Merenkulun turvallisuuden tilakuva

Transkriptio

1 Merenkulun turvallisuuden tilakuva Valtteri Laine, erityisasiantuntija, merenkulun turvallisuusanalyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Merenkulun turvallisuus ja turva Worse things happen at sea Erittäin vakavia merionnettomuuksia 126 (IHS 2011) Raportoituja kuolonuhreja 3197 (IHS 2011) Mereen päässen öljyn määrä 1000 tonnia (ITOPF 2011) Kustannukset $/päivä ( P&I 2010) Merirosvojen hyökkäysten lukumäärä 439 (ICC 2011) Kuolleita 8 ja loukkaantuneita 42(ICC 2011) Panttivankeja 802 (ICC 2011) Kaapattuja aluksia 45 Kustannukset 7 12 miljardia $ (UNCTAD 2011) Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Merenkulun turvallisuus ja turva, esimerkkejä Euroopasta Costa Concordia ( ) Aluksen päällikkö ajoi aluksen liian lähelle Giglion saarta ilman erityistä syytä sillä seurauksella, että alus ajoi karille. Laivan kylki vaurioitui, josta seurauksena alus lopulta upposi. Hätäilmoitus annettiin vasta 50 minuuttia karilleajon jälkeen. Kuolleita 32 ja aineelliset vahingot huomattavia. Prestige ( ) Alus sai kovassa merenkäynnissä vuodon Finisterran aluella Portugalin ja Espanjan viranomaiset eivät päästäneet vaurioitunutta ja hinattavaa alusta satamaan. Alus hinattiin ulos merelle, jossa se katkesi ja lopulta upposi. Uponneesta aluksesta mereen vuoti tonnia öljyä. Mittavat ympäristötuhot. Merirosvous Edelleen vakava ongelma Keskeinen tämän hetken puheenaihe on aseistettujen vartijoiden käyttö aluksilla Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Merenkulun toimintaympäristö Alusten elinkaareen liittyvät toiminnot 1. Uudisrakentaminen Teollisuustuotanto 2. Omistus 3. Operointi 4. Romuttaminen 5. Rahoitus 6. Luokitus Muut alusten operointiin liittyvät toiminnot 7. Lippuvaltio 8. Vakuutus 9. Miehitys 10. Satamat Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Merenkulun toimintaympäristö Merenkulku on globaalia liiketoimintaa, ja sen osuus maailman ulkomaankaupan kuljetuksista on noin 90 %. Merenkulun kehitys seuraa ennen kaikkea teollisuustuotannon kehitystä. Tavaran määrällä mitattuna merkittävimpiä ovat säiliöaluskuljetukset ja tavaran arvolla mitattuna konttialuskuljetukset. Aluksen elinkaaren ja operointiin liittyvien toimintojen tarkastelu ilmentää merenkulun globaalia luonnetta Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin (dwt) Alukset ja miehitys Suurimmat alusten omistaja -ja lippuvaltiot , , dwt , , ,0 Malesia Venäjä Turkki Indonesia Kiina Kreikka Japani Saksa Kiina Konttialukset 13% Rahtialukset 8% Irtolastialukset 38% Öljysäiliöalukset 34% Ukraina 27172,0 Turkki Kaasusäiliöalukset 3% Kemikaalisäiliöalukset 1% 36734,0 Intia 46497,0 Offshore -alukset 2% Matkustajalautat ja -alukset 1% Kiina 51511,0 Muut 1% Philippiinit Lähde: UNCTAD 2011 Liikenteen 57688,0 turvallisuusvirasto ,0 Etelä Korea Panama 15947, ,0 3370, , ,0 5178,0 Liberia 30417,0 7889, ,0 735,0 513,0 2728,0 Marshallinsaaret 25198,0 4180, ,0 1425,0 1682, ,0 Bahama 12887,0 6587,0 2777, ,0 4532,0 Malta 27702, , Kansallinen/muu 90237, , , , , ,0 Suurimmat työvoiman tuottajat 28687,0 Miehistö 40000,0 Päällystö 51009, ,0 USA 90296,0

