SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 (TTS 2015)

Transkriptio

1 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 (TTS 2015) Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Talousarvion sitovuus Talousarvion täytäntöönpano Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohtia TALOUDEN MITOITUKSIA Jäsenmäärän kehitys Verotulot Toimintatulot Käyttötalouden menot Investointiosa Rahoitusosa Tilikauden tulos Osastokohtaiset talousarvioluvut TOIMINTASUUNNITELMAT Todistus Palvelu Kasvatus Hallinto Hautaustoimi Kiinteistöt HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kehittämisen suunnittelu Kustannusten perusteet Henkilöstön kehittämissuunnitelma INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE LIITTEET Haudanhoitorahaston talousarvio vuodelle Seurakunnan perimät maksut Sisäiset vuokrat Vyörytykset...40

2 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 ESIPUHE Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19) - Sauvo-Karunan seurakunnan strategia , visio Paikkallisseurakunnan toimintaan vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, joiden osalta seurakunta ei voi paljoakaan toimia. Seurakunnan perustehtäviä on kuitenkin hoidettava silloinkin, kun taloudelliset edellytykset supistuvat joko yleisen taloustilanteen huonontuessa tai sen vuoksi, että kirkosta eroaminen on tullut valitettavan yleiseksi tavaksi protestoida mitä tahansa julkisuudessa käsiteltyä asiaa vastaan. Sauvo-Karunan seurakunnan henkilöstö on edelleenkin motivoitunut työskentelemään seurakunnan vision toteutumiseksi. Rinnalle tarvitaan kuitenkin yhä tärkeämpinä vahvasti sitoutuneita vapaaehtoisia, jotka ottavat vastuuta toiminnasta. Suunnitelmavuodelle tästä esimerkkinä on pyhäkoulu, jonka pitäminen kerran pari kuukaudessa on muutaman vapaaehtoisen työnä. Suunnitelmavuoden alussa aloittaa uusi kirkkovaltuusto työnsä. Sen toimikauden merkittävin tehtävä on huolehtia strategian toteutumisesta sen osalta, että Sauvo-Karunan seurakunta on mahdollisimman itsenäinen toimintayksikkö vaalikauden jälkeenkin. Tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta siihen näyttää seurakuntayhtymä Paimion ja Liedon kanssa, malli, jonka alueellisessa selvittämisessä Sauvo-Karunan kirkkoherra on tiiviisti mukana hiippakunnallisen ohjausryhmän kutsumana vetäjänä. Jotta seurakunta uskottavasti ja tuntuvasti toimisi Jumalan perheväen ilmentäjänä paikkakunnalla, tarvitaan myös paljon rukousta. Siinä voi olla mukana kuka tahansa seurakuntalainen. Monipuolisessa jumalanpalveluselämässä siihen on tilaisuus yhdessä. TD Kalle Elonheimo kirkkoherra

3 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 1 JOHDANTO 1.1 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Sauvo-Karunan seurakunnan pidemmän ajan toiminta on linjattu seurakunnan strategiassa vuosille "Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa". Kirkkovaltuusto vahvisti sen Strategian visiona on: Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Toimintasuunnitelmaa laaditaan strategiasta käsin, muistaen samalla, että hyvin suuri osa seurakunnassa tehtävästä työstä on perustoimintaa, jonka lisäksi erityisiin painotuksiin on vain rajallisesti mahdollisuuksia. Seurakunnassa on toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka käsittää vähintään kolme vuotta kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä siihen sisältyvän talousarvion. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää kaksi näkökulmaa: kokonaistalouden ja toiminnanohjauksen näkökulman. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta käsin kiinnitetään huomiota tavoitteiden asettamiseen. Talouden ja toiminnan suunnittelu on: mahdollisuuksien selvittämistä toimintavaihtoehtojen selvittämistä toiminnan priorisoimista toiminnan sopeuttamista seurakunnan omaan tuloperustaan. 1.2 Talousarvion sitovuus Kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen sitovuustasoista. Sauvo-Karunan seurakunnassa kirkkoneuvosto vastaa osastotasolla nettomenoista kirkkovaltuustolle. Viranhaltijat vastaavat seurakuntatyön osaston osalta nettomenoista kirkkoneuvostolle tehtäväaluetasolla. Kirkkoneuvosto ja sen taloudellinen jaosto vastaavat osaltaan siitä, että seurakunnan palveluja ja hallintoa hoidetaan määrärahoja ja tuloeriä noudattaen taloudellisesti ja tuloksellisesti seurakunnan kokonaisedun mukaisesti. Talousarviossa olevia määrärahoja ei voida ilman kirkkovaltuuston päätöstä ylittää eikä niiden käyttötarkoitusta muuttaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin toiminta- ja taloussuunnitelman, on myös toiminta- ja taloussuunnitelma seurakunnan hallintoelimiä ja henkilöstöä toiminnallisesti velvoittava asiakirja. 1.3 Talousarvion täytäntöönpano Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisen toimintayksikön on osaltaan talousarviovuoden aikana jatkuvasti seurattava tavoitteiden toteutumista sekä taloudenpitoa. 1.4 Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Toimintasuunnitelma- ja talousarviokirjan ensimmäisenä osana on katsaus talouden mitoituksiin ja osastokohtaiset talousarvioluvut. Toisen osan muodostavat vastuu- ja tehtäväaluekohtaiset toimintasuunnitelmat. Kuhunkin vastuualueeseen kuuluu useampia tehtäväalueita seuraavasti:

4 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / todistus TA:t 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290 (jp., kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut srk-tilaisuudet ja muu srk-työ) 2. kasvatus TA:t 231, 234, 235, 236, 237, 260 (lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe-, aikuistyö; lähetystyö) 3. palvelu TA:t 241, 242, 243, 244, 245, 246, 261 (diakonia, kv. diakonia, sielunhoito, vanhustyö yms.) 4. hallinto TA:t 110, 120, 130,140, 150, 181, 182 (talous ja hallinto (1 pääluokka), kirkonkirjojen pito; rahastot (pl. hautainhoito)) 5. hautaustoimi TA:t 401, 442, 443, 444, 445, 446, 447; HHr (hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi, Sauvon tapuli, Hautainhoitorahasto) 6. kiinteistöt TA:t 501, 521, 522, 531, 532, 534, 541, 542, 591, 592 (kiinteistöt ja rakennukset, maa- ja metsätalous; investointisuunnitelman valmistelu ja seuranta) Vastuu- ja tehtäväaluiden toimintasuunnitelmat noudattavat samaa rakennetta: I vastuualuekohtaisesti 1) vastuualueen missio toiminnallisista vastuualueista 2) vastuualueen yleiskuvaus muutamalla virkkeellä 3) vastuualueen perustoimintakuvaus ja perustehtävä kertoo, mitä vastuualueeseen ja sen tehtäväalueisiin kuuluu joka vuosi; 4) resurssit ilmaisee, millä voimavaroilla tehtävistä selvitään; II tehtäväalueittain 6) tehtäväalueeseen kohdentuvat henkilöstökulut kertovat miten suuri osuus tiettyjen virkojen ja toimien kuluista on kohdennettu tehtäväalueeseen; 7) toiminnalliset erityistavoitteet / painopisteet suunnitelmakaudella ovat perustoimintaan kuulumattomia suunnitelmakauden tavoitteita ja painopisteitä; 8) talousarvion 2015 (lisä)perustelut ilmaisevat esim. miksi tehtäväalueen talousarvio eroaa oleellisesti edellisvuodesta; ja 9) taloussuunnitelma on taulukko, jossa on vertailuaineistona vuosien 2010, ja 2013 tilipäätöksen ja vuoden 2014 talousarvion luvut sekä itse taloussuunnitelmana vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 ja 2017 taloussuunnitelman tiedot. Taulukossa on viisi riviä: tulot: tehtäväalueen ulkoiset toimintatuotot menot: seurakunnan talouden ulkopuolelle maksettavat menot toimintakate: edellä mainittujen ulkoisten tuottojen ja menojen erotus vyörytys: hallinnollisten tehtäväalueiden yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet jaetaan toiminnallisilta tehtäväalueilta sisäisesti laskutettavasti näiden ulkoisten toimintakatteiden välisessä suhteessa; sisäiset vuokrat: kiinteistöjen yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet ja vyörytyskulut sekä poistot ja sisäiset korot laskutetaan sisäisinä vuokrina tehtäväalueilta kiinteistöjen käytön mukaisessa suhteessa. Kolmannen osan muodostaa Kirkon henkilöstökehityssopimuksen mukainen henkilöstön kehittämissuunnitelma. Neljäntenä osana on investointisuunnitelma vuosille Viidentenä osana on laskentaohjelmasta saatu vuoden 2015 talousarvio. Kuudenten osana olevat liitteet sisältävät 1) Hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 2015, mukaan lukien hautainhoitojen hinnat; 2) vastuu- ja tehtäväalueiden luettelon; 3) palkkojen jakautumisen eri tehtäväaluille taulukkona; 4) Seurakunnan perimät maksut;

5 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 5) vyörytyslaskelman sekä 6) laskelman sisäisistä vuokrista. 1.5 Talousarvion laadinnan lähtökohtia Toimintasuunnitelma jakautuu Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 17/2003 mukaiseen tehtäväaluejaotteluun, jonka perusteella seurakunnat ilmoittaa vuosittain toimintansa ja taloutensa kirkkohallitukselle. Jaottelua on täydennetty Kirkkohallituksen syksyllä 2012 antamien ohjeiden mukaan. Henkilökunnan palkkaus on laskettu voimaan tulleen Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVES TES) sekä kirkkoneuvoston ja päättämien peruspalkkojen mukaan. KirVESTES on voimassa asti. Palkkojen kohdentamisen jako-osuudet on tarkistettu koko henkilökunnan osalta. Henkilöstösivukulut ovat tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2015 kuluvan vuoden tasolla. Palvelujen ostojen arvioiden pohjana ovat syksyllä 2014 tehdyt sopimukset. Verotulojen ja kustannusten kehitysten osalta arviot perustuvat Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen. 2 TALOUDEN MITOITUKSIA 2.1 Jäsenmäärän kehitys Sauvo-Karunan seurakunnan jäsenkehitys ei seuraa aivan Sauvon kunnan asukasmäärän kehitystä. Kunnan asukkaista n. 83 % on seurakunnan jäseniä. Läsnä olevan väestön määräksi arvioidaan Verotulot Kirkollisvero Kirkollisvero on edellisvuoden tasolla 1,70 %. Sauvo-Karunan kirkollisveroprosentti 1,70 % on selvästi koko maan kirkollisveron painotettu keskiarvoa 1,3 % korkeampi, mutta vastaavankokoisille seurakunnille tyypillinen. Sen turvin vuodeksi 2015 arvioitu kirkollisverokertymä on Yhteisöverot Kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa 2005 yhteisöveron jakoperusteet kirkossa käytettäviksi. Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2015 on arvioitu Toimintatulot Maksut ja taksat on hinnoiteltu suurin piirtein kustannuksia vastaaviksi. Vuoden 2015 hinnoittelu vastaa suureksi osaksi vuoden 2014 hinnoittelua. Ulkoisia toimintatuloja on arvioitu saatavan yhteensä Yleishallinto tulouttaa , seurakuntatyö maksuja ja kolehti-, keräys- ja lahjoitustuottoja, hautaustoimi ja kiinteistötoimi Ulkoisiin tuottoihin sisältyy Hautainhoitorahastolta tuleva :n korvaus, jonka perustana on se, että Hautainhoitorahaston kulut kulkevat seurakunnan talouden kautta. Näin helpotetaan talousarvion seurantaa. Vuoden loppuun mennessä Hautainhoitorahaston kulujen osuus tuloutetaan seurakunnalle, joten verovaroja ei käytetä hautojen hoitoon ohi sen, mitä kirkkovaltuusto on erikseen päättänyt. Sisäiset palvelujen ostot (vyörytys ja sisäiset vuokrat) kohdentuvat vyörytyksenä tehtäväalueisiin ja 182 sekä sisäisinä vuokratuloina tehtäväalueisiin 521, 522, 531, 532 ja 534. Sauvo-Karunan seurakunnan muut tulot ovat koko talouteen suhteutettuina pieniä, joten käyttötalous pitää mitoittaa kirkollisverokertymään.

6 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / Käyttötalouden menot Palvelusten ja tarvikkeiden hankinnat perustuvat pääsääntöisesti työmuotojen esityksiin. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä Niistä kohdentuu hautainhoitorahastoihin, joten seurakunnalliset kulut ovat (TA 2014: ; 2013: ), siis n. 295 (280 ; 264 ) seurakuntalaista kohden. Seurakunnan henkilöstökulujen osuus käyttömenoista on ( ; ) eli 58,1 % ( 60,9%; 62,8 %). (Tämä ilman Hautainhoitorahaston henkilöstökuluja ) Muita suurimpia menoeriä ovat palvelujen ostot ( ; ) eli 20,8 % (20,4%; 19,7 %) sekä aineiden ja tarvikkeiden ostot (94 441; ) eli 14,6 % (13,2 %;11,5 %). Erilaisiin avustuksiin on varattu (17 791; ) eli 2,4 % (2,5%; 2,6 %) seurakunnan toimintakuluista. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat yhteensä 78,9 % käyttömenoista (TA ,3 %; 2013: 82,5 %; TA 2012: 82,8 %; TA 2011: 80,6 %). Vyörytykset ja sisäiset vuokrat ovat yhteensä : vyörytykset ja sisäiset vuokrat. Koko seurakunnan tasolla niiden tuotot ja menot ovat yhtä suuret. Henkilöstömenot vastaavat n. 70,2 % (2014: 69,8 %; 2013: 70,6 %; 2012: 72,6 %; 2011: 72,7 %) arvioiduista kirkollisverotuloista ja palvelujen ostot n. 25,1 % (23,4 %; 22,2 %; 21,4 %; 21,5 %), joten yhteensä niihin kuluu 95,3 % kirkollisverotuloista. 2.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Vaikka investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy kirkkovaltuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 2.6 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman osoittama rahoitustarve katetaan pankkitalletuksilla. 2.7 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan (2014: : ; 2012: ; 2011: ) alijäämäinen. Alijäämä vastaa 8,6 %:a ( 5,5%; 2,8 %; 1,9 %; 3,1 %) seurakunnan talousarvion ulkoisten menojen loppusummasta. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämistä. Sauvo-Karunan seurakunnan tase on ylijäämäinen Osastokohtaiset talousarvioluvut Kirkkovaltuuston päättämä talousarvio on sitova osastoittain nettomenoina: hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (1: TA ), seurakunnallinen toiminta (2: TA ), hautaustoimi (4: TA ) ja kiinteistötoimi (5: TA ). Pääluokka 3 ei ole käytössä. Vastaavat nettomenot ovat (suluissa ulkoiset toimintakatteet): 1. hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (vastuualue 4) ( ) 2. toiminta (vastuualueet 1, 2 ja 3) ( ) 4. hautaustoimi (vastuualue 5) ( ) 5. kiinteistötoimi (vastuualue 6) ( ) Investointisuunnitelman mukaiset investointien kokonaismenot vuonna 2015 ovat

7 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 3 TOIMINTASUUNNITELMAT 3.1 Todistus MISSIO Jumalan läsnäolon voimalla todistamme Hänestä, Luojasta, Lunastajasta ja Pyhittäjästä, jotta hän olisi ihmisille tämän elämän voima ja tulevan elämän toivo. YLEISKUVAUS Jumalanpalveluselämä on seurakunnan toiminnallinen ydin. Messussa yhdistyvät Jumalan läsnäolon eri puolet: Hän on läsnä Sanan julistuksessa, Hän antaa ruumiinsa ja verensä ravinnoksi ja Hän elävöittää kokoontuneen seurakunnan, joka rukouksissaan tuo koko kristikunnan ja luomakunnan Jumalan eteen. Kirkollisissa toimituksissa ihmiset ovat elämänsä käännekohdissa Jumalan edessä ja saavat seurakunnan esirukouksen. Seurakunta todistaa Jumalastaan ja uskostaan sanoillaan, teoillaan ja elämällään. Seurakunnan kokoontumisista ja armollisen Jumalan kohtaamisen kokemuksista kristityt saavat voimaa todistaa. Todistuksen vastuualueeseen kuuluvat jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut seurakuntatilaisuudet ja muu seurakuntatyö (tehtäväalueet 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290). PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelukset valmistellaan ja toteutetaan niin, että niihin osallistuneet haluavat tulla uudestaankin. Sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä, pitkääperjantaita lukuun ottamatta, vietetään ehtoollista. Lapsiperheille sopivia messuja on muutaman kerran vuodessa. Messu on pääsääntöisesti Sauvon kirkossa klo 10, mutta kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä kaksi- ja useampipäiväisten pyhien yhteydessä yhtenä päivänä Karunan kirkossa tai aamummalla. Talvikaudella syyskuusta maaliskuuhun kuukauden kolmantena sunnuntaina messu on Sauvon kirkossa iltapäivällä. Karunan kirkossa on sanajumalanpalvelus torstai-iltaisin juhannuksesta koulun alkuun. Sauvon kirkossa vietetään puolipäivän rukoushetkeä päivittäin tiekirkkokauden ajan. Palvelukseskuksessa on jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten toteuttamiseen lisätään. Seurakunnan piirissä kokoontuvat ryhmät liitetään jumalanpalveluselämään mahdollisuuksien mukaan. Jumalanpalveluksissa otetaan huomioon myös paikkakunnalla toimivia ryhmiä ja yhteisöjä. Paastonajan lopulle rakennetaan Pappilantien varrelle Ristintien pysäkit. Kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat laajemmin ymmärrettynä osa jumalanpalveluselämää. Kaste on lisäksi erityisasemassa, koska se on sakramentti. Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Niiden lisäksi toimitetaan pyynnöstä avioliiton siunaamisia, maahan kätkemisiä sekä Kirkollisten toimitusten kirjan mukaisia siunaamisia. Toimituksia edeltää toimituskeskustelu, kasteiden osalta kodeissa, vihkimisten ja hautaan siunaamisten osalta kirkkoherranvirastossa tai kirkossa. Keskustelun pohjaksi ja juhlan valmistelun helpottamiseksi tilaisuuden järjestäjät saavat etukäteen vihkosen, jossa esitellään toimituksen sisältöä ja kaavojen antamia vaihtoehtoja. Kasteita ohjataan yhä enemmän tapahtumaan kirkoissa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen jumalanpalvelusluonnetta painotetaan.

8 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Vainajat saatetaan odottamaan kuolleitten ylösnousemusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjojen ja Kirkon perinteiden mukaisin menoin. Hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa kiireettömästi ja siten aikaa surun käsittelylle antaen. Pappi ja kanttori ovat läsnä haudalla ja osallistuvat muistotilaisuuteen, ellei toisin sovita. Pappi ja kanttori ovat toivottaessa läsnä myös maahan kätkemisen yhteydessä. Kantajilla on mahdollisuus harjoitella kantamista seurakunnan arkulla seurakuntamestarin opastuksella. Kirkkoon kuulumattoman hautauksen yhteydessä vietetään omaisten niin toivoessa rukoushetki surussa. Ulkopaikkakuntalaisten kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisesta päättää heidän asuinpaikkansa kirkkoherra ja siunaamisen toimittaa kyseisen seurakunnan pappi. Seurakuntalaiset voivat antaa omia hautajaisiaan koskeva tahtonsa seurakunnan haltuun. Kirkollisia toimituksia ei oteta viikonvaihteisiin, jolloin sekä pappi että kanttori ovat vapaalla, yleensä siis kuukauden kolmannen sunnuntain yhteydessä. Kesäkuukausina tästä voidaan poiketa, jos toimituksen osalliset itse järjestävät papin ja kanttorin. Seurakunnalliset tilaisuudet Seurakuntalaisten tarpeista, kirkon tehtävästä ja työntekijöiden kiinnostuksesta nousee kysymyksiä ja haasteita, jotka ylittävät tehtäväalueiden rajat ja joihin muut seurakuntatilaisuudet voivat vastata. Kinkereitä ja seuroja pidetään muutaman kerran vuodessa. Miesten sauna on kerran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Pieni pyhiinvaellus Sauvosta Karunaan järjestetään jonakin kesätorstaina. Raamattupiirejä yms. maallikkojen vetämää toimintaa on mahdollisuuksien mukaan. Jos riittävää kiinnostusta on, järjestetään matkoja alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiedotus Tiedotus huolehtii siitä, että seurakunnan tapahtumat, toiminta ja elämä ovat esillä paikkakunnalla leviävissä lehdissä ja että seurakunnan verkkosivustossa on ajan tasalla olevaa tietoa. Viikkoilmoituksissa ovat seurakunnan ajankohtaiset toimintatiedot sekä kastetut, kuulutetut ja hautaan siunatut. Seurakunnan tarjouspyynnöt yms. julkaistaan Kunnallislehdessä siten, että yksityiskohtaisten tietojen osalta viitataan seurakunnan verkkosivustoon. Seurakunnan päätöksenteosta tiedotetaan Kunnallislehdelle, Salon Seudun Sanomille, Turun Sanomille, Turun Radiolle sekä STT:n Turun toimitukselle. Asioista tiedotetaan mahdollisemmin varhaisessa vaiheessa, jotta seurakuntalaiset voivat asiallisen tiedon pohjalta keskustella päätöksiä tekevien edustajiensa kanssa. Verkkosivustoa kehitetään jatkuvasti. Se on myös osa evl.fi-portaalia. Seurakunnan Facebook-sivu mahdollistaa nopean tiedottamisen. Musiikki Kirkollisen ja hengellisen musiikin opetusta seurakunnalle toteutetaan lapsityössä, rippikoulutyössä ja yhteislaulutilaisuuksissa sekä kirkkomuskareissa. Opetuksen tarkoituksena on tavoittaa eri ikäryhmät. Tähän kuuluu oleelisesti kuorotoiminnan harjoittaminen. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain.nuorisokuoro toimii periodimaisesti.ne avustavat messuissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Kuorot konsertoivat vuosittain. Jumalanpalvelusmusiikkia kehitetään mm. uusilla ja monipuolisilla virsillä, yhteismusisoinnilla, erityyppisillä messuilla kuten esimerkiksi mukulamessu ja kansanlaulumessu. Kanttorin vastuulla on myös uuden musiikin tuominen seurakuntalaisten käyttöön. Seurakuntalaiset voivat osallistua jumalanpalvelusmusiikin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä kanttorin kanssa. Erityyppistä hengellistä musiikkia tehdään tutuksi mm.kirkkokonserteissa, musiikki- ja lauluilloissa sekä kurssitapahtumissa. Muu seurakunnallinen toiminta Muihin tehtäväalueisiin kuulumaton seurakuntatyö ja tehtäväalueiden rajat ylittävän tulevaisuuden

9 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 seurakuntatyön valmistelu kuuluvat tähän vastuualueeseen. Jotkut seurakuntalaiset eivät liikuntarajoitteensa vuoksi voi osallistua messuun, joten heidän mahdollisuutensa ehtoollisen nauttimiseen on yksityisen ehtoollisen varassa. Heille järjestetään tähän tilaisuus kirkkovuoden juhla-aikoina ja syntymäpäivänsä yhteydessä. Sauvon kirkko ja Karunan kirkko ovat Tiekirkkona avoinna kesällä. Sauvon kirkossa on opastus, ja oppaat pitävät päivärukouksen. Karunan kirkko on avoinna ilman erityistä henkilökuntaa hautausmaatyöntekijän työajan puitteissa. RESURSSIT Todistuksen tehtävistä vastaavat etenkin kirkkoherra ja kanttori. Toimistonhoitaja huolehtii tiedotuksesta laatimalla lehti-ilmoitukset. Seurakuntamestari vastaa jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten ulkoisista edellytyksistä. Muut työntekijät osallistuvat satunnaisesti. Kesällä työhön osallistuvat myös Sauvon kirkon oppaat. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Kaksi kirkkoa antavat tilat seurakunnan kokoontumiseen ja kirkollisiin toimituksiin. Kaksi seurakuntataloa pihoineen, pitäjän muut kokoontumistilat, Pappila, seurakuntalaisten kodit sekä pitäjän koko alue ovat todistuksen tapahtumapaikkoja. Lisäksi ajoittain on käytettävissä ulkopuolisia saarnaajia ja puhujia sekä kuoroja. Varaudutaan maksamaan muutaman kerran vuodessa palkkio ja matkakulut vierailevalle saarnaajalle. Kirkollisiin toimituksiin rohkaistaan tuomaan pappi siitä seurakunnasta, johon asianomainen kuuluu. Pappien ja kanttorien matkakuluja voidaan tietyin edellytyksin korvata Sauvo-Karunan varoista. JUMALANPALVELUSELÄMÄ 200 TEHTÄVÄALUEESEEN KOHDISTUVAT HENKILÖKULUT Kirkkoherra 20 %, kanttori 30 %. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Jumalanpalvelusryhmien kokoaminen ja toimintaan saaminen. TULOT 694 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , HAUTAAN SIUNAAMINEN 202 Kirkkoherra 15 %, kanttori 25 %. TULOT 578 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 203

10 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Kirkkoherra 10 %, kanttori 5 %. TULOT 116,66 MENOT , , TOIMINTAKATE , , VYÖRYTYS , , SIS. VUOKRAT , , MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 204 Kirkkoherra 5 %, kanttori 15 %. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Eri herätysliikkeiden seurat vuoden mittaan. TULOT ,00 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 205 Kirkkoherra 5 %, toimistonhoitaja 5 % TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Verkkosivujen siirtäminen kirkon Lukkari-järjestelmään vuoden 2015 aikana; ei aiheuta lisäkustannuksia. TULOT 23,81 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT MUSIIKKI 220 Kanttori 20% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Lasten ja varhaisnuorten musiikkitoimintaa lisätään nuortenkuorolla, joka toimii periodimaisesti. Konserttitoiminnassa huomioidaan J.Sibeliuksen 150- juhlavuosi sekä kirkon historialliset A.Jurvan urut. TULOT MENOT ,

11 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , MUU SEURAKUNTATYÖ 290 Kirkkoherra 5 %, Sauvon kirkon oppaat 90 %. TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT 3.2 Palvelu MISSIO Jumalan rakkauden vastaanottaneina palvelemme, jotta ihmiset niin paikkakunnalla kuin kaukana maailmalla voivat tuntea Jumalan rakkauden toisten ihmisten teoissa ja saavat avun elämänsä vaivoihin. YLEISKUVAUS Palvelun vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä diakoniatyö, sielunhoito, vanhustyö ja kansainvälinen diakonia.(tehtäväalueet 241, 244, 246, 261) hoidetaan seurakunnan omana työnä ja sairaalasielunhoito, perheneuvonta ja Palveleva puhelin (tehtäväalueet 242, 243, 245) ostopalveluina. Palvelu on ihmisten kokonaisvaltaista auttamista. Kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvan toivon ylläpitämistä. Ihmisten kohtaamista erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjaamista tarvittaessa eri asiantuntijoiden luo. Palvelu on diakonia kasvatusta kohtaamaan erilaisia ihmisiä niin lähellä kuin kaukana. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Diakoniatyö Ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja hoitaminen. Taloudellisten vaikeuksien helpottaminen ja neuvominen eri avustusmuotojen ja asiantuntijoiden puheille. Henkilökohtaiset tapaamiset niin kodeissa kuin vastaanotolla. Erilaiset ryhmät tukemassa selviytymistä ja jaksamista. Osallistuminen rovastikunnalliseen toimintaan. Laitosdiakonia Seurakunta pitää yhteyttä laitoksissa oleviin kehitysvammaisiin sekä muihin laitoshoidossa olevin seurakuntalaisiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kehitysvammapiirin ja alueen sairaalapappien kanssa. Kehitysvammaistyön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa laaja-alaisesti Varsinais-Suomen kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan hengellistä työtä.

12 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Perheneuvonta Perheneuvonta tukee erityisesti kriisiin joutuneita aviopareja jatkamaan avioliittoaan sekä auttaa ihmissuhdekriisin kokeneita uuteen alkuun elämässään. Perheneuvonta tapahtuu pääosin ostopalveluna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskukselta, koska paikallisesti ei ole perheneuvontaan koulutettua työvoimaa. Sielunhoito Sielunhoito pitää yllä kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvaa toivoa. Se auttaa ihmisiä löytämään elämäänsä turvallisen suhteen Jumalaan, selviytymään elämäuskoa rajoittavista tekijöistä, rohkaisee ihmisiä kohtaamaan syyllisyytensä ja auttaa heitä kokemaan Jumalan ehdoton armahdus ja vapautus. Vuosittain kutsutaan omaisensa menettäneitä sururyhmään, joka järjestetään, jos ilmoittautuneita on tarpeeksi. Palveleva puhelin Palvelevan puhelimen tarkoituksena on tarjota ahdinkotilanteessa olevalle yhteys toiseen ihmiseen ja antaa keskusteluapua. Vanhustyö Vanhuksia aktivoidan osallistumaan yhteiseen toimintaan. Seurakunta etsii syrjäytyneitä vanhuksia sekä tukee kotona olevia vanhuksia ja heidän perheitään. Tarkoituksena on pitää yllä kristillistä toivoa iän mukanaan tuomissa muutoksissa. Seurakunta järjestää yhteisen syntymäpäiväjuhlan vuoden aikana 70 tai 75 vuotta täyttäville. Kansainvälinen diakonia Seurakunta huolehtii maailman tilaa ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia koskevan tietoisuuden enenemisestä ja kanavoi taloudellista apua Arkkihiippakunnan El Salvador -ystävyyskirkkotyön ja KUA:n kautta. Ystävyyskirkkotyössä seurakunta osallistuu yhden presbyteeripapin palkkaukseen El Salvadorin luterilaisen kirkon osoittamalle seurakunnalle tai rovastikunnalle (microregion) vuosiksi Paimion rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien yhteistyönä noin 400 euron vuotuisella panoksella. Seurakunta tukee taloudellisesti seurakuntalaisten osallistumista Yhteisvastuun tai Kirkon ulkomaanavun koulutusmatkoihin. Nuoria aktivoidaan seurakuntayhteyteen ja kansainväliseen vastuuseen. Kaikkiaan kansainvälisen diakonian panostus vastaa 2 % seurakunnan kirkollisverokertymästä. RESURSSIT Palvelun vastuualueesta vastaa seurakunnan diakoniatyöntekijä. Hänellä on tukenaan diakoniatyön johtokunta ja yhteyshenkilönä kirkkoneuvoston edustaja johtokunnassa. Kirkkovaltuusto valitsee diakoniatyön johtokunnan vuosiksi toimikautensa alussa. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä ja nimittää edustajansa diakoniatyön johtokuntaan toimikautensa alussa. Työtä avustaa johtokunnan jäsenten lisäksi joukko vapaaehtoisia. Diakoniatoimisto sijaitsee Tallerossa. Säännöllisiä kokoontumisia on Sauvon seurakuntatalossa, Karunan seurakuntakodissa ja Vanhustentalojen kerhohuoneessa. Vanhustyössä on käytettävissä Taimi Sjöblomin testamenttivarat, joista Taimi Sjöblomin rahaston sääntöjen mukaan siirretään tähän tarkoitukseen 3500 vuodessa. DIAKONIATYÖ 241 Diakonian virka 45 % TOIMINNALLISET ERITYSTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA

13 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Vapaaehtoisten tarve seurakuntatyössä tulee yhä enenevissä määrin lisääntymään. Nyt näen erittäin tärkeäksi kiinnittää huomiota heidän koulutustarpeeseen sekä sitä kautta seurakuntayhteisössämme toimimisen motivoimiseen. Arvostus ja luottamus ja yhteisöön kuuluminen tukevat sitä. Yhteiskunnassamme vallitsevan säästö- ja taloudellisten resurssien leikkausten vuoksi diakonian apua hakee yhä useampi moniongelmainen yksinasuva sekä perheet. Kunnat säästävät kaikkien erityisryhmien tukemisessa ja sen vuoksi he ovat pitkälti seurakunnan tuen varassa. Muunmuassa omaishoitajien ainoa vertaistukikontakti on seurakunnan yhteydessä kuukausittain järjestetty kohtaaminen, johon myös kunnan sosiaalityöntekijä on aina kutsuttu mukaan. Lähimmät päihde- ja mielenterveystuet ovat Kaarinassa ja Salossa. Heitä käy diakonin keskusteluissa useita. Myös perheiden erilaiset ongelmat näkyvät diakonin kotikeskusteluun kutsutuissa kohtaamisissa. Diakonin tulee mennä sinne, minne mikään muu apu tai tuki ei ulotu. TALOUSARVION 2015 (LISÄ)PERUSTELUT: Diakonia-avustusmääräraha on 7000 euroa. Avustettavien määrä edelleen lisääntynyt, ja avustussummat joissakin tapauksissa nouseet. Avustettavissa enemmän mukana lapsiperheitä kuin ennen. EUruokajakelun päätyttyä ruoka-avustuksista huolehditaan mm. viikoittaisella diakonia-aamiaisella sekä pakastamalla leipätuotteita ja ruokalahjoituksia. TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , SAIRAALASIELUNHOITO 242 TALOUSSUUNNITELMA TULOT 60 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT PERHENEUVONTA 243 TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT SIELUNHOITO 244 Kirkkoherra 5 %. Diakonian virka 20 %

14 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT PALVELEVA PUHELIN 245 TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT VANHUSTYÖ 246 Diakonian virka 20 % TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 261 Diakonian virka 5% TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , Kasvatus MISSIO Jumalan rakkauteen ja läsnäoloon luottaen tuemme pieniä ja suuria seurakuntalaisia löytämään Jumalan

15 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 läsnäolosta voimaa elämän ja kasvun eri vaiheissa. YLEISKUVAUS Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluvat lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe- ja aikuistyö, partio (tehtäväalueet 231, 234, 235, 236, 237 ) sekä lähetystyö (260). Kasvatuksen tehtäväalueet toteuttavat kaste- ja lähetyskäskyä. Seurakunta tukee toiminnallaan perheiden antamaa kristillistä kasvatusta sekä kohtaa ja tukee perheitä näiden omien tarpeiden mukaan. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa kristittynä lapsena, nuorena ja aikuisena sekä antaa seurakuntalaisille mahdollisuuksia tutustua lähimmäiseensä, luomakuntaan ja kolmiyhteiseen Jumalaan. Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluu kristillisen uskon perusasioiden opettaminen ja seurakuntalaisten rohkaiseminen osallisuuteen ja osallistumiseen seurakunnassa. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Lapsityö Päiväkerhossa tutustutaan Raamatun kertomuksiin, keskustellaan kristillisen uskon ydinkysymyksistä ja tutustutaan kotikirkkoon. Lapsille ja vanhemmille pidetään päätösjuhlat. Ulkoilupäivät sekä retket sisältyvät ohjelmaan. Vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja on tarpeen mukaan. Lastenohjaaja osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville, valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville ja rovastikunnallisiin tapaamisiin. Lastenohjaaja on mukana esikouluun menijöiden siunaamisessa. Seurakunta antaa sauvolaisille esikouluun menijöille lahjan. 4-vuotiaille perheineen järjestetään syntymäpäiväjuhlat, jossa lahjaksi annetaan Lasten Raamattu. Lastenohjaaja vastaa juhlista. Lastenohjaaja on mukana järjestämässä työaikansa salliessa mukulamessua ja perhekirkkoja, joissa voidaan osallistujille antaa esim. Lasten pyhäkoululehti. Pienimuotoinen pääsiäisvaellus järjestetään hiljaisella viikolla. Pääsiäisvaellukseen osallistuvat päiväkerholaiset ja aikoja järjestetään myös sauvolaisille päivähoitoryhmille, esikoululaisryhmille ja 1-2 -luokkalaisille. Vaellukseen osallistuu nuorisotyönohjaaja ja lastenohjaaja. Partio Paikkakunnalla nuorisotyötä tekevien partiolippukuntien toimintaa tuetaan 2008 solmittujen yhteistyösopimusten perusteella. Partiolippukuntien ja seurakunnan välillä toimii yhteistyö tarvittaessa. Rippikoulu Rippikoulun paikallista toteutusta säätelevät 2003 vahvistettu rippikoulun ohjesääntö sekä kirkkoneuvoston kullekin vuodelle hyväksymä rippikoulusuunnitelma. Pääosa ikäluokasta käy rippikoulun. Rippikoulu alkaa aloitusleirillä, jatkuu sunnuntaisin pidettävillä rippikoulupäivillä ja päättyy neljän päivän mittaiseen rippileiriin. Rippikoululaisille jaetaan Raamatut, Katekismukset ja vihkot. Osa ikäluokasta käy rippikoulunsa kristillisten järjestöjen rippikoululeireillä tai muiden seurakuntien järjestämillä erikoisleireillä, kuten esim. jalkapallo ja laskettelu. Nuorisotyö Nuorisotyö on toimintaa 7-18-vuotiaiden parissa. Sen tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria seurakuntayhteyteen. Raamattuun, rukoukseen ja lauluun pohjautuva hengellinen perustyö tehdään lasten ja nuorten ehdoilla. Toiminnan peruselementtejä ovat isoskoulutus, varhaisnuortenkerhot ja kaikille avoimet nuortenillat kaksi kertaa kuukaudessa. Isoskoulutus antaa rippikoulun käyneille nuorille mahdollisuuden olla mukana toimimassa seurakunnassa. Isosille maksetaan työstään korvaus. Tavoitteena on vuoden 2015 aikana tarkastella, nuorten toivomusten mukaan, seurakunnan mahdollisuutta työllistää alle 17-vuotiaita nuoria muuhunkin kuin isostoimintaan.

16 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Nuorisotyöntekijä käy viikoittain koululla, jossa hänellä on mahdollisuus nuorten kahdenkeskisiin tapaamisiin. Varhaisnuorille järjestetään kesätoimintaa esim. kerho, retki tai päiväleiri. 10-vuotiaat kutsutaan seurakunnan järjestämään syntymäpäiväjuhlaan tai leiripäivään. Varhaisnuorille järjestetään mahdollisuuksia osallistua alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin, joista PTK:n järjestämälle Tour de Henrik -polkupyöräpyhiinvaellukselle on ollut osallistujia jo vuosien ajan. Kesällä 2015 lähdemme mukaan varhaisnuorten valtakunnalliselle Kipinä- leirille partaharjulle. Nuorisotyöntekijä osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäiville ja kasvatuksen seminaariin, koska nämä ovat yksin työtään tekevälle työntekijälle tärkeitä tapahtumia virikkeiden ja jaksamisen kannalta. Perhetyö Perhetyöhön kuuluu yhteistyö koulun ja päivähoidon kanssa. Nuorisotyöntekijä suunnittelee ja järjestää viikoittaisen perhekerhon. Perhekerho aloitetaan kirkossa muutaman kerran lukukaudessa. Nuorisotyöntekijä auttaa 4-vuotissynttäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vastaa kouluun lähtevien muistamisesta. Lastenohjaaja vastaa 1-4 vuotta täyttäville lapsille lähetettävistä syntymäpäivätervehdyksistä. Perhetyö järjestää perheleirin/perhepäivän vähintään kerran vuodessa. Kirkkomuskarin kerran kuussa toteuttavat kanttori ja lastenohjaaja. Isien ja lasten toimintana järjestetään jääkiekkopelimatkoja Turkuun yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa sekä nuotioiltoja. Äitien jaksamista perhetyö tukee järjestämällä äideille yhteisiä kohtaamisia kuten naisten saunailtoja. Yhteistyössä eri paikallisten järjetöjen kanssa järjestetään retkiä ja yhteisiä kirkkohetkiä. Diakoniatyöntekijä vastaa edelleen perheiden taloudellisesta avustamisesta. Diakoniatyöntekijä tukee perheitä erityisissä kriiseissä, sekä vastaa mielenterveys- ja päihdetyöstä. Perhetyötä tekevä nuorisotyöntekijä osallistuu valtakunnallisille varhaiskasvattajien neuvottelupäiville ja vahvistaa hengellistä osaamistaan ja jaksamistaan kerran vuodessa osallistumalla retriittin tai vastaavaan tapahtumaan. Pyhäkoulu järjestetään kerran tai kaksi kuukaudessa messun aikana. Pyhäkoulun pitämisestä huolehtivat vapaaehtoiset, joiden kouluttamisesta toki tulee kuluja. Vaikka pyhäkoulu voi hyödyntää lapsi- ja perhetyön materiaaleja, on etenkin ensimmäisenä toimintavuonna hankittava perusvarustusta. Lähetystyö Lähetystyön tehtävänä on evankeliumin julistaminen ja lähetyskäskyn noudattaminen Matt 28: Lähetystyön panostus vastaa 2 %:a seurakunnan kirkollisverokertymästä. Seurakunnalla on nimikkokohdesopimus Suomen Lähetysseuran kanssa. Lähetyssihteeri huolehtii lähetyskasvatuksesta lasten, nuorten ja aikuisten parissa, mm. rippikoulussa. Hän pitää yhteyttä erityisesti Suomen Lähetysseuraan ja rovastikunnan muihin työntekijöihin sekä osallistuu lähetyssihteerien neuvottelupäiville ja Suomen Lähetysseuran valtakunnallisiin lähetysjuhliin kesäkuussa. Juhannusaaton juhla Karunan kirkolla järjestetään yhteistyössä Paimion ja Liedon seurakuntien kanssa. Lähetysmyyjäiset ovat adventin alla, Kauneimmat joululaulut ja lasten kauneimmat joululaulut joulukuussa. RESURSSIT Kasvatuksen tehtävistä vastaavat etenkin lastenohjaaja-lähetyssihteeri sekä nuorisotyönohjaaja, etenkin rippikoulussa myös kirkkoherra ja kanttori Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Päiväkerhossa on yksi lastenohjaaja. Kiireellisissä tapauksissa nuorisotyönohjaaja hoitaa päiväkerhoja mahdollisuuksien mukaan, jos lastenohjaaja on estynyt. Tuntipalkkainen apulainen palkataan tarvittaessa. Päiväkerhotilat ja ulkoilualue ovat lasten käytössä. Päiväkerhoissa on lapsia n. 40. Kaikki ryhmät ovat

17 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 sekaryhmiä. Kerhoaika on kolme tuntia kerrallaan. Kotihoidossa olevat lapset saavat olla kerhossa kaksi kertaa viikossa. Seurakunta tukee partiotoimintaa vuotuisella avustuksella Sauvojapojille ja Hakkistytöille. Rippikoulun opettajina toimivat kirkkoherra, nuorisotyönohjaaja ja kanttori sekä omien erityisalojensa osalta lastenohjaaja-lähetyssihteeri, diakoniatyöntekijä ja seurakuntamestari tai kiinteistönhoitaja-suntio. Isos-, rippikoulu- sekä varhaisnuortenleireillä tarvitaan täysi-ikäinen apuohjaaja, joka hoitaa myös valvontatehtäviä. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan työajasta 45% käytetään nuorisotyöhön. Alueella on nuorisotyölle myönteinen ilmapiiri. Työntekijällä on tilaa työskennellä itsenäisesti ja tehdä yhteistyötä kunnan, rovastikunnan, lähiseurakuntien ja muiden nuorisotyössä mukana olevien tahojen kanssa. Valtaosa ikäluokasta on tavoitettavissa koulun kautta. Perhekerhotoiminta on nuorisotyönohjaajan vastuulla. Perhekerhossa tarjotaan seurakunnan vapaaehtoisten valmistama aamiainen. Lastenohjaaja ja diakoniatyöntekijä osallistuvat kerhoihin. Perhekerhot käyttävät päiväkerhon tiloja. Perhekerhoilla on yhteisiä leluja ja askarteluvälineitä päiväkerhon kanssa. Pyhäkoulunopettajat ovat vapaaehtoisia. Lähetystyöhön on varattu 10 % lastenohjaaja-lähetyssihteerin vuotuisesta työajasta. PÄIVÄKERHO 231 Lastenohjaaja 80% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Osallistuminen valtakunnalliseen päiväkerhotyön juhlintaan. TALOUSARVION 2015 (LISÄ)PERUSTELUT TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , PARTIO 234 TULOT MENOT -863, , TOIMINTAKATE -863, , VYÖRYTYS -183, , SIS. VUOKRAT RIPPIKOULU 235 : Kirkkoherra 10%, kanttori 5%, nuorisotyöntekijä 30%. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Rippikoulutyön kehittäminen ja opetuskansion tekeminen.

18 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 TULOT ,40 MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , NUORISOTYÖ 236 Nuoriso- ja perhetyöntekijä 45% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Nuorten työllistämismahdollisuuksien selvittäminen seurakunnan eri aloille. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. TALOUSARVION 2015 (LISÄ)PERUSTELUT: Seurakunnan nuorisotyönohjaaja lisää toimintaa (varhais-)nuorille seurakunnan parissa, mm. syys- ja hiihto-, kesäloma-aikoina toiminnan pyörittämistä. Isoset pyörittämään kerhotoimintaa. Esimerkiksi retkiä ja kuljetuksia; nuorisotapahtumiin ja gospelkonsertteihin oman seurakunnan ulkopuolelle. TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA TA 2015 TS 2016 TS TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , PERHETYÖ 237 : Nuorisotyöntekijä 25%, Diakoni 10 %, Lastenohjaaja 10 % TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Ilta- tai viikonlopputoimintaa perheille lisätään mm. perheliikuntaa yhteistyössä NMKY:n kanssa. Seurataan tarvetta vanhempainiltojen järjestämiseen. TALOUSARVION 2015 (LISÄ)PERUSTELUT Varataan rahaa perheleiriä ja perhepäivän kustannuksia varten. Mahdollisten luennoitsijoiden palkkiot. Kirkkomuskarin tarvikkeiden mahdolliset kustannukset. Pyhäkoulunopettajien koulutus sekä pyhäkoulumateriaali. TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT ,

19 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 LÄHETYSTYÖ 260 Lastenohjaaja-lähetyssihteeri 10 % TOIMINNALLISET ERITYSTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Vierailevia puhujia lähetystyön parista. Evankelis-luterilainen lähetysyhdistys Kylväjästä vuokrataan viikoksi mongolialainen jurtta, jossa sauvolaiset lapsiryhmät ja koululaisryhmät saavat vierailla oppaan johdolla ja tutustuvat samalla lähetystyöhön. TALOUSARVION 2015 (LISÄ) PERUSTELUT Mahdollisten vierailijoiden palkkiot. Jurtan vuokraus- ja kuljetuskustannukset. TULOT , MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT , Hallinto YLEISKUVAUS Hallinnon vastuualue huolehtii seurakunnan tukitoiminnoista, päätöksenteosta ja viranomaistehtävistä. Vastuualueeseen kuuluvat päätöksenteon, talouden ja hallinnon tehtäväalueet sekä kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranviraston hoito (tehtäväalueet 110, 120, 130, 140, 150, 181, 182). Lisäksi vastuualue huolehtii seurakunnan rahastoista, lukuun ottamatta hautojen hoitoon liittyviä rahastoja. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Päätöksenteko Seurakunnassa valitaan neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein kirkkoneuvoston. Kirkkovaltuuston maallikkojäsenet osallistuvat vaalikauden toisen vuoden helmikuussa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin. Arkkipiispan ja Turun arkkihiippakunnan piispan vaaliin kirkkovaltuuston maallikköjäsenet valitsevat seurakunnasta äänioikeutetut maallikot. Papisto osallistuu vastaaviin papiston vaaleihin sekä lääninrovastin ja pappisasessorien vaaleihin. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Sen keskeisiä tehtäviä on vahvistaa seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma, investointisuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös. Sen toimintaa säätelee Kirkkolain ja Kirkkojärjestyksen lisäksi hyväksytty kirkkovaltuuston työjärjestys. Kirkkovaltuusto kokoontuu kahdesta viiteen kertaan vuodessa ja sen kokoukset ovat julkisia. Esittelijöinä toimivat kirkkoherra ja talouspäällikkö. Tilinpäätöksen vahvistamisessa perustana on toimikaudeksi valitun ammattitilintarkastajan lausunto seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Kirkkoneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa sekä valmistelee kirkkovaltuuston käsiteltäviksi tulevat asiat. Kirkkoneuvoston kokoonpanon määrää tuomiokapitulin 2012 vahvistama ohjesääntö. Kirkkoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokoukset ovat suljettuja.

20 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 40 Valmistelijoina ja esittelijöinä ovat yleensä kirkkoherra ja talouspäällikkö. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin. Tukitoiminnat Taloushallinnon tehtävinä ovat seurakunnan varojen, määrärahojen ja tuloerien hoitaminen seurakunnan kokonaisedun mukaisesti, talousarvion valmistelu ja toteutus sekä tilinpäätöksen valmistaminen. Yksikön pienuuden vuoksi vaikeasti kohdennettavia kulueriä on sisällytetty tehtäväalueeseen Henkilöstöja taloushallinto (150), joten niitä ei näy muiden tehtäväalueiden talousarvioissa. Siten henkilöstöhallintoon kuuluu mm. palkanlaskenta, työsuojelu, työterveyshuolto ja työyhteisön kehittäminen. Tietohallinto huolehtii seurakunnan ja sen henkilökunnan työssään tarvitsemien tietojenkäsittelylaitteiden ja -ohjelmien sekä tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta, turvallisuudesta ja ajanmukaisuudesta. Seurakunta kuuluu arkkihiippakunnan IT-alueeseen, joka huolehtii tietoturvan jatkuvasta ylläpidosta ja parantamisesta. Vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään, milloin vain mahdollista. Laitteistoa uusitaan keskimäärin kaksi työasemaa vuodessa. Henkilökunta pitää yllä tietohallintotaitojaan ja kouluttautuu uusien järjestelmien tarpeiden mukaan. Kirkkoherranviraston ja seurakunnan toimistotyö sekä sellainen yleishallinto, joka ei kuulu muille yleishallinnon tehtäväalueille huolehtii mm. tila- ja henkilöstövarausten pitämisestä ajan tasalla, seurakunnan postituksista ja seurakunnan arkistojen ylläpidosta. Viranomaistehtävät Kirkonkirjojen avulla pidetään seurakunnan jäsenrekisteriä, ja kirkonkirjoja pitämällä seurakunta palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja yksittäisiä ihmisiä. Tavoitteena on mahdollisimman nopean ja luotettavan tiedon antaminen seurakuntalaisten väestökirjanpidossa tapahtuvissa muutoksissa ja sukuselvitysten antamisessa. Kirkonkirjojen pito (181) on vyörytyslaskennan ulkopuolella. RESURSSIT Hallinnon vastuualueen tehtävistä vastaavat kirkkoherra, talouspäällikkö ja toimistonhoitaja. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Tilintarkastukseen varataan kaksi päivää vuodessa. Yleisten vaalien vuosina kirkollisiin vaaleihin (110) kohdennetaan talouspäällikön työpanosta vaalilautakunnan sihteerin tehtäviä varten. Niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin koulutus on ostopalvelua. Taloushallinnon ohjelmat ovat Kirkon Palvelukeskuksessa. Ajantasainen jäsenrekisteri on Kirjuri-järjestelmässä, johon digitoitua vanhaa aineistoa perhelehdistä ja kirkonkirjoista tarvitaan erityisesti sukuselvitysten tuottamiseen. Sukututkimustilaukset ohjataan ammattimaisellesukututkijalle. Vastuualueen pääasialliset toimitilat ovat Tallerossa, mutta kokouksien osalta se käyttää Sauvon seurakuntataloa. Osa työstä tehdään Pappilassa. KIRKOLLISET VAALIT 110 TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET TALOUSSUUNNITELMA TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKOVALTUUSTO 120 TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET