TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
|
|
- Pekka Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
2 Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa koulutuksessa voit oman tarpeen mukaan suuntautua joko lasten ja nuorten tai aikuisten ohjaamiseen 12 teemakoulutuksen VOK-1- kokonaisuus antaa hyvät perustiedot monipuolisen liikkumisen ohjaamisesta ja harjoittelusta ja tukee hyvin myös opiskelijan omaa liikkumista
3 Fyysinen harjoittelu
4 Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien vaikutus harjoitteluun Fyysisen harjoittelun perusperiaatteet Kestävyysharjoittelu Nopeusharjoittelu Voimaharjoittelu Liikkuvuus ja kehonhuolto
5 Koulutuksen tavoite Osallistuja Tietää, mitä ovat voima, kestävyys ja nopeus sekä niiden kehittämisen pääperiaatteet Tietää mitä on liikkuvuus ja kehon huolto ja mikä on niiden merkitys urheilussa ja liikunnassa Tietää, miten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan fyysisessä harjoittelussa
6 ENNAKKOTEHTÄVÄN PURKU Tutustu koulutuskutsun mukana tulleeseen ominaisuuskolmioon. Pohdi, miten eri fyysiset ominaisuudet painottuvat omassa lajissasi? 1. Keskustelu pareittain 2. Yhteinen keskustelu
7 Fyysisten ominaisuuksien suhde
8 Elinjärjestelmät, harjoittelu ja terveys
9 Terveys- ja kuntoliikunta FYYSISEN AKTIIVISUUDEN PYRAMIDI URHEILU KUNTO- LIIKUNTA TERVEYSLIIKUNTA HYÖTYLIIKUNTA / ARKIAKTIIVISUUS
10 Turvallisuus fyysisessä harjoittelussa Pari- tai ryhmätyönä: mitkä tekijät vaikuttavat turvallisen harjoitustilanteen toteuttamiseen?
11 Fyysisen harjoittelun perusperiaatteet 1. Yksilöllisyys - ikä, sukupuoli, kehitystaso, harjoitustausta, motivaatio jne. 2. Progressiivisuus - harjoittelun nousujohteisuus - elimistön sopeutuminen -> uusia ärsykkeitä 3. Spesifisyys - Se ominaisuus ja elinjärjestelmät kehittyvät mitä harjoitetaan 4. Palautuvuus - fyysinen suorituskyky laskee, jos ei harjoitella 5. Superkompensaatio - harjoitusärsyke <-> LEPO
12 Kestävyyden lajit 1. Peruskestävyys - aerobista tekemistä ja kaiken urheiluharjoittelun perusta 2. Vauhtikestävyys - parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa 3. Maksimikestävyys - maksimaalisen hapenottokyvyn parantaminen 4. Nopeuskestävyys - kehittää kykyä työskennellä väsyneenä
13 Kestävyysharjoitteluun liittyviä käsitteitä 1. Aerobinen kynnys (AerK) tarkoittaa sitä tehoa tai sykettä, jolla lihasten ja veren maitohappopitoisuus alkaa ensimmäisen kerran kohota perustasostaan nousujohteisessa lihastyössä. 2. Anaerobinen kynnys (AnK) tarkoittaa korkeinta mahdollista työtehoa tai sykettä, jolla maitohapon muodostus ja sen poisto pysyvät vielä tasapainossa. 3. Maksimaalinen hapenotto (VO 2 max) tarkoittaa sitä työtehoa tai sykettä, jolloin aerobinen energianmuodostus ja hapenkulutus on suurimmillaan. 4. Maksimaalisen hapenoton yläpuolella sijaitsee nopeuskestävyysalue, jolloin energianmuodostus on puhtaasti anaerobista. Tätä vaihetta voidaan ylläpitää vain hetkellisesti nopeissa suorituksissa.
14 Miten tehoalueet määritetään? 1. Maksimisyke: hyvän verryttelyn jälkeen juostaan maksimiteholla 1-2 kpl noin 3-5 minuutin pituista mäkivetoa, joiden loppusyke mitataan Laskennallisesti 220 ikä tai 205- ½ x ikä Huom! Ero voivat olla yksilöllisesti hyvin suuria! 2. Anaerobisen kynnyksen syke: yleensä sykettä alle maksimisykkeen keskisyke minuutin testijuoksussa, kun testi on juostu hyvin motivoituneena 3. Aerobisen kynnyksen syke: sykettä alle maksimisykkeen
15 Energianlähteet ja niiden riittävyys
16 Kestävyyden harjoittaminen TEHOALUE -> PERUS- KESTÄVYYS VAUHTI- KESTÄVYYS MAKSIMI- KESTÄVYYS NOPEUS- KESTÄVYYS NOPEUS ENER- GIAN TUOTTO ENERGIAN TUOTTO Aerobinen ----> ----> Anaerobinen, maitohapollinen Anaerobinen, maitohapoton PÄÄENER- GIANLÄHDE Rasvat ja Hiilihydraatit Hiilihydraatit aerobisesti, osin anaerobisesti, rasvat Hiilihydraatit aerobisesti ja anaerobisesti Hiilihydraatit anaerobisesti ATP, KP MAITOHAPPO Mmol/l > 10 -> HARJOITUS- PERIAATE h - kevyet harjoitukset - verryttelyt min - intervallit - keskikivat kestoharjoitukset min - tempointervellit - kovat kestoharjoitukset - 30 sek-5 min - toistoharjoitukset - maitohapottomat nopeusharjoitukset 1 6 sek KYNNYKSET AerK AnK VO2 max. HUOLTO SYKE
17 Kestävyyden kehittäminen Ennen murrosikää (7-10v) Vapaa-ajanliikunta ja liikkumista vuodenaikojen mukaan Leikit, pelit, viestit, alku- ja loppuverryttelyt Pitkäkestoista rauhallista liikuntaa sek intervallit Vauhtileikittelyt Murrosiässä (p 11-15v, t 10-14v) 5-15 h/vko, josta 90% peruskestävyysharjoittelua Alku- ja loppuverryttelyt Pidemmät intervallit Vauhtikestävyys Vapaa-ajanliikunta ja liikkumista vuodenaikojen mukaan Kestävyyden kehittämisen kulta-aikaa. Huomio kokonaisliikkumisen määrään! Murrosiän jälkeen (p 15v ja t 14v) Kaikissa lajeissa peruskestävyysharjoittelua Kestävyyslajeissa monipuolisesti ja lajinomaisesti
18 Kestävyyden kehittäminen Aikuisiässä Perus- ja vauhtikestävyysharjoittelun merkitys korostuu o o o Ensisijaisena tavoitteena toimintakyvyn ja terveyden edistäminen Terveyden sallimissa rajoissa vauhtikestävyyttä on edullista harjoittaa myös ikääntyneenä, koska se kehittää tehokkaasti sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa Maksimikestävyysharjoittelua tulee välttää hyvin ikääntyneillä ja riskiryhmien edustajilla
19 Nopeuden lajit 1. Perusnopeus - hermolihasjärjestelmän yleinen kyky toimia nopeasti 2. Reaktionopeus - aika, joka kuluu ärsykkeestä liikkeen aloittamiseen 3. Räjähtävä nopeus - yksittäinen mahdollisimman nopea liikesuoritus 4. Liike- eli etenemisnopeus - mahdollisimman nopeasti toistettu liikesuoritus 5. Nopeustaitavuus - hermolihasjärjestelmän kyky toimia nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti taitoa vaativissa liikkeissä
20 Nopeusharjoittelun periaatteet 1. Suorituksen nopeus ja teho % 2. Suorituksen kesto sek 3. Palautumisaika - ennen murrosikää sek, sen jälkeen 2 10 min 4. Toistojen määrä (lapsilla eniten) 5. Teetä harjoitus levänneenä ja harjoituksen alkupuolella 6. Tarvitaan paljon tahdonvoimaa motivoi! 7. Käytä erilaisia ja vaihtelevia ärsykkeitä Lapsille paras keino kehittää nopeutta, on teettää viestejä ja leikkimielisiä kisoja!
21 Nopeuden osatekijät 1. Reaktiokyky - kannattaa korostaa ennen murrosikää 2. Rytmitaju - kehittyy voimakkaimmin lapsuudessa 3. Liiketiheys - kannattaa korostaa ennen murrosikää 4. Nopeusvoima - nopeaa hermotusta voidaan kehittää jo lapsuudessa hyppelyiden ja heittojen avulla - murrosiän loppupuolella varsinainen harjoittelu 5. Taito - yleisiä motorisia taitoja ja koordinatiivisia valmiuksia harjoitetaan jo lapsuudessa ja lajivalinnan jälkeen lajinomaisesti 6. Liikkuvuus - harjoitetaan jo lapsuudessa 7. Rentous - harjoitetaan koko lapsuuden ja nuoruuden ajan 8. Elastisuus - ennen murrosikää matalatehoisia hyppelyitä ja kuntopallonheittoja Mitkä ominaisuudet ovat arkielämässä tärkeitä lapsella / aikuisella / senioreilla?
22 Voiman lajit Pohjaa luova voimaharjoittelu 1. Kestovoima - Lihaskestävyys - aerobinen harjoitus - Voimakestävyys - anaerobinen harjoitus Rakentava voimaharjoittelu 2. Maksimivoima - Perusvoima = Hypertrofinen - Maksimivoima = Hermostollinen Jalostava voimaharjoittelu 3. Nopeusvoima - Pikavoima - voimantuotto aikayksikössä - Räjähtävä voima - hetkellinen suuri voimataso
23 Kestovoiman harjoittaminen Lihaskestävyys - kuormitus 0 30% maksimista - toistoja palautus 10 sek ja kierroksen välillä 2 min - liikkeitä sarjoja / kierroksia toistoja harjoituksessa tavoitteena rauhallinen suoritus, jossa vältetään maitohappoja - toteutetaan usein kiertoharjoitteluna Kehittää voimaa tehokkaasti jo lapsilla ja soveltuu lapsille erittäin hyvin. Rakentaa pohjaa voimaharjoittelulle ja ylläpitää lihaskuntoa turvallisesti.
24 Kestovoiman harjoittaminen Voimakestävyys - kuormitus 20 50% maksimista - toistoja palautus 30 sek 1 min - liikkeitä sarjoja / kierroksia toistoja harjoituksessa suoritus tehdään kovalla tempolla - tavoitteena paikallinen väsyminen ja korkea maitohappopitoisuus - toteutetaan usein kiertoharjoitteluna Kehittää voimaa tehokkaasti jo lapsilla, mutta tehokkaimmillaan vasta murrosiän jälkeen. Terveysliikunnassa suositeltavaa. Soveltuu lapsille ja ikääntyneille hyvin, jos suoritustekniikat ovat hallinnassa ja harjoitukset ovat valvottuja.
25 Maksimivoiman harjoittaminen Perusvoima = Hypertrofinen - kuormitus 60 80% maksimista - toistoja palautus 1 2 min - liikkeitä sarjoja työskentely uupumukseen asti - tavoitteena lihasmassan kasvattaminen Kehittää voimaa jo lapsilla, mutta vasta murrosiän hormonaalisen kypsymisen jälkeen tehokkaimmillaan. Ilman riittävää harjoituspohjaa ja taitoa voi olla vaarallinen.
26 Maksimivoiman harjoittaminen Varsinainen maksimivoima = Hermostollinen - kuormitus % - toistoja palautus 1-2 min - liikkeitä sarjoja tavoitteena maksimaalinen hermotus ja voimantuotto Kehittää voimaa jo lapsilla, mutta voi olla terveyden kannalta vaarallinen. Vaatii erinomaisen suoritustekniikan ja vireystason. Käytettävä lapsilla vain harkiten ja turvallisilla harjoitteilla. Terveysliikunnassa ei käytetä, kuntoliikunnassa hyvin harkiten.
27 Nopeusvoiman harjoittaminen Pikavoima - kuormitus 0 50% maksimista - toistoja palautus 1 2 min - liikkeitä sarjoja toistoja yhdessä harjoituksessa tavoitteena nopea voimantuotto - vältetään korkeita maitohappopitoisuuksia Kehittää voimaa jo lapsilla, mutta vaarallinen, jos tekniikka ei ole hallinnassa eikä harjoitusta toteuteta valvotusti. Terveyden edistämisen kannalta ei kovin hyödyllinen (lähinnä erikoistilanteet).