7 Alukset ja miehitys Kauppalaivaston jakautuminen alustyypeittäin Suurimmat omistaja ja lippuvaltiot Verotus -ja sopimusperusteisista syistä aluksen lippuvaltio on usein eri kuin varustamon kotimaa. Suomalaiset varustamot käyttävät kotimaisen lipun ohella mm. Ruotsin, Hollannin ja Bahaman lippua. Uudistettu tonnistovero ja sekamiehityksen salliminen on tehnyt Suomesta aiempaa houkuttelevamman lippuvaltion. Aluksen päällystö ja miehistö tulee tänä päivänä yhä useammin Aasian maista Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Liikenteellisesti vilkkaimmat solmukohdat Merikuljetusten kehitys Matkustajamäärien kehitys miljoonaa tonnia purettu 7878,3 8140,2 8286, ,8 lastattu 7700,3 8034, ,3 miljoonaa matkustajaa 2000,0 1500,0 1000,0 500,0, BIMCO/ISF milj. tn 7000 milj. tn 6000 milj. tn 5000 milj. tn 4000 milj. tn 3000 milj. tn 2000 milj. tn 1000 milj. tn Lähde: UNCTAD Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Merikuljetusten kehitys ja alueellinen jakautuminen Merikuljetusten volyymit ovat vuoden 2009 taloustaantuman jälkeen lähteneet uudelleen kasvuun. Alueellisesti tarkasteltuna kasvua on tapahtunut etenkin kehittyvissä maissa. Alustyypeittäin tarkasteltuna kasvu on painottunut bulkki ja konttialusliikenteeseen. Taloustaantuman vaikutukset matkustaja-alusliikenteeseen ovat jääneet melko vähäisiksi. Alueellisesti tarkasteltuna merikuljetusten painopiste on siirtynyt yhä enemmin Aasiaan. Mannerten välisestä liikenteestä vilkkainta on Euroopan ja Aasian välinen liikenne Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Koillisväylä Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Koillisväylä Pohjoisnavan jääpeitteen laajuus ja paksuus sekä monivuotisen jään osuus jääpeitteestä hupenee nopeasti. Pohjois -ja Keski-Euroopasta Kiinaan ja Japaniin suuntautuvat kuljetukset lyhenevät, jos koillisväylää voidaan käyttää. Kuljetuskustannukset saattavat kuitenkin nousta. Suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen mukaan luokitellut jäävahvistetut laivat ovat purjehtineet turvallisesti Arktisilla alueilla. IMO:n Polaarikoodin tulisi sallia suomalais-ruotsalaisten ja venäläisten jääluokkasääntöjen mukaan vahvistettujen alusten liikennöinti Polaarialueilla myös tulevaisuudessa. Suomi on aktiivisesti mukana koodin kehitystyössä Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Itämeren meriliikenteen kehitys Itämeren kokonaisliikenne Itämeren valtioiden liikenne Lähde: Baltic Port List Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Itämeren meriliikenteen kehitys Itämerenalueen kokonaisliikenne on kasvanut vuoden 2009 taantuman jälkeen. Viime vuoden kasvu oli kuitenkin edellisvuotta maltillisempaa. Alueen rannikkovaltioista Venäjä, Baltian maat, Tanska ja Suomi ovat kasvattaneet kuljetusvolyymeitaan, kun taas Saksan ja Ruotsin kehitys on ollut negatiivista Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Itämeren meriliikenteen kehitys Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Itämeren vesiliikenteen kehitys Tutkimuksen mukaan merikuljetusten kokonaisvolyymi kasvaa Itämeren alueella noin 30 % vuoteen 2030 mennessä, ja kasvun painopiste on konttialusliikenteessä. Alueellisesti kasvu keskittyy Pietarin alueelle. Aiemmista selvityksistä poiketen nestemäisten irtolastien kuljetukset, mukaan luettuna öljykuljetukset, tulevat vähenemään noin 7 % vuoden 2010 tasosta. Tutkijat perustavat arvionsa korvaavien polttoaineiden käytön yleistymiseen. Jos tutkijoiden arviot toteutuvat, sillä on vaikutusta myös suunnitelmiin, jotka koskevat merenkulun turvallisuuden kehittämistä. Toistaiseksi lähtökohtana on kuitenkin öljykuljetusten kasvu Suomenlahdella Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 Suomen vesiliikenteen kehitys Milj. tonnia Tavaramäärä Ulkomaa Kotimaa Milj. matkustajaa Matkustajamäärä Ulkomaa Kotimaa Lähde: Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Suomen vesiliikenteen kehitys Suomi on globaalisti tarkasteltuna pieni merenkulkuvaltio. Merenkululla on kuitenkin huomattava kansallinen merkitys. Suomen merenkulku painottuu Euroopan alueelle. Suomalaisten alusten osuus maamme ulkomaankaupan merikuljetuksista on vuosien saatossa laskenut merkittävästi. Suomen merikuljetukset ovat elpyneet vähitellen vuoden 2009 pudotuksesta. Vuonna 2011 maamme merikuljetusten kokonaismäärä oli 98,5 miljoonaa tonnia. Suomen ulkomaan matkustajaliikenteen kokonaismäärä on luvulla ollut miljoonaa matkustajaa vuosittain. Suurin osa liikenteestä on Ruotsin liikennettä. Kotimaanliikenteen tavarakuljetusten kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 9 13 miljoonan tonnin välillä vuosittain. Kotimaan matkustaja-alusliikenne on keskittynyt Etelä-Suomen rannikolle. Vuonna 2011 palveluita käytti yhteensä 4,3 miljoonaa matkustajaa Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 Merionnettomuudet 3500 Kuolleet lkm IHS IMO Öljypäästöt tonnia ITOPF Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Merionnettomuudet Merenkulku on globaalia toimintaa, ja tästä johtuen ensisijainen vastuu turvallisuudesta on varustamoilla ja aluksen lippuvaltiolla. Merenkulun globaalista luonteesta johtuen, alalla tarvitaan kansainvälisiä yleissopimuksia ja sääntelyä. Meriturvallisuus on kokonaisuus, jonka parantaminen edellyttää kansainvälistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Onnettomuuksien luokittelu (IMO MSC-MEPC.3): erittäin vakava, vakava ja vähemmän vakava onnettomuus Viime vuosina merionnettomuudet ovat maailmalla vähentyneet vaikka liikenne on kasvanut. Eräs merkittävimmistä syistä lienee alusten romutushinnan kasvu ja satamavaltiotarkastukset. Kuolonuhrien määrä oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri (3197). Tansaniassa tapahtunut Spice Islander I:n onnettomuus Mereen päässen öljyn määrä oli viime vuonna historiallisen pieni (1000 tonnia) Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Merionnettomuudet 45 Erittäin vakavat onnettomuudet 2011 Vakavat onnettomuudet Onnettomuuksien lkm Muu Matkustaja-alus Offshore -alus Kalastusalus Rahtialus Irtolastialus Säiliöalus Lähde: IHS World Casualty Statistics Konevaurio 28% Karilleajo 16% Yhteentörmäys 14% Merirosvous 9% Törmäys 8% Muu 26% Lähde: Lloyd`s List Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Merionnettomuudet Erittäin vakavat onnettomuudet Suurin osa uppoamisia, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Uppoamiset tapahtuivat useimmiten vaikeissa sääolosuhteissa ja tämä suuntaus on kasvamaan päin. Tyypillisiä syitä olivat merimiestaidon puute ja aluksen merikelvottomuus. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia sattui rahtialuksille, kalastusaluksille ja bulkkereille. Vakavat onnettomuudet Suurin osa konevaurioita, karilleajoja ja yhteentörmäyksiä. Konevaurioiden suuri määrä johtunee osittain ylemmän ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta. Merkittävä onnettomuuksille altistava tekijä on myös aluksen ikä Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Merionnettomuudet ja aluksen ikä Suomen tonniston keski-ikä Maailman tonniston keski-ikä Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Merionnettomuudet ja aluksen ikä Maailman tonniston keski-ikä on 22 vuotta. Uusimpia aluksia ovat konttialukset ja vanhimpia kuivarahtialukset. Uusissa aluksissa (0 4 v.) on toisinaan lapsenvikoja. Vanhat alukset ( > 25 v.) ovat normaalia useammin osallisena erittäin vakavissa onnettomuuksissa. Tyypillisiä onnettomuustyyppejä ovat konevauriot, karilleajot ja uppoamiset. Suomen kauppalaivaston keski-ikä on 16 vuotta. Uusimpia ovat säiliöalukset ja vanhimpia matkustajaalukset Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Merionnettomuudet alueittain 1. Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Onnettomuudet Hyökkäykset Hyökkäyk set Hyökkäyk set Hyökkäykset Hyökkäykset 72 Lähde: IHS World Casualty Statistics 2011, Lloyd s List, ICC Liikenteen turvallisuusvirasto 24

25 Merionnettomuudet alueittain Erittäin vakavat onnettomuudet Eniten Etelä-Kiinan merellä, Kaakkois-Aasian saaristossa, Pohjanmerellä, Välimerellä ja Mustallamerellä. Kuolleita eniten Itä-Afrikassa, Kaakkois-Aasian saaristossa ja Arabian merellä. Vakavat onnettomuudet Keskittyvät vahvasti Eurooppaa ympäröiville merialueille, joilla myös suomalaiset alukset pääsääntöisesti liikennöivät. Merirosvous keskittyy vahvasti Somaliaa ympäröiville merialueille ja Kaakkois-Aasiaan. Myös Quinean lahdella toiminta on viimeaikoina vilkastunut. Alueilla liikennöi suomalaisia aluksia ja etenkin merimiehiä Liikenteen turvallisuusvirasto 25

26 Merionnettomuudet Itämerellä Onnettomuudet Itämerellä lkm HELCOM Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Merionnettomuudet Itämerellä Helcom tilastoi onnettomuudet, joissa tankkerit ovat yli 150 GT ja muut alukset yli 400 GT. Itämeren alueella merionnettomuudet vähenivät muutamalla tapauksella viimevuodesta, vaikka liikenne hieman kasvoikin. Merkittävää parannusta ei alueella ole kuitenkaan havaittavissa. Onnettomuuksista kaksi luokiteltiin erittäin vakaviksi. Eniten onnettomuuksia tapahtui edellisten vuosien tapaan Tanskan salmissa. Tähän vaikuttavat merkittävästi maantieteelliset tekijät. Seuraavaksi eniten onnettomuuksia oli Venäjän sekä Suomen ja Puolan merialueilla Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Onnettomuuksien aiheuttajat 2011 Onnettomuudet alustyypeittäin 2011 Tekninen vika 22% Ulkoinen tekijä 17% Inhimillinen tekijä 50% Muu 5% Ei tietoa 6% Rahtialukset 52% Matkustaja-alukset 20% Öljysäiliöalukset 13% Muut 15% Onnettomuudet tapausluokittain Karilleajo 39% Konevaurio 5% Tulipalo 7% Yhteentörmäys 34% Tekninen vika 2% Ympäristövaurio 4% Muu 10% Lähde: Helcom 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Merionnettomuudet Itämerellä tapausluokittain Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtui rahtilaivoille ja matkustaja-aluksille. Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna yleisimpiä olivat yhteentörmäykset, joiden määrä on kasvussa. Pidemmällä aikavälillä yleisimpiä ovat karilleajot, joiden määrä on vastaavasti viimevuosina vähentynyt. Onnettomuuksien taustalla oli pääsääntöisesti jokin inhimillinen tekijä, eli vika oli harvoin aluksessa tai sen varusteissa. Inhimillisten syytekijöiden taustalla voi ns. juurisyynä olla puutteet organisaation turvallisuuskulttuurissa tai toiminnassa Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Merionnettomuudet Itämerellä alueittain Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Merionnettomuudet Itämerellä alueittain Yhteentörmäykset keskittyvät Tanskan salmiin, Suomenlahdelle (5) ja Perämerelle (4). Ajanjaksona Suomenlahdella tapahtuneet yhteentörmäykset ovat vähentyneet (13 ->5). Karilleajot painottuvat Tanskan salmiin. Muista alueista nostettakoon esiin Saaristomeri ja Suomenlahti. Ajanjaksona Suomenlahdella tapahtuneet karilleajot ovat vähentyneet (13 -> 4). Eräs keskeisimmistä tekijöistä, joka on johtanut onnettomuuksien vähentymiseen Suomenlahdella, lienee valvonnan lisääntyminen (VTS ja Gofrep) ja uudet reittijakojärjestelmät Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuudet alustyypeittäin Onnettomuudet HELCOM/OTKES 2011 Öljysäiliöalus Konttialus Kuivarahtialus Roro/Ro-pax -alus Matkustaja-alus Muu Erittäin vakava Muu Onnettomuudet tapausluokittain Yhteentörmäys Tulipalo Karilleajo Konevaurio Törmäys Muu Lähde: EMCIP Liikenteen turvallisuusvirasto 32

33 Merionnettomuudet Suomessa Onnettomuustutkintakeskus tutkii kaikki erittäin vakavat onnettomuudet. Tällaisia onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina melko vähän. Ne ovat painottuneet kalastusaluksille, pienille rahtilaivoille ja satamassa tapahtuneisiin onnettomuuksiin. Vakavien ja vähemmän vakavien onnettomuuksien määrässä ei ole havaittavissa suuntausta parempaan. Suurin osa onnettomuuksista on saaristossa tapahtuneita karilleajoja ja jääolosuhteissa tapahtuneita yhteentörmäyksiä. Myös esimerkiksi satamamanöveeraukset sekä luotsin otto ja jättötilanteet ovat onnettomuusalttiita tapahtumia. Alustyypeittäin tarkasteltuna eniten onnettomuuksia tapahtuu rahtilaivoille ja kotimaan liikenteen matkustaja-aluksille Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Johtopäätökset Suomenlahdella tapahtuneista onnettomuuksista suurin osa on yhteentörmäyksiä. Meriliikenteen kasvu ja risteävä liikenne lisäävät erittäin vakavan onnettomuuden uhkaa alueella. Saaristossa tapahtuvista onnettomuuksista suurin osa on karilleajoja. Saaristonavigointi vaihtelevissa sää ja jääolosuhteissa on haastavaa, ja virhemarginaalit ovat pienet. Karilleajot ovat maailmalla yksi yleisimmistä erittäin vakavaan onnettomuuteen johtaneista syistä. Suurin osa lähialueidemme onnettomuuksista juontaa juurensa inhimillisistä tekijöistä. Turvallisuuskulttuurissa on paljon kehitettävää erityisesti pienissä rahtialusliikennettä harjoittavissa varustamoissa, kotimaan matkustajaalusliikenteessä ja kalastustoiminnassa. Muun muassa puutteet poikkeamaraportoinnissa hankaloittavat turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Merkittävä osa lähialueidemme onnettomuuksista tapahtuu vaikeissa säätai jääolosuhteissa Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Toimenpiteet Tutkitaan onnettomuuksia ja analysoidaan vaaratilanteiden syitä tulokset turvallisuutta parantaviksi toimenpiteiksi Panostetaan ja vaikutetaan aktiivisesti asioiden valmisteluun ja käsittelyyn Euroopan unionissa ja IMO:ssa Kehitetään alusliikenteen valvontaa ja ohjausta Kehitetään merenkulkijoiden osaamista ja inhimillisen tekijän huomioon ottamista Kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyvää Itämeren maiden monenvälistä ja kahden välistä yhteistyötä Edistetään merenkulun turvallisuuskulttuuria ja poikkeamaraportointia Kehitetään merenkulun koulutusta vastaamaan elinkeinon tarpeita Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.