MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT. Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.

Transkriptio

1 MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni

2 MERENKULKU MUUTTUU, MUTTA MITEN JA MILLÄ AIKATAULULLA? Kehittyvä tekniikka avaa mahdollisuuksia parantaa merikuljetusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Automaatio ja kaikenlainen älykkyys tulee lisääntymään Tiedonsiirto laivasta ja laivaan tehostuu ja halpenee Sensoriteknologia kehittyy Uusia energia- ja ympäristöteknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön Nopean kehityksen jarruksi voi muodostua sääntelyn hidas uudistuminen hyvä vai paha asia?

3 SUUNTA KOHTI ILMAILUN TOIMINTAMALLEJA? Siviili-ilmailun turvallisuus on kyetty nostamaan erittäin korkealle tasolle Menossa oleva tekninen murros merenkulussa tarjoaa mahdollisuuden myös toimintakulttuurin uudistamiselle Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, jos ilmailun parhaat käytännöt pystytään siirtämään merenkulun puolelle Tämä murros on ainutlaatuinen mahdollisuus, joka pitäisi pystyä hyödyntämään!

4 ESIMERKKI: ILMAILUN KUNNOSSAPIDON TOIMINTAMALLI Kunnossapidon ja huollon tehtäviä ei hoideta matkan aikana Matkaan lähdettäessä tekniikka on oltava 100% kunnossa Turvallisuuskriittisillä järjestelmille on asetettu korkeat käyttövarmuusvaatimukset vikasietoisuus, redundanssi Vahva standardointi, raskaat tyyppihyväksyntäkäytännöt Ei prototyyppejä liikenteessä! Kunnossapidon tiukat laatuvaatimukset tyyppikoulutettu huoltohenkilöstö

5 SKENAARIO (VUOSILUKU AVOIN): Kansainvälisessä liikenteessä on etäohjattuja, autonomiseen toimintaan kykeneviä ja kokonaan miehittämättömiä rahtilaivoja Liikenteessä on myös miehitettyjä, uutta teknologiaa eri asteisesti hyödyntäviä laivoja Uuden teknologian ja uudistuneen toimintakulttuurin myötä merenkulun turvallisuus on kohentunut Mihin suuntaan merenkulun toimijoiden tehtävät ja vastuut ovat kehittyneet?

6 MERENKULUN SÄÄNTELY JA VIRANOMAISVALVONTA: Merenkulun kansallinen ja kansainvälinen sääntely vastaavat uuden teknologian vaatimuksia Vastuukysymyksiin on kehitetty miehittämättömiin aluksiin soveltuvat mallit Alan koulutusvaatimukset on päivitetty, oppilaitokset tarjoavat etäoperaattorikoulutusta Toimijoiden asiantuntemusta on vahvistettu automaation ja kyberturvallisuuden osalta Laivojen tekniseen tarkastustoimintaan on tehty tiukennuksia, jotka koskevat erityisesti miehittämättömiä aluksia Miehittämättömien ja etäohjattujen laivojen kunnossapidon laatuvaatimukset edellyttävät erikoistunutta huoltohenkilöstöä Laivojen kuntoa ja testausjärjestelmien toimintaa valvotaan lisäksi pistokokein ja määräaikaistarkastuksin. Valvontaa kohdistetaan myös miehittämättömien laivojen etävalvontakeskuksiin ja niissä työskenteleviin henkilöihin sekä teknisestä kunnossapidosta vastaaviin toimijoihin.

7 STANDARDOINTI: Miehittämättömien laivojen ohjailulogiikka on standardoitu: kaikkien valmistajien järjestelmät toimivat yhtenäisellä logiikalla mm. laivojen kohtaamistilanteissa Miehittämättömien ja miehitettyjen alusten välinen viestintä on standardoitu Miehittämättömillä rahtialuksilla käytettävien laitteiden ja järjestelmien testauksen ja tyyppihyväksynnän vaatimukset on nostettu lentokoneiden vastaavien vaatimusten tasolle Miehittämättömille laivoille on luotu riskiluokitus ja siihen pohjautuva standardi turvallisuuskriittisten järjestelmien vikasietoisuuden toteuttamiseen Kyberuhkien torjunnalle on kaikkia merenkulun toimijoita sitova laatustandardi

8 ALUSTEN TEKNINEN KUNNOSSAPITO: Miehittämättömien alusten kunnossapito tapahtuu ennakoivan huollon periaatteiden mukaisesti kaikki kunnossapitotoimenpiteet suoritetaan satamassa kunnossapitoa tukee laivojen korkea vakiointitaso Tekninen kunnossapito on siirtynyt pääsääntöisesti varustamoilta järjestelmävalmistajien valtuuttamien, sertifioitujen edustajien tehtäväksi Miehittämättömän aluksen merikelpoisuus varmistetaan kattavan automaattisen diagnostiikan avulla, joka testaa laivan turvallisuuskriittiset järjestelmät ennen satamasta lähtöä ja antaa testiraportin kunnossapidosta vastaavalle taholle ja valvontaviranomaiselle.

9 MERENKULKIJAT: Merenkulun työllistävä vaikutus ei ole vähentynyt autonomian seurauksena. Miehittämättömien alusten etäohjauksen ja -valvonnan parissa työskentelevien ammattitaitovaatimukset on määritelty työn vaatimuksia vastaaviksi. Miehitettyjen alusten päällystön koulutus sisältää opintokokonaisuudet miehittämättömien alusten toiminnasta ja niiden kanssa toimimisesta erilaisissa liikennetilanteissa. Simulaattoreita käytetään tilanteiden harjoitteluun. Miehittämättömien laivojen kunnossapitohenkilöstön osaamisvaatimukset ovat tiukat ja työn laatuvaatimukset korkeat. Tekijöiltä vaaditaan kunkin laitteen ja järjestelmän huoltotyöhön pätevöittävä koulutus ja voimassa oleva sertifikaatti.

10 LIIKENTEEN OHJAUS JA LUOTSAUS: Autonomisen/miehittämättömän aluksen kulkuun ei voida suoraan puuttua muualta kuin aluksen etäohjauskeskuksesta => meriliikenteen ohjaus / etäluotsaus edellyttää yhteydenpitoa aluksen etäohjauskeskukseen. Kommunikointi etäohjauskeskuksen kanssa on pitkälle standardoitu. On luotu nopeutettuun simulaatioon pohjautuva menettely sen tarkistamiseen, että vieras ensikertalainen miehittämätön alus kykenee liikkumaan väylällä turvallisesti.

11 SATAMAT: Satamissa on valmius autonomisten, miehittämättömien alusten kanssa toimimiseen Tähän rajapintaan on luotu useita standardeja: Komunikointi eri vaiheissa, kiinnittyminen laituriin, lastin käsittely, polttoainehuolto, liittyminen sähköverkkoon yms. Satamiin on syntynyt uusia palveluja, mm. teknisen kunnossapidon tarpeisiin

12 YHTEENVETO Vaikka tällä hetkellä on epäselvää, missä laajuudessa ja millä aikataululla autonomiset, etäohjatut ja miehittämättömät laivat tulevat käyttöön kauppamerenkulussa, kehitys tulee joka tapauksessa muuttamaan merenkulkua ja toimijoiden rooleja. Tämä muutos on mahdollisuus, joka pitäisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti Mallia voitaisiin otta siviili-ilmailusta ja tavoitella isoa toimintakulttuurin muutosta näyttö ilmailun turvallisuuden onnistuneesta hallinnasta on selvä Uusia vaativia työtehtäviä syntyy samalla kun toisia (vähemmän vaativia?) häviää näin yleensä käy automatisoinnin seurauksena Standardoinnilla tulee olemaan merkittävä rooli. Standardoinnin valmistelu kansainvälisenä yhteistyönä on aloitettava mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Sääntelyn uudistamisen tarve on mittava, jos tavoitellaan todellista toimintakulttuurin uudistumista toivottavasti hidastelusta sääntelyn uusimisessa ei tule kehityksen jarru