Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen"

Transkriptio

1 Niinsanottualkuperäinenkasautuminen Ensimmäisetkapitalistitodottelevatpaikallakuinhaaskalinnut,kunnes syöksyvätaikaisemmanjärjestelmänhalkeamienläpipudonneiden työläistenkimppuun.tätätarkoitetaanalkuperäiselläkasautumisella GillesDeleuze, Surlecapitalismeetledesir PääomanIkirjan24.Ja25.Luku, Niinsanottualkuperäinenkasautuminen ja Uudenaikainensiirtomaateoria ovatherättäneetmarxistienjamarx tutkijoiden piirissäainalähinnävaivautunuttahämmennystä.netuntuvatikäänkuin tempautuvanirtipääomanesitystavandeduktiivisestalogiikastajamuodostavan joukonjonkinlaisiapääomanesihistorianempiirisiäillustraatioita.samallane aiheuttavatpäänvaivaakaikillehistorianfilosofistenmarx tulkintojen rakentajille,silläelleiaiemminniinviimeistäänniissäkäyselväksi,ettei poliittisentaloustieteenkritiikissäkapitalismimerkitsemarxilleminkäänlaista kommunismiaedeltäväähistoriallistakehitysvaihettataihistoriallisen teleologianviimeistäaikakautta.kapitalismieioleluonnollistataiikuistaeikäse myöskäänoleluonnollinen,vääjäämätöntuloshistoriallisestakehityksestä.marx eirakennahistorianfilosofistajatkumoafeodalismi kapitalismi kommunismi vaantutkiikapitalistisenyhteiskunnanantagonismeja,joidenkonkreettisissa muodoissakommunismi todellisenaliikkeenä kehittyy.grundrissessaja PääomassaMarxsanoutuuirtihistoriallistenkehitysvaiheidenhistoriasta. Niinpähänellekapitalisminesihistoriaonhistoriaa,jonkaperspektiivinäon nykyisyys(hiemankutenfoucault lla). LouisAlthusserinmukaanPääomassaonkinkaksitietyssämäärinerilaista virtausta,kentieshiemansamallatavallakuingillesdeleuzesanoospinozan Etiikasta:Etiikassakulkevatlomittainjarinnakkain,einiinkääntoisilleen vastakkaisinavaantoisiaantäydentävinä,aksioomien,propositioidenja todistustenmajoorinenvirtaussekähuomautusten,korollaarienmaanalainen, minoorinenvirtaus.pääomanminoorisiinlukuihinkuuluvatedellämainittujen lisäksitietenkin Työpäivää, Manufaktuuria ja Suurteollisuutta koskevat luvut.näissäluvuissamarxikäänkuinruiskuttaalisääkäsitteitäloogiseen esitykseensä,laajentaakseensitensenpiiriä,päästäkseenulospuhtaasti ekonomistisestakapitalisminanalyysistäjariistonsekäluokkataistelun määreistä.marxoneksplisiittisestisitämieltä,etteiesitystavanlogiikalle perustuvamuodollinenriistonanalyysiriitä,silläriistoeipalauduylimääräisen arvonsaamiseen,sitäeivoidaymmärtääottamattahuomioonsenkonkreettisia muotoja,keinojajaedellytyksiä.onpäästäväkapitalistisentuotantotavan loogistenideaalistenmuotojenkuvauksestaluokkataistelunkonkreettisten historiallistenehtojenanalyysiin. Althusserinmukaan24.lukuonkinpääoman todellinenydin,silläjuurisiinä Marxkykeneetäydellisimminhahmottamaankapitalisminsekalaisistaaineksista

2 kokoonpantunayhdistelmänä,työläisenjakapitalisminsatunnaisena kohtaamisena,puhtaanavoimiensuhteenajavaltamuodostelmanailman hegeliläisiähistorianfilosofisiapainolasteja. Niinsanottualkuperäinen kasautuminen onkinmarxilleabstraktintyöntaiyleiseninhimillisentyön synnyngenealogiaa,senhistoriallisensattumanvaraisensynnynanalyysiä. Alkuperäinenkasautuminen merkitseesamallakapitalisminanalyysin kehittymistäpoispuhtaastitaloudellistenmuotojenkuvauksenalueelta konkreettiseenhistorialliseenanalyysiin,jossakapitalismieiolepelkästään taloudellinenvaanmyösyhteiskunnallinenjapoliittinenjärjestelmä. Alkuperäisenkasautumien teoria eiolekaanainoastaanenglantilaisen poliittisentaloustieteenvaanmyöspoliittisenfilosofiantaipolitiikanteorian kritiikkiä,sekohdistuumyössellaisiayksilön,subjektinsekätoisaalta yksityisomaisuudenjasitäsuojelevanvaltionteoreetikkojakutenjohnlockeaja hänenomaisuudensyntyäkuvaaviaidylleitäänvastaan. SamallaviimeistääntässäkohdenMarxalkaairtautuasellaisistamodernin historiankäsityksenjäänteistä,kutenuskovääjäämättömäänedistykseen(ns. tuotantovoimienkehitykselleperustuvahistorianfilosofia)jostakyseisen edistysuskonkeksineetporvaritovatkertatoisensajälkeenhäntäsyyttäneet. Näissäluvuissaalkaahahmottua,ettäkapitalismieivälttämättäjohda vapaaseen palkkatyöhönvaansenkehityksenkannaltaovatainaolleet välttämättömiäerilaisetei vapaantyönmuodot,kutenorjatyö,naistenilmainen kotityöpatriarkaatissajne.kuntyöläisestätulee orjakauppias,jokamyy kapitalistilleitsensälisäksimyösperheensä,niinhäneimyyainoastaanheidän työpanostaanpalkkatyössäkapitalistinpalveluksessavaanvieläkeskeisimmin heidänei vapaantyönsäkodinpiirissä,työvoimanuusintamisessaelityöläisen tuottamisessa.toisaaltauudenaikaistasiirtomaateoriaakäsittelevässäluvussa Marxkuvaa,mitenkeskeinenmerkitysrajojenasettamisella,liikkumisenjasiten siismyösihmistenmuodollisenvapaudenestämiselläjasitomisella mieskohtaiseenriippuvuuteen,onpääomanarvonlisäykselle. Alkuperäistäkasautumistakoskevassaluvussaasetetaansiisyleisestikysymys siitä,mitenpääomayhteiskunnallisenasuhteenatuleemahdolliseksi.miten kapitalistituotantovälineidensekäuusintamisenedellytystenjaniiden ostamiseksitarvittavanrahanomistajaakohtaamarkkinoillavapaantyöläisen, työvoimaansatavaranamyyväntyöläisen.kutenmarxpääoman4.luvussaon kuvannut,pääomanarvonlisäysprosessiedellyttäävapaatatyöläistä. Voidakseenmuuttaarahansapääomaksirahanomistajanonsiislöydettävä tavaramarkkinoiltavapaatyöläinen,vapaakahdessamielessä:työläinenvapaana henkilönähallitseetyövoimaansatavaranaeikähänellätoisaaltaolemyytävänä mitäänmuutatavaraa,onvapaakuintaivaanlintu,vapaakaikistatyövoimansa realisoimiseenvälttämättömistäesineistä. SamallaorjakauppaajavaltionvelkaakoskevienkappaleidenmyötäMarxalkaa kuitenkin24.ja25.luvussairtautuatästäkäsityksestä.pääomaeiedellytä välttämättävapaatapalkkatyötävaanainoastaanpääomallealistettuatyötä,joka voiollavapaatataiei vapaata.koskakapitalismiontuotannonrahataloutta, jossaainoanapyrkimyksenäonpääomanarvonlisääminenorganisoimallatyötä jatuotantoa,tuottavaatyötäonkapitalismissayksinkertaisestityö,jokalisää pääomanarvoa.mitäänmuitamääreitä(juridisiataisisällöllisiä)silleeivoida

3 antaa.tietenkinmyös vapaa palkkatyöonviimekädessäalisteistapääomalleja kyseonainoastaanerityöläisenvapaudenasteista.kysymystyöläisen liikkumisenvapaudestaeienääasetusuhteessapääomansisäiseenkehitykseen, senitseliikuntoonvaaneläväntyönperustavanlaatuisestiantagonistiseen voimaanpääomasuhteensisällä.toisinsanoensiirtomaissanouseemarxin mukaanesiinse,ettävapausliikkuaonolemassavainsilloinkunsitäkäytetään eikämuodollisestivapaapalkkatyösynnyitsestäänpääomanlogiikasta kuten muutenmainiostiosoittaakapitalisminnykyinenkehitys,erilaisetorjatyön muodotkiinassataimuuallakolmannessamaailmassa,kehittyneiden kapitalististentuotantolaitostensisällä.vapausliikkuasyntyyainoastaan kapinanjapaonmyötä,silloinkunorjatjarengitnousevatvastarintaanja tekevätei vapaastatyöstäniinkallistajamahdotontaylläpitää,ettätyöläisten vapauttamisestatuleeainoakeinotaatatyövoimansaatavuus. Kapitalismissaarvoaeihistoriallisestisenenempääkuinnykyisinkääntuota ainoastaanpalkkatyövaanmyöserilaisetorjatyön,yrittäjyydenjavapaaehtoisen taiyhteisöllisentyönmuodot.alkuperäinenkasautuminenpääomasuhteen väkivaltaisenatuottamisenaonsitentyöläisentekemistäriippuvaiseksi pääomastaestämällähäntäkäyttämästätuotantovälineitäänjauusintamisensa edellytyksiävapaasti,ennenkaikkeaestämällähäntähylkäämästätyönantajaaja pakenemastariistonolosuhteita. Eikö niinsanottualkuperäinenkasautuminen kuitenkinolevainkapitalismin esihistoriaa?niinpääomassakuingrundrissessamarxerotteleeselkeästi toisistaanvarsinaisenpääomankasautumisprosessin,sen historian,ja alkuperäisenkasautumisensenesihistoriana.varsinaisessapääoman kasautumisprosessissatuotantoonsijoitettavapääomaonjoaiemmanpääoman kiertoprosessintulos.seonainajokapitalistisestituotettualisäarvoaja pääomasuhteenedellytyksetovatsyntyneetainajokapitalistisen tuotantoprosessintuloksena.marxkirjoittaa: Työntuotteenerottaminentyön välineestä,työnobjektiivistenedellytystenerottaminensubjektiivisestatekijästä työvoimasta olisiiskapitalistisentuotantoprosessintodellinenperustaja lähtökohta.muttasiitämikäolialussavainlähtökohta,tuleemyöhemmin pelkästäänprosessinjatkuvuuden,yksinkertaisenuusintamisentakiaalati uudistuvajaikuistuvakapitalistisentuotannonomatulos. Niinpä kapitalistinen tuotantoprosessisellaisenaanuusintaasiistyövoimanjatyöehtojeneroamisen toisistaan.sitenseuusintaajaikuistaatyöläisenriistämisehdot.sepakottaa työläisenmyymäänalatityövoimaansaelääkseenjatekeekapitalistillealati mahdolliseksisenostamisenrikastuakseen. 24.luvunalussaMarxtekeeeronvarsinaisenkasautumisprosessinja alkuperäisenkasautumisenvälillä.jottapäästäisiinulosnoidankehästä,jossa kapitalistinentuotantoainaedellyttääkapitalististatuotantoa,onoletettava alkuperäisenkasautumisenprosessi.tässäprosessissasyntyvätrahanomistaja, kapitalistisekätoisaaltavapaatyöläinen,joidenkohtaamistamarkkinoilla kapitalismimarxinmukaanedellyttää.marxillenämäkaksiprosessiaovat selkeästierillisiäjaalkuperäinenkasautuminenkuuluu pääomanesihistoriaan. Nähdäksemmetämäeroeiolelainkaanniinselkeä,kutenmyösMarxinomien tutkimustenkehitysosoittaa.

4 Kapitalistisentuotannonkehitysonpikemminkinjohtanuttilanteeseen,jossa alkuperäisenkasautumisen mekanismitsaavattuotannonorganisoinnissa jatkuvastiyhäkeskeisemmänroolinjaniidenjatkuvuusonpääomasuhteen jokapäiväisenolemassaolonvälttämätönedellytys.alkuperäisenkasautumisen jatkuvuuskertoosiitä,ettätyövoima,elävätyöonainapääomanarvonlisäyksen jakapitalismindynamiikanlähde.koskatyöläistenjatkuvavastarinta,pyrkimys vapautuatyöstäonkapitalisminkehityksenedellytys,kriisionkapitalismin normaalitila jakriisinpitäminenaisoissataipoissanäkyvistäedellyttää jatkuvaavallankäyttöä. Kapitalistinenyhteiskuntaeiolestaattinenvaandynaaminenyhteiskunta.Siksi alkuperäisenkasautumisenpääomasuhteen(kapitalistiluokanjatyöväenluokan) uusintamisenatäytyytapahtuauudelleenjokapäivä.marxillepääomaeioleolio taisubstanssivaanyhteiskunnallinensuhdejasiksisevoidaanmillointahansa avatataipurkaa.siksikapitalistieikoskaansaaistuarauhassa tuotantovälineidensäpäällä,sillämillointahansatyöläisetvoisivat pakkoluovuttaanehäneltäjaalkaakäyttääniitäitsenäisestielleikapitalistilla olisikeinojayksityisomaisuutensasuojelemiseen. Alkuperäinenkasautuminenonsiistuottajienirrottamistatuotantovälineistä, välittömientuottajienpakkoluovuttamisenprosessi,jokaedeltää pääomasuhteensyntyä,pääomanjatyöläisenvälistävaihtotapahtumaajasille pohjautuvaatuotantoonkuuluvaariistoa.kutenmariotrontikorostaa, luokkasuhdejaluokkavastakohtaisuusovatjoolemassaennen tuotantoprosessinalkua.työvoimatäytyyväkivaltaisestiirrottaaoman uusintamisensasekätuotannonedellytyksistä,jottatyöläinenjoutuumyymään työvoimansamarkkinoillajaastumaankapitalistiseentuotantoprosessiin. Tuotantoprosessissahänkohtaajotuotantovälineetitselleenvastakkaisena, vieraanaomaisuutena.kysymyspääomansynnystä,rahanpääomaksi muuttumisestaonviimekädessäalisteinentälle,sillärahavoimuuttua pääomaksivainmikälisilläonkykyostaaeläväätyötä,toimiatulevantyön vastikkeena. KysymyspääomasuhteensyntymisenehdoistamuistuttaaMichelFoucaultin asettamaakysymystäali vallankeinoista,jotkatekevätmahdolliseksi makrotasonsuuretyhteiskunnallisetmuodostelmatkutenvaltiontaipalkkatyön. Luokkasuhdetaiväkivaltainensuhde,jokatekeepääomasuhteenmahdolliseksi, onainakuitenkinsuhdepääomaannähdenautonomiseenvoimaan,elävään työhön.aivankutenfoucaultilla,seavaasuhteenulkoisiinvoimiinjavoimien kenttään,jollamarxisminjatkuvastierimuodoissaasettamakysymyspääoman ulkopuolestaasettuu. Alkuperäisenkasautumisentäytyysiistapahtuajatkuvastikapitalistisen tuotannon alla,senedellytystenjatkuvanaväkivaltaisenauusintamisena,koska pääomaeivoitullatoimeenilmanjotain,jokaonperustavanlaatuisesti ulkoista suhteessasiihenjasenarvonlisäyksenlogiikkaan.tämäulkoinen, antagonistinenvoimaontietenkinelävätyö/työvoimajasenpyrkimykset vapautuapääomankomennossatehtävästätyöstä.grundrissessamarxkuvaa juuritätäpääomasuhteenperustavanlaatuisestiristiriitaistaluonnetta:raha tuleepääomaksivainsisällyttämälläpääomaaneläväntyönei pääomana(nicht

5 Kapital),pääomaannähdenvastakkaisenavoimana,jokapyrkiijatkuvasti tuhoamaansenkomennon. Elävällätyölläonmyöskykyitsevalorisaatioon,omaehtoiseenarvojen tuotantoon,jokaeinoudatapääomanarvonlisäyksenhomogeenista, kvantitatiivistalogiikkaa.tätäomaehtoistatuotantovoimaakutsutaannykyisin nimellä yhteinen tai yhteisvauraus,jonkariistämisestätai aitaamisesta alkuperäisenkasautumisenaktuaaleissaprosesseissaonkyse.pääomasiisottaa haltuunyhteistäjonakinsellaisena,jotaeituotetapääomanarvonlisäyksen vuoksieikäpääomankomennossa,muttamitäilmanseeivoielää:historiallisesti tätäonollutennenkaikkeatyövoimanuusintaminen,siisnaistenilmainen kotityö,muttanykyisinnämäomaehtoisentuotannonmuodotovatnousseet välittömästikapitalistisenarvonlisäyksenvälineiksi. Eläväntyönvapautumisennäkökulmaasettaamyöskyseenalaiseksimarxismin hellimänkäsityksenproletarisaatiostaelivapaanpalkkatyöläisensynnystä kapitalisminkehityksenvälttämättömänätuloksena.näinkapitalismimerkitsisi ihmistenrepimistäirtiyhteisöllisiltäjuuriltaan,pakottamistaliikkumaan,jolloin liikkumisenkontrolliavoidaansuorastaanpitääkapitalisminsuitsimisen keinona,kutennykyvasemmistoajattelee.samallaluodaankäsitys palkkatyöläisestäainoanakapitalistisenyhteiskunnan todellisena antagonistisenasubjektina,mikäonainajohtanutääliömäisiinkäsityksiinja kammottaviinorganisaatiomuotoihinpyrittäessäluomaan työläistenja talonpoikienyhteisrintamaa tai suurtakansanrintamaa eräänlaiseksi savuverhoksityöläistentodellisentaisteluneteen.pääomasuhteenedellytyksenä eioletyöläisenvapaaliikkuvuusvaanpäinvastoinhänenvapaanliikkumisensa rajoittaminen.kapitalismieiedellytävapaatapalkkatyötä,jokaonvain pääomallealistetuntyönyksimuoto.seedellyttääainoastaantyöläisen alistamista,mikäeiolemahdollistailmanettärajoitetaanhänenkonkreettisia mahdollisuuksiaanlähteäkapitalistinpalveluksesta,rikkoatyösopimus yksipuolisestijavaihtaamaisemaalöytääkseenparemmattyönjaelämänehdot. Kapitalisminhistoriassatämäonainamerkinnytihmistenliikkumisenvapauden japoliittistenoikeuksienrajoittamista:orjuudestaerilaisiinpakkotyön muotoihin,apartheidiin,naistensyrjintäänjasiirtolaistenoikeuksienja vapauksienrajoittamiseen. Työläinenvoidaanpakottaamyymääntyövoimaansamarkkinoillakapitalistille onkysesittenorjamarkkinoistataivapaanpalkkatyönmarkkinoista ainoastaanestämällähänenliikkumisensa,hänenmahdollisuutensamuuttaa pakenemallaniitäehtoja,joidenpuitteissahänpyrkiielättämäänitsensä.myös Marxhahmottaatämänliikkeenrajoittamisenmerkityksenkapitalististen työmarkkinoidenluomisenkannaltapääoma21.,pääomasuhteenuusintamista koskevassaluvussa.työläisenalistetunasemanylläpitäminenonedellyttänyt esimerkiksityöläistenmaastamuutonkieltämistä,kutenenglannissaolivuoteen 1815saakka.Niinpäjuurirajojenasettamisella,liikkeenjapaonväkivaltaisella estämiselläonalkuperäisenkasautumisenprosesseissaollutkeskeinenmerkitys kokokapitalisminhistorianajan. KutenMarxkuvaaGrundrissen nykyaikaistamaanomistusta käsittelevässä luvussa,onliikkumistarajoitettava,jottatyöläiseteivätvoipaetakohtivapaata

6 maata,jollayhteisentuottaminenilmankapitalististahaltuunottoaolisi mahdollista.siksiyhteisenaitaaminenedellyttääliikkumisen,paon mahdollisuuksienrajoittamista:rajojenasettamistaniinvaltioidenvälillekuin globaalienmetropolienkeskustoihin. Alkuperäinenväkivalta Siinä,ettäihmisenonmyytävätyövoimaansatavaranamarkkinoillajatehtävä työtäkapitalistinpalveluksessaeisiismarxinmukaanolemitäänluonnollista vaansepitäätuottaa,saadaaikaanväkivaltaisinjaverisinkeinoin.tässämarxin asettamakysymysmuistuttaaeräällätavointalousantropologianvasta suomennetunklassikon,karlpolanyinsuurenmurroksenasettamaakysymystä markkinayhteiskunnansynnystä 1.Polanyinmukaan1800 luvunhistoriassa tapahtuiennenkuulumatonmullistus,jonkamyötämarkkinoistajaniiden logiikastatulikokoyhteiskunnantoimintaaohjaavaperiaate.tämäedellytti tuotannonedellytystenelityön,maanjarahantekemistätavaroiksi,siis markkinoillamyytäviksihyödykkeiksi.polanyikorostaaaivansamallatavoin kuinmarx,ettätyömarkkinoidenluominenedellyttilaajamittaistaväkivaltaaja valtionaktiivistapuuttumistayhteiskunnantoimintaan. Marxillaanalyysinkohteenaeivätkuitenkaanolevainmarkkinatvaan kapitalismi,jokaonmarkkinoitalaajempimuodostelma.siksimarxineitarvitse kuvatatyömarkkinoidensyntyäluonteeltaanpoikkeuksellisenasarjanavaltion ulkoisia interventioita,joitavaltiontoisensuuntaiset,taloudenpalauttamista yhteiskunnanhaltuunpalvelevatinterventiotsuojelisivat.tämänvuoksimarx antaapaljonparemmatlähtökohdatnykyisentilanteenanalyysiin,sillänykyisin talouskriisinmyötäsyntyvissäuusissaohjauksenmuodoissakapitalismin toiminnanjatkuminen,siispääomasuhteenuusintaminennäyttääedellyttävän juurisitäminkäpolanyinäkimarkkinoidenvastaisena,eli yhteiskuntapolitiikkaa,yhteisöllisyyttä,moraaliajataloudensääntelyä. Marxinanalyysionpaljonterävämpijuurisiksi,ettähäneiteeerillistäpolitiikan taivaltionteoriaavaanhahmottaavaltiontaiei taloudellisenvallanmerkitystä kapitalisminsynnyssäjasenkehityksessä,pääomasuhteenuusintamisessa joka päivä.marxinmukaanpääomasuhteensynnynedellytyksenäoli verinen lainsäädäntö :irtolaisuuslait,yhteismaidenaitaamisenoikeuttamatkruunun säädöksetjne.toisaaltamarxnauraaporvarillisillelegalisteillesiinä,ettähän yksityiskohtaisestiosoittaavaltionpakkoluovutustoimienolleensenoman lainsäädännönvastaisia.mitä!eiköoikeusvaltiosiisnoudatalakia?viimeistään tässävaiheessameilletulisiollaselvää,etteimarxoleliberaalioikeusvaltion radikalisoijavaanliberaaliaretoriikkaajaideologiaa(siis tuotantovoimienja 1 KarlPolanyi:Suurimurros,Vastapaino,2009.

7 tuotantosuhteidenristiriitaapeittelyn mielessä)vihaavavallankumouksellinen kommunisti. SamallaMarxkuitenkinoivaltaa,etteimodernikapitalistinenvaltiooleniinkään totaliteettitaihelvetinkonevaanerilaistenkeinojenkokonaisuus. LainataksemmeMichelFoucaultinhallinnanmuotojenanalyysiä,valtioei ainoastaankäytävaltaalakienmuodossa,siisns.suvereenisuudendispositiivien taikeinojärjestelmienavullavaansemyöspitääkurissajahuolehtii kansalaistensaturvallisuudesta,hyvinvoinnista. JuuritämänvuoksiMarxillasenenempääkuinFoucaultillaeioleteoriaa valtiosta,koskavaltioeiolemörköeikämerihirviö(leviathan)vaanväkivallan erimuotojenkoneisto.teoriaavaltiostaeiolesenenempääkuinmarxin pilkkaamillaenglantilaisilla,koskaenglantilaisetpoliittisetfilosofitja taloustieteilijätovathyvintienneetetteivaltioollutmuutakuinjoukko yksityisomaisuudentakaamisenjatyömarkkinoidentuottamisenkeinoja 2.Sen sijaanvaltiollaontietenkinomatehtävänsäkapitalisminkehityksessä.,sillä Marxinmukaanabstraktityötuleehistoriallisestitodeksikaikkein kehittyneimmissäyhteiskunnissakutenyhdysvalloissatehdaskurinjatyönjaon myötä.valtiollaontyöntekemisessäyleiseksiihmistyöksiomakeskeinen roolinsa,sillävaltionlainsäädäntömuodostaakäsityksennormaalityöstätai yhteiskunnallisestivälttämättömästäkeskimääräistyöstätietyntavaran tuottamiseksi,kutenmarxkuvaapääomanikirjan Työpäivää koskevassa luvussa. MarxeimyöskäänPääomassa,kutenolemmesanoneet,luominkäänlaista historianfilosofiaa.alkuperäistäkasautumistakoskevassaluvussatämätulee näkyviinkaikkeinselkeimmin.siinämarxeinimittäintarkastelepääomasuhteen edellytyksiä edeltäväntuotantotavan historianavaanhäntutkiiainoastaan pääomasuhteenelementtiensattumanvaraistasyntyhistoriaa,sitämiten kapitalistisenyhteiskunnanperustavat ilmestyväthistoriaan taitoisinsanoen, mitenns.reaaliabstraktiottulevatlihaksihistoriassa.pääomanjatyövoiman kohtaaminenonalthusserinsanoin aleatorinen,sattumanvarainen,sillä alkuperäisenkasautumisen aitaajat eivätolleetkapitalisteja,heeiväthäätäneet työläisiämailtaantietoisestipääomankasaamistavarten.pikemminkin kapitalistitosuvatpaikallehiemankutenkorppikotkattaishakaalittäysin sattumalta,kunjokumuuonomientarkoitusperiensävuoksiraadelluttyöläiset puolustuskyvyttömiksi.juurisenvuoksikapitalistiteivätkaikistaselfmade maninmyyteistähuolimattamilloinkaanpärjää omillaan,hetarvitsevataina sekalaistajoukkoamuodollisiajaepämuodollisia,valtiollisiajayksityisiä gangstereitajaryöväreitä,mafiosojajavartiointiliikkeitä,siiserilaisia heterogeenisiaalistamistekniikoita,joillapääomallealisteista,riippuvaistatyötä jatkuvastiluodaan.(eikäpääomansaamatuottomuutenyhäuseamminenääole niinkääntuotantooninvestoivanyrittäjänvoittoavaanpuhdastakorkoa,siis eräänlaistasuojelurahaa,jotapääomakeräätyöläisiltä.muttatähänpalaamme myöhemmin ) 2 M.Foucault:Turvallisuus,alue,väestö,suom.AnttiPaakkari,Tutkijaliitto,2010.

