Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Transkriptio

1 Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos

2 Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin Pääoman I kirjan loppuosan ristiriitainen käsite! Previous, Unsprünglich à primitive! Eroaa muusta kirjan esitystavasta ( vapaus, tasa-arvo, omaisuus ja Bentham )! Klassisen poliittisen talouden historiakäsityksen kritiikki: Luonto ei synnytä yhtäältä rahan- ja tavaranomistajia ja toisaalta pelkästään työvoiman omistajia.! Marx halusi häivyttää käsitteen merkityksen poliittisista ja strategisista syistä (Perelman)

3 Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen Vapauden, palkkatyösuhteen synnyn historiaa: Prosessi, joka luo pääomasuhteen, ei siis voi olla muuta kuin työläisen erottamisprosessia työnsä edellytysten omistamisesta, prosessia, joka toisaalta muuttaa yhteiskunnalliset elinhyödykkeet ja tuotantovälineet pääomaksi, toisaalta välittömät tuottajat palkkatyöläisiksi. Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ei siis ole muuta kuin tuottajan ja tuotantovälineiden erottamisen historiallinen prosessi. Se näyttää alkuperäiseltä, koska se muodostaa pääoman ja sitä vastaavan tuotantotavan esihistorian. (Marx 1974, 641. Suom. muutettu, kursivointi TT)

4 Kolme tulkintaa alkuperäisestä kasautumisesta! Siirtymäajan historiallinen erottamisprosessi, kapitalistisen tuotantotavan synnyn (Lenin, Luxemburg, Siirtymä-keskustelu, tasoteoria)! Kapitalistisen maailmanjärjestyksen muotoutumisen jatkuva prosessi (Luxemburg, Amin, Wallerstein, Harvey)! Jatkuva erottamisen (omistussuhde) prosessi, joka on pääomasuhteen ja kasautumisen edellytys

5 Marxille Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen 1) Eurooppalaisten erottaminen tuotantovälineistä ja uusintamisen edellytyksistä 2) Amerikan alkuperäisväestön ja afrikkalaisten orjuuttaminen Uudessa maailmassa Mutta myös: 3) Työväenluokan sisäisten erojen tuottaminen, erityisesti naisten alistaminen työvoiman uusintamiseen. Federici (2009, 97): In the new capitalist regime women themselves became the commons, as their work was defined as a natural resource, laying outside the sphere of market relations.

6 Kapitalismin synnyn selitykset Many historians have claimed to be explaining the transition from feudalism to capitalism. But in their various ways, most attempts to explain the process of transition tend to generalize laws of motion specific to capitalism and turn them into universal principles of historical movement. Ellen Meiksins Wood in The Origin of Capitalism.

7 Selitys I : Kaupan laajentuminen! Klassisesta poliittisesta taloudesta juontuva selitystapa! Kapitalismi aina ollut olemassa, vain feodaaliset esteet kaupan tieltä poistettava! Kaupan, kaupunkien porvariston ja vaurastumisen seurauksena: työnjako, erikoistuminen, teknologinen kehitys ja teollisuus! Ei historiallista eroa esim. kauppapääoman ja kapitalistisen kasautumisen välillä! Wood (1999): kauppaselityksen omaksuu mm. Weber, Annales-koulukunta, Wallerstein

8 Selitys II: Siirtymä-debatti! Ristiriitainen marxilainen keskustelu! Jo Marxilla kaksi selitystapaa: vaiheittainen kehitys vs. alkuperäinen kasaantuminen ja maailmanmarkkinat! Asettui kauppaselitystä vastaan! Minne siirtymä sijoittui? Mistä löytyisi kapitalismin synnyn selitys? Feodalismin sisältä vai ulkoa?

9 Selitys II: Siirtymä-debatti! Kaksi päälinjaa:! Kapitalismi syntyi feodalismin sisäisestä liikkeestä, luokkataistelusta maaseudulla (historioitsijat Dobb ja Hilton)! Kamppailu lieventää pientuotannon riippuvuutta feodaaliherruudesta ja lopulta mahdollistaa talonpojan itsenäisen toiminnan! Laajeneva kauppa vain kärjisti ristiriitaiset suhteet ja synnytti lopulta rikkaat talonpojat ja puoliproletariaatin! Feodalismi mureni ulkoisesta vaikutuksesta (taloustieteilijä Sweezy)! Alueellisen kaupan kytkeytyminen kaukokauppaan ja satamien kasvu mursi jäykän feodalismin! Keskustelu ei vastannut kysymykseen, miten ihmisten elämä tuli kasautumisen, kilpailun ja markkinoiden alaiseksi

10 Selitys III: Uusi keskustelu 1970-luvulla! Robert Brenner: miten ns. agraarikapitalismi oli mahdollista?! Englannin kolmiyhteys: maanomistajat, talonpoika ja palkkatyöläinen! Ei vapautusta luokkataistelussa, vaan taistelu asemista, jotka jo olivat olemassa! Kaikki joutuivat markkinalogiikan alaisiksi: mm. maavuokrat markkinahinnoissa! Maanomistajilla ei poliittisesti konstituoitua omaisuutta à lisäarvo otettava ekonomisin keinoin! Tuotannon tehostaminen tärkeää sekä talonpojalle että maanomistajalle! Englannissa markkinat pakkona, ei mahdollisuutena, kuten esim. Ranskassa, jossa uusintaminen mahdollista markkinoiden ulkopuolella! Sisämarkkinoiden kautta logiikka levisi Englannista muualle

11 Johtopäätöksiä! Debatit selittävät vain vaillinaisesti kapitalismin syntyä ja erityisesti sen leviämistä! Asettavat kuitenkin historialliseen kontekstiin! yhteisen ja aitaamisen! kapitalismin erityisenä yhteiskuntamuotona! luokkataistelun ja pääomasuhteen synnyn! Vahvistavat alkuperäisen kasautumisen ja markkinalogiikan suhdetta à ovat kapitalismissa ilmenevä jatkuva prosessi

12 Kiitos! Yhteys: