KOHTI KAUPUNKIBULEVARDEJA - TILANNEKATSAUS

Transkriptio

1 KOHTI KAUPUNKIBULEVARDEJA - TILANNEKATSAUS RIL-tulevaisuuden kaupunkiliikenne Anna Pätynen & Pihla Melander

2 Nykyinen kaupunkirakenne Kantakaupunki kasvaa

3 Mitä kaupunkibulevardi on? Kaavaehdotuksen kaavamääräys Kaupunkibulevardi Liikenneväylä, jota kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa. Kaupunkibulevardi palvelee autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Pituus ja liittymäratkaisut ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa

4 Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Liikenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Vetovoimaan ja kilpailukykyyn Yhteistyössä: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto HSL Työpajoissa mukana Helsingin kaupunginkanslia, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, LVM, YM WSP + Strafica + Kaupunkitutkimus TA Tarkastellut skenaariot Tarkastelujen pohjana kaksi skenaariota vuodelle 2050: BULE2: yleiskaavaluonnoksen mukainen BAU2: bulevardeja ei ole toteutettu, bulevardien asukkaat ja työpaikat sijaitsevat muualla, pääosin Helsingin ulkopuolella Liikennejärjestelmä ja maankäyttö muilta osin vastaavat HLJ ja MASU-suunnitelmia

5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vetovoimaan Kantakaupungin laajeneminen & tiivistyminen tuo lisää asukkaita ja työpaikkoja taloudelliset vaikutukset hyvin merkittävät seudun ja valtakunnan kannalta yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa kuin rakentaminen kaupunki-alueen reunalle Seudun hyvin saavutettaviin keskuksiin panostaminen synnyttää niihin työpaikkoja luo kasautumisetuja parantaa mahdollisuuksia joukkoliikenteen järjestämiseen vähentää tarvetta matkustaa Helsinkiin henkilöautolla Vaikutukset liikkumiseen ja kulkutapoihin Henkilöauto- ja joukkoliikennematkojen määrien muutokset eri puolilla seutua BAU2-skenaarioon verrattuna Muutokset Helsingin seudun kulkumuoto-osuuksissa BAU2-skenaarioon verrattuna Asukkaiden ja työpaikkojen määrän kasvu Helsingissä lisää matkojen määrää Autoliikenne muulta seudulta kantakaupunkiin ruuhkautuu aamun huipputunteina Henkilöautoliikenne suuntautuu uudelleen Matkoja siirtyy autoista kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen 10

6 Liikenteen sujuvuus -12 % Koko työssäkäyntialue kantakaupunki Kehä I/II -vyöhyke Kehä III -vyöhyke muu Helsingin seutu muu työssäkäyntialue -24 % 2012 BULE2 HLJ BAU2-20 % -1 % 0 % 0 % 0 % -5 % -6 % -8 % -8 % -8 % -8 % -8 % -11 % -10 % -11 % -14 % -13 % -14 %-14 % -15 % -19 % -29 % Tieliikenteen aamuruuhkan nopeudet suhteessa päiväliikenteeseen v Säteittäisillä sisääntuloteillä matka-ajat keskustaan pitenevät 2 7 minuuttia Kehä I/II-vyöhykkeen nopeudet hidastuvat nykytilanteesta Kantakaupungissa liikenne on sujuvampaa, koska autoja on vähemmän liikkeellä HLJ-suunnitelman seudun pullonkauloja avaavat tiehankkeet ja ajoneuvoliikenteen hinnoittelu parantavat sujuvuutta 11 Vaikutukset saavutettavuuteen BULE2-skenaarion kestävien kulkumuotojen ja autoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeet Pikaraitiotielinjat parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta tiiviisti rakennetulla alueella. Autoliikenteen saavutettavuus heikkenee laajemmalla alueella, josta suurella osalla maankäyttö on harvaa. 12

7 Johtopäätöksiä Kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavan tavoitteita: kantakaupunki laajenee kaupungin asukasmäärä-tavoite on mahdollista saavuttaa Tukevat raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista. Henkilöautoriippuvuus vähenee Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen henkilöautokapasiteetin lasku edistävät siirtymistä henkilöautosta kestäviin kulkumuotoihin. Pitkämatkaisen joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen toimivuus & luotettavuus on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa 13 Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi Liikenneselvitys

8 Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys Hämeenlinnanväylä esimerkkikohteena Bulevardi pääosin eritasoliittymin (VE1) Bulevardi pääosin tasoliittymin (VE2) Miten muuttaminen bulevardiksi vaikuttaa liikenteeseen Hämeenlinnanväylällä Sen läheisyydessä Työn sisältö Bulevardien alustava tarkempi liikenteellinen suunnittelu Ennusteet ja toimivuuden tarkastelu Vaikutusten arviointi Liikenneverkkoon, kulkutapavalintoihin, reittivalintoihin Liikenteen sujuvuuteen Yhteiskuntatalouteen Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - VAIHTOEHTOJEN PERUSPERIAATTEET Bulevardivaihtoehto VE1 - Ei tasossa risteämisiä bulevardin yli - Yhteydet suuntaisliittymistä katuverkon kautta silloille, ali- ja ylikulut - Hämeenlinnanväylän linjauksen siirto itään Metsäläntien kohdalla - Uusille kortteleille tilaa - Rinnakkaiskadut - Haagan puolella nykyiset Matkamiehenja Nuijamiestentie - Raitiovaunut keskellä, jalankulku ja 2-suuntaiset pyörätiet reunoilla - Autot 2+2 kaistaa, ei bussikaistoja - Raitiovaunupysäkit 3 kpl - Mannerheimin asema, Metsälä, Pirkkola - Bussipysäkit nykyisellään (pl. junaasema)

9 HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - VAIHTOEHTOJEN PERUSPERIAATTEET Bulevardivaihtoehto VE2 - Valo-ohjatut risteykset 5 kpl - Suojatiet risteyksissä - Lisäksi raitiovaunut Kannelmäkeen valo-ohjauksen kautta - Hämeenlinnanväylän linjauksen siirto ja rinnakkaiskadut kuten VE1:ssä - Nuijamiestentien järjestely tasossa - 1-suuntaiset pyörätiet reunoilla - Poikkileikkaus muutoin kuten VE1 - Pysäkit kuten VE1 HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI -YHTEENVETO Bulevardi ja seudun liikenneverkko - Hämeenlinnanväylän bulevardin suorat vaikutukset (bulevardin liiallinen jonoutuminen) seudun pääväylien sujuvuudelle voidaan hallita - Edellytyksenä ruuhkamaksujen käyttöönotto ja panostus joukkoliikenteeseen - Merkittävimmät riskit syntyvät liikenteen lisääntymisestä erityisesti Kehä I:llä - Karkean tason tarkasteluissa Kehä I tai rinnakkaistiet eivät ylikuormitu (tarkempi tarkastelu suositeltavaa) - Kuormituksen kasvaessa ruuhka-aikojen kesto pidentyy ja häiriöherkkyys kasvaa - Katuverkon liikenne kasvaa varsinkin lopputilanteessa 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta - Katuverkon parannus- ja liikennevalotarpeisiin varauduttava sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi - Lopputilanteessa 2050 joukkoliikenteen osuus kasvaa noin 3 ja välivaiheessa 2025 noin 1,5 %-yksikköä VE0:aan verrattuna - Tiivistyvän maankäytön lisäksi kasvu on seurausta VE0:aa voimakkaammasta panostuksesta joukkoliikenteeseen

10 HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI -YHTEENVETO Bulevardiosuuden liikenne - VE1 ja VE0 vastaavat pääsuunnan toimivuuden osalta pääosin toisiaan, VE2:ssa sujuvuus on heikompi - VE1:n ongelmana on rinnakkaiskatujen kuormitus ja reittien kiertelevyys, mikä voi aiheuttaa liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia sekä viihtyisyyshaittoja uuden maankäytön keskellä - VE2:ssa bulevardin jonoutumisesta aiheutuvien laajempien toimivuusongelmien riski on suurempi, mutta bulevardin välityskyky riittää - VE1 on joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta bulevardivaihtoehdoista parempi - Raitioliikenne sujuu häiriöttä ja on ruuhka-aikoina kilpailukykyinen autoliikenteen kanssa - Nopeusrajoituksen lasku pidentää bussiliikenteen matka-aikoja ruuhka-aikojen ulkopuolella - Toisaalta hankalammat yhteydet pysäkeille heikentävät sujuvuutta matkustajien kannalta - VE2:ssa ruuhkasuunnan bussien ajoajat kasvavat 1 2 minuuttia VE0:aan ja VE1:een verrattuna - Voimakkaampi ruuhkautuminen heikentää matkustajien matka-aikojen luotettavuutta - Toisaalta VE2:ssa raitioliikenne on myös ruuhka-ajan ulkopuolella kilpailukykyinen vaihtoehto autoille etuuksiensa ansiosta - VE2 on selvästi parempi paikallisen pyöräliikenteen, jalankulkijoiden, maankäytön saavutettavuuden ja kaupunkimaisen ilmeen kannalta HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI -YHTEENVETO Bulevardin liikennesuunnitelma - VE1:n korttelirakenteessa kiertävän vilkkaan liikenteen välttämiseksi Metsäläntien liittymätyypiksi on harkittava suppeaa eritasoliittymää - Eritasoliittymä heikentää bulevardin varren maankäytön saavutettavuutta ja kaupunkimaisuutta - VE2:ssa Metsäläntien kohdan ongelma on se, että välivaiheen 2025 välityskyky vaatii enemmän kaistoja ja tilaa kuin lopputilanne Tila voidaan vapauttaa myöhemmin esimerkiksi puuriveille, mutta korttelien rakennettavaa pintaalaa on vaikea saada takaisin - Tilannetta voidaan välttää aikatauluttamalla bulevardin kehittäminen ja liikenneolosuhteisiin vaikuttavat hankkeet keskenään (esim. Tuusulanväylän kääntö tai bulevardin toteutuksen sopiva vaiheistus) - VE2 (valo-ohjaus) on liittymien turvallisuuden kannalta parempi - Kustannusarvioiden tarkkuustaso huomioiden vaihtoehtojen rakentamiskustannuksissa ei ole eroja - Molempien rakentamiskustannusarvio on noin miljoonaa euroa

11 HÄMEENLINNANVÄYLÄN KAUPUNKIBULEVARDI - YHTEENVETO Bulevardivaihtoehtojen vertailua VE1 EI RISTEÄMISTÄ TASOSSA VE2 TASOLIITTYMÄT AUTOLIIKENNE BULEVARDILLA JOUKKOLIIKENNE BULEVARDILLA JALANKULKU JA PYÖRÄILY BULEVARDILLA VAIKUTUKSET SEUDUN LIIKENNEVERKKOON VAIKUTUKSET LÄHI- ALUEEN KATUVERKKOON +/ Pääsuunta suhteellisen sujuva Sivusuunnilla sujuvuusriskejä Metsäläntien risteys hankala, useampia ongelmakohtia + Ratikat kulkevat viiveettä, busseille suhteellisen vähän viivytyksiä Ratikat kilpailukykyisiä, ratikoiden ja bussien ajoajat huonommat Yhteydet pysäkeille hankalat + Yhteydet pysäkeille paremmat + Laadukas pitkämatkainen väylä, melko heikot ylitysmahdollisuudet ++ Lisää Kehän kuormitusta Uusien korttelikatujen liikenne erittäin vilkas Lisää katuverkon kuormitusta Selvästi paremmat ylitysmahdollisuudet, tavoitteen mukaiset pyörätiet Lisää Kehän kuormitusta Häiriöherkkyys/riskit suuremmat Lisää katuverkon kuormitusta KUSTANNUKSET +/ M +/ M KAUPUNKIKUVA JA MAANKÄYTTÖ Estevaikutus, väylämäinen, Metsälän kohta edellyttäisi ramppeja ++ Selvästi parempi maankäytön saavutettavuus, kaupunkimainen Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - Johtopäätöksiä Liikenteen hinnoittelulla suuri merkitys kulkutavan valintaan Ilman uutta hinnoittelua ruuhkautuu, 10% enemmän henkilöautoliikennettä Ilman bulevardeja ruuhkat suunnilleen nykyisenlaisia Hämeenlinnanväylällä ruuhkat eivät yllä Kehä I:lle Bulevardivaihtoehdoissa sisääntuloväylien toimivuus paranee, koska henkilöautoliikenne vähenee/siirtyy: Kehä I:lle alemmalle katuverkolle Joukkoliikenne hyötyy bulevardeista Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys

12 Kaupunkibulevardien liikenneturvallisuus Alustavia tuloksia: Tarkemmilla suunnitteluratkaisuilla suuri vaikutus turvallisuuteen Nopeusrajoitukset keskeisiä Bulevardeja ympäröivän katuverkon liikennemääriä hillittävä ja turvallisuuteen kiinnitettävä huomiota Paikoittain yli- ja alikulut mahdollisesti tarpeen Toimintojen sijoittuminen vaikuttaa Ajoneuvosuoritteen vähentäminen parantaa tilannetta Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän muutos verrattuna nykytilanteeseen (Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset) Onnettomuuksien kokonaismäärä BULE2- skenaariossa hieman pienempi kuin BAU2- skenaariossa. Onnettomuudet muulla seudulla vähenevät autoliikennesuoritteen pienentyessä, mutta lisääntyvät bulevardivyöhykkeellä Yhteenveto Toimiva joukkoliikennejärjestelmä edellytys toimivalle kaupungille Liityntäpysäköinti joukkoliikennejärjestelmän osana Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu keskeinen toimenpide liikenteen sujuvuuden edistämiseksi Matka-ajat henkilöautolla Helsingin keskustaan pitenevät Saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla paranee

13 Helsinki