Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

3

4 Sisällysluettelo 1. PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN STRATEGINEN SUUNNITELMA Strateginen katsaus Toimintaympäristön muutokset Strategiset linjaukset Toimintaa ohjaavat arvot Missio Visio Kriittiset menestystekijät Strategiset linjaukset tasapainotetun tuloskortin näkökulmasta kuntayhtymässä Asiakas- ja potilasnäkökulma Prosessien näkökulma Henkilöstön näkökulma Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Tuottavuuden kehittäminen TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN Perheiden tukemisen palvelut Kotihoito ja palveluasuminen Terveyden- ja sairaanhoito TULOSLASKELMA INVESTOINTISUUNNITELMA Kiinteistöinvestoinnit Laiteinvestoinnit RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVION PERUSTELUT Talousarvion rakenne Toimintatuotot Toimintakulut Erikoissairaanhoito Poistot Investoinnit KUNTAOSUUSENNUSTE 34

5 1. PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN STRATEGINEN SUUNNITELMA 1.1. Strateginen katsaus Peruspalveluliikelaitos Jyta vastaa Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon Toholammin ja Vetelin kuntien ja Kannuksen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisestä. Liikelaitos on perustettu ja sillä on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu edellä mainittujen kuntien osalta. Liikelaitoksella on yhteinen hallinnollinen organisaatio Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän muun toiminnan kanssa (erikoissairaanhoito). Liikelaitos on osa kuntayhtymää ja kuntayhtymän valtuusto on myös Jytan valtuusto. Jyta tuottaa suurimman osan palveluista omana tuotantona alueen kunnille ja kuntalaisille sekä ostaa osan palveluista ostopalveluna oman tuotantonsa tueksi ja lisäksi. Perhon kunta tuottaa palvelut ensisijassa perholaisille yhteisesti sovitun järjestämisvastuun edellyttämän tason mukaisesti. Palvelutuotanto on järjestetty elämänkaariajatteluun pohjautuen tulosalueittain: perheiden palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä kotihoito ja palveluasuminen. Kuntien kanssa yhteinen tärkeä strateginen valinta on korostaa kaikessa toiminnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnat hyväksyvät vuosittain palvelusopimuksen, jossa määritellään kunnan saamat palvelukokonaisuudet sekä siihen varatut määrärahat sekä linjataan yhdessä sovittavat toiminnalliset painopisteet tai järjestämistapaa koskevat erityisehdot. Järjestämisvastuussa olevana tahona peruspalvelulautakunta hyväksyy palvelusopimuksen. Palvelusopimuksen tulee kaikissa kunnissa sisällöltään täyttää kuitenkin järjestämisvastuun edellyttämä vähintään lakisääteinen ja peruspalvelulautakunnassa hyväksytty palvelutaso. Liikelaitoksen palvelutuotannon strategiset linjaukset tehdään talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. Vuoden 2014 aikana liikelaitoksen alueen kunnat ovat keskustelleet ja pitäneet yhteisen seminaarin uuden perustamisvaiheessa tehdyn palvelusuunnitelma uusimisesta. Valtakunnallinen sote-uudistus eri vaiheineen on vaikuttanut siihen, ettei uutta yhteistä strategisen tason palvelusuunnitelmaa ole tehty eikä hyväksytty. Keskustelua asioista on toki jatkettu. Erityisesti viimeisten vuosien aikana Kuntamaisema Oy:ltä ostetut ns. maisemaraportit ja niiden yhteinen käsittely ovat toimineen strategisten linjausten miettimisen kenttänä. Peruspalveluliikelaitoksen talousarvio vuodelle 2015 on valmisteltu kuntayhtymän taloushallinnon antamien ohjeiden ja kuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Talousarvion laadinta on tehty olemassa olevan kulurakenteen pohjalta ja niin, että siinä on huomioitu suunnitellut ja toteutetut muutokset, jotka vaikuttavat kustannuksiin. Omistajakuntien viesti heikosta taloudellisesta tilanteesta on otettu huomioon niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista. Vaikea yleinen taloustilanne maassa vaikuttaa liikelaitokseen myös asiakasmäärissä eri palveluissa, pääsääntöisesti niitä lisäten sekä aiheuttaa paineita työhön. Toimintakentällä on odottava ja jonkin verran epävarma tunnelma sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintojen uudelleen organisointiin koko maassa liittyen.

6 Liikelaitoksen toimipisteissä jatketaan strategisten linjausten mukaisesti painopisteen siirtämistä avohuoltoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimiin. Tavoitteissa on edetty ja saatu uusia toimintatapoja käyttöön ja jatketaan edelleen kehittämistä. Myöskään ennalta ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa ei ole varaa vähentää toimenpiteitä ja kehittämistä, vaan olisi oltava entistäkin kekseliäämpi ja avoimempi myös uusille ja ennakkoluulottomille tavoille toimia ja järjestää palveluita. Sähköinen hyvinvointikertomus on otettu alueen kunnissa käyttöön ja se auttaa kuntapäättäjiä hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten suunnittelussa ja päätöksenteossa ja antaa myös kuntalaisille nykyistä tarkempaa ja helpommin käsiteltävää tietoa ihmisten ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta. Liikelaitoksen toiminnassa jatketaan aikaisempina vuosina aloitettua palvelurakenteiden tarkastelua ja laadittujen toimintaohjelmien toteuttamista. Erityisesti ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelman toteuttamista jatketaan ja pyritään vahvistamaan ikäihmisten palveluiden toimivuutta ja oikea-aikaisuutta. Vuonna 2015 painopiste toiminnan kehittämisessä on kotihoidossa. Kotihoidon optimointiohjelman ja mobiilikirjauksen käytön vakiinnuttaminen tehokkaaksi työvälineeksi on tärkeää ja tehdystä investoinnista on otettava kaikki mahdolliset hyödyt irti. Ympärivuorokautisessa hoidossa jatketaan tehostetun palveluasumisen paikkamäärän tarkastelua erityisesti Lestijärvellä, Halsualla ja Toholammilla, joissa resurssia eli paikkoja on vielä käytössä yli yhteisten tavoitteiden. Halsua-Kaustinen-Veteli alueella toteutetaan kolmen kuntakeskuksissa sijaitsevien palvelukeskusten mallia. Mielenterveyskuntoutujien palvelurakenneohjelman toteuttamista on myös viety eteenpäin ja syvennetty tavoitteita ja tämä työ jatkuu. Mielenterveystyön avopalveluissa aloitetaan ns. yksiportaisen palvelujärjestelmän rakentaminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä omistajakuntien huono taloudellinen tilanne heijastuu liikelaitoksen toimintaan ja edellyttää liikelaitoksen toimintojen sopeuttamista taloudelliseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia pitäisi pystyä edelleen karsimaan. Tämä ei ole helppoa, koska asiakasmäärät eivät välttämättä pienenny samassa suhteessa, vaan jopa kasvavat esim. vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa. Myös lasten ja lapsiperheiden tuen tarve näyttää pysyvän vähintäänkin entisellä tasolla ja työttömyystilanteen heikkeneminen näkyy palveluiden tarpeessa lapsiperheissä ja aikuissosiaalityössä. Epävarmuutta toimintaympäristössä aiheuttaa myös valtakunnallinen sote-uudistus. Sote-uudistus aiheuttaa muutoksia sekä järjestämisvastuuseen että tuotanto-organisaatiolle. Nähtävissä on, että liikelaitoksessa alkaa vuoden 2015 aikana muutostyö Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueen muodostamiseksi. Liikelaitoksen palvelutuotannon kehittäminen ei saa tästä muutoksesta häiriintyä, vaan nykyisen palvelutuotannon ja kehittämistyön pitäisi sote-uudistuksesta huolimatta jatkua häiriintymättä Strategiset linjaukset Jytan omistajakunnat eivät ole valmistelleet toiminnan ensimmäisen valtuustokauden tapaan yhteistä palvelusuunnitelmaa, koska toimintaympäristön muutokset ovat olleet jo keväästä 2012 alkaen selvästi nähtävissä ja silloin vaikutti siltä, että muutokset tulevat nopeasti. Uuden

7 palvelusuunnitelman tekoa on käsitelty lautakunnan ja kuntien edustajien seminaarissa Valtakunnallisen sote-uudistuksen tulo vaikuttaa nyt niin nopealta, että lautakunnan on huomioitava kokonaiskehitys asiassa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa keväällä Keski-Pohjanmaalla on käyty valmistelevia keskusteluja alueellisen, vähintään Keski-Pohjanmaan maakunnan laajuisen tuotantoalueen muodostamisesta. Liikelaitos tulee osallistumaan ko. tuotantoalueen toiminnan ja strategisten linjausten valmisteluun. Tässä valmistelussa tullaan linjaamaan tavoitteet palveluiden järjestämiselle alueella. Jyta-alueella on käytössä Kuntamaisema Oy:n raportointiohjelma. Edellisen vuoden tilinpäätöksestä tehty raportti valmistuu toukokuussa ja tässä raportissa sekä siitä käytävässä keskustelussa kuntien yhteisessä seminaarissa linjataan raporttien ja vertailujen pohjalta esiin nostettuja kehittämiskohteita. Uuden tuotantoalueen valmistelun vuoksi erillisen Jyta-alueen palvelusuunnitelman työstäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Strategiset linjaukset suunnitelmakaudelle pohjataan lautakunnan vuosien aikana päättämiin kehittämisohjelmiin, isoimpina ja laajimpina näistä ovat Ympärivuorokautisen hoidon ohjelma 2020 ja Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämissuunnitelma. Lisäksi toiminnassa noudatetaan Jyta-kuntien ja liikelaitoksen hyväksymiä alueellisia kehittämisohjelmia. Näitä ovat Maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategia sekä Aikaa Lapselle! Kokkolan, Kruunupyyn ja Jytan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Aikaa Lapselle! -asiakirja päivitetään vuoden 2015 aikana yhdessä Kruunupyyn ja Kokkolan kanssa, tähän työhön osallistuvat myös kuntien päivähoidon, nuoriso- ja koulutoimen toimijat. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (9080/2012) mukaisen suunnitelman tekeminen ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämän asiakirjan laadintatyössä linjataan ikäihmisten palveluiden kehittämistä Jyta-alueella. Suunnitelmassa arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, palveluiden riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa on niin ikään määriteltävä tavoitteet ja toimenpiteet ikääntyneiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Suunnitelmaan pitää sisältyä myös kunnan eri toimialojen vastuut toteutuksessa ja on määriteltävä, miten yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kesken. Liikelaitoksen strategisena linjauksena on edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tässä toiminnassa jatketaan yhteistyötä kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja työtä koordinoi tilaajajohtaja. Liikelaitoksen tulos- ja vastuuyksiköissä ennalta ehkäisevää, terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä ja toimintatapoja kehitetään edelleen. Sähköinen hyvinvointikertomus-työkalu otetaan kunnissa aktiiviseen käyttöön ja sitä hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Liikelaitoksessa jatketaan laatutyötä ja laaduntunnustus (SHQS) pidetään voimassa. Laatutyön kautta kehitetään toimintaa ja tuottavuutta. Laatutyö pyritään pitämään hyvin pitkälle käytännön toiminnan kehittämisessä unohtamatta strategisen tason linjauksia. Liikelaitoksessa jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Erikoissairaanhoitoa ei nähdä irrallisena toimijana muusta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. Liikelaitoksessa tiivistetään edelleen yhteistyötä erityisesti palveluketjutyössä

