TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma
|
|
- Juho-Matti Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Projektisuunnitelma Laatija Sisko Hiltunen
2 SISÄLLYS 1 YHTEENVETO TAUSTA JA TARVE KOHDE JA SIDOSRYHMÄT TAVOITTEET, SUUNTALINJAT JA LÄHTÖKOHDAT Palvelumallityön tavoitteet Palvelujen järjestämisen suuntalinjat Alueelliset monipuoliset palvelukeskittymät alueen identiteetin luojina Asiakaslähtöiset, saavutettavat palvelut Monituottajamalli moninaistuu ja palveluverkosto tukee yhteisöllisyyttä Tampereesta sähköisten palvelujen kärkikaupunki Palvelumalli luodaan yhdessä asukkaiden kanssa Kehittämistyön lähtökohtatietoja PROJEKTIN TUOTOKSET JA TULOKSET TOTEUTUSTAPA TYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULU PROJEKTIN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN RISKIENHALLINTA RAPORTOINTI JA SEURANTA VIESTINTÄ- JA OSALLISTUMISSUUNNITELMA ARVIOINTI
3 1 Yhteenveto Tampereen tulevaisuuden palvelumallissa tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja malleja, jotta palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallia kehitetään yhdessä asukkaiden, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keskeisenä tavoitteena palvelumallin kehittämistyössä on, että palveluita ja palveluverkkoa kehittämällä lisätään tehokkuutta, hillitään käyttökustannusten kasvua sekä saadaan aikaan taloudellisia säästöjä palvelujen saatavuus ja laatu huomioon ottaen. Jotta väestönmäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan nykyistä tehokkaammalla ja tiiviimmällä palveluverkolla, tämä edellyttää hyvinvointipalvelujen ja palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua, jotta päästään eroon sektorimaisesta, sirpaleisesta suunnittelusta. Lisäksi se vaatii tiivistä yhteistyötä muiden tahojen kanssa kuten maankäytön, asumisen ja joukkoliikenteen kanssa. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja lisääminen on keskeisessä asemassa palvelumallin kehittämistyössä. Sähköisten palvelujen avulla lisätään asiakkaiden ajasta ja paikasta riippumatonta palvelujen käyttöä. Lisäksi esimerkiksi palvelusetelin laajeneva käyttöönotto, johon sähköinen järjestelmä luo hyvät puitteet, mahdollistaa palvelutuottajien määrän kasvun sekä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisääntymisen. Tampereen tulevaisuuden palvelumalli ulottuu vuoteen 2025 asti. Tavoitteena on esittää sekä lyhyemmän aikavälin tavoitteet että ennakoida palvelualueittaisia kehitysnäkymiä mm. kaupunkirakenteen ja väestösuunnitteen osalta pitemmälle aikavälille. 2
4 2 Tausta ja tarve Edellinen hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Tällöin keskiössä oli luoda periaatteet, joiden avulla palveluverkkoa kehitetään Tampereella. Periaatteita oli kahdeksan: asiakaslähtöisyys, palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, noudatetaan palvelujakoa lähi-, alueja keskitetyt palvelut, otetaan huomioon väestö- ja kaupunkirakenteen muutokset, uusien asuinalueiden palveluverkosto, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto, seutuyhteistyö sekä taloudelliset resurssit. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa nostettiin esiin joitakin kehittämiskohteita, jotka ovat pääosin toteutettu tai niiden suunnittelu etenee sovittujen linjausten mukaisesti. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin erityisesti koulutilojen (sekä perusopetus että lukiokoulutus) käytön tehostaminen (mm. Oppilaitosverkon kehittämissuunnitelma 2010), ikäihmisten palvelurakenteen muutoksen tukeminen mm. tehostetun palveluasumisen lisääminen eri puolille kaupunkia, palvelukeskittymien muodostuminen (Tipotie, Sarvis, Lielahtikeskus sekä Tesoma) sekä uusien asuinalueiden palveluverkon suunnittelu. Näitä on viety eteenpäin tehtyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi on viime vuosina tehty muita palveluverkon muutoksia esim. sosiaalityöhön ja mielenterveyspalveluihin liittyvät palveluverkkomuutokset. Tehdyistä ja työn alla olevista verkkosuunnitelmista on kooste liitteenä 1. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa todettiin, että palveluverkon kehittämissuunnitelman uudelleentarkastelu on tarkoitus tehdä kerran valtuustokaudessa. Nyt paineita valmistelun aloittamiseen tulee myös kireästä taloudellisesta tilanteesta. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelukokouksessaan talouden tasapainottamiseksi kymmenen kohdan listan rakenteellisista muutoksista, ns. TOP 10 listan, jossa yhtenä osana on palveluverkkoajattelun uudistaminen, johon sisältyy osana sähköisten palvelujen kehittäminen. Tavoitteeksi on asetettu, että palveluverkon ja toimintatapojen kehittämisellä saavutetaan noin 6-12 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi sähköisen asioinnin lisäämisellä tavoitellaan 0,5-2 miljoonan euron säästöjä ja palvelusetelin käytön laajentamisella noin 2,5 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi TOP 10 listalla on muita suuria kehittämiskohteita, jotka osaltaan liittyvät palveluverkon muutostarpeisiin kuten ikäihmisten palvelurakenne sekä varhaiskasvatuksen monipuolistaminen. Palveluverkon kehittäminen on nostettu esiin uudessa kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Keskeinen asia uudessa kaupunkistrategiassa on, että kaupungin talouden tasapaino saavutetaan ja toimenpiteitä ovat mm. toimintamenojen hillitseminen, toimintatapojen muuttaminen sekä rakenteelliset muutokset, jotka kaikki liittyvät myös palveluverkkotarkasteluun. Yhteinen Tampere kaupunkistrategiassa palveluverkosta todetaan, että fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Lisäksi todetaan, että keskustaa sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. Tavoitteena on vahvistaa Tampereen keskustan ja aluekeskusten asemaa palvelu- 3
5 keskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen on tehostanut palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Kaupunkistrategiasta johdetuissa toimintasuunnitelmissa on nostettu esiin myös palveluverkko sekä sähköiset palvelut. Hyvinvointisuunnitelmassa palveluverkon tavoitteena on vuosille , että palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alue- ja keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteenä on, että vuonna 2014 tehdään hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmassa on todettu, että selvitetään hyvinvointipalvelujen asiakaspalveluverkoston toimintamalli ja yhtenäistetään palvelukanavia. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa Rosoisesti kaunista hyvinvointipalvelujen palveluverkkoon on myös kytkentöjä. Tavoitteena on, että palvelut, asuminen, liikenne ja maakäyttö (PALM) suunnitellaan entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Toimenpiteitä ovat mm. pitkänaikavälin PALM -suunnitelman laatiminen, jossa nämä osa-alueet kytketään toisiinsa. Toimenpiteenä on myös, että kantakaupungin yleiskaavan laadinta kytketään palveluverkon kehittämissuunnitelman laadintaan. Yleiskaavan ja palveluverkon valmistelun osalta on jo yhteistyö käynnistetty nykytilan kartoituksen osalta, suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä. Elinvoimasuunnitelma Rock, rauta ja rakkaus sisältää myös tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka osaltaan kytkeytyvät hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämiseen. Siinä on nostettu esiin mm. taidemuseoiden tilaratkaisut, joita parhaillaan työstetään pormestarin nimeämässä työryhmässä. Lisäksi tavoitteena on lisätä mm. koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtösyyttä, jolla on yhteys ammatillisen oppilaitosverkon kehittämiseen. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja avoimen datan lisääminen on nostettu esiin useissa toimintasuunnitelmissa, myös organisaation toimintakykyä käsittelevässä toimintasuunnitelmassa. Kaupunkistrategiasta ja toimintasuunnitelmista on vuodelle 2014 johdettu sitovat tavoitteet. Palveluverkon osalta tavoitteena on Sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut. Toimenpiteinä on valmistella kehittämissuunnitelma. Lisäksi käynnistetään terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisen pilottihanke osana innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmaa. Muita teemaan liittyviä sitovia tavoitteita ovat mm. ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston ja oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma on valmis ja toteutus on aloitettu, Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista on tehty päätökset, kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty ja käyttöä on lisätty. Sähköisten palvelujen lisäämisestä on myös muutamia kohtia, joilla on yhteyksiä varsinkin neuvonnan ja ohjaamisen lisäämiseen sähköisesti esim. terveyttä edistävää neuvontaa lisätään Terveystutkan käyttöä laajentamalla, avoimen datan käyttöä lisätään avaamalla hyvinvointipalvelujen palvelupistetiedot avoimeksi dataksi. Lisäksi avoimen varhaiskasvatuksen ja palvelusetelipäiväkotihoidon lisäämisellä on vaikutuksia palveluverkon kehittämiseen. 4
6 Selvitysmies Rauno Saari luovutti Elinvoimaisen Tampereen kaupunkiseutu selvityksen loppuraportin tammikuun lopulla Loppuraportti on tällä hetkellä kommentoitavana kunnissa. Selvityksessä esitetään kahta mallia: uusi kaupunki malli ja seutukaupunkimalli. Seutukaupunkimallissa Tampere jaettaisiin pienempiin palvelukuntiin. Selvitystyön jatkoa seurataan tiiviisti palvelumallin kehittämistyössä. Pormestarin asetti hyvinvointipalvelujen palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmän ohjaamaan palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua. Samalla työ projektoitiin kestämään kaksi vuotta eli vuodet Lähtökohtana on, että vuoden 2014 aikana valmistellaan kehittämissuunnitelma, jossa linjattujen toimenpiteiden valmistelu ja käynnistäminen alkaa vuonna Kohde ja sidosryhmät Tavoitteena on käydä läpi hyvinvointipalvelujen palveluverkko kokonaisuudessaan, joka tarkoittaa kaikkia hyvinvointipalveluja (varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut). Palveluverkon kehittämiseen liittyy läheisesti palvelujen järjestämisen muutokset ja tulevaisuuden suuntalinjat, näin ollen työssä nousee keskeisesti esiin myös palvelujen kehittäminen. Näin ollen kohteena ovat kaikki hyvinvointipalvelujen käyttäjät, joten tarkastelu koskettaa laajasti kuntalaisia. Lisäksi osa palveluista on laajemman asiakaskunnan käytössä, seudullisia, maakunnallisia jopa valtakunnallisia. Kehittämistyöllä on vaikutuksia kaupungin organisaation sisäisten toimijoiden lisäksi kaupungin ulkoisiin toimijoihin. Tärkeitä tahoja ovat esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat, yhdistykset, seurat ja järjestöt. 4 Tavoitteet, suuntalinjat ja lähtökohdat 4.1 Palvelumallityön tavoitteet Tavoitteet tälle kehittämistyölle tulevat kaupungin strategiasta ja siitä johdetuista toimintasuunnitelmista, vuodelle 2014 tehdyistä sitovista tavoitteista sekä talouden tasapainottamiseksi tehdystä ns. TOP 10 listan tavoitteista. Hyvinvointisuunnitelmassa, joka ohjaa Tampereella palvelujen järjestämistä, palveluverkko ja uusi teknologia on nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Palveluverkon tavoitteena on vuosille , että palveluverkkoa tehostetaan lähi-, alueja keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Lisäksi siinä todetaan, että palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on kehittää keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia monipuolisina palvelukeskittyminä. Lisäksi hyvinvointisuunnitelmassa todetaan, että erityisryhmien asuminen otetaan huomioon palveluverkkotyössä. 5
7 Sähköisten palvelujen osalta Hyvinvointisuunnitelmassa todetaan muun muassa, että kuntalaisille tarjotaan uusia mahdollisuuksia asioida sähköisesti. Tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia ja sähköisten palvelujen tarjontaa. Tavoitteena tulevaisuuden palvelumallin kehittämistyössä on, että palveluita ja palveluverkkoa kehittämällä saada aikaan tehokkuutta, hillitään käyttökustannusten kasvua sekä saadaan aikaan taloudellisia säästöjä palvelujen saatavuus ja laatu huomioon ottaen. Tavoitteena on nostaa esiin palvelumallin kehittämisen suuntalinjat sekä niistä nousevat palveluverkon kehittämistarpeet. Jotta työssä onnistutaan, vaatii se eri toimijoiden ja yhteistyötahojen sitoutumista työhön ja tavoitteen saavuttamiseen. Tämä vaatii tiivistä eri sektoreiden ylimenevää yhteistyötä. Suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa, niin kaupungin toimijoiden kuten palvelujen järjestäjien ja tuottajien, maankäytön suunnittelun, joukkoliikenteen sekä asumiseen liittyvien tahojen kanssa. Vain yhteistyön avulla päästään eroon sektorimaisesta ajattelusta, löydetään uusia yhteistyömuotoja ja toimintatapoja. Seutuyhteistyöllä on oma roolinsa palveluverkkotyössä, joka tulee esiin varsinkin kuntien raja-alueilla ja toisaalta tietyissä koko seutua tai laajempaa aluetta koskevissa palveluissa. Tavoitteena työssä onkin yhdessä tekeminen. Kehittämistyötä on tarkoitus tehdä laajalla asiantuntijajoukolla hyödyntäen koko suunnitteluprosessin ajan asukkaiden laajaa asiantuntemusta ja alueellista tietoa. 4.2 Palvelujen järjestämisen suuntalinjat Perustana kehittämistyölle on määriteltävä palvelumallin kehittämisen suuntalinjat, jotka tulevat viitoittamaan jatkokehittämistä. Seuraavaan on koottu joitakin tunnistettuja palvelujen järjestämisen kehittämiskohteita, suuntalinjoja Alueelliset monipuoliset palvelukeskittymät alueen identiteetin luojina Joitakin suuntalinjoja tulee jo suoraan strategioista kuten keskustan ja aluekeskuksien kehittäminen voimakkaina palvelukeskittyminä. On luotava malli siitä, mitkä palvelut kootaan alueellisiksi palvelukeskuksiksi, joihin saadaan volyymia ja monipuolisuutta riittävästi ja millaisia palveluita tarjotaan laajemmalla verkolla. Tampereen EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella raportissa (2011) on aluekeskuksina mainittu Lielahti, Tesoma, Hervanta ja Linnainmaalla Koilliskekus. Samassa raportissa todetaan, että eteläiseltä alueelta puuttuu tällä hetkellä aluekeskus, mutta alueen keskukseksi tulevaisuudessa voi kehittyä Lakalaiva. Yksi esimerkki tällaisesta palvelukeskuksesta on huhtikuussa 2014 avautuva Lielahtikeskus, jonne yksityisten palvelujen lisäksi on keskitetty alueen julkisia palveluita: aluekirjasto, terveysasema, alueen hyvinvointineuvola, suun terveydenhuolto 6
