaapin perukoilta toisten käyttöön. Kuntayhteistyötä kierrätykseen Vuoden 2012 alussa polkaistiin käyntiin ympäristöviraston Kuntayhteistyötä kierrätykseen hanke. Ideana on edistää tavaroiden ja materiaalien jatkokäyttöä sekä uusien kierrätystoimintojen ja -innovaatioiden syntymistä. Porin seudulla toimii kymmenkunta kuntien tukemaa tai ylläpitämää kierrätyskeskusta. Ne välittävät ihmisiltä lahjoituksena saatuja tavaroita eteenpäin pientä korvausta vastaan. Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kierrätyskeskukset antavat tavaran ilmaiseksi. Teksti ja kuva Pauliina Hakala Porin kierrätyskeskuksessa tarjolla olevat sukset houkuttelevat kirkkaana talvipäivänä lähtemään hiihtoladulle. Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi. Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Inna Saarinen, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. KANSIKUVA Porin 6. kaupunginosa Päärnäinen eli Kuukkari eli Kuoppakaupunki vesitornin vinkkelistä. Lue lisää sivulta 17. Kuva Jouni Koivukoski

20 20 Framilla Työkirjo patalapuista pannuhuoneisiin Muuan talonmies Pikkarainen piti paikat siistinä roskista ja metelöivistä lapsista. Kyseinen toimenkuva on Timo Rinteelle ja Pauli-Matti Katajalle kutakuinkin sama, vaikkakin täysin eri. Aikoinaan työllistämisen kautta yhdistetyn kiinteistönhoitajan ja vahtimestarin pestiin tulleet Rinne ja Kataja kuvaavat työtehtäviään varsin monipuolisiksi. Kiinteistönhoitajan ominaisuudessa hoituvat muun muassa LVI- ja sähköjärjestelmien yksinkertaiset säädöt, pienet huollot, korjaukset ja mittaukset. Vahtimestarin työtehtävät vaihtelevat Rinteen mukaan tilanteesta riippuen. Toimintaan voi kuulua esimerkiksi presidentinvaaleihin koskevia järjestelyjä. Tarvittaessa ripustellaan tauluja tai virkataan vaikka patalappuja, jos käsky vain käy. Ensimmäisenä paikalla Porin Palveluliikelaitoksen kiinteistönhoidon tulosyksikkö on jaettu neljään maantieteelliseen kiinteistönhoitoalueeseen. Pohjois-Porin piirissä työskentelevä ja Porin Lyseolla toimistoaan pitävä Timo Rinne tarkastaa, että paikat ovat siistinä eikä mitään ole rikottu. Tämän jälkeen hän lukaisee huoltovihon, johon luokat läpikäyneet siivoojat merkkaavat havaintonsa esimerkiksi rikki menneistä ikkunoista. Pauli-Matti Kataja kuuluu Etelä- Porin piiriin. Hänen vastuualueisiinsa lukeutuu Cygnaeuksen koulu ja ruokapalvelukeskus sekä Itätullin päiväkoti. Erottavana tekijänä Rinteen tehtäviin on ovien manuaalinen availu, mikä Lyseolla puolestaan hoituu sähköisesti. Esmikon ja muun kiinteistöautomaation hoito kuuluu myös työnkuvaani, Rinne täsmentää. Miesten varsinainen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Päivät voivat olla hyvinkin erilaisia vuodenajasta riippuen. Tietyt rutiinit pysyvät silti samoina, kuten pannuhuoneiden kulutusseurannan lukeminen ja laitteiden toimivuuden tarkistaminen. Lukemia voi tarkkailla etänä, mutta vuotojen ja muiden vastaavien vikojen havaitseminen vaatii paikalla käyntiä vähintään kerran viikossa. Rakennuttajan ja isännöitsijän korvana ja silmänä toimiminen on yksi kiinteistönhoitajan ominaisimmista tehtävistä. Kiinteistönhoitaja on alati liikekannalla ja aikaa saa kulumaan paikkojen tarkisteluun niin paljon, kuin itse haluaa. Rehtorien, opettajien ja keittiöhenkilökunnan kanssa käydään keskusteluja mahdollisista korjaustöistä ja muutoksista. Niinä ajankohtina, kun koulut ovat kiinni, Rinne ja Kataja availevat ovia huoltomiehille ja valvovat heidän työntekoaan. Näissä merkeissä kuluvat etenkin kesät, mutta sama asia pätee ympäri vuoden. Silloin kun koulu on kiinni, niin me olemme aina töissä, Rinne painottaa. Riesana vilkkuva lamppu Stereotypia lorvivasta lapion avulla pystyssä pysyvästä kunnan miehestä murenee lause lauseelta. Välillä päivät venyvät, välillä tehdään töitä ruokatunnillakin, mikä ei Rinteen mukaan kuitenkaan ole toivottua. Myös vuorokauden ympäri toimivat päivystykset lisäävät työtehtäviä piirien sisällä. Päivystäjän vuoro kestää yleensä viikon, jolloin päivystäjä on velvollinen hoitamaan sinä aikana piiriin kuuluvia tehtäviä myös virka-ajan ulkopuolella. Mieleenpainuvimmaksi muistoksi oman työnsä parissa Rinne ja Kataja mainitsevat yhteen ääneen vuoden 2007 tulvat. Muun muassa Porin Lyseolla vettä oli pahimmillaan jopa puolitoista metriä. Asias- ta selvittiin hyvällä porukalla ja nopealla toiminnalla. Tältäkään alalta ei löydy tyhmiä kysymyksiä, mutta ehkä yleisin huolenaihe löytyy yllättävänkin läheltä. Tai pikemminkin ylhäältä, sillä Rinteen ja Katajan mukaan yhteydenottoja luokkahuoneissa vilkkuvista lampuista tulee varsin usein. Asiat ovat ihmeellisen hyvin silloin, kun kiinteistönhoitajan yhdeksi tärkeimmäksi työkaluksi lukeutuva puhelin on soimatta ja mitään huoltotoimenpiteitä ei ole. Silloin voi huokaista ja keittää vaikka kahvit. Valtakunnassa on kaikki hyvin silloin, kun on hiljaista, Timo Rinne sanoo. Eikä tule haukkumisia, Pauli- Matti Kataja lisää nauraen. Teksti Kalle Aaltonen Yks tekee ja loput kattoo -lause on kiinteistönhoitajien keskuudessa koetuksella. Pauli-Matti Katajan ja Timo Rinteen mukaan aikaa ei liiemmin jää nojailulle.