8 erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa. Pohjana yhteistyöllä on mm. Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja valtakunnallinen sote-uudistus. Vanhustenhuollon palveluasumispaikkojen vähentämisessä viedään eteenpäin lautakunnan päättämää Ympärivuorokautisen hoidon ohjelmaa. Halsua-Kaustinen-Veteli alueella vakiinnutetaan kolmen kuntakeskuksissa (Halsua, Kaustinen, Veteli) sijaitsevien palvelukeskusten mallia ja kehitetään yhteistä tilapäishoitoa erityisesti Iltaruskon palvelukeskuksessa. Halsualla, Toholammilla ja Lestijärvellä tarkastellaan vuoden aikana edelleen palveluasumisen paikkamääriä. Koko alueella kehitetään tilapäistä, kuntouttavaa palveluasumista ja pyritään keskittämään ko. toiminta pääosin kahteen yksikköön. Kotihoidossa päästään hyödyntämään täydellä teholla vuoden 2014 loppupuolella hankittuja optimointi- ja mobiilikirjausohjelmia. Käyttämällä optimointiohjelmaa työjaossa ja mobiilikirjausta raportoinnissa lisätään asiakkaiden luona vietettävää aikaa, vähennetään matkakuluja ja tasataan työpainetta kotihoidossa. Kotihoidossa kehitetään edelleen erityisesti kotihoidon ilta- ja viikonloppuhoitoa. Myös ennalta ehkäisevää työtä ja kotihoitoa eri tavoilla tukevaa toimintaa pyritään lisäämään. Tavoitteena on selkeästi saada suunnitelmakauden painopiste vanhuspalveluissa siirrettyä kotihoitoon. Ikäihmisten palveluissa ja erityisesti kotihoidon kehittämisessä tehdään kehittämistyötä SenioriKaste-hankkeessa, jossa painotetaan ikäihmisten omaa osallisuutta palveluiden kehittämisessä. SenioriKasteen keskeiset tavoitteet ovat kotona asumisen tukeminen, ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen ja kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen. Hankkeen toiminnassa ovat kiinteästi mukana eri työryhmissä ammattilaisten lisäksi vapaaehtoistoimijat ja ikäihmiset itse. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelmaa toteutetaan ja jatketaan aloitettua työtä palveluketjujen selkeyttämiseksi, painopisteen siirtämiseksi avopalveluihin (kotihoito, kotikuntoutus, kuntien tavanomaiset palvelut) ja palveluasumisen vähentämiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mielenterveyspalveluissa aloitetaan ns. yksiportaisen avohoitomallin luominen yhdessä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa. Tavoitteena on päästä eroon avopalveluiden kaksiportaisesta järjestelmästä ja järjestää mahdollisimman pitkälle avohoitona mielenterveyspalvelut peruspalveluissa suhteellisen lähellä asiakasta Toimintaa ohjaavat arvot Yhteistoiminta-alueen arvot ovat: 1. Ihmisarvon kunnioitus: kohtelemme jokaista asiakasta, työtoveria ja yhteistyökumppania kunnioituksella huomioiden heidän itsemääräämisoikeutensa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja oikeutettu yksilöllisesti hyvään palveluun. 2. Keskinäinen luottamus 3. Oikeudenmukaisuus: toiminta on oikeudenmukaista kuntien kesken, henkilöstöasioissa ja asiakastyössä. 4. Vaikuttavuus: palveluiden toteuttamisessa huomio kiinnitetään haluttuun lopputulokseen, asiakkaan asian hoitamiseen ja hänen palvelutarpeensa tyydyttämiseen. Tavoitteena on antaa

9 vain sellaisia hoitoja ja palveluita, joilla on myönteistä vaikutusta asiakkaan/potilaan tilanteeseen. 5. Sisäinen yrittäjyys: hyvällä johtamisella ja henkilöstöpolitiikalla tavoitellaan työyhteisöihin tekemisen meininkiä, työ on tekijälleen merkityksellistä ja hän haluaa saavuttaa siinä tuloksia kuin olisi omassa yrityksessään työssä. 6. Omatoimisuus: kuntalaisia kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen ja vastuun ottamiseen sekä omasta että yhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä Missio Visio Hyvinvoinnin edistämiseksi toisistamme välittäen. Yhteistoiminta-alue on arvostettu ja läheiseksi koettu hyvinvoinnin luotsi. Yhteistoiminta-alueen Peruspalveluliikelaitos haluaa olla asiakkaidensa ja alueensa kuntien arvostaman ja omaksi koettu toimija, joka ajaa alueen asukkaiden hyvinvointia. Hyvinvoinnin luotsi on alueensa ihmisten käytettävissä silloin kun heitä kohtaa sellainen tilanne, haaste elämässä, että he tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluiden antamaa tukea. Peruspalvelut, käytännössä peruspalveluiden toimipiste tai työntekijä on ihmisten tukena sen ajan, mihin on tarve. Myös pitkäaikaisten, jopa koko elämänmittaisissa, palvelu- ja hoitosuhteissa korostetaan sitä, että tukea, hoitoa, huolenpitoa, ohjausta annetaan vain niissä asioissa, joissa ihminen sitä tarvitsee. Muuten luotetaan mahdollisimman pitkään ihmisten omatoimisuuteen ja edistetään omatoimisuutta kaikin tavoin Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymälle on määritelty yhteiset kriittiset menestystekijät. Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi menestystekijöiksi arvioidaan seuraavat asiat. Näissä asioissa myös liikelaitoksen on onnistuttava: Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Sujuvat, asiakaslähtöiset ja korkealaatuiset palvelut Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Vaikuttava ennaltaehkäisy Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Vaikuttava ja kannustava johtaminen Taloudellinen, vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Liikelaitoksen toiminnassa tärkeä yhteinen kriittinen menestystekijä on tahto ja kyky viedä läpi suunnitellut rakenteelliset muutokset ja muuttaa toimintaa kaikissa peruspalveluissa avohuoltoa nykyistä enemmän painottavaksi. Sovittujen rakenteellisten muutosten läpiviennin lisäksi

10 talousarviovuoden ja toimintasuunnitelmavuosien aikana on otettava selvittelyyn ja vietävä päätöksentekoon uusiakin toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia Strategiset linjaukset tasapainotetun tuloskortin näkökulmasta kuntayhtymässä Kuntayhtymän strategiset linjaukset on laadittu niin, että niissä korostuvat toiminnan muutokset ja keskeiset menestystekijät, joihin pitää pystyä vastaamaan, jotta toiminta olisi tuloksellista. Tuloskortit myös sisältävät tulosalueiden yksityiskohtaisia tavoitteita, joita toteutumista arvioidaan talousarviovuoden ja toimintasuunnitelmakauden aikana. Tulosalue: Tulos/vastuuyksikkö: Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Koko kuntayhtymä Toimitusjohtaja, peruspalvelujohtaja (Jyta) Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Asiakas- ja potilasnäkökulma ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsee tarpeen edellyttämässä ajassa Hyvä hoidon laatu ja vaikuttavuus Kehitetään keskussairaalaa alueen päivystyspalveluja tuottavana sairaalana Asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon Ajanvarausprosesseja uudistetaan ja niiden toimivuutta parannetaan. Potilaalle annetaan käynti-/toimenpideaika asettamatta potilasta jonoon. Noudatetaan käypähoitosuosituksia ja potilasturvallisuussuunnitel man ohjeita. Varmistetaan päivystysasetuksen kriteereiden täyttyminen. Potilaat ja asiakkaat osallistuvat hoidon ja palvelun laadun sekä vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kehitetään sähköistä asiointia. Päivitetty suoritekäsikirja on implementoitu käytäntöön. Hoitoon ja palvelujen piiriin pääsy lain edellyttämässä määräajassa. Korvattujen potilasvahinkojen määrä laskee 20:een vuodessa. Päivystysasetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät. Potilaiden/asiakkaiden tekemien muistutusten määrä laskee 10 %. Systemaattinen asiakaspalautekysely Haipron kautta on otettu käyttöön. Sähköinen

11 itseilmoittautuminen on otettu käyttöön suunnitelmakauden aikana. Tekstiviestien käyttöönotto potilaan kutsumisessa hoitoon on arvioitu Prosessien näkökulma PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Oikea potilas/asiakas on oikeaan aikaan oikeassa paikassa Hoitoketjujen ja prosessien johtamisessa on tarvittava tieto käytettävissä Hoitoketjujen ja -prosessien kehittämisessä on lisätty perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen yhteistyötä Hoitoketjujen ja - prosessien arviointia lisätään. Raportoinnin kehittäminen ja vakiointi, jolla tuetaan tiedolla johtamista. Kehitettävien hoitoketjujen valinta tapahtuu suunnitelmallisesti. Järjestämissuunnitelmassa ja järjestämissopimuksessa sovitaan kehitettävistä prosesseista. Hoitoketjujen ja prosessien kuvaaminen on vakioitu ja ovat laajassa käytössä. Hoitoketjuilla ja prosesseilla on nimetyt omistajat. Valmiit, ajantasaiset ja luotettavat raportit ovat esimiesten käytössä. Kehitettävistä hoitoketjuista on sovittu yhteistyössä alueen kanssa Henkilöstön näkökulma HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Rekrytoidaan suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Uusi henkilöstö perehdytetään hyvin ja Vakanssien työpanos hoitohenkilöstö 94 % lääkärit 70 % muut Henkilöstöstä osallistuu ammatilliseen

12 ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan suunnitelmallisesti ja kattavasti. täydennyskoulutukseen (100 %). Työkiertoa tuetaan. Työhyvinvointia tuetaan ja säännöllisin kyselyin. Ikääntyvien työkykyä tuetaan. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Sairauspoissaolot enintään 12 kpv/vuosi/työntekijä. Työyhteisökyselyn avainluku vähintään 14,2. Kaikkien kanssa käyty kehityskeskustelu vuoden aikana (100 %). Toteutetaan organisaatiomuutos Muutos valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tuottavuuden lisääminen Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Jäsenkuntien sote-kustannusten kasvun hidastaminen Vähennetään suoritekohtaisia tuotantokustannuksia. Hyödynnetään Lean-ajattelun periaatteita. Lisätään kustannustietoisuutta: raportointia hyväksikäyttäen lisätään talouden ennustettavuutta ja kustannuslaskentaa kehitetään. Erikoissairaanhoidossa myyntiä ulkokunnille lisätään ja piirin ulkopuolisen hoidon ostoja vähennetään. Asema valtakunnallisissa vertailuissa paranee sekä sairaanhoitopiirien kesken että kuntakohtaisessa sote-kokonaiskustannusverta ilussa. Johdon järjestelmä X-report on esimiesten käytössä. Tuotteistus etenee. ESH:ssa myynti ulkokunnille vähintään 20 % palvelutuotannosta. Maakunnan kuntien tarvevakioidut sote-kokonaiskustannukset ovat maan keskitason alapuolella.

13 Tilastoinnin ja raportoinnin oikeellisuus Talousarvion toteutuminen suunnitellusti Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Kehitetään drg:n mukaista kirjaamista ja kustannuslaskentaa vertailutietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja pyritään tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen. Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan. Jytassa hyödynnetään Maisemamallia. Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto. Diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaus potilastietojärjestelmään lisääntynyt. Tietojärjestelmien käytettävyys kokemusperäisesti parantunut. TA-poikkeama max 1 %. Maisema-malli on käytössä budjetoinnissa ja talousseurannassa sekä kuntalaskutuksessa. Vaikuttavuutta arvioidaan raportoinnissa Tuottavuuden kehittäminen Tuottavuus ja sujuvat palveluketjut ovat palvelutuotannossa tärkeitä asioita. Tuottavuuden kehittämisen eteen on työskenneltävä jatkuvasti. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä ja suurten toiminnallisten muutosten edessä on käytettävä kaikki keinot tuottavuuden parantamiseksi. Kuntayhtymän päätöksen mukaisesti jatketaan vuonna 2012 aloitetun tuottavuusohjelman laatimista ja läpiviemistä. Tuottavuusohjelma on laadittu vuoteen 2016 asti. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on jalkautettu työryhmiin. Työryhmät on muodostettu seuraaville osa-alueille: Henkilöstöryhmä Palveluprosessiryhmä Logistiikkaryhmä Tietotekniikkaryhmä Organisaatio- ja johtamisryhmä Kuntayhtymässä on aloitettu tuottavuuden kehittämiseen liittyen myös Lean-menetelmään kouluttautuminen. Tarkoituksena on kartoittaa ja poistaa kaikki ns. hukkaa aiheuttavat toiminnat kuntayhtymän eri toimipisteiden työstä. Huono taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia lisätä resursseja, vaan uusiin haasteisiin on vastattava joko nykyisiä resursseja uudelleen kohdistamalla tai ottamalla uusilla toimintatavoilla lisää tehoja nykyisistä resursseista, esim. sähköisten palveluiden kehittäminen. Liikelaitoksessa edetään sähköisten palveluiden käyttöönotossa ja tehdään yhteistyötä erityisesti Kokkolan peruspalveluiden kanssa. 2. TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOS-ALUEITTAIN

