IBF:N TIETEELLINEN KONFERENSS,I SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO R.Y. FINNISH BANDY FEDERATION

Transkriptio

1 IBF:N TIETEELLINEN KONFERENSS I SUOMESSA HELSINKI SUOMEN JÄÄPALLOLIITTO RY FINNISH BANDY FEDERATION

2 23 Anaerobisen kynnyksen mittaaminen ja konrollointi ja harjoittelu Virpiniemen liikuntaopiston rehtori Jussi Saarela I Yleistä Nykyaikaista valmennusta ei voida toteuttaa eikä suunnitella menestyksellisesti'ilman ta'rkkaa s'eurantaa Nykyaikainen valmennus ja valmentautuminen ilman seurantaa on hapuilua johon eniten uskomukset ja luulo vaikuttavat Menestymisen edellytys on harjoittelun seuranta = testaaminen joka on järkevää ja säännöllistä Tällöin myös ao laji saa tärkeiden ominaisuuksien kehittymisen ttoonsa! "Vanha kansa : Sunnittele tulkitse testit tarkasti se huippuurheilulle antaapi" Testit ja tutkimukset Molemmat kuuluvat osana ohjelmoituun valmennukseen DDRHARRE: "Vuoden harjoitussuunnitelma tulee tehdä niin että se on yhdistelmä urheilijan suorituskyvyn parantamisesta suunnitellusta huippukunnosta pääkilpailusta" Lisäksi siihen tulee kuulua suunnitelma testeistä tutkimuksista tulosten tulkinnasta niiden hyväksikäytöstä Kilpailun kovetessa asiantuntijat valmennukseen erikoistuneet ammattimiehet joilla laaja lajitietous Tulevat yhä tärkeämmiksi

3 24 Analyysi jääpallopelistä: Esimerkkejä jääpallon rasittavuudesta sekä ottelun että harjoituksen aikana kuvat ja 2 (D) ~:~S5549VM: Zfl!EEE94' 440J!4!52kE5 '" grnig *4itl5U:t fti! gmas":" )0 4~ '''RMSAIISR r : g t3u9ask5minreezr 2 RE""k5 00AMSKIEREIMS n ' ' u gggww44 3MBSWIR~MEa!0I55H4 ' $ t5ii0f«km%%cugg ; igg g g; % ;::fdly!!pe5e 55 ' % ' ' äc ' g x"g 4n500~555LEH2M9MY~EE dkie%rivemieh E A!55tingMEEPItIrs'= RPiaRa /ffl0 WIi3hrPI!!!!å!? g f ggvi5imusgswl oplgz s~ac gbgos gil ge g5wm44'55nn7^ 7zR27:e"55InsistyV:sg T uu g nwg'~5; 2RQI7Rg"g;Cggg!:Z~gggg2gRggg g::4'g g» '!'gg«y~war55tg li SSaR"S'R """ RZgRKgg8 o ;;:r?7t9wewsw"~ ggfigggg RRgg:::M;trfizz: r rrg"t;'ftt~?" gfereu:gn5"% : RWE7: zzgzzguggg 22R

