HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA

Transkriptio

1 HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA

2 Helsingin uusi yleiskaava aikataulu ja rakenne 2012 Työohjelma ja lähtökohdat 2013 Yleiskaavan VISIO Yleiskaavaluonnos 2015 Yleiskaavaehdotus 2016 Toteuttamisohjelma

3 Lähtökohtana väestönkasvu Vuoteen 2050 mennessä Helsinkiin yli uutta asukasta koko seudulle Viimeiset 5 v asukasta Nykyinen kasvutahti jatkunee tarve n. 10 milj. k-m2 nykyisten projektialueiden ja Östersundomin lisäksi

4 Työohjelmasta kaavaehdotukseksi Helsinki on 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jolla on vahva laajeneva pääkeskus - kantakaupunki. Helsinki on myös viherverkostokaupunki Riittävien asuntotuotantoedellytysten varmistaminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. KSLK Vahva linjavalinta, jossa yhtenäisiä laajoja viheraluekokonaisuuksia säilytetään mahdollisimman paljon. Uusia rakentamisaluevarauksia esitetään liikenteen lievealueilta ja jo olevaa rakennetta täydentäen sekä jonkin verran laajentaen. KSLK Yleiskaava on strateginen kaava Yleiskaava mahdollistaa sen, että esitettyjä aluevarauksia voidaan jatkosuunnitella KSLK

5 Yleiskaavan visio VISIO 2050 (lautakunnassa lokakuussa 2013) Visiona raideliikenteen verkostokaupunki Kantakaupungin laajentaminen Urbaanimpi Helsinki Viherverkostokaupunki Keskuksista keskustoiksi Moottoritiemäisten alueiden bulevardisointi + joukkoliikenteen palvelutason nostaminen Liikennevisiossa nostettu esiin keskeiset raskaan raideliikenteen hankkeet ja pikaraitiotieverkoston tärkeimmät yhteystarpeet Myös pyöräily on huomioitu (baanat) Vision kanssa samanaikaisesti laadittiin Liikkumisen kehittämisohjelma

6 Yleiskaava 1. Raideliikenteen verkostokaupunki 2. Kantakaupungin laajentaminen 3. Keskuksista keskustoiksi 4. Viherverkostokaupunki

7 Koko Helsingin alue, lukuunottamatta Östersundomia. Näyttää Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet Yleiskaavakartalla esitetään kunkin alueen pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä. Teemakartoilla esitetään useita yksityiskohtaisia ratkaisuja, joihin yleiskaava perustuu, tai jotka antavat lisäinformaatiota. Esitystapa korostaa kaavan yleispiirteisyyttä. Uusi yleiskaava on mitoittava

8

9

10

11

12

13

14

15 Teemakarttojen ohella selostus avaa kaavan sisällön Selostuksessa kaavamääräysten tulkintataulukko ja havainnollistavaa materiaalia

16 Yleiskaavan aluevarauksista karkeasti: -1/3 kaupunkibulevardikaupunginosista -1/3 uusia isompia aluekokonaisuuksia (Tuomarinkylä, Roihupellon pohjoisosa, Viikki, Malmi jne) -1/3 täydennysrakentamista (mukana tonttikohtainen lisärakentaminen) Kaikkea tarvitaan: -bulevardikaupunginosat haastavia ja vaativat jatkoselvitystä kaikissa vaiheissa -täydennysrakentaminen hidasta Asemakaavoitettua varantoa on tuotettava asunnon mahdollistamiseksi vuodessa, (Helsingin ja valtion välinen sopimus k-m2) Kaava on enemmän kuin osiensa summa: Rakenne on kokonaisuus tiivistämisalueet ja aluevaraukset tukevat liikennejärjestelmää Liikennejärjestelmä osoittaa keskeiset yhteysvälit

17 Maankäyttötarkasteluja, selvityksiä ja vaikutusarviointeja jatkettu luonnosvaiheen jälkeen kaavaehdotukseen tarkistuksia: -Pienialaisia ruutumuutoksia - sekä tehokkuuden että käyttötarkoituksen osalta -Rastilan leirintäalue asuntovaltaiseksi alueeksi -Suomenlinnalle oma merkintä Liikenneverkkomuutoksia: -Herttoniemen toimitila-alueen pikaratikkayhteys -Malmin lentokenttäalueen yhteyden linjaus (tark.) -Baanaverkko pääkartalle Määräystekstejä tarkistettu useissa kohdin, merkittävimpiä: -Keskustamerkinnät -Teemakarttojen osittaiset oikeusvaikutukset -Lisäykset koko kaava-aluetta koskeviin määräyksiin -Asuntovaltaisten alueiden tehokkuusmerkinnät

18 Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäyttötarkastelut Kantakaupungin laajeneminen Väylät vievät valtavan määrän tilaa Arpeuttavat kaupunkirakennetta Toimivat fyysisinä esteinä jopa saman kaupunginosan sisällä Haittaavat palvelujen saavutettavuutta Vaikuttavat jopa kaupunginosien eriarvoistumiseen Kaupunkibulevardien rakentaminen on kantakaupungin laajentamiseen tähtäävä toimenpide, joka mahdollistaa myös investoinnit kestävään liikkumiseen Haasteet: Kustannukset Houkuttelevuus

19

20 Hämeenlinnan kaupunkibulevardi Tapani Rauramo Tuulikki Peltomäki

21 Tehdyt selvitykset 2015 Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys

22 Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Kaupunkibulevardien seudulliset vaikutukset Liikenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Vetovoimaan ja kilpailukykyyn Tarkastelujen pohjana kaksi skenaariota vuodelle 2050: BULE2: yleiskaavaluonnoksen mukainen BAU2: bulevardeja ei ole toteutettu, bulevardien asukkaat ja työpaikat sijaitsevat muualla, pääosin Helsingin ulkopuolella Liikennejärjestelmä ja maankäyttö muilta osin vastaavat HLJ ja MASU-suunnitelmia Yhteistyössä: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Liikennevirasto HSL Työpajoissa mukana Helsingin kaupunginkanslia, Espoo, Vantaa, KUUMA-kunnat, LVM, YM WSP + Strafica + Kaupunkitutkimus TA

23 Johtopäätöksiä Kaupunkibulevardit toteuttavat hyvin Helsingin yleiskaavan tavoitteita: kantakaupunki laajenee kaupungin asukasmäärätavoite on mahdollista saavuttaa tukevat raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista Lisää työpaikkoja seudun hyvin saavutettaviin keskuksiin Henkilöautoriippuvuus vähenee Liikenteen toimivuuden kannalta keskeistä ajoneuvoliikenteen hinnoittelu ja joukkoliikenteen & liityntäpysäköinnin kehittäminen. Yhteiskuntataloudellisesti edullisempaa rakentaa seudun ydinalueille kuin kaupunki-alueen reunalle Taloudelliset vaikutukset merkittävät seudun & valtakunnan kannalta 23

24 Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin liikenneselvitys

25 Bulevardivaihtoehto VE1 Ei tasossa risteämisiä bulevardilla Rinnakkaiskadut Autot 2+2 kaistaa, raitiovaunut keskellä Jalankulku ja 2-suuntaiset pyörätiet reunoilla Raitiovaunupysäkit 3 kpl

26 Bulevardivaihtoehto VE2 Valo-ohjatut risteykset 5 kpl Hämeenlinnanväylän linjauksen siirto ja rinnakkaiskadut kuten VE1:ssä 1-suuntaiset pyörätiet reunoilla Poikkileikkaus muutoin kuten VE1 Pysäkit kuten VE1

27 Bulevardin ajoaikoja Kehä I - Mannerheimintie AJOAJAT RUUHKASUUNTAAN AAMULLA, LOPPUTILANNE 2050 Kehä I Mannerheimintien alku Kulkumuoto ja ajoaika-arvio nykytilanteessa VE0 VE1 ERO VE0:AAN VE2 ERO VE0:AAN Henkilöautot 3,4 min 5,0 min 5,3 min + 0,3 min 6,4 min + 1,4 min Bussit* 5,3 min 6,1 min 6,3 min + 0,2 min 7,4 min +1,3 min Raitiovaunut** 5,4 min 6,1 min *) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,7 min (4x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset **) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,5 min (3x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset AJOAJAT RUUHKASUUNTAA VASTAAN AAMULLA, LOPPUTILANNE 2050 Mannerheimintien loppu Kehä I Kulkumuoto ja ajoaika-arvio nykytilanteessa VE0 VE1 ERO VE0:AAN VE2 ERO VE0:AAN Henkilöautot 3,2 min 2,9 min 4,6 min + 1,7 min 6,0 min + 3,1 min Bussit* 5,9 min 5,8 min 6,6 min + 0,8 min 7,6 min +1,8 min Raitiovaunut** 5,5 min 6,0 min *) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,8 min (5x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset **) Sis. pysäkillä seisomisaika noin 0,5 min (3x10 s) ja hidastukset/kiihdytykset

28 AUTOLIIKENNE BULEVARDILLA JOUKKOLIIKENNE BULEVARDILLA JALANKULKU JA VE1 Bulevardivaihtoehtojen EI RISTEÄMISTÄ TASOSSA vertailua PYÖRÄILY BULEVARDILLA +/ Pääsuunta suhteellisen sujuva Sivusuunnilla sujuvuusriskejä VE2 TASOLIITTYMÄT Metsäläntien risteys hankala, useampia ongelmakohtia + Ratikat kulkevat viiveettä, busseille suhteellisen vähän viivytyksiä Ratikat kilpailukykyisiä, ratikoiden ja bussien ajoajat huonommat Yhteydet pysäkeille hankalat + Yhteydet pysäkeille paremmat + Laadukas pitkämatkainen väylä, melko heikot ylitysmahdollisuudet ++ Selvästi paremmat ylitysmahdollisuudet, tavoitteen mukaiset pyörätiet VAIKUTUKSET SEUDUN LIIKENNEVERKKOON VAIKUTUKSET LÄHI- ALUEEN KATUVERKKOON Lisää Kehän kuormitusta Uusien korttelikatujen liikenne erittäin vilkas Lisää katuverkon kuormitusta Lisää Kehän kuormitusta Häiriöherkkyys/riskit suuremmat Lisää katuverkon kuormitusta KUSTANNUKSET +/ M +/ M KAUPUNKIKUVA JA MAANKÄYTTÖ Estevaikutus, väylämäinen, Metsälän kohta edellyttäisi ramppeja ++ Selvästi parempi maankäytön saavutettavuus, kaupunkimainen

29 Johtopäätöksiä Ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla suuri merkitys kulkutavan valintaan Katuverkon liikenne kasvaa 2050 kaikkien sisääntuloväylien bulevardisoinnin yhteisvaikutuksesta Bulevardivaihtoehdoissa sisääntuloväylien toimivuus paranee Joukkoliikenne hyötyy bulevardeista Hämeenlinnanväylän vaikutukset seudun pääteille voidaan hallita vaikutus seudun liikenneverkkoon riippuu kunkin bulevardin suunnitteluratkaisuista Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi - liikenneselvitys

30 HELSINGIN YLEISKAAVA