14 2.1. Perheiden tukemisen palvelut Tulosalue: Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus: Perheiden palvelut Perheiden palvelujen palvelujohtaja Kuntalaisten hyvinvointi ja itsenäinen selviytyminen ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Turvataan palveluiden saanti yli kuntarajojen. Palveluesitteet pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja kehitetään niiden sisältöä. Aikuisiässä olevien kehitysvammaisten opiskelua lisätään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Vammaispalvelun määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vammaisten opiskeluun ja työssäkäymiseen. Määräajat toteutuvat. Palveluesite tarkistetaan/päivitetään vuosittain. Tehdään vuosittainen tarvekartoitus ja pyritään aktivoimaan osallistumista. Ostopalveluina tuotettavien pitempiaikaisten asumispalveluiden piirissä on korkeintaan 39 mielenterveyskuntoutujaa. Mielenterveyskuntoutujien asumisen ja avopalveluiden kehittämistä edelleen jatketaan, tarkoituksena kotouttaa kuntoutujia omien avopalveluiden piiriin. Hyvät, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Noudatetaan annettuja hoidon/palvelujen laatusuosituksia. Otetaan käyttöön Qpro-asiakastyytyväisyyskys ely, josta asiakkaita tiedotetaan käynnin yhteydessä. Lisätään asiakkaiden omatoimisuutta ohjaamalla asiakkaita käyttämään Palvelut toteutuvat asetetuissa määräajoissa. Tavoitetasona, että puolet asiakkaista vastaa kyselyyn. Asiakaskyselyn tyytyväisyysprosentti > 80 %. Sähköisen verkkopalvelun käyttö lisää ennalta ehkäisevää työtä sekä varhaista avointa yhteistyötä. Väestöpohjaan suhteutettuna

15 itsehoitopalveluita esimerkiksi sähköisen verkkopalvelun kautta, esim. Mielenterveystalo, ym. asiakasmäärät pysyvät edellisvuosien tasolla. PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaspalvelu ja huolenpito toteutuvat asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit. Lisätään toimen- ja viranhaltijoiden tietoisuutta käytössä olevista palveluprosesseista. Perustetaan kolmas puheterapian vakanssi siirtämällä ostopalveluihin varatusta määrärahasta tarvittava määräraha palkkauskustannuksiin. Psykiatristen sairaanhoitajien resurssia tasataan vastaamaan kuntien väestöpohjaa. Kehitetään ja käynnistetään yhdessä erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa psykiatrisiin avopalveluihin ns. yksiportainen palvelumalli. Vahvistetaan vammaispalveluiden osaamista, laatua ja vakautta perustamalla tarvittavat lisävakanssit: -henkilökohtainen avustaja -sissi-henkilökohtainen avustaja -toimintakeskusavustaja/ ohjaaja Hoitoketjuilla ja prosesseilla on nimetyt vastuuhenkilöt. Kolmannen puheterapeutin vakanssi on perustettu ja työnjako vakanssien kesken suunniteltu ja päätetty. Lestijokilaaksosta on kohdennettu tarvittava määrä työpanosta Perhonjokilaaksoon. Yksiportainen palvelumalli on valmis. Vammaispalveluiden sijaistarpeet saadaan järjestettyä edullisemmin kuin 2014 vuonna. Varhainen avoin yhteistoiminta ehkäisee korjaavien palveluiden tarvetta. Eri toimijoiden laatiman yhteistoimintamallin juurruttamista jatketaan koko tulosalueella. Lisätään resursseja / henkilöstöä: Päihdetyöntekijän toinen vakanssi perustetaan ja

16 perheohjaus / lapsiperheiden kotipalvelu päihdetyö lastenneuvola / kouluterveydenhuolto avohuollon ohjaaja jokilaaksoittain täytetään elokuusta 2016 alkaen. Avohuollon ohjaajan vakanssit perustetaan vuoden 2016 alusta ja muut varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan tarvittavat vakanssit vuoteen 2017 mennessä. HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Ammattitaitoinen ja työhönsä positiivisesti suhtautuva henkilöstö. Täydennyskoulutuksella vastataan työelämän muuttuviin haasteisiin ja lainsäädännön uudistuksiin. Täydennyskoulutusvelvoittei den toteutuminen, vähintään 3/6 pv/työntekijä/vuosi. Toimen/viranhaltijat perehdytetään työhön ja organisaation tavoitteisiin. Kaikille uusille toimen/viranhaltijoille nimetään perehdytyksen vastuuhenkilö(t) ja heille järjestetään vähintään viikon perehdytysaika. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Tilastoinnin ja raportoinnin oikeellisuus. Kehitetään maisemamallin mukaista kirjaamista ja kustannuslaskentaa vertailutietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja pyritään tietojärjestelmien käytettävyyden parantamiseen. Maisemamalli on käytössä. Kuntayhtymän Neotide-tilastojärjestelmässä ovat myös sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan mukana Talousarvion toteutuminen suunnitellusti. Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan. TA-poikkeama max 0 %.

17 2.2. Kotihoito ja palveluasuminen Tulosalue: Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue Sisältää ikäneuvolan, omaishoidon, kotihoidon ja palveluasumisen Vastuuhenkilö: Toiminta-ajatus: Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja Mahdollistetaan kuntalaiselle enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea omassa kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa järjestämällä riittävät ja laadukkaat ikäneuvola-, omaishoito-, kotihoito- ja palveluasumispalvelut ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen Hyvinvointia edistävät ja turvaavat kotikäynnit (HyKo) jatkuvat 80-vuotiaille, toiminnan kehittämisessä valtakunnallista suositusta HyKo:t toteutuvat 90 %. Ikäneuvolatoiminnan kehittäminen jatkuu: 70-vuotiaille järjestetään hyvinvointitapaamiset ryhmätoimintana 75-vuotiaille tehdään terveystarkastukset Leskiksi jääneille järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa hyvinvointitapaamisia Ikäneuvola jalkautuu, osallistuu kotihoidon ja kolmannen sektorin 70-vuotiaat tavataan 70 % 75-vuotiaat käyvät 95 % Hyvinvointitapaamisten määrä Tempausten ja tapahtuminen toteutuminen, määrä