8 sekä ikäihmisten palvelu- ja päiväkeskus. Myös Tesomalle on suunnitteilla samankaltainen palvelukeskus, johon yksityisten palvelujen lisäksi sijoittuu terveysasema, hyvinvointineuvola, suun terveydenhoito, kirjasto sekä matalan kynnyksen palvelupiste ja kotihoidon tiimitilat. Matalan kynnyksen palvelupisteen (ns. Tesoman olohuone) toiminnan luonne, sisältö ja yhteydet muihin palveluihin tarkentuu Oma Tesoma hankkeen myötä, kun sitä suunnitellaan hankkeessa yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Keskittämällä palveluita luovutaan pienistä, erillisistä yksiköistä ja samalla saadaan aikaan sekä tilallisia että toiminnallisia synergiaetuja Asiakaslähtöiset, saavutettavat palvelut Palvelujen alueelliseen keskittämiseen liittyy oleellisesti palveluluokittelu lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Palveluluokittelu on viimeksi menty läpi vuonna 2007, nyt on syytä tarkastella luokittelua uudelleen. Lähipalveluiksi yleensä luokitellaan kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut ja sellaiset palvelut, joiden pitää saavutettavuudeltaan olla lähellä asuinpaikkaa kuten päivähoito ja perusopetuksen alaluokat. Aluepalveluissa on usein kysymys toistuvasta palvelutarpeesta, mutta kuitenkin niissä tavoitellaan sellaisia mittakaavaetuja, jolla voidaan taata laadulliset palvelut. Aluepalveluita ovat mm. isompien oppilaiden perusopetus ja suun terveydenhuolto. Keskitetyillä palveluilla tarkoitetaan erikoisosaamista ja laitteistoa sekä muuta merkittävää resursointia edellyttävää palvelua. Kustannustehokas ja laadullisesti korkeatasoinen palvelu voidaan taata moniammatillisella erikoisosaamisella ja riittävän laajalla asiakaspohjalla. Keskitettyä palvelua ovat mm. toisen asteen koulutus ja erikoissairaanhoito Monituottajamalli moninaistuu ja palveluverkosto tukee yhteisöllisyyttä Palvelumallin kehittämistyössä on otettava kantaa, miten monituottajamallia jatkossa tuetaan ja kehitetään. On tehtävä linjauksia esimerkiksi siitä, miten sähköisen palvelusetelin käyttöä lisätään eri palveluissa. Tilojen käytön tehostaminen on yksi keskeinen osa-alue palveluverkon kehittämisessä. Kaupungin tilojen käyttöastetta on nostettava, monikäyttöisyyttä lisättävä ja tiloja avattava mahdollisimman laaja-alaisesti muiden toimijoiden käyttöön. Jo tilojen suunnittelun pitää lähteä siitä, että tiloilla voi olla useita eri käyttäjiä Tampereesta sähköisten palvelujen kärkikaupunki Sähköisten palvelujen laajentaminen ja kehittäminen on laajasti esillä kehittämistyössä. Sähköiset palvelut mahdollistavat ajasta, paikasta ja välineistä (mobiilikäyttö) riippumattoman asioinnin, joka helpottaa asiakkaan palvelun saantia. Sähköisten palvelujen kehittäminen voi hillitä osaltaan tilakustannuksia, kun esimerkiksi paikkaan sidottua käyntiasiakkuutta voidaan siirtää sähköisten palvelujen avulla hoidet- 7
9 tavaksi. Sähköisten palvelujen lisäämisellä ja käyntiasiakkuuksien vähentämisellä voidaan myös kohdentaa henkilöstöresursseja uudella tavalla. Teknologian kehittämisessä merkittävässä roolissa on ikäihmisten ja terveyspalvelujen alueella hyvinvointiteknologia, joka kehittyy jatkuvasti eteenpäin. Teknologian luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi omatoimiseen, itsenäiseen elämään kotiympäristössä. Hyvinvointisuunnitelmassa on nostettu esiin myös asiakaspalveluverkoston toimintamallin luominen. Tässä sähköisten palvelujen kehittäminen on keskeisessä roolissa ja samalla hajanaisen, useissa eri toimipisteissä tapahtuvan asiakaspalveluverkoston kokoaminen yhteen uuden ajan asiakaspalvelukeskukseksi Palvelumalli luodaan yhdessä asukkaiden kanssa Kehittämistyö lähtee yhdessä tekemisestä, niin eri asiantuntijoiden kuin myös kuntalaisten kanssa. Asiakaslähtöisyys on keskiössä työtä tehdessä. Heti työn alkuvaiheessa otetaan käyttöön uusi osallisuuden toimintamalli, jotta kuntalaiset pääsevät mukaan tähän työhön. Tältä pohjalta voidaan sitten laatia osallistumissuunnitelma. 4.3 Kehittämistyön lähtökohtatietoja Tampereen väestön määrä oli joulukuun 2013 lopulla ennakkotiedon mukaan Tampereen väestömäärä on jatkanut edelleen korkeaa kasvua, vuoden 2012 lopulla väestön määrä oli , vuodessa kasvu on ollut 2988 asukasta. Huomattavaa väestömuutoksessa on se, että lähtömuutto on pienentynyt lähes 1000 asukkaalla. Tätä selittänee osaltaan epävarma taloustilanne, joka on hillinnyt perheiden muuttoa naapurikuntiin. Yhä edelleen myös syntyneiden lasten määrä on pysynyt korkealla tasolla, viime vuonna syntyi 2473 lasta, joka oli vain hieman pienempi kuin vuonna 2012 (2599). Tällä hetkellä käytössä olevan kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan väestön määrän ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina noin 2000 asukkaan vuosivauhtia ollen vuonna 2030 noin Uudet väestösuunnitteet kehittämistyön pohjaksi saadaan helmi-maaliskuun vaihteessa. Jotta palvelujen saavutettavuutta ja tasavertaisuutta pystytään tarkastelemaan asiakaslähtöisesti, suunnittelun apuvälineeksi luotiin palvelualuejako vuonna Kaupunki jaettiin viiteen palvelualueeseen: keskusta, läntinen, eteläinen, kaakkoinen ja koillinen. Väestöpohjaltaan palvelualueet ovat noin asukkaan alueita, pienin on eteläinen ja suurin keskustan palvelualue. Palvelualuejakoa tarkistettiin hieman kantakaupungin yleiskaavatyön pohjaksi kesällä Tärkeää on, että aluejako on sama sekä yleiskaavatyössä että palveluverkon suunnittelussa. 8
10 Taulu 3 Tampereen kaupungin palvelualueet 5 Projektin tuotokset ja tulokset Projektisuunnitelmassa esitetään, mihin työ perustuu, työn tavoitteet ja lähtökohdat. Lisäksi siinä esitetään malli, miten työn toteuttaminen tehdään sekä aikataulu. Projektisuunnitelma tehdään helmikuun 2014 aikana. Projektin tavoitteena on tuottaa Tampereen tulevaisuuden palvelumalli, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Työssä esitetään lyhyen aikavälin muutostarpeet tarkemmalla tasolla ja pitemmän aikavälin muutostarpeiden osalta ennakoidaan mm. kaupunkirakenteen muutoksia. 6 Toteutustapa Työ jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen muodostaa palvelumallin kehittämisen suuntalinjojen työstäminen ohjaus- ja seurantaryhmässä. Lisäksi tähän liittyy palveluluokittelun uudelleen määrittely lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Tässä vaiheessa kerätään tietoa myös muissa kaupungeissa tehdyistä palvelumalli, -konsepti ja verkkotarkasteluista sekä kansainvälisistä kehityssuunnista. 9
11 Toisen vaiheen muodostaa valittujen suuntalinjojen konkreettisten toteuttamisen valmistelu ja aikatauluttaminen. Tähän vaiheeseen sisältyy palvelualueittainen tarkastelu, keskitettyjen palvelujen tarkastelu sekä sähköiset palvelut. Toisen vaiheen tarkastelu toteutetaan palvelualueittain. Alueittaisessa tarkastelussa lähdetään nykytilan kuvauksesta. Nykytilan kartoitusta tehdään osittain yhteistyössä kantakaupungin yleiskaavatyön valmistelijoiden kanssa. Lisäksi selvitetään alueellisia palvelutarpeita, erityispiirteitä, kaupunkirakenteen tulevia muutoksia, väestömuutoksia jne. Tämän jälkeen tehdään toimenpide-esitykset ja kehittämislinjaukset ottaen huomioon palvelumallin kehittämisen suuntalinjat. Toiseen vaiheeseen sisältyy omana kokonaisuutena keskitettyjen palvelujen tarkastelu. Keskitetyt palvelut nousevat esiin myös palvelualueittaisissa tarkasteluissa, varsinkin niiden saavuttavuus eri puolilta kaupunkia. Tällöin korostuu varsinkin joukkoliikenteen merkitys. Sähköisten palvelujen kehittämistä on myös tarkasteltava erillään alueellisesta tarkastelutavasta. Se nousee esiin varsinkin asiakaspalveluverkoston toimintamallin ja sähköisen asiakaspalvelun kehittämisessä. Sähköisten palvelujen kehittäminen on oleellinen osa palvelujen kehittämistä uudella tavalla (ajanvarausjärjestelmät, sähköiset hakemukset, omahoitoratkaisujen laajentaminen jne). Taustatietoina voidaan hyödyntää tehtyjä palveluverkkoselvityksiä. Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä erilaisia projekteja ja hankkeita, joilla on kytkentöjä tähän työhön kuten palveluseteliprojekti, asiakkuuksien hallinta ja kehittäminen projekti, Oma Tesoma hanke, Tampereen seniori hanke ja siihen liittyvään Sitran kotona asumista tukeva hanke, jossa muun muassa kehitetään ns. palvelupysäkin toimintamallia. 7 Työsuunnitelma ja aikataulu Vuoden 2013 puolella tehtiin Valma-kysely kuntalaisille, mitkä tekijät ovat tärkeitä heidän mielestään palveluverkkoa suunniteltaessa. Lisäksi kysyttiin, näkemyksiä palveluluokittelusta lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Myös Alue-Alvarit käsittelivät näitä asioita. Näistä on tehty koosteet, joita voidaan käyttää valmistelussa. Ensimmäinen vaihe sijoittuu helmi-toukokuulle Tällä aikataululla on tarkoitus luoda peruslinjaukset ja suuntaviivat työn pohjaksi. Palvelumallin kehittämisen suuntalinjoista ja projektisuunnitelmasta keskustellaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Suunnittelukokoukselta haetaan ohjausta suuntalinjojen valintaan. Toinen vaihe sijoittuu maalis- ja marraskuun 2014 väliselle ajalle. Tässä vaiheessa tarkastellaan palvelualueita, asukkaiden palvelutarpeita, alueiden erityispiirteitä, kaupunkirakenteen ja väestömuutoksia. Näiden pohjalta tehdään toimenpideesitykset, miten palvelumallin suuntalinjat voidaan kullakin alueella parhaalla mah- 10
12 dollisella tavalla toteuttaa. Palvelualueittaisten tietojen keruu ja nykytilan kartoitus on jo osin käynnistetty kantakaupungin yleiskaavatyössä. Muut tarkastelualueet, keskitetyt palvelut, asiakaspalveluverkoston toimintamalli ja sähköisten palvelujen kehittäminen, nivoutuvat osaltaan muihin tarkasteluihin. Aikataulullisesti ne menevät palvelualueittaisten tarkastelujen kanssa päällekkäin. Palveluverkon kehittämissuunnitelman loppuvalmistelu sijoittuu marras-joulukuulle Suunnitelma valmistuu loppuvuodesta Projektin toinen vuosi on palveluverkon lähiajan tavoitteiden tarkennuksia, toimenpiteiden käynnistämistä ja niihin mahdollisesti liittyvien projektien tai jatkotyöstämisen aikaa. Työn alkuvaiheessa nostetaan esiin sellaiset asiat, jotka vaativat nopeampaa käsittelyjärjestystä, mitä edellä on esitetty. Tällaisia asioita ovat etenkin talousarvion 2015 valmisteluun liittyvät asiat. Viime aikoina keskusteluissa on ollut mm. lukioverkon tiivistäminen lukiokoulutuksen tasapainottamiskeinona vuonna Jos tavoitellaan lukioverkkoon muutoksia jo lukuvuoden alusta alkaen, esitykset pitää saada valmiiksi viimeistään alkusyksystä Toinen keskusteluissa esiin noussut asia on lasten ja perheiden talo, jonka valmistelu on edennyt niin, että toiminta käynnistyisi vuonna Projektin organisaatio ja johtaminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen tehtäviin kuuluu vastata palveluverkon strategisesta ohjauksesta. Pormestarin asetti hyvinvointipalvelujen palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmän ohjaamaan palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua. Ohjaus- ja seurantaryhmä, vastaa palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistumisesta. Ohjaus- ja seurantaryhmä voi nimetä alatyöryhmiä valmistelua varten. Samalla työ projektoitiin kestämään kaksi vuotta eli vuodet Projektin vetäjänä toimii tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnitteluyksikön suunnittelutiimin suunnittelupäällikkö, jonka tehtäviin muutoinkin liittyy palveluverkon kehittäminen. Ohjausryhmään kuuluvat tilaajajohtaja Kari Hakari (pj), kehittämispäällikkö Toni Kirmula (vpj), apulaispormestarit Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Pekka Salmi, tilaajapäälliköt Pekka Kivekäs, Taru Kuosmanen, Maria Päivänen, Lauri Savisaari ja Anniina Tirronen, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala, talousjohtaja Jukka Männikkö, kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju, toimitusjohtaja Virpi Ekholm, tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola (siht). Asioiden valmistelusta ohjausryhmälle vastaa projektin vetäjä. 11
13 Ohjaus- ja seurantaryhmä nimittää työhön alueelliset alatyöryhmät ja muut tarvittavat alatyöryhmä, jotka valmistelevat esitykset ohjaus- ja seurantaryhmälle. 9 Riskienhallinta Suurimmat riskit kohdistuvat seuraaviin tekijöihin: - Aikataulu on liian optimistinen ja siihen tulee venymistä. - Palvelujen kehittäminen ja palveluverkon kehittäminen eivät etene samanaikaisesti. - Eri osapuolet eivät sitoudu työhön. - Päätöksenteko muutosesityksistä ei etene. - Työlle TOP 10 listalla asetettuja taloudellisia tavoitteita ei saavuteta. 10 Raportointi ja seuranta Koska palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelu on sitovana toiminnallisena tavoitteena vuodella 2014, sen eteneminen raportoidaan ko. tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. Kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle esitellään projektisuunnitelma ja keskeiset valmistelun suuntalinjat huhtikuussa Syksyllä 2014 esitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle sen hetkinen valmisteluvaihe. Lisäksi palveluverkon kehittämissuunnitelman valmisteluvaihetta esitellään lautakunnille aina tarvittaessa, koska lautakunnat vastaavat palveluverkosta. 11 Viestintä- ja osallistumissuunnitelma Viestintä- ja osallistumissuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun ohjaus- ja seurantaryhmä on hyväksynyt työskentelymallin ja aikataulun. Tässä yhteydessä tarkemmin mietitään viestinnän tavat, miten viestitään kaupungin sisäisillä ja miten hoidetaan viestintä ulospäin. Viestintä- ja osallistumissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä viestintäyksikön ja kuntademokratian kanssa. Koska asiakaslähtöisyys on keskeinen lähtökohta palveluverkon kehittämisessä, kuntalaisten osallistuminen työhön on tärkeää. Näin saadaan mahdollisimman asiantuntevaa tietoa asukkaiden tarpeista ja alueista. Tavoitteena on käyttää monimuotoisia osallistumisen keinoja, jotta saadaan mahdollisimman laajasti koottua eriikäisten asukkaiden asiantuntemusta kehittämistyöhön. Osallistumisen takaamiseksi alatyöryhmiin nimetään kuntademokratiayksikön edustaja, jonka tehtävänä on osallistumistapojen suunnittelu ja osallistumiseen liittyvien kyselyjen, tilaisuuksien ym. järjestelyissä avustaminen ja huolehtiminen siitä, että 12
14 osallistuminen hoidetaan oikea-aikaisesti. Koska työskentelymallina on alueellinen tarkastelu, Alue-Alvareita hyödynnetään myös osallistumisessa. Tulevaisuuden palvelumallityöhön perustetaan Looran työtila Tampereen palvelumalli. Tähän työtilaan avataan käyttöoikeus kaikille työhön osallistuville. Looran työtilaan viedään projektisuunnitelma, ohjaus- ja seurantaryhmän muistiot, alatyöryhmien muistiot, tausta-aineistot ja muut mahdolliset dokumentit. 12 Arviointi Ohjaus- ja seurantaryhmä arvioi kaiken aikaa työn etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista. 13
15 Liite 1 Selvityksen kohde Aikataulu Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma 2009 Työn alla olevat (tai ei päätöksiä) Keskisen perusopetusalueen kouluverkko Toisen asteen koulutuksen palveluverkko Keskustan palvelualuuen päivähoitoselvitys Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen palveluverkkoa koskeva kokonaisselvitys Valmistuneet Läntisen palvelualueen ikäihmisten palvelut 2013 Etelän ja kaakon palvelualueiden päivähoitoselvitys 2012 Ikäihmisten sairaalatyöryhmä 2012 Kaakkoisen palvelualueen ikäihmisten palvelujen kokonaisselvitys 2012 Mielenterveysasemaverkko: poliklinikat 2012 Mielenterveysasemaverkko: päiväsairaalat 2012 Eteläisen palvelualueen ikäihmisten palvelut 2011 Lännen alueen päivähoitoselvitys 2011 Tesoman alueen koulut ja sisäliikuntahalli 2011 Koukkuniemen alueen kehittäminen 2010 Länsi-Tampereen sisäliikunta/palloiluhalliselvitys 2010 Oppilaitosverkon kehittämissuunnitelma (lukioverkko ja perusopetus) 2010 Sosiaaliasemaverkko ja siihen liittyvät tilajärjestelyt 2010 Erillisselvitykset (2009-) mm. Messukylän lukio (kehittämissuunnitelman yhteydessä) Lielahtikeskus Tesomantori Linnainmaatalo Tipotie / Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Sarvis Vuoreksen palveluverkko Ojala-Lamminrahka palveluverkko 14
Tampereen tulevaisuuden palvelumalli
Tampereen tulevaisuuden palvelumalli Palvelumallityön taustaa TOP 10, talouden tasapainottaminen, kh suko 2.4.2013 Palveluverkkoajattelun uudistaminen alueellinen, tarvelähtöinen tarkastelu, asiakkuuden
LisätiedotPalveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotTulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)
Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila) Kaukajärven asukastilaisuus 30.3.2016 Kehittämisjohtaja Kari
LisätiedotPäiväkotiverkkosuunnittelu Tampereella
Päiväkotiverkkosuunnittelu ampereella Kymppi-Moni hankkeen palveluverkkotyöpaja 31.5.2012 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Kehittämiskoordinaattori Monika Sola Palveluverkon kehittämisen periaatteet on
LisätiedotKehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut
Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,
LisätiedotTampereen palvelumalli vuoteen Koillisen palvelualueen palvelumalli
Tampereen palvelumalli vuoteen 2025 Koillisen palvelualueen palvelumalli Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä
LisätiedotTampereen palvelumalli 2025
Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016 Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016
Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotValokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset
LisätiedotTampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014
Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon
LisätiedotStrategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen
Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 6.6.2016 Johtaja Taru Kuosmanen 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto PORMESTARI
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotSelvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi
Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotSoteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen
Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.
LisätiedotPerhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi
Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi Titta Pelttari LAPE-muutosagentti/projektipäällikkö Pirkanmaan liitto 26.4.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Palveluverkon suunnittelua ohjaavat
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500
LisätiedotTampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotPERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA
PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA SISÄLLYS 1. Tilannekuva 2 2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2 2.1. Pitkän aikavälin tavoitteet 2 2.2. Toiminnalliset tavoitteet 2 3. Palvelulupaukset 3 4. Yksikkökohtainen
LisätiedotTampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet
Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus sekä Kaakon ja Lännen palvelualueiden kehittämiskohteet Lisätietoja valmistelusta: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh. 040 561 3305, etunimi.sukunimi@tampere.fi
LisätiedotPalvelujen järjestämisen tavoitetila 2020
Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020 16.12.2010 Innopoli 2, PRO2ACT tutkimushanke Hankejohtaja Palvelujen järjestäminen ja palveluverkon uudistaminen valtuusto päätti tuottavuusohjelmasta vuosille
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotYhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki
Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotIkääntyneiden hyvinvointisuunnitelma
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2018-2019 Suunnitelman lähtökohdat ja laadinta Laadinnan vastuuhenkilö Koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma lainsäädännössä
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotPalvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin
Palvelutori uusi toimintatapa ikäihmisten palveluihin Valtuustosali 30.9.2014 Mari Patronen Palvelutori tuo asiakkaalle: Iäkkäiden ihmisten ja omaisten ohjaus- ja neuvonta Auttaa löytämään ratkaisut mielekkääseen
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotMUISTIO 2/
Aika: 27.4.2016 klo 13.05 Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere, pj Vuori Mika suunnittelupäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja
LisätiedotSopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotTAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio
TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotSotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotToisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015
Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015 Lähtökohdat Toimintaympäristön muutos OKM valmisteli toisen asteen koulutuksen rakenne-
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotSeutuvaraamo-projektin tiivistelmä. Tampereen kaupunkiseudun digikokeilu
Seutuvaraamo-projektin tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun digikokeilu Projektin suunnittelun aloitus Kesällä 2017 toteutetussa sivistystoimialan ja hyvinvointipalvelujen digitalisaatioselvityksessä nousi
LisätiedotPohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
LisätiedotSähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla
Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotKomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke
KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke Hankejohtaja Johanna Ritvanen Varsinais-Suomen keskitetyn asiakas- ja palveluohjaushankkeen esittely Messukeskus, Turku 8.11.2016 KomPAssi-
LisätiedotTilastot ja kustannukset tehokkuudeksi
Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotElinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut
LisätiedotUuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto
Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto Maakunnan palvelulupaus Maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa
LisätiedotSeutukierrokset - koonti
Seutukierrokset - koonti Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa 7.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Etelä-Pirkanmaan nostoja palvelutarpeet eroavat hieman alueittain, Urjalassa korostuu ikäihmisten
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotIkäystävällinen Hervanta
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry 24.3.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSeudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotATOMI-hankkeen tiekartta
ATOMI-hankkeen tiekartta Asiakkuudet, palvelukanavat ja palvelumuotoilu Palvelujen ja toiminnan digitalisointi Tieto johtamisen ja kehittämisen tueksi Uudistetaan aluehallinnon toimintatapoja Linjaukset
LisätiedotHämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos
Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotPalveluverkko. Alue-Alvari 2013. Kommentit palveluverkon kehittämisen periaatteisiin
Palveluverkko Alue-Alvari 2013 1 Kuntademokratiayksikkö Yleistä Periaatteille tärkeysjärjestys ja painotus Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus palveluissa turvattava jokaiselle esim. iästä, netinkäyttötaidoista
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ
MUISTIO 2/2010 Aika 19.2.2010, klo 12.00 14.00 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto Ropo
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotHyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi
Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotIkäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
LisätiedotOhjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä
LisätiedotIkäystävällinen asuinalue
Ikäystävällinen asuinalue Case Hervanta Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen kaupunki Ikäystävällinen
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotLearning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä
Learning Cafessa opitaan ja työskennellään yhdessä Lähteet: Riitta Suurla Leenamaija Otala 2001 Kuntalaislähtöiset palveluprosessit Learning Café Periaatteet Monikanavainen palveluverkosto Learning Café
LisätiedotTYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta
TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten
LisätiedotI&O hallituksen kärkihanke
I&O hallituksen kärkihanke Vate 31.10.2017 www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava laajasti iäkkään väestön tarpeisiin
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
Lisätiedot