8 Kapitalismillaeiolemyöskäänoletoisensaylittäviä,kronologisiahistoriallisia kehitysvaiheita,kuteneivätfoucaultillasuvereenisuus,kurijaturvallisuusole niinkääntoisiaankronologisestiseuraaviaaikakausia.esimerkiksiniinkutsutut reaalinenjaformaalinentyönalistamineneivätoleperäkkäisiävaan rinnakkaisiatuotannonalistamisenmuotoja 3.Onolemassaerilaisiatyövoiman hallinnankeinojensikermiä,joissatietytkeinotsaavattiettynäaikana hegemonisenaseman.postkolonialistisettutkijat,erityisestiintialainen SubalternStudies ryhmäonkintutkinutnäitäpoikkeamiakapitalistisen modernisaationnormatiivisestakertomuksestajakorostanutesimerkiksi talonpoikientaisteluidenmerkitystäkapitalisminkehityksessäintiassa. Niinpäalkuperäinenkasautuminenelipääomanesihistoriaonesihistoriaatai unohdettuaainoastaanpääomannäkökulmasta,toisinsanoenpääomapyrkii tekemääntästäjatkuvastitapahtuvastahistorianluomisestaesihistoriaa. Pääomapyrkiipainamaanunohduksiin,kyyristämääntyönjaelämän organisoimisenkysymykset,jotkaalkavatunohdettuinavaikuttaaabsurdeiltaja saadavääristyneitäpiirteitä.siksinäitäkuvauksia,kuvauksiatyönmielivallasta jatoisaaltaalkuperäisenkasautumisenaktuaaleistaprosesseistajoissasyntyvät kerjäläiset,kulkuritjapikkurikolliset,voilöytäähelpommin populaarikulttuuristakuinhistoriankirjoituksestajatyöntutkimuksesta:pentti Haanpäänromaaneistajajutuista,taierilaisistaamerikkalaisen populaarikulttuurinjuonteista,jotkakuvaavatglobaalienmetropoliensyntyä kutenvarhainensoul musiikki,waltermosleyneasyrawlins sarjataielmore Leonardindekkarit(taiTarantinonerinomainenLeonard filmatisointijackie Brown).Kutenkapitalismipannaankokoonsekalaisistaaineksistailman yhdistävää suurtakertomusta,pannaansenkritiikkikokoonkaikestasiitä, mikäonkäsillä.työväenliikkeenkonkreettisissataisteluissaovatnämä sekalaisetaineksetkertatoisensajälkeennäytelleetkeskeistärooliatoisinkuin leninistiset luokkatietoisuuden teoreetikotovatkuvitelleet.elokuvilla, kioskiromaaneilla,sekalaisillapamfleteilla,viisuillajakertosäkeilläon taisteluidenorganisoinnissauseinollutpaljonkeskeisempimerkityskuin marxisminaapiskirjoilla.tämäntavankoostaakapitalisminkritiikkisekalaisesta roinastajasananparsistavoimmehyvinhavaitamyösmarxinomassa poliittisessakirjoitustyylissä,jokaviliseeviittauksiajalainauksiaaikansa populaarikulttuuriinjakansankieleen,klassiseenkirjallisuuteen,raamattuunja niinedelleen. Onkokapitalismillaulkopuolta? Kysymysalkuperäisenkasautumisenjatkuvuudestanostaaesiinkysymyksen pääoman elämänprosessista,senkyvystäitseuusintaaitseäänjasensuhteesta johonkinsilleulkoiseen,jotasetarvitseeelääkseen.klassinenanalyysisiitä, 3 CarloVercellone: Elementiperunaletturamarxianadell'ipotesidel capitalismocognitivo,inc.vercellone(acuradi):capitalismocognitivo, Manifestolibri,2007.

9 mitenpääomatarvitseeitsensä ulkopuolta uusintaakseenitsensä yhteiskunnallisenasuhteena,onrosaluxemburginkirjassadieakkumulation deskapitals 4.Luxemburginmukaansiirtomaidenvalloitusoliväistämätön seurauspääomanarvonlisäyksenlogiikasta,sillävoitonsuhdeluvun laskutendenssinkompensoiminenedellyttääuusienalueidenavaamista kapitalistisillemarkkinoillesekätavaroidenmyynninettätyövoiman saatavuudenosalta.yksikkökustannustenalentaminenedellyttääjatkuvasti kasvaviatuotannonskaalojajatämäjatkuvastilaajeneviamarkkinoita. Tiedämmetoki,minkälainenmerkitysIntianlaajojenmarkkinoiden avautumisellaolienglantilaisellepuuvillateollisuudellesenalkuvaiheissa. Myöhemmintuotannonulkoistamisesta,siishalvantyövoimansaatavuudesta tuleekuitenkinkeskeisempi ulkopuolen funktio.pääomanonsaatava käyttöönsäjatkuvastilisää pääomanelämänprosessin ulkopuolelta, esikapitalistisistasuhteistairrotettaviatyöläisiä,joidentyövoiman uusintamiskustannuksistaosajäämarkkinajärjestelmänulkopuolelleeikäsiksi tulekapitalistinmaksettavaksi. Luxemburgillaulkopuolellaonselkeästitilallinenluonnejatilallapuolestaan lähinnämaantieteellinentaifysikaalinenmerkitys.nykyisinkapitalismion kietonutsisäänsäkokomaapalloneikäulkopuoltatässäfysikaalis tilallisessa mielessäenääoleolemassa.minkälainensittennykyisinonse ulkopuoli,jota kapitalismiottaahaltuun?voidaankomielekkäästienääpuhuaulkopuolesta? Mikäsiisonesihistorianajankohtaisuus? MidnightNotes kollektiivin Uusiaaitaamisia käsittelevännumeron johdannossavuonna1990kollektiivikirjoittaa: Aitaamiseteivätkuitenkaanole yhdenkerrantapahtuvaprosessi,jokapäättyikapitalisminalussa.netoistuvat säännöllisestikasautumisenkuluessajaovatluokkataistelunrakenteellinen elementti.mikätahansahyppäysproletaarisessavoimassaedellyttää kapitalistiendynaamistavastausta:sekäuusienresurssienlaajentunutta haltuunottoaettäuuttatyövoimaajakapitalististensuhteidenlaajentumista,tai muutenkapitalismiauhkaatuho.sitenaitaaminenonprosessi,jokayhdistää proletaarejaläpipääomanhistorian,silläeroistammehuolimattaolemmetulleet kapitalismiinsamastaovesta:olemmemenettäneetmaammejasiihenliittyvät oikeudet,ontämämenetyssittensattunutfrontmillissä,englannissa,etelä Intiassa,Andeilla,Nigerinsuistossa,taiNewYorkCitynLowerEastSidella 5. Kollektiiviviittaaesimerkiksirakennesopeutusohjelmienjavelkakriisien tuloksenapakkoluovutettuihinmaihinafrikassajalatinalaisesaamerikassa. Uusiaesimerkkejävoidaanottaasiemenlajikkeidenpatentoimisestatai Indonesianmetsienavaamisestakapitalistillemetsäyhtiöille.Kollektiivi kuitenkinkorostaa,ettäkyseeioleainoastaanniinsanottuunkolmanteen maailmaantailuxemburgintapaansiirtomaihinsijoittuvastaväkivallastavaan nykyisinkapitalistisenkasautumisenlogiikanalaisuudessajokaista vapaakauppa alueellakinassayksityistettyäjanewyorkilaisellepankillemyytyä tehdastatäytyvastataaitaaminenusa:ssatailänsi Euroopassa. 4 RosaLuxemburg:DieAkkumulationdesKapitals 5 MidnightNotesCollective

10 NähdäksemmeMidnightNotesCollectivenanalyysieikuitenkaanmene tarpeeksipitkälletaioleenäätäysinajankohtainen,sillälukuisateritekijätovat johtaneetnk.ensimmäisenjakolmannenmaailmanväliseneron purkautumiseen.postkoloniaalinentutkimusonasettanutkyseenalaiseksi käsitteidenperustanaolevankeskus periferia mallinjasiihensisältyvän käsityksenhistoriallisenkehityksenyksiulotteisuudesta.alkuperäinen kasautumineneiolemenneisyydenjäänneeikäsitävoidamaantieteellisesti sijoittaavainns.kehittyviinmaihinjuurisiksi,ettäkapitalisminkehityseiole yksisuuntainen,kasautuvataieteneväprosessi,jossa kehittyneemmät vaiheet taihallinnanmuodotkorvaisivat alkukantaisempia. MidnightNotesCollectivenanalyysissäjako kehittyneeseen Imaailmaanja kehittymättömään IIImaailmaanhäilyykuitenkintaustalla,silläheidän analyysissäänalkuperäistäkasautumistatapahtuuensisijaisesti kehitysmaissa : IndonesiansademetsissäjaAfrikassa.Tämän,moniamarxisminns. kolmasmaailmalaisiamuotojavaivannutkäsitystoistaakuitenkinporvarillisen modernisaationnormatiivistakuvausta edistyksestä,jossariistonkiihtyminen voidaanoikeuttaakapitalisminsivistävällä,historiallistaedistystätuottavalla vaikutuksella. Postkolonialistinenhistoriankirjoitusonkorostanut,ettäsiirtomaissakäytetyt vallankeinotjaniissäkehittyneetkulttuurisetmuodotkutenrasismieivät merkinneet menneisyydenjäännettä tai poikkeusta kapitalismin kehityksessä.pikemminkinsiirtomaissaalunperinkäyttöönotetutvallankeinot jajuridisetmuodotovatsiirtyneetmetropoleihin,keskuksiin päinvastoinkuin modernisaatiokertomusolettaa.esimerkiksikeskitysleiritjakaikkien kansalaisoikeuksienriistäminentietyiltävähemmistöiltäfasismissamerkitsiitse asiassasiirtomaakäytäntöjensoveltamistamyöseurooppaan,kuten martiniquelainenrunoilijaaimécesairejovuonna1950oivalsi. HomiK.Bhabhakorostaakin,ettäpostkolonialistisenmodernisaatiokritiikin keskiössäonaika:senymmärtäminen,ettärasismitaikolonialistisethallinnan keinoteivätolleettaantumiaalkukantaisuuteentaijäänteitäesimoderniltaajalta, kutenuseinonväitettyvaaneräänlainenmodernisaatiotavainoava kaksoisolento,jokarikkoolineaarisenaikakäsityksen 6.Pikemminkinkuin jäänteitämenneisyydestäsiirtomaihintainykyisin kolmannestamaailmasta tuleviinsiirtolaisiinkohdistuvattoimetovateräänlainenpeili,jokanäyttäämitä metropoleissaeli kehityksenkeskuksessa ontapahtumassa. Globaalienmetropolienkehittyminenonkinymmärrettävävastauksena perinteisenimperialistisenmaailmanjärjestyksenperustanmurtaneiden yhteiskunnallistenliikkeiden,antikolonialisminjasiirtolaisuuden,asettamiin haasteisiin.näillätaisteluillaeikapitalisminkehityksessäoleollutlainkaan marginaalinenvaanpäinvastoinäärimmäisenkeskeinenosa.sotkiessaan perinteistentyövoimanhallinnanmuotojen,ennenkaikkeakansainvälisen työnjaontoimintaaneovattehneetvälttämättömäksikehittääuusiaeläväntyön 6 HomiK.Bhabha:LocationofCulture,Routledge,LondonandNewYork,1994, erityisesti Conclusion.Race,timeandtherevisionofmodernity