18 tempauksiin Laaja-alainen kuntoutus, ulkoilu, kultainen hetki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä kotihoidossa että palveluasumisessa Opinnäytetyö aiheesta miten asia toteutuu palvelusuunnitelmissa ja käytännön työssä Kotikuntoutuksen toimintamallia kehitetään ja yhtenäistetään yhteistyössä SenioriKaste-hankkeen kanssa Yhtenäinen, uudistettu toimintamalli on käytössä 2015 Ikääntyvien arjen rikastaminen yhteistyössä SenioriKasteen, järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa Toimintaryhmien määrä Henkilöstöllä käytössä työkalupakki 2016 Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoidon, omaishoidon ja palveluasumisen palveluihin. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään säännöllisesti jatkuvan palautteen kautta ja joka toinen vuosi erillisellä kyselyllä Otetaan käyttöön sähköinen jatkuvan palautteen järjestelmä kotisivuilla Asiakastyytyväisyyskyselyss ä erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus säilyy ennallaan Asiakkaat ja omaiset tietävät omahoitajan ja erityisasiakkuuksissa tuntevat Vanhuspalvelulain tarkoittaman vastuuhoitajan Asiakaskyselyssä asiakkaat ja omaiset tietävät, kuka on omahoitaja ja vastuuhoitaja (2015) Omaishoitajat voivat paremmin ja saavat halutessaan lakisääteiset vapaansa ja virkistysvapaat. Uusien kuntoutumisyksikköjen intervallipaikkojen markkinointi Toimeksiantosopimusten käytön laajentaminen yksilöllisesti lakisääteisten vapaiden toteutumiseksi Omaishoidon intervallijaksojen kokonaismäärä on noussut edellisvuodesta 5 % Toimeksiantosopimusten määrä vuonna 2015 on 10 % suurempi kuin 2013 Perhehoitotoiminnan selvittäminen ja aloittaminen SenioriKaste-hankkeen tuella Perhehoito on yksi omaishoitajavapaan vaihtoehto 2016 Palvelusetelin käytön markkinointi virkistysvapaiden toteuttamiseksi ja toiminta palveluseteliyrittäjien Palveluseteleiden käyttö virkistysvapaisiin on noussut 5 % edellisvuodesta

19 määrän lisäämiseksi Ryhmätoiminnassa ollaan mukana yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Ryhmien toteuma Asiakas on osallinen oman hoitonsa ja palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa asiakas ja/tai omainen on osallinen. Asiakkaan mielipide kirjataan. Asiakkaan ja omaisen osuus hoidossa kirjataan Kaikissa palvelukeskuksissa toimii asiakasneuvosto (asiakasedustus, henkilökuntaedustus ja omaisedustus) ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään 3 kertaa/vuosi suunnittelemaan ja arvioimaan talon toimintaa Kotihoidon ja omaishoidon tulosyksiköissä käynnistetään asiakas ja omaisneuvostotoiminta vuonna 2015 SenioriKaste-hankkeessa selvitetään ja kokeillaan erilaisia tapoja asiakasosallisuuden lisäämiseksi Kuntien vanhusneuvostot ovat mukana suunnittelemassa ikäihmisten palveluita Arvioinnissa todetaan, että asiakkaan yksilöllisesti suunniteltu hoito- ja palvelusuunnitelma on toteutunut Ikälain tarkoittamalla tavalla Asiakasneuvostot toimivat säännöllisesti ja päätökset näkyvät toiminnassa Koti- ja omaishoidon tulosyksiköissä on käynnistynyt asiakasneuvostotoiminta Selvityksen ja kokeilujen tulokset ovat käytettävissä asiakasneuvostotoiminnan kehittämisessä 2016 Vanhusneuvostojen yhteistyöpalaverit, toteutuminen PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Alueellinen palvelurakenne täsmentyy ja asiakas asuu/saa hoidon hänelle optimaalisessa paikassa. Ympärivuorokautisen hoidon ohjelman läpiviemistä jatketaan Ikäihmisten tilapäishoitoa kehitetään SenioriKasteen tuella ja keskitetään Suunnitelmakauden lopussa 2017 Jyta-alueella: - on säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75-vuotiaista 11 %.

20 jokilaaksoissa erityisesti Männistössä ja Iltaruskossa (Malvaosastolla) Kannelman ja Kotipirtin tehostetun palveluasumisen asukasmäärä selvitetään Kotihoidon miehitystä vahvistetaan Perhehoidon mahdollisuudet selvitetään Ensihoidon kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään Asukas saa lääketieteellistä hoitoa ja elämän loppuvaiheen hoidon lääkärin määräyksestä palveluasumisyksikössä tai intervalliyksiköissä ja kotihoidossa tulosalueen resurssien rajoissa Lääkäripalvelut vakiintuvat Lestijokilaaksossa aloittaa oma muistihoitaja 2015 Muistisairaiden hoitoa kehitetään, osallistutaan aktiivisesti maakunnallisen muistiasiakkaan palveluprosessimallin tekemiseen Muistisairaan tunnistamiseen ja hoitoon liittyvä koulutus yhteistyössä SenioriKaste-hankkeen kanssa Kolmannen sektorin kanssa tehdään yhteistyötä ulkoilutuksessa ja virkistyspalveluissa Palvelusetelin käyttöä lisätään asiointiin, pyykkipalveluun Omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi tehdään terveystarkastuksia - omaishoidon tukea saa 7% yli 75-vuotiaista -kotona asuu 91 % yli 75-vuotiaista. - tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on yli 75-vuotiaista max 9 % Palveluasumisen yksiköissä tai perhehoidossa /toimeksiantosopimuksella järjestetyissä palveluissa toteutetaan yksilöllisesti suunniteltuja, kuntouttavia intervallijaksoja Käytössä on myös muita tapoja järjestää omaishoitajille vapaata; käytetään toimeksiantosopimuksia nykyistä enemmän ja perhehoitoa Siirtojen määrä ns. laitosyksikköjen välillä ei nouse, seurantaotanta 2 krt/vuosi Muistihoitajatoiminta on laadukasta ja palvelut saa tasapuolisesti koko alueella, kehittämistyötä tehdään yhdessä terveydenhuollon kanssa Henkilökunta tunnistaa muistisairaan eri palveluiden piirissä toimiessaan Toteutuneen yhteistyön määrä Palvelusetelin käyttömäärät Terveystarkastusten määrä Kotihoito ja palveluasuminen on mukana alueellisissa hoitoketjuissa Työnjaon täsmentämistä eri prosesseissa ja hoitoketjuissa sekä Palveluprosessikuvaukset ovat ajantasaiset

21 toimenpiteitä asiakkaan jatkohoidon turvaamiseksi jatketaan terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja psykososiaalisten palveluiden kanssa Säännölliset prosessien väliset tapaamiset otetaan käyttöön Kokousten määrä ja sovittujen toimenpiteiden määrä Kotiuttamishoitajakokeilu aloitetaan Kiurun ja Kokkolan kanssa yhteistyössä 2015 Asiakasprosessit ovat turvalliset ja laadukkaat Tulosalueen yksiköissä laaditaan omavalvontasuunnitelmat Henkilöstöä koulutetaan lääkehoidossa, muistisairauksissa, turvallisessa rajoittamisessa, geriatriassa, sairauksien ja elämän loppuvaiheen hoidossa ja toimintakyvyn tukemisessa Suunnitelmien tarkastelua tehdään jatkuvasti Kaikilla lääketieteellistä hoitoa toteuttavilla työntekijöillä on voimassaoleva päivitetty lääkelupa ja ajankohtaiset tiedot hoidoista. Koulutusseuranta Haiproa (haitta/ poikkeamaohjelma) hyödynnetään toimintojen kehittämisessä Jokainen tietää, mitä Haiproon laitetaan, haittatapahtumia on 20 % vähemmän kuin vuonna Palvelutarpeen selvityksessä tuodaan esille asiakkaan toimintakyky, voimavarat, elinympäristön toimivuus, osallisuus, kuntoutumisen mahdollisuus Kotona asumista mahdollistavan palveluohjausmallin luominen yhteistyössä SenioriKasteen kanssa Kotihoidossa sähköinen tunnistautuminen kotiin mentäessä ja sähköinen avain otetaan käyttöön Henkilöstön ensiapu-, paloja pelastuskoulutus pidetään ajantasaisena On käytössä keväällä 2016 On käytössä 2015 vuoden lopussa Koulutusseuranta

22 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Käytettävissä on riittävästi koulutettuja ja vanhustyöhän suuntautuneita työntekijöitä Rekrytointi on monipuolista Ikäihmisten palvelujen monipuolista profiilia tuodaan esille eri tahoilla Koulutettujen, pätevien sijaisten määrä Hakijoiden määrä avoimiin vakansseihin on 3-5 kpl.. Osaaminen ja työssä jaksaminen vastaa strategisiin tavoitteisiin Uusi henkilöstö perehdytetään hyvin Ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan suunnitelmallisesti ja kattavasti strategiaa seuraten Perehdytyskortit käytössä ja täytettynä Henkilöstö osallistuu 100 %, 3 pv/tt Esimiestasolla koulutusta enemmän kuin 3 pv Koulutuspäivien määrä SenioriKaste järjestää koulutusta mm. muistisairauksista, aivoterveyden edistämisestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä Käytyjen dialogien määrä SenioriKaste tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia järjestämällä Hyvien käytäntöjen dialogeja Mitoitus taloittain toteutuu Henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 tehostetussa palveluasumisessa Autonomisen työvuorosuunnittelun eteenpäin viemiseksi valmistellaan yhteiset periaatteet toiminnan pohjaksi Sairauspoissaolot ovat alhaisemmat kuin v. 2014, enintään 14 pv/työntekijä Työnojausta järjestetään kohdistetusti Kehityskeskustelut 100 % Kehittämispäivät 2kpl/vuosi/vastuuyksikkö Kyselyn avainluku parempi kuin edellisessä kyselyssä Kehityskeskustelut käydään Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi Optimoinnin avulla saadaan vähennettyä sijaistarvetta 15 %

23 Optimointiohjelman hyödyntäminen kotihoidossa henkilöstön sijoittelussa, ruuhkahuippujen hoitamisessa jne. Varaudutaan mahdollisiin organisaatiomuutoksiin Muutokset tapahtuvat yhteistyössä henkilöstön kanssa TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Hoidetaan taloutta vastuullisesti ja hyödynnetään raportointia Lisätään kustannustietoisuutta raportointia hyväksikäyttäen. Hyödynnetään Maisema-mallia Johdon järjestelmä Neotide ja Maisemamalli esimiesten käytössä. Talousarvion toteutuu suunnitellusti Kuukausittaista talousseurantaa tiivistetään ja esimiesten talousosaamista tuetaan TA-poikkeama 0 % Palvelu on vaikuttavaa Prosessien kehittäminen Lean-menetelmää hyödynnetään Tehostetun palveluasumisen käyttö on vähentynyt tavoitteen mukaan ja kotona asuminen lisääntynyt. Palveluihin ollaan yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä kuin Terveyden- ja sairaanhoito Tulosalue: Vastuuhenkilöt: Toiminta-ajatus: Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Peruspalvelujohtaja: vuodeosastohoito ja kuntoutus, tilaajajohtaja: vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito ja työterveyshuolto Perusterveydenhuollon palvelut joustavasti ja ammattitaitoisesti

24 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle Palveluja tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavasti, joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Hoito järjestetään ensisijassa omana toimintana. Ostopalveluja käytetään suunnitellusti täydentämään omaa toimintaa. Puhelinpalvelua kehitetään edelleen. Lain määrittelemät määräajat ja hoitotakuu toteutuu. 85 % yhteydensaannista toteutuu omassa tk:ssa ilman ylivuotopuheluita ja takaisinsoittoa. Asiakkaan omatoimisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn ylläpitoa ja edistymistä tuetaan. Ennalta ehkäisevä näkökulman mukana kaikissa vastaanottokäynneissä. Hoitosuunnitelmien/jatkosuu nnitelmien tekeminen. Dehkojen määrää lisätään. Jokainen asiakas on ohjeistettu tulosten pohjalta käytössä olevan DEHKO-hoitokaavion mukaisesti. Ryhmätoimintaan osallistujien määrä kasvaa. Asiakas saa hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista palvelua. Asiakaspalautteen kerääminen jatkuvaa toimintaa, tehostettu kysely kaikille palveluita käyttäville 1 krt/vuosi (viikoilla 39-40) Tasoa 4, asteikolla 1-5 PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen aikataulu Tavoitteet suunnitelmakaudelle Sujuvat ja toimivat hoitoketjut. Sujuva ja joustava hoidonporrastus. Kansansairauksien hoitoketjua kehitetään edelleen yhtenäiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä Jytan muiden Asiakkaat/potilaat hoidetaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella oikeassa paikassa.

25 tulosalueiden välillä. Kaikki palvelutapahtumat hoidetaan yhdellä kertaa kuntoon periaatteella. Tehokas ja vaikuttava kansansairauksien hoito. Tehdään hoitosuunnitelma kaikille pitkäaikaispotilaille ja paljon vastaanottopalveluita käyttäville. Kiireettömässä vastaanottotoiminnassa korostetaan kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Hoitajien osaamista kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen vahvistetaan. 50 %:lla on hoitosuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä vuoteen mennessä otetaan käyttöön kansanterveyshoitajatoiminta. Potilaat ja avosairaanhoidon resurssit jaetaan kahteen ryhmään, palveluiden satunaiskäyttäjiin sekä kansansairauksista kärsiviin palveluja säännöllisesti ja runsaasti käyttäviin vuoden 2015 loppuun mennessä. Ollaan mukana Hyvä-Potku-hankkeessa. Runsaasti ja säännönmukaisesti palveluita käyttävien ryhmässä yksilövastaanottokäyntien rinnalle kehitetään uusia palvelumuotoja kuten tavoitteellinen puhelu, ryhmäohjaus ja vertaistukiryhmät. Tavoitteellisten puhelujen, ryhmäkäyntien ja vertaistukiryhmien määrä. 60 % terveyskeskuksessa käyneistä yli 25-vuotiaista on seulottu diabeteksen osalta ja tarvittaessa ohjattu jatkohoitoon vuoteen 2015 mennessä. Ollaan hakemassa alueelle Kaste-hanketta Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät -kehittämishanke vuosille Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kanssa. Perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. Riittävät voimavarat ja osaaminen

26 perusterveydenhuollon käyttöön. Tarkastellaan peruspalveluita ja erikoissairaanhoitoa palveluketjun ja kustannusten kannalta yhtenä kokonaisuutena tämän hetkisestä organisaatiorajapinnasta huolimatta. HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille. Tehdään rekrytointistrategia eri henkilöstöryhmät huomioiden. Laaditaan täydennyskoulutussuunnitel ma. Vakituisten vakanssien täyttöaste on 100 % hoitohenkilökunnan osalta. Lääkäreiden osalta %. Sijaisuuksissa pätevät ja koulutetut sijaiset. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen laadittu jokaisessa yksikössä toimintaohjelma. Hakijoiden määrä avoimiin vakansseihin on 3-5 kpl. Osaamiskartoitus tehdään. Henkilökunnan perehdytys. Turvajärjestelmien hankinta Huolehditaan asiantuntevasta ja osaavasta täydennyskoulutuksesta. Osaamisen kartoitus on tehty. Henkilöstö osallistuu 100 % täydennyskoulutukseen, 3 pv/tt/vuosi, esimiestasolla täydennyskoulutusta on enemmän ja osa siitä kohdistuu johtamiseen. Turvajärjestelmät toimipisteissä laitetaan kuntoon. Väkivaltatilanteissa turvajärjestelmät toimivat moitteettomasti. Sairauspoissaolot ovat (alhaisemmat kuin v. 2013), enintään 14 pv/työntekijä.

27 Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Työyhteisökysely kahden vuoden välein. Henkilökunnan poissaoloissa varhaisen tuen mallin käyttöönottamisen tehostaminen. Kehityskeskustelut 100 %. Työyhteisökyselyn avainluku >14,5 Riittävä henkilöstömitoitus Lakisääteisten määräaikojen seuranta. Lakisääteiset määräajat toteutuvat 100 %. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Talousarvion mukainen toiminta Kustannusrakenteiden tarkastelua tehostetaan. Kustannustietoisuuden lisääminen organisaation kaikilla tasoilla. Poikkeama 0 %. Toiminnan sisältöä ja kustannuksia aktiivisesti Maisemamalli otetaan täysimääräisesti käyttöön. Maisemamallin toimintaluvut ja kustannusraportit hyödynnetään työnjohtamisessa. Toimintaa arvioidaan ja ratkaisuja tehdään kunnan kokonaiskustannusten näkökulmasta taloudellisesti. Asiakkaille tarjotaan vaikuttavia palveluja Vaikuttavuusmittareita kehitetään.

28 3. TULOSLASKELMA 2015 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA TALOUSARVIO TA-2015 TA-2016 TA-2017 TOIMINTATUOTOT Talousarvio 2014 Mu% Toteutunut 2013 Mu% Kuntien osuudet , ,11 Muut myyntituotot , ,99 Maksutuotot , ,97 Tuet ja avustukset , ,30 Muut toimintatuotot , ,87 ULKOISET TUOTOT , ,67 Sisäiset tuotot , ,22 Toimintatuotot yhteensä , ,85 TOIMINTAKULUT

29 Vakinaisten palkat , ,16 Sijaisten palkat , ,21 Työllistämistuki palkat , ,71 Ylimääräisten palkat , ,58 Erilliskorvaukset , ,79 Erilliskorvaukset lääkärit , ,83 Kokouspalkkiot , ,32 Muut palkkiot Jaksotetut palkat ,06 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,05 Henkilöstökorvaukset yhteensä , ,51 Sosiaaliturvamaksut , ,68 Työttömyysvakuutusmaksut , ,40 Eläkevakuutusmaksut , ,65 Tapaturmavakuutusmaksut , ,15 Henkilösivukulut yhteensä , ,73 Henkilöstökulut , ,65 Erikoissairaanhoito , ,01 Palvelujen ostot , ,22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,85 Avustukset , ,93 Muut toimintakulut , ,37 ULKOISET KULUT , ,61 Sisäiset kulut , ,22 Toimintakulut yhteensä , ,80 Yhteensä , ,80 KÄYTTÖKATE , ,08 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,06 Korkokulut Yhteensä , ,57 VUOSIKATE , POISTOT , ,20 TILIKAUDEN TULOS

30 4. INVESTOINTISUUNNITELMA Kiinteistöinvestoinnit Liikelaitoksen omistuksessa ei ole kiinteistöjä. Kiinteistöinvestoinneista vastaavat kunnat ja muut tilojen vuokraajat. Liikelaitos osallistuu kiinteistöinvestointien suunnitteluun, tekee tarvittavat toiminnalliset selvitykset suunnittelun pohjaksi ja neuvottelee kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa toteutuksesta. Kiinteistöinvestointien pohjaksi kuntien kanssa käydään vuosittain keskustelut kiinteistöjen korjaus- ja rakennustarpeista. Tarvittaessa tehdään kiinteistökatselmus ja käydään neuvottelut, miten ja millä aikataululla kiinteistöihin kohdistuvat saneeraus- ja uustuotantoinvestoinnit tehdään. Vuonna 2015 liikelaitoksen tiloissa suurimmat muutokset tapahtuvat Halsua-Kaustinen-Veteli alueen hammashoitolassa, jossa on korjataan yhteiselle hammashoitolalle tilat Tunkkarin terveyskeskuksen yhteyteen. Kaustisella neuvolan tilojen korjaussuunnitelmat ovat valmiina ja rakennuspaikka on Pajalan sosiaali- ja perhekeskuksen kanssa samassa talossa, tämä suunnitelma pitää vuoden 2015 aikana viedä eteenpäin ja päättää korjausten toteuttamisesta. Vuoden 2015 aikana Kaustisella tulevat suunniteltavaksi myös erikoissairaanhoidon psykiatrian