Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta

Transkriptio

1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 1018/ /2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Helsingin nykyinen yleiskaava (Yleiskaava 2002) sai lainvoiman vuonna Nyt laadittavan yleiskaavan työohjelma ja tavoitteet on hyväksytty loppuvuonna 2012, jolloin yleiskaavan valmistelu tuli vireille. Yleiskaavan visio, pitkän tähtäimen kehityskuva, valmistui loppuvuonna 2013 yleiskaavan pohjaksi. Vision aikajänne yltää vuoteen Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että suunnitteluhankkeesta voidaan tehdä päätös vuonna Yleiskaavaehdotus ja sen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa -sivustolla. Se käsittää koko Helsingin alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne valmistellaan kuntien yhteistä osayleiskaavaa. Yleiskaavakartta muodostuu 100 x 100 metrin ruuduista ja sen tarkoitus on korostaa yleiskaavan yleispiirteisyyttä. Helsingin kaupunki pyytää Kirkkonummen kunnan lausuntoa Helsingin yleiskaavaehdotuksesta mennessä. Kunnan lausunto yleiskaavaluonnoksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta ( , 7) antoi valmistelijoille evästyksen lausunnon laatimiseen Helsingin yleiskaavaluonnoksesta. Kunnanhallitus päätti ( 90) em. lausunnosta. Myös KUUMA-johtokunta antoi lausunnon kaavaluonnoksesta. Kunnan lausunnossa nostettiin esille kaupunkibulevardien seudullisten vaikutusten arvionnin merkitys ja eritoten kaupunkibulevardiksi muuttettavalle Länsiväylän moottoritielle aiheutuvat epäkohdat, jotka heikentävät mm. kirkkonummelaisten työmatka- ja asiointiliikenteen sujuvuutta. Lisäksi korostettiin, että Helsingin kaupungin on otettava suunnitelmissaan paremmin huomioon liikenteen sujuvuus kehyskunnista Helsinkiin. Lausunnossa todettiin myös, että kaupungin alueella on säilytettävä asukkaita palvelevat riittävät luontovirkistysmahdollisuudet. Lausunnossa tuotiin esille, ettei kaava-asiakirjoista löytynyt selkästi vastausta selostuksen johdannossa esille nostettuihin teemoihin, joita olivat ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen tapahtunutta Vuonna 2015 Helsingin seudun kunnat hyväksyivät MASU-maankäyttö- ja HLJ 2015-liikennejärjestelmäsuunnitelman. Kaava-asiakirjoissa todetaan, että Helsingin yleiskaavaehdotus on molempien suunnitelmien mukainen. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaupungin toimesta laadittu uusia selvityksiä kuten Kirkkonummeen vaikuttava Kaupunkibulevardien

2 seudulliset vaikutukset (selvitys). Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvityksessä nostetaan esille yhden pääsisääntuloväylän tarkemmat liikenteen toimivuutta koskevat tulokset ja johtopäätökset. Yksi merkittävä ja mielenkiintoinen selvitys on Taloudellisten vaikutusten arviointi, jossa tarkisteltiin kokonaistaloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 1. osa) ja kaavataloudellisia vaikutuksia (arvioinnin 2. osa). Selvitys käsittelee monipuolisesti yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia Helsingille muttei seudun muille kunnille. Nämä kolme selvitystä ovat Kirkkonummen kunnan näkökulmasta oleellisimmat. Helsingin kaupunki järjesti KUUMA-kaavoittajaryhmälle esittelyn yleiskaavaehdotuksesta Ehdotuksen tärkeät kaupunkirakenteelliset tavoitteet ovat samat kuin kaavaluonnoksessa: raideliikenteen verkostokaupunki (1), kantakaupungin laajentaminen (2), keskusten muuttaminen keskustoiksi (3) ja viherverkostokaupunki (4). Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Selvityksessä todetaan kaupunkibulevardien rakentamisen yhdeksi lähtökohdaksi kaupunkimaisen asumisen kysynnän ennustettu kasvu. Selvityksessä todetaan myös seuraavaa: kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen ja niiden vyöhykkeiden rakentaminen kantakaupunkimaisiksi asumisen, palveluiden ja muun yritystoiminnan alueiksi vaikuttaisi seudullisiin asuntomarkkinoihin, työmarkkinoihin, yritysten sijoittumiseen ja toimialamarkkinoihin sekä kauppaan ja palveluihin. Vaikutukset ulottuvat myös seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkimaisuuden tarjoamiin agglomeraatioetuihin sekä edelleen koko Helsingin seudun vetovoimaan ja kilpailukykyyn suhteessa muihin suuriin kaupunkialueisiin (s. 30). Lisäksi selvityksessä on käsitelty vaikutuksia mm. seudun liikkumiseen, kulkutapoihin ja liikenteen sujuvuuteen sekä muihin tekijöihin kuten talouteen sekä sosiaali- ja terveysvaikutuksiin. Selvityksen mukaan kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavalle asetettuja tavoitteita. Sivulla 36 todetaan, että kaupunkibulevardien ansiosta yhdyskuntarakenne tiivistyy Kehä I:n sisäpuolella. Sen sijaan Kehä I:n ulkopuolella kehitys voi olla ristiriitaista: samalla kun raideliikennekäytävien vahvojen alakeskusten vetovoima kasvaa, on mahdollista että Kehä I:n liikenteellinen estevaikutus voi vahvistaa hajautumista raideliikennevyöhykkeiden ulkopuolella, koska Helsingin seudun kunnat reagoivat liikennejärjestelmässä ja maankäytössä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin omista lähtökohdista. Reagointiin vaikuttaa olennaisesti joukkoliikennejärjestelmän toimivuus raidevyöhykkeen ulkopuolella. Yleistäen selvitys on riittämätön muun pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien osalta, koska siinä ei analysoida seudullisia vaikutuksia tarvittavalla tarkkuudella. Selvityksen mukaan säteittäiset matka-ajat aamuruuhkassa pitenevät 5-20 %:a, lisäksi kaupunkibulevardien toteutumisen haivaittiin muuttavan liikkumista Helsingin seudulla (s. 31). Esimerkiksi seudun sisäiset matkat vähenisivät, koska suuri määrä seudun uusista asukkaita asuisi Helsingin alueella. Kokonaisuudessaan tieliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän vajaat kolme prosenttia. Saavutettavuus henkilöautolla heikkenee etenkin seudun ydinalueen ulkopuolella (yleiskaavan selostus, s ).

3 Kaupunkibulevardien rakentamista on peilattu MAL-visioon, MAL-tavoitteisiin ja HLJ-tavoitteisiin. Selvityksen johtopäätökset ovat sekä em. asiakirjojen tavoitteiden mukaisia että niiden vastaisia. Kirkkonummen kunnan asukkaiden näkökulmasta kaupunkibulevardit heikentävät mm. matka- ja kuljetusketjujen sujuvuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta (s. 52), liikenneturvallisuutta Kehä I:n sisäpuolella (s. 53), yhteiskuntataloudellista tehokkuutta (s. 59) ja bussiliikennettä (s. 63). Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys Selvityksen johtopäätökset ovat: ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla on suuri merkitys kulkutavan valintaan (1), katuverkon liikenne kasvaa vuonna 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta (2), bulevardivaihtoehdoissa sisääntulotien toimivuus paranee (3), joukkoliikenne hyötyy bulevardeista (4) ja Hämeenlinnanväylän vaikutukset seudun pääteille voidaan hallita. Liikenneselvitys on luonteeltaan teknispainotteinen. Uhkakuvana on, että Helsingin yhden pääsisääntulotien liikenneselvityksen johtopäätöksillä luodaan mielikuva, joka otetaan yleistäen käyttöön ikään kuin selvityksen johtopäätökset olisivat valideja myös muilla pääsisääntuloväylillä. Todettakoon, ettei Kirkkonummen kunta kannattanut ajoneuvoliikenteen hinnoittelua HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmasta antamassaan lausunnossa. HSL:n hallitus kuitenkin päätti hyväksyessään em. suunnitelman käynnistää ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tutkimisen. Kirkkonummen kunta pitää kaupunkibulevardien toteuttamista seudullisena hankkeena ja edellyttää siksi Hämeenlinnanväylän kaltaisen selvitysten laatimista kustakin pääsisääntuloväylästä ennen Helsingin yleiskaavan hyväksymistä. Kirkkonummelle on ensiarvoisen tärkeää, että ajoneuvoliikenneyhteydet Helsingin ytimeen säilyvät toimivina, mikä edellyttää liikenteen sujuvuuden parantamista Länsiväylällä ja Turunväylällä. Mahdolliset kaupunkibulevardit eivät sujuvoita liikkumista, mutta ohjaavat ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Mikäli Helsingin kaupunki aikoo muuttaa edellä mainittujen väylien tieympäristöt kaupungin alueella bulevardeiksi, tulee laatia kaikkia sisääntuloväyliä koskevat selvitykset, joiden on oltava Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitystä syvällisempiä. Mikäli Helsingin kaupunki päättää muuttaa yleiskaavaehdotuksen mukaisesti keskustaan johtavat pääsisääntuloväylät kaupunkibulevardeiksi, on Kirkkonummen kunnan mukaan kaupungin osallistuttava nykyistä huomattavasti merkittävämmällä osuudella HSL-alueen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kustannuksiin sekä osallistuttava seutua palvelevan muun liikenteen järjestämiskustannuksiin. Yleistä yleiskaavaehdotuksesta Laadittava Helsingin yleiskaava on strateginen, yleispiirteinen ja mitoittava. Siitä ilmenee Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta strategisesti tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet. Selostuksessa todetaan, että ylsiekaava nivoutuvat yhteen Helsingin seudulla tehtyjen tai tekeillä olevien suunnitteluprosessien kanssa. Vaikutuksia selostetaan kaavaselostuksessa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.

4 Helsingin yleiskaavaehdotuksen kaupunkirakenteellisten tavoitteiden lisäksi myös muut suunnittelun periaatteet ovat säilyneet kaavaluonnoksen mukaisina: yleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa kaupunkilaisille jatkossakin hyvän kaupunkielämän puitteet ja yrittämiselle vahva perusta tiivistyvän, kestävän, joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen keinoin Helsingin erityispiirteet säilyttäen yleiskaavassa varaudutaan tilanteeseen, jossa vuonna 2050 Helsingissä on asukasta ja työpaikkaa. Helsingin seudulla asuu tuolloin asukasta nykyistä enemmän (v alussa liki 1,5 miljoonaa asukasta) maankäyttö ja liikenne sovitetaan entistä tiiviimmin toisiinsa. Seudullisella liikennejärjestelmällä ja eritoten raideliikenneverkoston laajentamisella on tärkeä merkitys. Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä parannetaan merkittävästi. Kaiken perustana on hyvä saavutettavuus, jossa joukkoliikennesaavutettavuus korostuu. Kävely ja pyöräily priorisoidaan kaupunkirakenteesta halutaan sellainen, että arjen palvelut saadaan läheltä kaupunkitalous määrittää vahvasti yleiskaavan ratkaisua ja sen ratkaisuilla on suuri merkitys Helsingin korkealle kaupunkituottavuudelle: vahvat yritysalueet ja riittävä asuntotarjonta hyvällä saavutettavuudella varmistaa työmarkkinoiden toimivuutta (uusia työpaikka-alueita ei ole esitetty yleiskaavaluonnoksessa) kaupunkirakennetta tiivistetään kaikkialla ja lisäksi sitä laajennetaan. Kaupunkimaisen asumisen lisääntyneeseen kysyntään vastataan (kantakaupunkia laajennetaan säteittäisesti, rakennetaan kaupunkibulevardit, keskukset rakennetaan kaupunkikeskustoiksi ja esikaupunkien keskustoista tehdään sekoittuneita työpaikkojen ja asumisen urbaaneja keskittymiä, esikaupunkivyöhykkelle tulee korkeaa rakentamista (ts. yli 16 krs), keskustojen ulkopuolelle toteutetaan maakuntakaavan sallimat kaupan suuryksikköjen keskittymät). Yksi suurimmista uusista rakentamisalueista kaupunkibulevardien lisäksi on Malmin lentokenttäalue, joka suunnitellaan noin asukkaalle ilmastonmuutos ja kaupungin kyky sopeutua siihen sekä energiakysymykset ovat keskeisessä asemassa, teknisen infran osalta yhdyskunnan huoltovarmuuden turvaaminen Helsingin erityiset kilpailutekijät ovat historiallisesti matala keskusta, merellisyys sekä kaupungin keskustaan ulottuva Keskuspuisto. Viherverkostot säilytetään toimivina, merikaupungin rooli vahvistuu sekä kulttuuriympäristöjen arvot otetaan alueiden kehittämisessä huomioon. Kulttuuriympäristöt tunnustetaan Helsingin vahvuudeksi. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: Helsingin yleiskaavaehdotuksen aineisto on nähtävillä internetissä osoitteessa kohdassa Ajankohtaiset kaavat/nähtävillä nyt

5 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästys Helsingin yleiskaavaluonnoksen lausunnon valmisteluun (ytl , 7) Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta (kh , 90) Liitteet Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, liite Yt 1 / Kirkkonummen kunnan lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta, Ville Salmelan muutosehdotus lausuntoon, liite Yt 2 / Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. esittää kunnanhallitukselle, että se antaa liitteenä olevan lausunnon Kirkkonummen kunnan lausuntona Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli lausuntoluonnoksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana varajäsen Ville Salmela teki liitteen Yt 2 / mukaisen muutosehdotuksen. Hän esitti, että liitteen mukainen teksti lisätään evästykseksi jatkokäsittelylle lausunnon loppuun. Salmelan ehdotusta kannatti jäsen Rehn. Äänestys Koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta tuli äänestää. Hän ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat varajäsen Salmelan tekemään ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Jäppinen, Hagelberg, Lounamaa, Panula, Seppänen, Kettunen), 3 ei-ääntä (Salmela, Rehn, Uimonen) ja 1 tyhjää-ääni (Männikkö). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen voittaneen. Päätös mukaan. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti esittelijän päätösehdotuksen Tiedoksi kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten

6 Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia on valmistelua