28 Nopeusvoiman harjoittaminen Räjähtävä voima - kuormitus 0 50% maksimista - toistoja palautus 1 2 min - liikkeitä sarjoja toistoja yhdessä harjoituksessa tavoitteena mahdollisimman räjähtävä ja nopea suoritus - yksittäisten nostojen välillä voi pitää 1 2 sek tauon Kehittää voimaa jo lapsilla, mutta vaarallinen, jos tekniikka ei ole hallinnassa eikä harjoitusta toteuteta valvotusti. Terveyden edistämisen kannalta ei kovin hyödyllinen (lähinnä erikoistilanteet).
29 Voimaharjoittelu eri-ikäisillä EDELLYTYSTEN LUOMINEN Liikkuvuus Koordinaatio KUORMITUS Oma paino vastuksena Kevyet lisäpainot (painoliivit, kuntopallot, käsipainot Kohtuulliset lisäpainot (60-80%) Maksimipainot HARJOITUSTAVOITTEET Perusvoima Maksimivoima Nopeusvoima Kestovoima - Aerobinen lihaskestävyys - Anaerobinen voimakestävyys Lajispesifinen voima 6 9 v v v v ****************** ****************** ****************** ****** ****************** ****************** ****************** ****************** ***************** ****************** ****************** ***** *********** ************ *** ***************** ****************** ** ****** ****************** -----************** ***************** *************- ****************** ****************** ****************** ****************** 40- v ************ HARJOITTELUN PAINOPISTEALUE ************* VALMISTELEVAA TAI YLLÄPITÄVÄÄ HARJOITTELUA
30 MIKÄ ON LIIKKUVUUS? LIIKKUVUUS LIIKKUVUUS ELI NOTKEUS KUVASTAA KEHON NIVELTEN LIIKELAAJUUTTA MOTORINEN OMINAISUUS ELI KYKYÄ SAAVUTTAA LIIKKEEN SUORITTAMISEEN VAADITTAVA LIIKELAAJUUS LIIKKUVUUDEN MERKITYKSIÄ LIIKKEIDEN TALOUDELLISUUS LISÄÄNTYY MOTORINEN OPPIMISPROSESSI NOPEUTUU MOTORINEN SÄÄTELYKYKY PARANEE LIIKKEIDEN ESTETIIKKA LISÄÄNTYY KUORMITUKSEN SIETOKYKY KASVAA LOUKKAANTUMISRISKI PIENENEE LIHASEPÄTASAPAINON EHKÄISY AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN LIIKKUVUUS
31 LIIKKUVUUDEN KEHITTÄMISEN PÄÄPERIAATTEET NIVELLIIKKUVUUDEN LISÄÄMINEN VENYTYKSEN SIETOKYVYN LISÄÄMINEN PITKÄKESTOISET VENYTYKSET MAKSIMAALISELLA VENYTYSINTENSITEETILLÄ LYHYTKESTOINEN JA PITKÄKESTOINEN ENNEN HARJOITTELUA LIHASTONUKSEN ALENTAMINEN HARJOITTELUN JÄLKEENN AKTIIVIS-DYNAAMISET LIIKKEET, VASTAAMAAN LAJILIIKKEITÄ AKTIIVIS-STAATTISET VENYTYKSET, RENTOUTUSHARJOITTELU HYVINVOINTI RENTOUTUS, AKTIIVIS-STAATTISET VENYTYKSET LAJISPESIFIN IIKKUVUUDEN LISÄÄMINEN LAJILIIKKEITÄ JÄLJITTELEVÄT AKTIIVISDYNAAMISET VENYTYKSET
32 LIIKKUVUUDEN YHTEENVETOA Aktiivinen liikkuvuus on omalla lihastyöllä saavutettu liikelaajuus Passiivinen liikkuvuus saavutetaan ulkoisen voiman seurauksena Liikkuvuus heikkenee iän myötä, jos ei venytellä Ennen liikuntasuoritusta lyhyet venytykset, liikunnan jälkeen keskipitkät ja liikkuvuuden lisäämiseen pitkät venytykset Venyttelyn periaatteita: ei kipua, keskittyminen venytyksiin, rauhallinen hengitys, rentoutunut käytös ja mukava asento
33 ALKU JA LOPPUVERRYTTELY Alkuverryttelyn tulisi sisältää myös monipuolista, yleistä lämmittelyä eikä pelkästään lajikohtaista lämmittelyä min joka kerta lisää peruskuntoa, monipuolisuutta ja määrää 4 x 15 min = 1 h Alkuverryttely voi kompensoida paljon lajin yksipuolisuutta Loppuverryttely tulisi sisällyttää kaikkiin ohjattuihin harjoituksiin min joka kerta lisää peruskuntoa monipuolisuutta ja min joka kerta lisää peruskuntoa, monipuolisuutta ja määrää Š4 x 15 min = 1 h loppuverryttely voi kompensoida paljon lajin yksipuolisuutta KÄYTÄNNÖN TREENI
34 Oppimistehtävät 1. Laadi omalle valmennusryhmällesi / ohjattavillesi keskeisiä ominaisuuksia kehittäviä harjoituksia ja toteuta ne omassa valmennus- / ohjaustoiminnassasi - arvioi, miten harjoitukset toimivat käytännössä - mitä palautetta olet saanut ohjattaviltasi? 2. Mieti ja kokeile keinoja, joilla voit innostaa ja aktivoida ryhmäläisiäsi harjoitusten ulkopuolella tapahtuvaan liikkumiseen.
35 Kasva Urheilijaksi testit lapsille ja nuorille Testaa kuinka monipuolinen urheilija olet! Ominaisuustesti kartoittaa nopeuttasi, nopeusvoimaasi, liikkuvuuttasi, kestävyyttäsi ja lihaskuntoasi Tutustu testeihin täällä:
36 Aikuisväestön fyysisen kunnon kartoitus UKK kävelytesti Testaa oma arjen aktiivisuutesi! Matka hyvään kuntoon rekkakiertue: Löydätkö netistä omalle kohderyhmällesi sopivia testejä eri ominaisuuksille?
37 Terveysliikunnan suositus
38 Lähteet Hakkarainen H. ym. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet, VK- Kustannus 2009 Forsman H., Lampinen K., Laatua käytännön valmennukseen, VK-Kustannus 2008
39 LISÄMATERIAALIT
40 Nopeuskestävyysharjoittelu Määräintervalli Tehointervalli Submaksimaalinen nopeuskestävyys Maksimaalinen nopeuskestävyys Maitohapoton nopeuskestävyys Suorituksen kesto sek sek sek sek 6 10 sek Toistopalautus 30 sek 3 min 2 5 min 2 8 min 6 60 min 2 8 min Sarjapalautus 3 6 min 4 10 min 8 20 min 6 10 min Määrä/harjoitus 5 30 vetoa 5 20 vetoa 3 10 vetoa 2 6 vetoa 5 20 vetoa Teho (% intervallin maksimista) La taso mmol/l 50 75% 75 85% 85 95% % 85 95% > 12 Maksimi 7-12 Harjoitusvaikutus pääasiassa anaerobinen taloudellisuus La poisto anaerobinen taloudellisuus La poisto anaerobinen kapasiteetti puskurointikyky väsymyksen sieto anaerobinen teho ja kapasiteetti hermolihasjärjestelmän suorituskyky anaerobinen teho alaktiivinen kapasitteetti hermolihasjärjestelmän suorituskyky Mukaeltu: Mero, Nummela, Keskinen 2007
Fyysinen harjoittelu
Fyysinen harjoittelu 2 KOULUTUKSET VOK-1 -KOULUTUSTEN LÄPIVIRTAUSTEEMAT MONIPUOLISUUS LIIKUNNALLINEN ELÄMÄNTAPA ILMAPIIRI JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT TURVALLISUUS Koulutuksen sisältö Harjoitusmäärien ja elinjärjestelmien
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotNOPEUSHARJOITTELU Janika Martinsalo
NOPEUSHARJOITTELU Janika Martinsalo Nopeusharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä on nopeus? Minkälaisia erilaisia nopeuden osaalueita on olemassa? 2) Miten harjoittelet edellä mainittuja? HARJOITTELUN JAKSOTTAMINEN
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 HARJOITTELU ERI IKÄKAUSILLA... 4 3 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 5 3.1 PERUSKESTÄVYYS... 5 3.2 VAUHTIKESTÄVYYS...
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotKEVÄÄN HARJOITUSAJAT
KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotHakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä
Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
LisätiedotVoimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:
Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotURHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!
URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä
LisätiedotUrheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu
Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotLAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA
LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela
LisätiedotSISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
LisätiedotK1A ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1A ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1A Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1E / K1S ryhmän kanssa Luistelijat kilpailevat aluenoviisit,
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi
LisätiedotHyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
LisätiedotVoima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?
Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus
LisätiedotK1E ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K1E ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1E Valmennus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta, ryhmäopetus yhdessä K1S tai K1A+K1K ryhmän kanssa. K1E luistelijat kilpailevat
LisätiedotKausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
Kausisuunnitelma K1 ryhmä 2015-2016 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K1 K1 ryhmässä luistelevat ovat iältään vähintään 10 vuotiaita Valmenus: Sisällön suunnittelu ja valmennus päätoimisen valmentajan toimesta,
LisätiedotSYKSYN HARJOITUSAJAT
SYKSYN HARJOITUSAJAT 28.8. - 17.12.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 17:30-18:30 JUNIORIT
LisätiedotKoripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan nopeusharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Mitä koripalloilijan nopeusharjoittelu on sinulle käytännössä? 368 - Työkalu nopeusharjoitteluun Toiminnallisen nopeusharjoittelun
LisätiedotOhjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA
Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA
LisätiedotSKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso
SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotSPL Taitavuus / Leikkimaailma
Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA
VOIMAHARJOITTELU HIIHDOSSA VARALA 4.5.2019 MIHIN HYVÄ VALMENNUS PERUSTUU ELI OTA SELVÄÄ - Liikemallit - Käytettävät lihakset - Nivelkulmat - Lihastyötavat - Voimantuottoajat - Energiantuottomekanismit
LisätiedotKEHONHUOLTO Janika Martinsalo
KEHONHUOLTO Janika Martinsalo Kehonhuolto AKTIVOINTI: 1) Mitä on kehonhuolto? Kehonhuolto Kehonhuollon perus idea on nopeuttaa palautumista suorituksesta ja/tai pitää kehon suorituskyky samanlaisena tai
LisätiedotKoripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet
LisätiedotAKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ
Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
LisätiedotValmennuslinja. Salon Uimarit
Valmennuslinja Salon Uimarit Harjoittelun osa-alueet Taso 4 Nopeuskestävyys Huippuvaihe Henkilökohtainen tavoite ÄLYKÄS URHEILIJA TIETÄÄ JA TUNTEE Psyykkinen kasvu Tunteiden hallinta Kilpailuun valmistautuminen
LisätiedotJuoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016
Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n
LisätiedotNOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA
NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu 20.10.2009 Varalan Urheiluopisto, Tampere TERVE URHEILIJA -ohjelma Taustalla: Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotFysioterapeutti Petri Jalava
Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen
LisätiedotRoadshow 17.1.2016 Peurunka
Roadshow 17.1.2016 Peurunka Tiina Boman & Antti Hagqvist 18.1.2016 #YHTEISÖUNELMILLE - www.finntriathlon.fi 1 Tapahtumissa 6300 uitua, 270 000 pyöräiltyä ja 64 000 juostua kilometriä. 3500 triathlonistia
Lisätiedot1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotOT-OHJELMA VKO 25-28
OT-OHJELMA VKO 25-28 Alku intro 10-11 viikkoa on rakennettu pohjia yhdessä. Perustukset on nyt kunnossa, nyt on sinun aika päättää rupeatko rakentamaan taloa valmiille pohjille vai jämähdätkö perustuksiin??
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotKESTOVOIMAHARJOITUS (KV)
KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotYou can't climb the ladder of success with your hands in your pocket. - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30
You can't climb the ladder of success with your hands in your pocket - Arnold Schwarzenegger DISKOS B OT-OHJELMA VKO 26-30 Yleisiä ohjeita harjoitteluun Tee kaikki ohjelmaan merkityt harjoitteet huolella.
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotFyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena
Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,
LisätiedotLittoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset
Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%
LisätiedotTämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu
Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät
Lisätiedot