4 25 Kynnysrajojen määrittely ) Määritetään perusteet jolla aerobinen anaerobinen ja MAXV02 rajat määritellään Keulin mukaan anaerobinen kynnys on saavutettu kun veren maitohappipitoisuus on 4 mmo/ Ennen anaerobista kynnystä maitohappoa muodostuu ja maitohappokonsentraatio lisääntyy työkuormitusta lisättäessä Maitohapon puskurointi riittää kuitenkin vakiokuormalla pitämään suoritustehon anaerobisen kynnyksen alapuolella Weltmanin ja Katchin tutkimuksissa on todettu että korkean maksimaaliseen haponottoon liittyy aina korkea anaerobinen kynnys Maitohapon jyrkkä nousu alkoi kun 2/3 yksilön maksimaalisesta hapenkulutuksesta oli saavutettu Parviainen on todennut että jääpallon harjoittelussa olisi kestävyysharjoittelussa keskityttävä maksimaalisen hapenoton kehittämiseen jolloin Kantolan ja Ruskon mukaan kehittyy myös anaerobinen kestävyys Hollman ja Liesen totesivat puolestaan että harjoittelukauden aikana urheilijan maksimaalinen hapenottokyky nousi 5% mutta vastaavasti samaan aikaan anaerobinen kynnys nousi 48%:sta 7%:n siis vastaava hapenkulutus lisääntyi 23% anaerobisen kynnyksen tasolla Yhteenvetona voidaan todeta; anaerobisen kynnyksen seuranta jääpallossa on erittäin oleellista harjoittelukauden aikana Suomalainen versio kynnysrajoista ja niiden määrittely Liite 3 Kestävyyden eri osaalueet; jaetaan ominaisuudet aerobisen ja anaerobisen kestävyyden "lohkoihin" Kuva 3 ja 4 KESTÄVYYDEN LAJIT A PERUSKEST*YYS 8 LAJIKOHTANEN KESTÄVYYS PTKÄAIKAINEN KESTÄVYYS (> mir ) 2 KESKIPITKÄ KESTÄVYYS ( 2 min ) 3 LYHYTAIKAINEN KESTÄVYYS ( 2 min) NOPEUSKESTÄVYYS ( <Min) 5 VOIMAKESTÄVYYS

5 KESTÄVYYSOMOIMSUUDET JA NÄIDEN RAJAT KESTÄVYYS OMINAISUUS Syke VO 2 % max:sta ta mmel / i Stzortukseä max kesta KYPflys F;ajat NOPEUS KESTÄVYYS LYHYTAIKAINEN VAUHTIKESTÄVYYS PITKÄAIKAINEN VAUHTIKESTÄVYYS AEROBINEN PERUSKESTÄVYYS n 0 20 alle maximin _ 00%95% n 0 3 min (52) n 20 alle maximin n 90% min n 40 alle maximin n 60%(50%) 2 ' 6080 min MAX VG ANAEROBINEN RYNIUS AEROBINEN KYNNYS Aerobinen kynnys: juoksunopeus ja syke jolla veren maitohappopitoisuus alkaa ensi kerran hieman kohota Anaerobinen kynnys: juoksunopeus ja syke jolla veren maitohappopitoisuus alkaa voimakkaasti kasaantua ja kaasujenvaihdossa tapahtuu huomattavia muutoksia (hengitys "kasvaa" lujasti) Max V02 maximaalinen hapenotto: suurin hapenkulutus/vastaava juoksunopeus

6 27 Kynnysrajojen eräs käytännössä toteutettu määritystapa Monissa lajeissa suomalainenkäytäntö on että urheilijan kuntotilaa mitataan harjoituskausien vaihtuessa Tällöin katsotaan miten menneen jakson aikana eri ominaisuudet ovat ke» hittyneet ja miten seuraavan jakson aikana harjoitusta tulee painottaa Aerobisen kapasiteetin anaerobisen kynnyksen kehittämisen kannalta tärkeät syketasot maitohapon muodostuminen toimivissa lihaksissa ja monia muita harjoittelun kannalta tärkeitä tekijöitä saadaan selville Esitetään oululainen menetelmä jonka avulla määritellään kynnysrajat Juoksumatka ja paikka Aikataulusysteemi ja juoksukerrat; miten vauhti määritellään Esitellään tulokset: juoksukäyrä maitohappokäyrä sekä sykekäyrä Toistaiseksi kaksi kertaa vuodessa testi tehdään sillä on havaittu että harjoittelun myötä AEROBINEN KYNNYS KOHOAA ts yhä kovempivauhtinenharjoitus kyetään suorittamaan aerobisesti ja näin ollen HARJOITUSSYKEARVOT NOUSEVAT; jos siis halutaan varmistaa että urheilija harjoittelee jatkuvasti OIKEILLA ERI OMINAISUUK SIA kehittävällä kuormitus ja syketasoilla olisi näitä miittauksia tehtävä vähintään 2 mielummin useammin harjoitusvuoden aikana (Juha Karvonen 984) Paras olisi suorittaa 34 kertaa vuodessa testit harjoittelukauden ohjelmaan tarkoituksenmukaisimmin soveltuvina aikoina Tämä testausmenetelmä ei välttämättä ilmoita jääpalloilijan tuloskuntoa jos tarkoitetaan pelitilannetta mutta se mittaa FYSIOLOGIS TA KUNTOTASOA minkä nousujohteinen kohottaminen on tullut aiemmin esille ja minkä kohottaminen on asetettava kestävyyslajeissa valmennuksen perulähtökohdaksi Säännöllisesti toistettuna se antaa arvokasta tietoa yksityisen urheilijan edistymisestävalmennus yksilöityy joukkueessa Yleisesti Suomessa toistettu väite on että laboratoriossa toistettu ja toteutettu suoritus/mittaus/testi ei koskaan vastaa normaalia suoritusta ja että "kilpailu on ainoa oikea testi" Tällöin luonnollisesti unohdetaan se perustotuus että laboratoriotutkimus mittaa juuri samaa kestävyyslajeissa tarvittavaa kuntotasoa/kuntoominaisuuksia joita normaali kilpasuorituskin vaatii Kyseinen menetelmä käyttää laboratoriomäärittelyä hyväkseen mutta suoritus suoritetaan harjoituspaikalla Sen epätarkkuus suoraan hapenottomittaukseen on selvä mutta tarkkuus on niin suuri että se riittää

7 28 mainiosti kynnysrajojen määrittämiseen Juoksuvauhdin määrittely saadaan nimittäin tällä tavalla jokaiselle tarkasti määritettyäkin eikä juoksumatolla tulevaa tekniikasta aiheutuvaa jonkin verran virheellistä keskimääräistä kilometriaikaa esiinny On myös huomattava että kilpailutulos on aina jo läpikäydyn valmennusprosessin lopputulos eikä sen perusteella ole enää mahdollisuutta muuttaa ohjelmaa jota taas valmennuskauden aikana tehdyillä testauksilla voidaan välittömästi tehdä Esimerkkejä testistä kuva 5 taulukko Esimerkkikuvassa 000 m:n juoksutesti ko koehenkilö on juossut matkan 8 kertaa

8 Ko testin juosuvauhtitaulukko 29 Juoksuvauhti väliajat (min/km) 300m 600m 900m kmaika syke maitohappo (540550) (50050) (40540) (350400) g:4 87 IV V VI VII 300m m

9 I T 7 :: _ testin tuloksesta I ' I b i IlSäl in S' Illt fi l [: " Irk I ' H ' " h: 2H I il i I ;' ' I i! ; ;;i ; ttt :! _ ( I ' 4tit 4'diffilif! 4'fl!flf ithl ;;Ine::: ; ;;;;; 7 ;;; 0:h ' ' '' Ilt' rt r ; ;;;Enal':: ;r: ''' f : i : I : : : i;;_4 :i :474 i 43:~rilLY :4;; " 22M ttt ; rl i r T i! il f Illar4 : ;: : t ; ; t r ' iii : ; t; ;; ; ni; 't il P4 i F : i ir I I IU II ; rd tul L : i ': biitialir HU L 0F It l ;4B/42 "3 l': IlL li:t :: NNE t 4 ' f I; itdut 5* Lf:6! ; ''r IIBV ii ; tf ' i; ri;: t li I ; ; 4;' f tiitilioffiffli )! I! l!'! ifi il wt i '; I ' i t Tir t t t ; I I litt ; ṭtit I t :: : : L :; :::' tp: ill ; ; " timeigataiffille id ' ;3;i i::; H lp t ii : E t 0 I i If ' 4 hl 't t;ri I ' l' *ii+'zt : ' hai it t i It 404 ' ' or2 tt t Prikwr;N ' '' i ; ; i ; I I `rffl l'; till I t! ti'd tki ::ii't ' ; iltt i; 4 ;!!!: _ ; 4t ;; zici kli ' b 0 il!:; i : ' "* dil l swigg 4iiii : TTIT;w: r : i!! mi: i : ; Ar " _ : : EfE6E ; ' r ' t ' : li ; i q t ; ; ; IiI ri t :! t ' ' :' ;fi It ' f _ ;; : "::''' : " : :::: 7:::::: r I :: 7 : 0 Fäl t* t I i: ' iii*: ili! I :ii ; _ : iitt : I :: _ : ; : ;4 I:: l'i i : ; : I; ' t " : ; ;t: ul : : il ;: pti _ :::: i i l ; 5 ;' : L I i l' ' :::: : II I rili ] ' I ii il ; i i:f : ' TiTi "7: l'i : I'' it BIAIMIIMMtill~mmaturenmearo : RY:f ' ' i it; h; : : :t; :I:: : tit U ; :: ' : I ; ': ii;ifili Il :4 ih I il 0 "! rl t' Il : '::» I lw FIN '' i ft' * i4t;!::: H ;' H;7 wil : ": '! ::: :: ' I I I : i t :;; i '40 ::: : : 3i) :240

10 3 HARJOITTELUN SEURANTAA KÄYTÄNNöSSÄ Urheilijan seuranta käytännön harjoittelussa tulee olla jatkuvaa Yksittäinen mittaustulos kertoo fysiologisesta kuntoominaisuuden tasosta mutta jokapäiväisessä harjoittelussa voidaan seurata miten kuntoominaisuus kehittyy ja mihin suuntaan se muuttuu Tähän tarvitaan luonnollisesti välineistöä Meillä on ollut kolme harjoituskautta käytössä SPORTTESTER 3000 sykemittausjärjestelmä joka koostuu seuraavista osakokonaisuuksista: mittari lähetin tulosjärjestelmäpolar Elektro Oy Eri ominaisuuksia kehittäviä harjoitusmalleja: Aerobinen kestävyys: peruskestävyys kuva 6 JW JW NANvNvykw\40~~v N!)!: I I!:> Z"il :" 2 :0"

11 32 Anaerobinen kynnystaso; pitkäaikakestävyys kuva 7 Yhtämittainen suoritus ideaalinen rasitus Be % 20' 00' 4 Nf> VI 0 "'"" gm!il=gpx7gpxfig~ MAXV02 taso; keskilyhytaikakestävyys Kuvat Kuva 8 x * Lt; r d rj'y EE 4 ;: _N 407ctl2;03[:;'4?"" 4RZt~lAggg5Ign(7'9 t Limairkedwv~~~%

12 33 Kuva 9 Hapenoton maksimointiharjoitusjuoksemalla ( 3 x 6 x 30s / 30s ja sarjojen väliä 6 minuutin palautus) KVK 2:a H E A DIN 6 : MA X U O 2/3X 6 X 2 S/ M/ 6 NAME:0 R UOKANGA S () INTER UAL 5 48 vloincool _')!) grizzpr " Kuva 0 Anaerobinen keskipitkäkestävyysharjoitus ( 2 x 5 x 3 min)

13 34 Kuva Lybytaikakestävyys/hapenotonmaksimointiharjoitus jääilä KVK:a Kynnysrajojen seuranta perustuu siihen että tiedetään ne syketasot jolla harjoittelu tapahtuu pääasiassa joko aerobisesti tai anaerobisesti ja kynnysrajoja ylitetään yksilöllisesti aina harjoittelun kohteena OLEVASTA KESTÄVYYS OMINAISUUDESTA RIIPPUEN; näin kestävyys kehittyy oikealla tavalla eikä harjoittelu huonokuntoisena ole liikaa anaerobisella pohjalla