SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016 (TTS 2016)

Transkriptio

1 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016 (TTS 2016) Vahvistettu Sauvo-Karunan kirkkovaltuustossa Sisällysluettelo ESIPUHE...2 I JOHDANTO...3 I.1 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen...3 I.2 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano...3 I.3 Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne TALOUDEN MITOITUKSIA Jäsenmäärän kehitys Verotulot Toimintatulot Käyttötalouden menot Investointiosa Rahoitusosa Tilikauden tulos Osastokohtaiset talousarvioluvut TOIMINTASUUNNITELMAT Todistus Palvelu Kasvatus Hallinto Hautaustoimi Kiinteistöt HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kehittämisen suunnittelu Kustannusten perusteet Henkilöstön kehittämissuunnitelma INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE Talousarvio Talousarviokooste tehtäväalueittain LIITTEET Haudanhoitorahaston talousarvio vuodelle Seurakunnan perimät maksut Työajan jakautuminen eri tehtäväaluille...27

2 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 ESIPUHE Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19) - Sauvo-Karunan seurakunnan strategia , visio Sauvo-Karunan seurakunta joutuu toteuttamaan strategiaansa vähenevin voimavaroin. Kirkollisverotulot ovat kahtena vuonna peräkkäin jääneet alle arvioidun. Vuoden 2016 alusta valtion korvaus tuo seurakunnalle tosin suuremman määrän kuin tähän asti käytössä ollut yhteisövero-osuus, mutta erotus vastaa vain noin puolen kuukauden kirkollisverotuloja, kun toteutumatta on jäänyt noin kuukauden tulot. Seurakuntalaisuuden toteutuminen voi mahdollistaa nykyisen toiminnan tason säilyttämisen tai jopa nostamisen. Seurakunnan työstä monessa kohdin seurakuntalaiset voisivat olla enemmänkin mukana toteuttamassa kuin tällä hetkellä. Suunnitelmakauteen osuu Reformaation merkkivuosi, joka alkaa lokakuun lopulla 2016 ja jota eletään 2017 rinnan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kanssa. Virsikirjan lisävihon käyttöön ottaminen adventtina 2016 tuo merkkivuoden kokonaiskirkollisesti esille, mutta paikallisesti merkkivuoden valmistelut on aloitettava jo keväällä TD Kalle Elonheimo kirkkoherra

3 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 I JOHDANTO I.1 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Sauvo-Karunan seurakunnan pidemmän ajan toiminta on linjattu seurakunnan strategiassa vuosille "Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa". Kirkkovaltuusto vahvisti sen Strategian visiona on: Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Toimintasuunnitelmaa laaditaan strategiasta käsin, muistaen samalla, että hyvin suuri osa seurakunnassa tehtävästä työstä on perustoimintaa, jonka lisäksi erityisiin painotuksiin on vain rajallisesti mahdollisuuksia. Seurakunnassa on toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka käsittää vähintään kolme vuotta kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä siihen sisältyvän talousarvion. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää kaksi näkökulmaa: kokonaistalouden ja toiminnanohjauksen näkökulman. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta käsin kiinnitetään huomiota tavoitteiden asettamiseen. Talouden ja toiminnan suunnittelu on: mahdollisuuksien selvittämistä toimintavaihtoehtojen selvittämistä toiminnan priorisoimista toiminnan sopeuttamista seurakunnan omaan tuloperustaan. I.2 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano Kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen sitovuustasoista. Sauvo-Karunan seurakunnassa kirkkoneuvosto vastaa osastotasolla nettomenoista kirkkovaltuustolle. Viranhaltijat vastaavat seurakuntatyön osaston osalta nettomenoista kirkkoneuvostolle tehtäväaluetasolla. Kirkkoneuvosto vastaa osaltaan siitä, että seurakunnan palveluja ja hallintoa hoidetaan määrärahoja ja tuloeriä noudattaen taloudellisesti ja tuloksellisesti seurakunnan kokonaisedun mukaisesti. Talousarviossa olevia määrärahoja ei voida ilman kirkkovaltuuston päätöstä ylittää eikä niiden käyttötarkoitusta muuttaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin toiminta- ja taloussuunnitelman, on myös toiminta- ja taloussuunnitelma seurakunnan hallintoelimiä ja henkilöstöä toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisen toimintayksikön on osaltaan talousarviovuoden aikana jatkuvasti seurattava tavoitteiden toteutumista sekä taloudenpitoa. Tätä varten taloustoimiston tehtävänä on antaa toimintayksiköille kuukausittain raportit näiden talouden toteutumasta. I.3 Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Toimintasuunnitelma- ja talousarviokirjan ensimmäisenä osana on katsaus talouden mitoituksiin ja osastokohtaiset talousarvioluvut. Toisen osan muodostavat vastuu- ja tehtäväaluekohtaiset toimintasuunnitelmat. Kuhunkin vastuualueeseen kuuluu useampia tehtäväalueita seuraavasti: 1. todistus jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut seurakunnalliset tilaisuudet ja muu seurakuntatyö

4 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / palvelu diakonia, kv. diakonia, sielunhoito, vanhustyö yms. 3. kasvatus lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe-, aikuistyö; lähetystyö 4. hallinto talous ja hallinto (1. pääluokka), kirkonkirjojen pito; rahastot (pl. hautainhoito) 5. hautaustoimi hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi, Sauvon tapuli, Hautainhoitorahasto 6. kiinteistöt kiinteistöt ja rakennukset, maa- ja metsätalous; investointisuunnitelman valmistelu ja seuranta Tehtäväaluejako perustuu Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen nro 17/2003 ja vastaa sitä, millä perusteella seurakunnat ilmoittaa vuosittain toimintansa ja taloutensa Kirkkohallitukselle. Jaottelua on täydennetty Kirkkohallituksen syksyllä 2012 antamien ohjeiden mukaan ja muunnettu 2015 vastaamaan Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) tilikartan jakoa. Muunnon yhteydessä tehtäväalueiden numerokoodit muuttuivat ja pitenivät 10-merkkisiksi. Vastuu- ja tehtäväaluiden toimintasuunnitelmat noudattavat samaa rakennetta: 1) vastuualueen missio (toiminnallisista vastuualueista 1-3) 2) vastuualueen yleiskuvaus muutamalla virkkeellä 3) vastuualueen perustoimintakuvaus ja perustehtävä kertoo, mitä vastuualueeseen ja sen tehtäväalueisiin kuuluu joka vuosi; 4) resurssit ilmaisee, millä voimavaroilla tehtävistä selvitään; 5) toiminnalliset erityistavoitteet / painopisteet suunnitelmakaudella ovat perustoimintaan kuulumattomia suunnitelmakauden tavoitteita ja painopisteitä; nämä esitellään vain tehtäväaluilta, joissa niitä on; 6) talousarvion 2016 (lisä)perustelut ilmaisevat esim. miksi tehtäväalueen talousarvio eroaa oleellisesti edellisvuodesta. Toimintasuunnitelma poikkeaa rakenteeltaan aiemmista siten, että siihen ei sisälly tehtäväalueittain taloustaulukkoa. Suunnitelmavuoden toimintatuotot, -kulut ja -katteet sekä vyörytykset ja sisäiset vuokrat on koottu yhdeksi taulukoksi (6.2 Talousarviokooste). Vyörytykset ja sisäiset vuokrat Vyörytyksellä pääluokan 1 toimintakatteet (p.l. kirkonkirjojen pito) jaetaan laskennallisesti muiden pääluokkien tehtäväalueille näiden toimintakatteiden suhteessa. Jos tehtäväalue tuottaa enemmän kuin kuluttaa, se ei ole mukana vyörytyslaskennassa. Seurakunnan tilojen kulut jaetaan niitä käyttävien tehtäväalueiden suhteen käytön suhteessa. Tilojen kuluina ovat toimintakatteiden ja vyörytyskulujen lisäksi poistot ja sisäiset korot. Sisäisten vuokrien jakaumassa on tehty pieniä muutoksia, mm. osa Sauvon seurakuntatalon kustannuksista on kohdennettu diakoniatyöhön, joka käyttää taloa viikoittain aamiaiskahvilaan ja ruoka-avustusten jakamiseen. Kolmannen osan muodostaa vuoteen 2017 voimassa olevaan Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimukseen perustuva henkilöstön kehittämissuunnitelma. Neljäntenä osana on investointisuunnitelma vuosille Viidentenä osana on laskentaohjelmasta saatu vuoden 2016 talousarvio. Kuudenten osana olevat liitteet sisältävät 1) Hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 2016, mukaan lukien hautainhoitojen hinnat; 2) seurakunnan perimät maksut 3) työajan ja siten myös palkkojen jakautumisen eri tehtäväaluille taulukkona.

5 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 1 TALOUDEN MITOITUKSIA 1.1 Jäsenmäärän kehitys Sauvo-Karunan seurakunnan jäsenkehitys ei seuraa aivan Sauvon kunnan asukasmäärän kehitystä. Kunnan asukkaista n. 80 % on seurakunnan jäseniä. Läsnä olevan väestön määräksi arvioidaan Verotulot Kirkollisvero Kirkollisvero on edellisvuoden tasolla 1,70 %. Sauvo-Karunan kirkollisveroprosentti 1,70 % on selvästi koko maan kirkollisveron painotettu keskiarvoa 1,3 % korkeampi, mutta vastaavankokoisille seurakunnille tyypillinen. Sen turvin vuodeksi 2016 arvioitu kirkollisverokertymä on Valtion korvaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen valtion välisen sopimuksen mukaan valtio maksaa kirkolle vuosittaista korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta vuodesta 2016 lähtien. Kirkkohallitus päättää vuosittain korvauksen jakamisesta seurakuntatalouksille niiden vastuualueen asukasmäärän suhteessa. Korvaus maksetaan 12 yhtä suuressa erässä eli kuukausittain. Suunnitelmavuonna Sauvo-Karunan seurakunnan osuus on Toimintatulot Maksut ja taksat on hinnoiteltu suurin piirtein kustannuksia vastaaviksi. Vuoden 2016 hinnoittelu vastaa suureksi osaksi vuoden 2015 hinnoittelua. Ulkoisia toimintatuloja on arvioitu saatavan yhteensä Suurin erä ovat vuokrat, runsaat Seuraavaksi suurin Hautainhoitorahastolta tuleva :n korvaus, jonka perustana on se, että Hautainhoitorahaston kulut kulkevat seurakunnan talouden kautta. Näin helpotetaan talousarvion seurantaa. Vuoden loppuun mennessä Hautainhoitorahaston kulujen osuus tuloutetaan seurakunnalle, joten verovaroja ei käytetä hautojen hoitoon ohi sen, mitä kirkkovaltuusto on erikseen päättänyt. Maksutuottoja odotetaan Sisäiset palvelujen ostot (vyörytys ja sisäiset vuokrat) kohdentuvat vyörytyksenä hallinnon tehtäväalueisiin sekä sisäisinä vuokratuloina kirkoihin, seurakuntataloihin, Talleroon ja pappilaan. Sauvo-Karunan seurakunnan muut tulot ovat koko talouteen suhteutettuina pieniä, joten käyttötalous pitää mitoittaa kirkollisverokertymään. 1.4 Käyttötalouden menot Palvelusten ja tarvikkeiden hankinnat perustuvat pääsääntöisesti työmuotojen esityksiin. Henkilökunnan palkkaus on laskettu voimaan tulleen Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (Kir- VESTES) sekä kirkkoneuvoston ja päättämien peruspalkkojen sekä päättämien johdon palkkojen mukaan. KirVESTES on voimassa asti. Palkkojen kohdentamisen jako-osuudet on tarkistettu koko henkilökunnan osalta. Henkilöstösivukulut ovat tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2016 kuluvan vuoden tasolla. Palvelujen ostojen arvioiden pohjana ovat syksyllä 2014 tehdyt sopimukset. Henkilöstökulut toteutunevat melko tarkasti arvioidun mukaan, mutta niin palvelujen hankintojen kuin erilaisten ostojen toteutumaan vaikuttavat monet ulkoiset seikat, säätilasta lähtien. Ne on arvioitu vaativimman mukaan, joten nissä saattaa tulla huomattaviakin määrärahojen alituksia. Nousu edellisestä talousarviosta selittyy osaksi seuraavilla seikoilla:

6 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 1) Työterveyshuollon kulut ovat nousseet huomattavasti yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi siirtymisen jälkeen, ja 2) Virsikirjojen lisävihkojen hankinta on välttämätön, mutta sen verran pieni, että se ei ylitä investointien aktivointirajaa. Samoin on tarpeelliseksi osoittautuneiden ehtoollispikareiden hankinnan tilanne. 3) Rippikoulu- ja nuorisotyössä on varauduttu siihen, että huomattava osa rippikouluikäluokasta jatkaa seurakunnan nuorisotyössä. Verotulojen ja kustannusten kehitysten osalta arviot perustuvat Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä Niistä kohdentuu hautainhoitorahastoihin, joten seurakunnalliset kulut ovat siis n. 300 seurakuntalaista kohden. Seurakunnan henkilöstökulujen osuus käyttömenoista on eli 57 % (Tämä ilman Hautainhoitorahaston henkilöstökuluja ) Muita suurimpia menoeriä ovat palvelujen ostot eli 22 % sekä aineiden ja tarvikkeiden ostot eli 15 %. Erilaisiin avustuksiin on varattu eli % seurakunnan toimintakuluista. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat yhteensä 79 % käyttömenoista. Vyörytykset ja sisäiset vuokrat ovat yhteensä : vyörytykset ja sisäiset vuokrat Koko seurakunnan tasolla niiden tuotot ja menot ovat yhtä suuret. Henkilöstömenot vastaavat n. 77 % arvioiduista kirkollisverotuloista ja palvelujen ostot n. 29 %, joten yhteensä niihin kuluu 106 % kirkollisverotuloista. 1.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Vaikka investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy kirkkovaltuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 1.6 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman osoittama rahoitustarve katetaan pankkitalletuksilla. Vuoden aikana selvitetään myös mahdollisuutta myydä omaisuutta. 1.7 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan alijäämäinen. Alijäämä vastaa 11,2 %:a seurakunnan talousarvion ulkoisten menojen loppusummasta. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämistä. Sauvo-Karunan seurakunnan tase on ylijäämäinen Osastokohtaiset talousarvioluvut Kirkkovaltuuston päättämä talousarvio on sitova osastoittain nettomenoina: hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (1); seurakunnallinen toiminta (2); hautaustoimi (4) ja kiinteistötoimi (5). Pääluokka 3 ei ole käytössä. Vastaavat nettomenot ovat (suluissa ulkoiset toimintakatteet): 1. hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (vastuualue 4) ( ) 2. toiminta (vastuualueet 1, 2 ja 3) ( ) 4. hautaustoimi (vastuualue 5) ( ) 5. kiinteistötoimi (vastuualue 6) ( ) Investointisuunnitelman mukaiset investointien kokonaismenot vuonna 2016 ovat

7 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 2 TOIMINTASUUNNITELMAT 2.1 Todistus MISSIO Jumalan läsnäolon voimalla todistamme Hänestä, Luojasta, Lunastajasta ja Pyhittäjästä, jotta hän olisi ihmisille tämän elämän voima ja tulevan elämän toivo. YLEISKUVAUS Jumalanpalveluselämä on seurakunnan toiminnallinen ydin. Messussa yhdistyvät Jumalan läsnäolon eri puolet: Hän on läsnä Sanan julistuksessa, Hän antaa ruumiinsa ja verensä ravinnoksi ja Hän elävöittää kokoontuneen seurakunnan, joka rukouksissaan tuo koko kristikunnan ja luomakunnan Jumalan eteen. Kirkollisissa toimituksissa ihmiset ovat elämänsä käännekohdissa Jumalan edessä ja saavat seurakunnan esirukouksen. Seurakunta todistaa Jumalastaan ja uskostaan sanoillaan, teoillaan ja elämällään. Seurakunnan kokoontumisista ja armollisen Jumalan kohtaamisen kokemuksista kristityt saavat voimaa todistaa. Todistuksen vastuualueeseen kuuluvat jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut seurakuntatilaisuudet ja muu seurakuntatyö (tehtäväalueet 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290). PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelukset valmistellaan ja toteutetaan niin, että niihin osallistuneet haluavat tulla uudestaankin. Sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä, pitkääperjantaita lukuun ottamatta, vietetään ehtoollista. Lapsiperheille sopivia messuja on muutaman kerran vuodessa. Messu on pääsääntöisesti Sauvon kirkossa klo 10, mutta kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä kaksi- ja useampipäiväisten pyhien yhteydessä yhtenä päivänä Karunan kirkossa tai aamummalla. Talvikaudella syyskuusta maaliskuuhun kuukauden kolmantena sunnuntaina messu on Sauvon kirkossa iltapäivällä. Karunan kirkossa on sanajumalanpalvelus torstai-iltaisin juhannuksesta koulun alkuun. Sauvon kirkossa vietetään puolipäivän rukoushetkeä päivittäin tiekirkkokauden ajan. Palvelukseskuksessa on jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten toteuttamiseen lisätään. Seurakunnan piirissä kokoontuvat ryhmät liitetään jumalanpalveluselämään mahdollisuuksien mukaan. Jumalanpalveluksissa otetaan huomioon myös paikkakunnalla toimivia ryhmiä ja yhteisöjä. Paastonajan lopulle rakennetaan Pappilantien varrelle Ristintien pysäkit. Kirkolliset toimitukset , Kirkolliset toimitukset ovat laajemmin ymmärrettynä osa jumalanpalveluselämää. Kaste on lisäksi erityisasemassa, koska se on sakramentti. Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Niiden lisäksi toimitetaan pyynnöstä avioliiton siunaamisia, maahan kätkemisiä sekä Kirkollisten toimitusten kirjan mukaisia siunaamisia. Toimituksia edeltää toimituskeskustelu, kasteiden osalta kodeissa, vihkimisten ja hautaan siunaamisten osalta kirkkoherranvirastossa tai kirkossa. Keskustelun pohjaksi ja juhlan valmistelun helpottamiseksi tilaisuuden järjestäjät saavat etukäteen vihkosen, jossa esitellään toimituksen sisältöä ja kaavojen antamia vaihtoehtoja. Kasteita ohjataan yhä enemmän tapahtumaan kirkoissa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen jumalanpalvelusluonnetta painotetaan. Vainajat saatetaan odottamaan kuolleitten ylösnousemusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon

8 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 käsikirjojen ja Kirkon perinteiden mukaisin menoin. Hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa kiireettömästi ja siten aikaa surun käsittelylle antaen. Pappi ja kanttori ovat läsnä haudalla ja osallistuvat muistotilaisuuteen, ellei toisin sovita. Pappi ja kanttori ovat toivottaessa läsnä myös maahan kätkemisen yhteydessä. Kantajilla on mahdollisuus harjoitella kantamista seurakunnan arkulla seurakuntamestarin opastuksella. Kirkkoon kuulumattoman hautauksen yhteydessä vietetään omaisten niin toivoessa rukoushetki surussa. Ulkopaikkakuntalaisten kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisesta päättää heidän asuinpaikkansa kirkkoherra ja siunaamisen toimittaa kyseisen seurakunnan pappi. Seurakuntalaiset voivat antaa omia hautajaisiaan koskeva tahtonsa seurakunnan haltuun. Kirkollisia toimituksia ei oteta viikonvaihteisiin, jolloin sekä pappi että kanttori ovat vapaalla, yleensä siis kuukauden kolmannen sunnuntain yhteydessä. Kesäkuukausina tästä voidaan poiketa, jos toimituksen osalliset itse järjestävät papin ja kanttorin. Seurakunnalliset tilaisuudet Seurakuntalaisten tarpeista, kirkon tehtävästä ja työntekijöiden kiinnostuksesta nousee kysymyksiä ja haasteita, jotka ylittävät tehtäväalueiden rajat ja joihin muut seurakuntatilaisuudet voivat vastata. Kinkereitä ja seuroja pidetään muutaman kerran vuodessa. Miesten sauna on kerran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Pieni pyhiinvaellus Sauvosta Karunaan järjestetään jonakin kesätorstaina. Raamattupiirejä yms. maallikkojen vetämää toimintaa on mahdollisuuksien mukaan. Jos riittävää kiinnostusta on, järjestetään matkoja alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiedotus ja viestintä Tiedotus huolehtii siitä, että seurakunnan tapahtumat, toiminta ja elämä ovat esillä paikkakunnalla leviävissä lehdissä ja että seurakunnan verkkosivustossa on ajan tasalla olevaa tietoa. Viikkoilmoituksissa ovat seurakunnan ajankohtaiset toimintatiedot sekä kastetut, kuulutetut ja hautaan siunatut.seurakunnan tarjouspyynnöt yms. julkaistaan Kunnallislehdessä siten, että yksityiskohtaisten tietojen osalta viitataan seurakunnan verkkosivustoon. Seurakunnan päätöksenteosta tiedotetaan Kunnallislehdelle, Salon Seudun Sanomille, Turun Sanomille, Turun Radiolle sekä STT:n Turun toimitukselle. Asioista tiedotetaan mahdollisemmin varhaisessa vaiheessa, jotta seurakuntalaiset voivat asiallisen tiedon pohjalta keskustella päätöksiä tekevien edustajiensa kanssa. Verkkosivustoa kehitetään jatkuvasti. Se on myös osa evl.fi-portaalia. Seurakunnan Facebook-sivu mahdollistaa nopean tiedottamisen. Seurakunta on mukana paikkakunnan sähköisen ilmoitustaulun luupissa, joka mahdollistaa ajankohtaisen tiedotuksen ja näkyvyyden. Musiikki Kirkollisen ja hengellisen musiikin opetusta seurakunnalle toteutetaan lapsityössä, rippikoulutyössä ja yhteislaulutilaisuuksissa sekä kirkkomuskareissa.koulun ja Paimion musiikkiopiston sekä Paimio-opiston kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä. Opetuksen tarkoituksena on tavoittaa eri ikäryhmät. Tähän kuuluu oleelisesti kuorotoiminnan harjoittaminen. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain. Kirkkokuoro suuntaa osan harjoittelustaan Kirkon Musiikkijuhlille, jotka pidetään toukokuussa Nuorisokuoro toimii periodimaisesti. Ne avustavat messuissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Kuorot konsertoivat vuosittain. Jumalanpalvelusmusiikkia kehitetään mm. uusilla ja monipuolisilla virsillä, yhteismusisoinnilla, erityyppisillä messuilla kuten esimerkiksi mukulamessu ja kansanlaulumessu. Kanttorin vastuulla on myös uuden musiikin tuominen seurakuntalaisten käyttöön. Virsikirjan lisävihon virsien opettaminen on kanttorin vastuulla. Erityyppistä hengellistä musiikkia tehdään tutuksi mm. kirkkokonserteissa, musiikkija lauluilloissa sekä kurssitapahtumissa. Konserttitoiminta kattaa erityyppisiä konsertteja kirkoissa sekä seurakuntatalossa. Kemiön musiikkijuhlat ja Turun urkujuhlat järjestävät kesäkonsertit. Vapaaehtoisvoimin järjestettävissä konserteissa kerätään

9 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 rahaa Sauvon kirkon soitinrahastoon. Konserttitoiminta ulottuu myös Yhteisvastuun ja lapsityön puolelle. Seurakuntalaiset ja kesäsauvolaiset voivat osallistua jumalanpalvelusmusiikin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä kanttorin kanssa. He voivat osallistua halutessaan Soitinrahaston varainkeruutoimintaan. Muu seurakunntatyö Muihin tehtäväalueisiin kuulumaton seurakuntatyö ja tehtäväalueiden rajat ylittävän tulevaisuuden seurakuntatyön valmistelu kuuluvat tähän vastuualueeseen. Liikuntarajoitteisille järjestetään tilaisuus yksityiseen ehtoolliseen kirkkovuoden juhla-aikoina ja syntymäpäivänsä yhteydessä. Sauvon kirkko ja Karunan kirkko ovat Tiekirkkona avoinna kesällä. Sauvon kirkossa on päivystys, ja päivystäjät pitävät päivärukouksen. Karunan kirkko on avoinna ilman erityistä henkilökuntaa hautausmaatyöntekijän työajan puitteissa. Seurakunta tilaa Sauvon kirjastoon Kotimaa-lehden vuosikerran. RESURSSIT Todistuksen tehtävistä vastaavat etenkin kirkkoherra ja kanttori. Toimistonhoitaja huolehtii tiedotuksesta laatimalla lehti-ilmoitukset. Seurakuntamestari vastaa jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten ulkoisista edellytyksistä. Muut työntekijät osallistuvat satunnaisesti. Kesällä työhön osallistuvat myös Sauvon kirkon oppaat. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Kaksi kirkkoa antavat tilat seurakunnan kokoontumiseen ja kirkollisiin toimituksiin. Kaksi seurakuntataloa pihoineen, pitäjän muut kokoontumistilat, Pappila, seurakuntalaisten kodit sekä pitäjän koko alue ovat todistuksen tapahtumapaikkoja. Lisäksi ajoittain on käytettävissä ulkopuolisia saarnaajia ja puhujia sekä kuoroja. Varaudutaan maksamaan muutaman kerran vuodessa palkkio ja matkakulut vierailevalle saarnaajalle. Kirkollisiin toimituksiin rohkaistaan tuomaan pappi siitä seurakunnasta, johon asianomainen kuuluu. Pappien ja kanttorien matkakuluja voidaan tietyin edellytyksin korvata Sauvo-Karunan varoista. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET Eri herätysliikkeiden seurat vuoden mittaan. Matka reformaatioon -iltatilaisuuksien sarja, jossa tutustutaan reformaation historiaan ja sisältöön ja joka myös valmistaa Paimion seurakunnan kanssa keväällä 2017 toteutettavaan Wittenbergin matkaan. MUSIIKKI Lasten ja varhaisnuorten musiikkitoimintaa lisätään nuortenkuorolla,joka toimii periodimaisesti. Konserttitoiminnassa huomioidaan kirkon historialliset A.Jurvan urut. 2.2 Palvelu MISSIO Jumalan rakkauden vastaanottaneina palvelemme, jotta ihmiset niin paikkakunnalla kuin kaukana maailmalla voivat tuntea Jumalan rakkauden toisten ihmisten teoissa ja saavat avun elämänsä vaivoihin. YLEISKUVAUS Palvelun vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä diakoniatyö, sielunhoito, vanhustyö ja kansainvälinen diakonia.(tehtäväalueet 241, 244, 245, 246, 261) hoidetaan seurakunnan omana työnä ja sairaalasielunhoito, perheneuvonta ja Palveleva puhelin (tehtäväalueet 242, 243, 244) ostopalveluina.

10 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 Palvelu on ihmisten kokonaisvaltaista auttamista. Kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvan toivon ylläpitämistä. Ihmisten kohtaamista erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjaamista tarvittaessa eri asiantuntijoiden luo. Palvelu on diakonia kasvatusta kohtaamaan erilaisia ihmisiä niin lähellä kuin kaukana. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Diakoniatyö Ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja hoitaminen. Taloudellisten vaikeuksien helpottaminen ja neuvominen eri avustusmuotojen ja asiantuntijoiden puheille. Henkilökohtaiset tapaamiset niin kodeissa kuin vastaanotolla. Erilaiset ryhmät tukemassa selviytymistä ja jaksamista. Osallistuminen rovastikunnalliseen toimintaan. Laitosdiakonia Seurakunta pitää yhteyttä laitoksissa oleviin kehitysvammaisiin sekä muihin laitoshoidossa olevin seurakuntalaisiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kehitysvammapiirin ja alueen sairaalapappien kanssa. Kehitysvammaistyön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa laaja-alaisesti Varsinais-Suomen kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan hengellistä työtä. Perheneuvonta Perheneuvonta tukee erityisesti kriisiin joutuneita aviopareja jatkamaan avioliittoaan sekä auttaa ihmissuhdekriisin kokeneita uuteen alkuun elämässään. Perheneuvonta tapahtuu pääosin ostopalveluna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskukselta, koska paikallisesti ei ole perheneuvontaan koulutettua työvoimaa. Sielunhoito Sielunhoito pitää yllä kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvaa toivoa. Se auttaa ihmisiä löytämään elämäänsä turvallisen suhteen Jumalaan, selviytymään elämäuskoa rajoittavista tekijöistä, rohkaisee ihmisiä kohtaamaan syyllisyytensä ja auttaa heitä kokemaan Jumalan ehdoton armahdus ja vapautus. Vuosittain kutsutaan omaisensa menettäneitä sururyhmään, joka järjestetään, jos ilmoittautuneita on tarpeeksi. Palveleva puhelin Palvelevan puhelimen tarkoituksena on tarjota ahdinkotilanteessa olevalle yhteys toiseen ihmiseen ja antaa keskusteluapua. Vanhustyö Vanhuksia aktivoidan osallistumaan yhteiseen toimintaan. Seurakunta etsii syrjäytyneitä vanhuksia sekä tukee kotona olevia vanhuksia ja heidän perheitään. Tarkoituksena on pitää yllä kristillistä toivoa iän mukanaan tuomissa muutoksissa. Seurakunta järjestää yhteisen syntymäpäiväjuhlan vuoden aikana 70 tai 75 vuotta täyttäville. Kansainvälinen diakonia Seurakunta huolehtii maailman tilaa ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia koskevan tietoisuuden enenemisestä ja kanavoi taloudellista apua Arkkihiippakunnan El Salvador -ystävyyskirkkotyön ja KUA:n kautta. Ystävyyskirkkotyössä seurakunta osallistuu yhden presbyteeripapin palkkaukseen El Salvadorin luterilaisen kirkon osoittamalle seurakunnalle tai rovastikunnalle (microregion) vuosiksi Paimion rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien yhteistyönä noin 400 euron vuotuisella panoksella.

11 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 Seurakunta tukee taloudellisesti seurakuntalaisten osallistumista Yhteisvastuun tai Kirkon ulkomaanavun koulutusmatkoihin. Nuoria aktivoidaan seurakuntayhteyteen ja kansainväliseen vastuuseen. Kaikkiaan kansainvälisen diakonian panostus vastaa 2 % seurakunnan kirkollisverokertymästä. RESURSSIT Palvelun vastuualueesta vastaa seurakunnan diakoniatyöntekijä. Hänellä on tukenaan diakoniatyön johtokunta ja yhteyshenkilönä kirkkoneuvoston edustaja johtokunnassa. Kirkkovaltuusto valitsi diakoniatyön johtokunnan vuosiksi toimikautensa alussa. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä ja nimittää edustajansa diakoniatyön johtokuntaan toimikautensa alussa. Työtä avustaa johtokunnan jäsenten lisäksi joukko vapaaehtoisia. Diakoniatoimisto sijaitsee Tallerossa. Säännöllisiä kokoontumisia on Sauvon seurakuntatalossa, Karunan seurakuntakodissa ja Vanhustentalojen kerhohuoneessa. Vanhustyössä on käytettävissä Taimi Sjöblomin testamenttivarat, joista Taimi Sjöblomin rahaston sääntöjen mukaan siirretään tähän tarkoitukseen 3500 vuodessa. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA DIAKONIATYÖ Vapaaehtoisten tarve seurakuntatyössä tulee yhä enenevissä määrin lisääntymään. Heitä täytyy myös kouluttaa ja siten motivoida seurakuntayhteisössämme toimimiseen. Arvostus ja luottamus sekä yhteisöön kuuluminen tukevat sitä. Syksyllä 2016 kolmepäiväiset Kirkon diakoniapäivät ovat Turussa. Yksi päivistä on tarkoitettu myös vapaaehtoistyöntekijöille. Tavoitteena on, että ainakin kymmenkunta vapaaehtoistyöntekijää voisi osallistua päivään. Yhteiskunnassamme vallitsevan säästö- ja taloudellisten resurssien leikkausten vuoksi diakonian apua hakee yhä useampi moniongelmainen yksinasuva sekä perheet. Kunnat säästävät kaikkien erityisryhmien tukemisessa avustaen mahdollisimman niukasti harkinnanvaraisuuteen perustuen. Sen vuoksi hakijat ovat pitkälti seurakunnan tuen varassa. Muun muassa omaishoitajien ainoa vertaistukikontakti on seurakunnan yhteydessä kuukausittain järjestetty kohtaaminen, johon myös kunnan sosiaalityöntekijä on aina kutsuttu mukaan. Lähimmät päihde- ja mielenterveystuet ovat Kaarinassa ja Salossa. Heitä käy diakonin keskusteluissa useita. Myös perheiden erilaiset ongelmat näkyvät diakonin kotikeskusteluun kutsutuissa kohtaamisissa. TALOUSARVION 2016 (LISÄ)PERUSTELUT: Diakonialle osoitettujen avustushakemusten määrä on pysynyt yhtä korkeana, kuin edellisenä vuonna. Avustettavissa on myös enemmän mukana lapsiperheitä kuin ennen. Ruokajakeluyhteistyö Sauvon S- marketin kanssa on lisännyt aamiaiskahvilan kävijämäärän kahdella kolmanneksella, mutta samalla. ostokorttien myöntäminen loppunut lähes kokonaan ja siitä on syntynyt tuntuvaa säästöä, jolla on rahoitettu myös aamiaiskahvilan kuluja. KANSAINVÄLINEN DIAKONIA Ystävyyskirkkosopimuksen raameissa vuodesta 2007 toteutunut El Salvarorin luterilaisen kirkon yhden papin palkan maksaminen Paimion rovastikunnan voimin päättyy vuoden 2016 lopussa, joten suunnitelmavuonna on valmisteltava uusi ystävyyskirkkoprojekti. 2.3 Kasvatus MISSIO Jumalan rakkauteen ja läsnäoloon luottaen tuemme pieniä ja suuria seurakuntalaisia löytämään Jumalan läsnäolosta voimaa elämän ja kasvun eri vaiheissa.

12 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 YLEISKUVAUS Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluvat lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe- ja aikuistyö, partio sekä lähetystyö. Kasvatuksen tehtäväalueet toteuttavat kaste- ja lähetyskäskyä. Seurakunta tukee toiminnallaan perheiden antamaa kristillistä kasvatusta sekä kohtaa ja tukee perheitä näiden omien tarpeiden mukaan. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa kristittynä lapsena, nuorena ja aikuisena sekä antaa seurakuntalaisille mahdollisuuksia tutustua lähimmäiseensä, luomakuntaan ja kolmiyhteiseen Jumalaan. Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluu kristillisen uskon perusasioiden opettaminen ja seurakuntalaisten rohkaiseminen osallisuuteen ja osallistumiseen seurakunnassa. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Lapsityö ja päiväkerho Päiväkerhossa tutustutaan Raamatun kertomuksiin, keskustellaan kristillisen uskon ydinkysymyksistä ja tutustutaan kotikirkkoon. Lapsille ja vanhemmille pidetään päätösjuhlat. Ulkoilupäivät sekä retket sisältyvät ohjelmaan. Vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja on tarpeen mukaan. Lastenohjaaja osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville, valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville ja rovastikunnallisiin tapaamisiin. Lastenohjaaja on mukana esikouluun menijöiden siunaamisessa. Seurakunta antaa sauvolaisille esikouluun menijöille lahjan. 4-vuotiaille perheineen järjestetään syntymäpäiväjuhlat, jossa lahjaksi annetaan Lasten Raamattu. Lastenohjaaja vastaa juhlista. Lastenohjaaja on mukana järjestämässä työaikansa salliessa mukulamessua ja perhekirkkoja, joissa voidaan osallistujille antaa esim. Lasten pyhäkoululehti. Pienimuotoinen pääsiäisvaellus järjestetään hiljaisella viikolla. Pääsiäisvaellukseen osallistuvat päiväkerholaiset ja aikoja järjestetään myös sauvolaisille päivähoitoryhmille, esikoululaisryhmille ja 1-2 -luokkalaisille. Vaellukseen osallistuu nuorisotyönohjaaja ja lastenohjaaja. Partio Paikkakunnalla nuorisotyötä tekevien partiolippukuntien toimintaa tuetaan 2008 solmittujen yhteistyösopimusten perusteella. Partiolippukuntien ja seurakunnan välillä toimii yhteistyö tarvittaessa. Rippikoulu Rippikoulun paikallista toteutusta säätelevät 2003 vahvistettu rippikoulun ohjesääntö sekä kirkkoneuvoston kullekin vuodelle hyväksymä rippikoulusuunnitelma. Pääosa ikäluokasta käy rippikoulun. Rippikoulu alkaa syysleirillä, jatkuu sunnuntaisin pidettävillä rippikoulupäivillä ja päättyy neljän päivän mittaiseen rippileiriin. Suunnitteilla on rovastikunnallinen talvirippikoulu viikolle 8. Pohdimme seurakuntamme mahdollisuutta olla mukana yhteistyössä. Rippikoululaisille jaetaan Raamatut, Katekismukset ja muistiinpanoja ja materiaalia varten kansiot. Osa ikäluokasta käy rippikoulunsa kristillisten järjestöjen rippikoululeireillä tai muiden seurakuntien järjestämillä erikoisleireillä, kuten esim. jalkapallo ja laskettelu. Seurakuntamme rippikoulutyön tulevaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen on tavoitteena kutsua koolle suunnittelutyöryhmä, joka koostuisi sekä aikuisista että nuorista seurakuntalaisista. Rippikoulutyötä tekevät työntekijät osallistuvat rippikoulutyötä syventäviin seminaareihin tai tapaamisiin Nuorisotyö Nuorisotyö on toimintaa vuotiaiden parissa. Sen tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria seurakuntayhteyteen. Raamattuun, rukoukseen ja lauluun pohjautuva hengellinen perustyö tehdään lasten ja nuorten ehdoilla. Toiminnan peruselementtejä ovat isoskoulutus, varhaisnuortenkerhot ja kaikille avoimet nuortenillat. Kartoitetaan mahdollisuutta nuorisokahvilan perustamiseen nuorten olohuoneeksi.

13 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 Vanhemmille nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua rovastikunnalliseen Taize-matkaan syyskesällä Isoskoulutus antaa rippikoulun käyneille nuorille mahdollisuuden olla mukana toimimassa seurakunnassa. Isosille maksetaan työstään korvaus. Isoset osallistuvat Isosseikkailuun tai muuhun vastaavaan koulutustapahtumaan. Hygieniapassikoulutusta tarjotaan nuorille osaksi isoskoulutusta. Koulutus järjetetään mahdollisesti yhteistyössä 4h:n kanssa. Nuorisotyöntekijä käy viikoittain koululla, jossa hänellä on mahdollisuus nuorten kahdenkeskisiin tapaamisiin. Varhaisnuorille järjestetään kesätoimintaa esim. kerho, retki tai päiväleiri. 10-vuotiaat kutsutaan seurakunnan järjestämään syntymäpäiväjuhlaan tai leiripäivään. Junnunuokkari toimintaa kehitetään yhteistyössä Sauvon kunnan nuorisotoimen kanssa. Seurakuntatalolle, olotilaan hankitaan toimiva tietokone ja nettiyhteys sekä printteri kaikkien seurakuntalaisten käyttöön. Varhaisnuorisotyö osallistuu opinnäytetyön valmistamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on valmistaa kirkkovuosikalenteri. Työ edellyttää yhteistyötä Sauvon alakoulun kolmannen luokan oppilaiden ja heidän vanhempiensa ja opettajiensa kanssa. Työ toteutetaan yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikön kanssa. Varhaisnuorille järjestetään mahdollisuuksia osallistua alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin, joista PTK:n järjestämälle Tour de Henrik -polkupyöräpyhiinvaellukselle on ollut osallistujia jo vuosien ajan. Nuorisotyöntekijä osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäiville ja kasvatuksen seminaariin, koska nämä ovat yksin työtään tekevälle työntekijälle tärkeitä tapahtumia virikkeiden ja jaksamisen kannalta. Kaikki toiminta katetaan budjettivaroista ja osassa toimintaa on mahdollisuus myös toimialojen väliseen yhteistyöhön. Perhetyö Perhetyöhön kuuluu yhteydenpito kouluun ja päivähoitoon. Vuosittain on yksi tapahtuma kirkossa ja yksi srk-talolla, jonne kutsutaan erityisesti koko päivähoidonväki. Nuorisotyönohjaaja suunnittelee ja järjestää viikoittaisen perhekerhon yhdessä lastenohjaajan kanssa. Perhekerho aloitetaan kirkkohartaudella muutaman kerran lukukaudessa. Iltaperhekerho toimintaa kokeillaan kevään 2016 aikana kerran kuukaudessa. Perhetyö järjestää perheleirin/perhepäivän vähintään kerran vuodessa. Kirkkomuskarin toteuttavat kanttori ja lastenohjaaja. Muskari kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Perheiden liikuntavuoro on syksyllä ja keväällä jokaviikkoista toimintaa. Se toteutuu yhteistyössä Turun NMKY:n kanssa. Vanhemmille ja lapsille järjestetään jääkiekkopelimatkoja Turkuun yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa sekä mahdollisesti muuta toimintaa. Äitien jaksamista perhetyö tukee järjestämällä äideille yhteisiä kohtaamisia, kuten naisten saunailtoja. Yhteistyössä eri paikallisten järjestöjen kanssa järjestetään tarpeen mukaan retkiä ja yhteisiä kirkkohetkiä. Perheiden kiinnostusta koululaisille suunnattuun maksulliseen kesäkerhoon kartoitetaan Leikkitreffejä on kesällä Sauvon srk-talon leikkipuistossa ja Karunan nuorisotalon puistossa, treffit on kerran viikossa ja ne toteutetaan yhdessä Mll:n tai muun järjestön kanssa. Nuorisotyönohjaaja auttaa 4- vuotissynttäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vastaa kouluun lähtevien muistamisesta. Lastenohjaaja vastaa 1-4 vuotta täyttäville lapsille lähetettävistä syntymäpäivätervehdyksistä. Esikoulunsa syksyllä aloittavien syntymäpäiväjuhla järjestetään yhdessä Mll:n kanssa. Diakoniatyöntekijä vastaa perheiden taloudellisesta avustamisesta. Diakoniatyöntekijä tukee perheitä erityisissä kriiseissä, sekä vastaa mielenterveys- ja päihdetyöstä. Perhetyötä tekevä nuorisotyönohjaaja osallistuu valtakunnallisille varhaiskasvattajien neuvottelupäiville ja vahvistaa hengellistä osaamistaan ja jaksamistaan kerran vuodessa osallistumalla retriittin tai vastaavaan tapahtumaan.

14 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 Pyhäkoulutyö ( ) Pyhäkoulu toteutetaan osana jumalanpalvelusta. Siitä vastaavat vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat. Pyhäkoulu kokoontuu opettajien valitsemina pyhinä kirkkoherranviraston alakerrassa. Tavoitteena on kokoontua vähintään kerran kuukaudessa. Pyhäkoulu ei kokoonnu perhemessupyhinä. Seurakunnan työntekijöinä toiminnasta vastaavat kirkkoherra ja nuorisotyönohjaaja, joka tapaa pyhäkoulunopettajia ainakin kaksi kertaa vuodessa ja on heihin yhteydessä puhelimitse tarvittaessa. Pyhäkoulunopettajilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyötänsä tukeviin koulutuspäiviin tai tapahtumiin. Lähetystyö Lähetystyön tehtävänä on evankeliumin julistaminen ja lähetyskäskyn noudattaminen Matt 28: Lähetystyön panostus vastaa 2 %:a seurakunnan kirkollisverokertymästä. Seurakunnalla on nimikkokohdesopimus Suomen Lähetysseuran kanssa. Lähetyssihteeri huolehtii lähetyskasvatuksesta lasten, nuorten ja aikuisten parissa, mm. rippikoulussa. Hän pitää yhteyttä erityisesti Suomen Lähetysseuraan ja rovastikunnan muihin työntekijöihin sekä osallistuu lähetyssihteerien neuvottelupäiville ja Suomen Lähetysseuran valtakunnallisiin lähetysjuhliin kesäkuussa. Suomen Lähetysseuran ja Suomen pipliaseuran vuosikokouksiin lähetetään edustajat seurakunnasta. Juhannusaaton juhla Karunan kirkolla järjestetään yhteistyössä Paimion ja Liedon seurakuntien kanssa. Lähetysmyyjäiset ovat adventin alla, Kauneimmat joululaulut ja lasten kauneimmat joululaulut joulukuussa. RESURSSIT Kasvatuksen tehtävistä vastaavat ensisijaisesti lastenohjaaja-lähetyssihteeri sekä nuorisotyönohjaaja, erityisesti rippikoulussa myös kirkkoherra, kanttori ja diakoniatyöntekijä. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Päiväkerhossa on yksi lastenohjaaja. Kiireellisissä tapauksissa nuorisotyönohjaaja hoitaa päiväkerhoja mahdollisuuksien mukaan, jos lastenohjaaja on estynyt. Tuntipalkkainen apulainen palkataan tarvittaessa. Päiväkerhotilat ja ulkoilualue ovat lasten käytössä. Päiväkerhoissa on lapsia n. 40. Kaikki ryhmät ovat sekaryhmiä. Kerhoaika on kolme tuntia kerrallaan. Kotihoidossa olevat lapset saavat olla kerhossa kaksi kertaa viikossa. Seurakunta tukee partiotoimintaa vuotuisella avustuksella Sauvojapojille ja Hakkistytöille. Rippikoulun opettajina toimivat kirkkoherra, nuorisotyönohjaaja ja kanttori sekä omien erityisalojensa osalta lastenohjaaja-lähetyssihteeri, diakoniatyöntekijä ja seurakuntamestari tai kiinteistönhoitaja-suntio. Isos-, rippikoulu- sekä varhaisnuortenleireillä tarvitaan täysi-ikäinen apuohjaaja, joka hoitaa myös valvontatehtäviä. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan työajasta 45% käytetään nuorisotyöhön. Alueella on nuorisotyölle myönteinen ilmapiiri. Työntekijällä on tilaa työskennellä itsenäisesti ja tehdä yhteistyötä kunnan, rovastikunnan, lähiseurakuntien ja muiden nuorisotyössä mukana olevien tahojen kanssa. Valtaosa ikäluokasta on tavoitettavissa koulun kautta. Perhekerhotoiminta on nuorisotyönohjaajan vastuulla. Perhekerhossa tarjotaan seurakunnan vapaaehtoisten valmistama aamiainen. Lastenohjaaja osallistuu perhekerhon valmistelemiseen ja diakoniatyöntekijä on mukana mahdollisuuksien mukaan, muutaman kerran vuodessa. Perhekerhot käyttävät päiväkerhon tiloja. Perhekerhoilla on yhteisiä leluja ja askarteluvälineitä päiväkerhon kanssa. Lähetystyöhön on varattu 10 % lastenohjaaja-lähetyssihteerin vuotuisesta työajasta. Samoin myös perhetyöhön on varattu 10 % lastenohjaajan työajasta. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA PÄIVÄKERHO Rovastikunnallisten lastenohjaajien koulutuspäivä on elokuussa ja vuonna 2016 se on Sauvo-Karunan

15 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 seurakunnan vastuulla. Koulutukseen ja ruokailuun varataan rahaa. Valtakunnallisen päiväkerhon 70-vuotisjuhlan merkeissä järjetetään kauneimmat päiväkerholaulut kautta aikain -tilaisuus. Päiväkerholaiset suorittavat pronssisen virsimerkin yhteistyössä kanttorin kanssa. TALOUSARVION 2016 (LISÄ)PERUSTELUT Rovastikunnallisten lastenohjaajien päivään varataan rahaa. Pronssisten virsimerkkien hankintaan varataan rahaa. PARTIO Lippukuntien osallistuminen kevään 2016 Yhteisvastuukeräykseen. RIPPIKOULU Rippikoulutyön kehittäminen ja opetuskansion tekeminen. Rippikoulusuunnitelman vuonna 2017 suunnitellun uudistumisen edellyttämä henkilökunnan koulutus. NUORISOTYÖ Nuorten työllistämismahdollisuuksien selvittäminen seurakunnan eri aloille. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. TALOUSARVION 2016 (LISÄ)PERUSTELUT: Seurakunnan nuorisotyönohjaaja lisää toimintaa (varhais-)nuorille seurakunnan parissa, mm. syys- ja hiihto-, kesäloma-aikoina toiminnan pyörittämistä. Isoset pyörittämään kerhotoimintaa. Esimerkiksi retkiä ja kuljetuksia; nuorisotapahtumiin ja gospelkonsertteihin oman seurakunnan ulkopuolelle. PERHETYÖ Ilta- tai viikonlopputoimintaa perheille lisätään mm. perheliikuntaa yhteistyössä NMKY:n kanssa. Seurataan tarvetta vanhempainiltojen järjestämiseen. TALOUSARVION 2016 (LISÄ)PERUSTELUT Varataan rahaa perheleiriä ja perhepäivän kustannuksia varten. Mahdollisten luennoitsijoiden palkkiot. Kirkkomuskarin tarvikkeiden mahdolliset kustannukset. LÄHETYSTYÖ Perheiden lähetystapahtuman järjestäminen. Kauneimmat virret -laulutilaisuus kevätkaudella Viisikielinen -laulukirjojen hankkiminen ( 20 kpl) Vierailevia puhujia lähetystyön parista. TALOUSARVION 2016 (LISÄ) PERUSTELUT Perheiden lähetystapahtuman järjestämiseen varataan rahaa. Viisikielinen -laulukirjojen hankintaan varataan rahaa. Mahdollisten vierailijoiden palkkiot. 2.4 Hallinto YLEISKUVAUS Hallinnon vastuualue huolehtii seurakunnan tukitoiminnoista, päätöksenteosta ja viranomaistehtävistä. Vastuualueeseen kuuluvat päätöksenteon, talouden ja hallinnon tehtäväalueet sekä kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranviraston hoito (tehtäväalueet 110, 120, 130, 140, 150, , ). Lisäksi vastuualue huolehtii seurakunnan rahastoista, lukuun ottamatta hautojen hoitoon liittyviä rahastoja.

16 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Päätöksenteko Seurakunnassa valitaan neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein kirkkoneuvoston. Kirkkovaltuuston maallikkojäsenet osallistuvat vaalikauden toisen vuoden helmikuussa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin. Arkkipiispan ja Turun arkkihiippakunnan piispan vaaliin kirkkovaltuuston maallikköjäsenet valitsevat seurakunnasta äänioikeutetut maallikot. Papisto osallistuu vastaaviin papiston vaaleihin sekä lääninrovastin ja pappisasessorien vaaleihin. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Sen keskeisiä tehtäviä on vahvistaa seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma, investointisuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös. Sen toimintaa säätelee Kirkkolain ja Kirkkojärjestyksen lisäksi hyväksytty kirkkovaltuuston työjärjestys. Kirkkovaltuusto kokoontuu kahdesta viiteen kertaan vuodessa ja sen kokoukset ovat julkisia. Esittelijöinä toimivat kirkkoherra ja talouspäällikkö. Tilinpäätöksen vahvistamisessa perustana on toimikaudeksi valitun ammattitilintarkastajan lausunto seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Kirkkoneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa sekä valmistelee kirkkovaltuuston käsiteltäviksi tulevat asiat. Kirkkoneuvoston kokoonpanon määrää tuomiokapitulin 2012 vahvistama ohjesääntö. Kirkkoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokoukset ovat suljettuja. Valmistelijoina ja esittelijöinä ovat yleensä kirkkoherra ja talouspäällikkö. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin. Tukitoiminnat Taloushallinnon tehtävinä ovat seurakunnan varojen, määrärahojen ja tuloerien hoitaminen seurakunnan kokonaisedun mukaisesti, talousarvion valmistelu ja toteutus sekä tilinpäätöksen valmistaminen. Yksikön pienuuden vuoksi vaikeasti kohdennettavia kulueriä on sisällytetty tehtäväalueeseen Henkilöstöja taloushallinto, joten niitä ei näy muiden tehtäväalueiden talousarvioissa. Siten henkilöstöhallintoon kuuluu mm. palkanlaskenta, työsuojelu, työterveyshuolto ja työyhteisön kehittäminen. Tietohallinto huolehtii seurakunnan ja sen henkilökunnan työssään tarvitsemien tietojenkäsittelylaitteiden ja -ohjelmien sekä tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta, turvallisuudesta ja ajanmukaisuudesta. Seurakunta kuuluu arkkihiippakunnan IT-alueeseen, joka huolehtii tietoturvan jatkuvasta ylläpidosta ja parantamisesta. Vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään, milloin vain mahdollista. Laitteistoa uusitaan keskimäärin kaksi työasemaa vuodessa. Henkilökunta pitää yllä tietohallintotaitojaan ja kouluttautuu uusien järjestelmien tarpeiden mukaan. Kirkkoherranviraston ja seurakunnan toimistotyö sekä sellainen yleishallinto, joka ei kuulu muille yleishallinnon tehtäväalueille huolehtii mm. tila- ja henkilöstövarausten pitämisestä ajan tasalla, seurakunnan postituksista ja seurakunnan arkistojen ylläpidosta. Viranomaistehtävät Kirkonkirjojen avulla pidetään seurakunnan jäsenrekisteriä, ja kirkonkirjoja pitämällä seurakunta palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja yksittäisiä ihmisiä. Tavoitteena on mahdollisimman nopean ja luotettavan tiedon antaminen seurakuntalaisten väestökirjanpidossa tapahtuvissa muutoksissa ja sukuselvitysten antamisessa. Kirkonkirjojen pito ( ) on vyörytyslaskennan ulkopuolella. RESURSSIT Hallinnon vastuualueen tehtävistä vastaavat kirkkoherra, talouspäällikkö ja toimistonhoitaja. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilönsä toimikautensa alussa. Tilintarkastukseen varataan kaksi päivää vuodessa. Yleisten vaalien vuosina kirkollisiin vaaleihin (110) kohdennetaan talouspäällikön työpanosta vaalilautakunnan sihteerin tehtäviä varten. Niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin koulutus on ostopalvelua. Taloushallinnon ohjelmat ovat Kirkon Palvelukeskuksessa. Ajantasainen jäsenrekisteri on Kirjuri-järjestelmässä, johon digitoitua vanhaa

17 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNTA Toiminta- ja taloussuunnitelma / 28 aineistoa perhelehdistä ja kirkonkirjoista tarvitaan erityisesti sukuselvitysten tuottamiseen. Sukututkimustilaukset ohjataan ammattimaisellesukututkijalle. Vastuualueen pääasialliset toimitilat ovat Tallerossa, mutta kokouksien osalta se käyttää Sauvon seurakuntataloa. Osa työstä tehdään Pappilassa. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA KIRKKONEUVOSTO Johtoryhmätyöskentely. Kirkkoneuvoston jäsenten osallistuminen jumalanpalveluselämään. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO , Henkilöstön hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus. Kirkon Palvelukeskusliitoksen toimivaksi saaminen. TIETOHALLINTO Henkilökunnan kouluttaminen pdf-tulostukseen ja sen suomaan sähköiseen arkistointiin. KIRKONKIRJOJENPITO Kirjuri-järjestelmän käytön sujuvoituminen. Digitoidun aineiston tarkastus 2017 loppuun mennessä KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO Arkistointimuodostussuunnitelman tekeminen ja arkiston ajan tasalle saattaminen. 2.5 Hautaustoimi YLEISKUVAUS Hautaustoimilain perusteella Sauvon seurakunta on velvollinen osoittamaan hautasijan kaikille, joilla on kotikuntalain mukainen vakituinen asuinpaikka Sauvossa, sekä parille pienelle ihmisryhmälle. Velvollisuuden täyttämiseksi seurakunnalla on kaksi hautausmaata sekä sopimus tunnustuksettomasta hauta-alueesta. Seurakunta huolehtii myös vainajien säilyttämisestä sekä haudan kaivuusta, peittämisestä ja peruskunnostuksesta. Haudan haltija on velvollinen huolehtimaan haudan kunnosta, mutta hän voi tehdä seurakunnan hautainhoitorahaston kanssa sopimuksen hoidosta. Seurakunnassamme on erilaisia haudan hoitomuotoja kuten kastelu-, kesä- ja pitkäaikaishoito. Kesä- ja pitkäaikaishoitoihin voi lisämaksusta ottaa myös esim. äitienpäiväruusun, kevät- ja/tai syysistutukset, pyhäinpäivä- ja/tai joulukynttilän. Hautaustoimeen kuuluvat hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi ja ruumishuoneena toimiva Sauvon tapulisekä hautainhoitorahasto. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Hautausmaahallinto Hautakirja-ohjelmalla ja vanhoilla kortistoilla pidetään yllä tietoja haudoista. Hautasijojen ja hautaustoimen laskutus. Hautakirjanpitoa siirretään hautakirja-ohjelmaan sitä mukaan kuin hautojen tietoja joudutaan hautauksen, haudanhoidon tai muun yhteydenoton perusteella käsittelemään.