11 riippuvaiseksitekemisenmuotoja,siisalkuperäisenkasautumisenkeinoja globaaleissametropoleissa. Näidentaisteluidenseurauksenakapitalistisenvallanluonneonmuuttunutniin, etteituotannonerivyöhykkeitävoidaerotellamaantietellisesti.kapitalistisen tuotannonkannaltakeskeisiäovatglobaalitmetropolit,joitaonyhtähyvin KiinassajaBrasiliassakuinEuroopassajaYhdysvalloissaeikämetropolienvälillä oletaloudellisestiehdottomiaerojavaanmyösshanghaijasaopaoloovat luonteeltaanglobaalejafinanssi japalvelukeskuksiayhtähyvinkuinnewyork, LontoojaTokio.Toisaaltasiirtolaisuudenjaharmaantaloudenmyötäorjatyönja alipalkatunpaskaduuninvyöhykkeitäonsyntynytkaikkiallenk.ensimmäisen maailmanmetropoleihin.metropoliteivätsamallatavallakuintehtaatsijaitse minkäänvaltionmaantieteelliselläalueella(territoriossa)taiolesiitä riippuvaisiavaanneovatvälittömästiglobaalejajavirtuaalisiasiinämielessä, ettäneovatennenkaikkeaihmistenvälisenkanssakäymisentiloja 7. Millätavoinalkuperäistäkasautumista,siistuotantovälineidenirrottamista välittömistätuottajista,tapahtuuglobaaleissametropoleissa?mikä metropoleistatekeekapitalistisentuotannonkannaltakeskeisiä?mitäovat metropolintilassakäytetyttuotantovälineet? Immateriaalinenkiinteäpääomajaelävätyö Tieto japalvelupohjaisessataloudessatuotantoperustuuihmisten yhteiskunnalliseenelämäänjasosiaaliseenkanssakäymiseen.keskeisiä tuotantovälineitäovattällöinelämänjakanssakäymisen välineet jakyvytsekä aikajatila,jossaniitäkäytetään.toisinsanoenitsekaupunkitilajasiinäelämisen edellytyksetovattietokapitalismissakeskeisiätuotantovälineitä.siksi pääomasuhteenuusintamiseksionkaupunkitilasta,ilmaisustajamerkeistä, ihmistenvapaastapyrkimyksestäilmaistaitseäänyhdessätoistenkanssa, tehtäväarvoaanlisäävääpääomaa,"sosiaalistapääomaa"taisemiopääomaa. Marxinmukaankapitalistisenkasautumisenehtonaontuotantovälineiden erottaminenvälittömistätuottajista.pääomassamarxanalysoitätäprosessia teollisessakapitalismissakiinteänpääomanerottamisenaelävästätyöstä,siis prosessina,jossatuotantovälineetjaraaka aineetasetetaantyöläistävastaan häneennähdenitsenäisenävoimana,vieraanaomaisuutena. Eräänlaiseksiimmateriaalisentyöntutkimuksenklassikoksimuodostuneessa kirjassaanlebassindetravailimmaterieldanslametropoleparisienne(1996) AntonellaCorsani,MaurizioLazzaratojaAntonioNegrikuvaavat,miten immateriaalisentuotannonedellytyksenämetropoleissatoimii urbaani perintö,jotahekutsuvat immateriaaliseksikiinteäksipääomaksi.kaupungin perinteestä,kulttuureista,historiastajnetuleeperusta,jollaimmateriaalinen 7 ks.andreafumagalli: Lospaziocomeesternalitainviadiestinzione, spazio come esternalita in via.html

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi

Lisätiedot

Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet

Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet Urbaani Regiimi Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet TkT, prof. Raine Mäntysalo TkT, VTM Sari Puustinen VTM Ilona Akkila YTK - Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä Maankäyttötieteiden

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka

Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät n Yrittäjät Saldoluku (%) 1. Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana 40 30 0 - - 1/02 2/02 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06 2/06 1/07 2/07 1/08 2/08 1/09 2/09 1/ 2/ 1/11 2/11 1/12

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta

Lisätiedot

Tuotantolinja alkaa keittiöstä, tiskialtaalta, ruumiistamme Silvia Federicin haastattelu

Tuotantolinja alkaa keittiöstä, tiskialtaalta, ruumiistamme Silvia Federicin haastattelu Tuotantolinja alkaa keittiöstä, tiskialtaalta, ruumiistamme Silvia Federicin haastattelu Author : admin Silvia Federicin haastattelu julkaistu alun perin La Hiedran numerossa 4/2012. 1 / 5 Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

1. Edustamani kunta. Elinvoimakehittäjä-kampanja(1) (Virolahti) :24 100,0% 100% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10%

1. Edustamani kunta. Elinvoimakehittäjä-kampanja(1) (Virolahti) :24 100,0% 100% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10% 1. Edustamani kunta 100% 100,0% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1. Edustamani kunta Nimi Hamina 0,0% Kotka 0,0% Miehikkälä 0,0% Pyhtää

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi?

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? 12.4.2010 Kaisa Haapakoski Tukipolku - projekti ESR-rahoitteinen Niilo Mäki Säätiön hallinnoima hanke vuosina 2009-2010 Toiminta keskittyy: nuorten aikuisten

Lisätiedot

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

POROTALOUS SUUNNITELMA

POROTALOUS SUUNNITELMA LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA APOLI, MÄNTSÄLÄ 4.5.2015 Emma Johansson, arkkitehti SAFA UUSI KAUPUNKI ON NUORTEN ARKKITEHTITOIMISTOJEN MUODOSTAMA KOLLEKTIIVI + uudet jäsenet

Lisätiedot

Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta

Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta 1 (6) Ilmoitus huomattavasta omistus- ja ääniosuudesta Ilmoitus toimitetaan Finanssivalvonnalle ja kohdeyhtiölle A. Tiedot kohdeyhtiöstä ja ilmoituksen tekijästä 1. Kohdeyhtiön täydellinen nimi 2. Liputusvelvollisen

Lisätiedot

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus

DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005. Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus DECOMB HANKKEEN OHJAUSRYHMÄKOKOUS 26.5.2005 Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän tilannekatsaus Tutkija Esa Hakkola Yksityisoikeuden laitos Oikeustieteellinen tiedekunta HY Lähtökohtia työryhmän toiminnalle

Lisätiedot

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2. Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon

1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon 1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon 3., 4. ja 5. kurssit (II-osa) Geometrian osuus Hippokrateen puolikuut syntyvät siten, että puoliympyrän sisään piirretään suorakulmainen kolmio ABC, jonka kateetit

Lisätiedot

6 Väestöllinen transitio

6 Väestöllinen transitio 6 Väestöllinen transitio Väestöllinen transitio on suuri kertomus Thompson (1929) ja Landry (1932), Notestein (1945): Aivan viime vuosiin asti on ollut vaikeaa saavuttaa alhaista kuolleisuutta teknisistä

Lisätiedot

Sisällys. 2 Aloittaminen. 4 Ominaisuudet esimiehet esimerkissä. 5 Työajan mobiilikirjaus

Sisällys. 2 Aloittaminen. 4 Ominaisuudet esimiehet esimerkissä. 5 Työajan mobiilikirjaus Sisällys 2 Aloittaminen 2 Ominaisuudet tuotantotyöntekijä esimerkissä 3 Ominaisuudet toimistotyöntekijä esimerkissä 4 Ominaisuudet esimiehet esimerkissä 5 Ominaisuudet pääkäyttäjänä 5 Työajan mobiilikirjaus

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa 19.4.2012 Henri Tokola Henri Tokola Esityksen pitäjä 2009 Tohtorikoulutettava Aalto-yliopisto koneenrakennustekniikka Tutkimusaihe: Online-optimointi ja tuotannonohjaus

Lisätiedot

Sote-ilmapuntari. Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Soili Vento/ Entresote hanke

Sote-ilmapuntari. Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Soili Vento/ Entresote hanke Sote-ilmapuntari Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan Soili Vento/ Entresote hanke Vastaajastatistiikka - kaikki vastaajat Vastaajaryhmä Linkin avanneet Vastaamassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 21 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 18 17 Palvelut 52 59 Muut 1 2 1 2 3 5 6 7 Keski-Pohjanmaa 2 2: Henkilökunnan

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Ratu-FLoW Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Jump to first page Miksi Ratu? Tuotannonsuunnittelun lähtöaineistoa

Lisätiedot

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi

Lisätiedot

LISÄ- JA MUUTOSTYÖKÄYTÄNNÖT. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

LISÄ- JA MUUTOSTYÖKÄYTÄNNÖT. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy LISÄ- JA MUUTOSTYÖKÄYTÄNNÖT Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy ENNALTA SOPIMISEN PERIAATE (1/3) 1) Muutostöissä Pääsääntö: ennalta sopiminen (43.2 ) Tilaajan osoitettava selvästi muutokset urakoitsijalle

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Metsäpalvelumarkkinat ja ajan henki

Metsäpalvelumarkkinat ja ajan henki Metsäpalvelumarkkinat ja ajan henki Nuutti Kiljunen varttunut tutkija Metsäntutkimuslaitos Suonenjoen tutkimusasema Esityksen sisältö Aiheen rajaus: puuntuottamisen palveluiden markkinat, puukauppaa palvelumuotona

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä 18.4.2018 Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto / Merialuesuunnitteluyhteistyön

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: ..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JOUKKOVELKAKIRJALAINA I/2006 LAINAKOHTAISET EHDOT

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JOUKKOVELKAKIRJALAINA I/2006 LAINAKOHTAISET EHDOT METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN JOUKKOVELKAKIRJALAINA I/2006 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.5.2006 päivättyyn ohjelmaesitteeseen sisältyvien Metsäliitto Osuuskunnan joukkovelkakirjojen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Entistä Parempi korjausrakentamisilta. 27.5.2014 Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy

Entistä Parempi korjausrakentamisilta. 27.5.2014 Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy Entistä Parempi korjausrakentamisilta 27.5.2014 Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy Uusia tuulia määräyksissä Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus verottajalle Rakennusvalvontojen yhdistyminen Lupapiste.fi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Lataa Sairaanhoitaja yrittäjänä. Lataa

Lataa Sairaanhoitaja yrittäjänä. Lataa Lataa Sairaanhoitaja yrittäjänä Lataa ISBN: 9789518944228 Sivumäärä: 191 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.38 Mb Uusittu täydennetty painos Sairaanhoitaja yrittäjänä -kirjastakirjassa käsitellään mm. sairaanhoitajayrittäjän

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0227/76. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0227/76. Tarkistus 28.6.2017 A8-0227/76 76 Caldentey, Nikolaos Chountis, Sabine Lösing, Neoklis Sylikiotis, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou 48 b artikla 3 kohta 1 alakohta Jäsenvaltioiden on vaadittava, että 3

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄRVISEUDUN TYÖTERVEYS OY

LUOVUTUSKIRJA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄRVISEUDUN TYÖTERVEYS OY LUOVUTUSKIRJA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄRVISEUDUN TYÖTERVEYS OY 31.12.2018 2 LUOVUTUSKIRJA 1. OSAPUOLET Tämän luovutuskirjan ( Luovutuskirja ) osapuolina ovat: 1.1. Luovuttaja Pohjois-Savon

Lisätiedot

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPAN TILASTOINTIPERIAATTEET SOVELLETTUNA MlNERAALlSlA RAAKA-AINEITA VARTEN

ULKOMAANKAUPAN TILASTOINTIPERIAATTEET SOVELLETTUNA MlNERAALlSlA RAAKA-AINEITA VARTEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M1 01-9411 Kauko Puustinen 13.1.I994 ULKOMAANKAUPAN TILASTOINTIPERIAATTEET SOVELLETTUNA MlNERAALlSlA RAAKA-AINEITA VARTEN Strategisissa suunnitelmissa organisaation

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012 Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lisäselvitykset Lapin ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen - lisäselvitykset Tämä lisäselvitys perustuu 29.6.2012 päivättyyn yhtiöittämisselvitys raporttiin. Omistajavalmisteluryhmä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.10.2014 2014/2816(INI) TARKISTUKSET 1-21 Olli Rehn (PE537.396v01-00) Euroopan unionin ja Georgian välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

Kouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö

Kouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö Kouvolan palvelusetelijärjestelmän kehittäminen ja sisältö Maritta Koskinen 1 Tehostettu palveluasuminen ja palveluseteli Vanhusten asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Valmistelutyö

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

OKM:n hallinnonalan yhteisen tiedon hallinta

OKM:n hallinnonalan yhteisen tiedon hallinta OKM:n hallinnonalan yhteisen tiedon hallinta Case: Varhaiskasvatuksen tietotuotanto 14.11.2016 Tero Huttunen, erityisasiantuntija, OKM OKSA-sanasto Sanastotyö aloitettu vuonna 2010 osana Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädäntö uudistuu Norminpurku joustavuus

Elintarvikelainsäädäntö uudistuu Norminpurku joustavuus Elintarvikelainsäädäntö uudistuu Norminpurku joustavuus 30.5.2017 Elintarviketeollisuusliiton näkemyksiä ja toiveita uudistukseen Marleena Tanhuanpää Johtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Valmistelun

Lisätiedot

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Improbaturin vastaanottajarekisterin TIETOSUOJASELOSTE

Improbaturin vastaanottajarekisterin TIETOSUOJASELOSTE Improbaturin vastaanottajarekisterin TIETOSUOJASELOSTE 1. Rekisterin nimi 2. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö 3. Rekisteröidyt 4. Tietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperusteet 5. Käsiteltävät/rekisteriin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

(Koulun nimi) (lukuvuosi) (päivämäärä) Lisätietoja: Oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppilaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

(Koulun nimi) (lukuvuosi) (päivämäärä) Lisätietoja: Oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppilaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. VÄLITODISTUS 3. vuosiluokka Seuraava lukuvuosi alkaa klo LUKUVUOSITODISTUS 3. vuosiluokka Siirretään 4. vuosiluokalle. Seuraava lukuvuosi alkaa klo VÄLITODISTUS 4. vuosiluokka Seuraava lukuvuosi alkaa

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, Keski-Pohjanmaan 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, Keski-Pohjanmaan 13.2.217 2 13.2.217 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila

Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila UUSI KOULU V - Itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnin tila yliopettaja Pekka Penttinen Tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari hyvinvointitiedon tuottajana

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Käsityö- ja muotoiluprosessit. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto

Käsityö- ja muotoiluprosessit. Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Käsityö- ja muotoiluprosessit Professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen Joensuun yliopisto Käsityöllinen tieto massatuotannon takana Käsityötaidolla tekijä muotoilee ja muokkaa materiaalista maailmaa Design

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018

Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018 Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018 EDF Benchmarks 2018 Henna Mero, Maitoyrittäjät ry STEFFI WILLE-SONK, Email: steffi.willesonk@dairyfarmer.net EDF:n tuotantokustannusvertailu 20 vuotta benchmarkausta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot