Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 1

Transkriptio

1 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 1 SAUVO-KARUNAN SEURAKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TALOUSARVIO 2013 Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Talousarvion sitovuus Talousarvion täytäntöönpano Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohtia TALOUDEN MITOITUKSIA Jäsenmäärän kehitys Verotulot Toimintatulot Käyttötalouden menot Investointiosa Rahoitusosa Tilikauden tulos Osastokohtaiset talousarvioluvut TOIMINTASUUNNITELMAT Todistus Palvelu Kasvatus Hallinto Hautaustoimi Kiinteistöt HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kirkon henkilöstön kehittämissopimus Kehittämisen suunnittelu Kustannusten perusteet Henkilöstön kehittämissuunnitelma INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE LIITTEET Hautainhoitorahaston talousarvio vuodelle Tehtäväalueet ja laskujentarkastajat Henkilöstökulut ja niiden kohdentaminen Seurakunnan perimät maksut Vyörytyslaskelma Sisäiset vuokrat...43

2 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 2 ESIPUHE Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19) Yllä on Sauvo-Karunan seurakunnan vuoteen 2020 ulottuva työnäky. Seurakunnallinen toiminta pyrkii toteuttamaan sitä, sekä seurakunnan henkilöstön että jäsenistön työpanoksella. Sauvo-Karunan seurakunnan tavoitteena on säilyttää mahdollisimman suuri toiminnallinen itsenäisyys seurakuntarakenteen muutoksissa. Kirkkohallituksen syksyllä 2012 antama esitys uudesta seurakuntayhtymämallista vuoden 2015 alusta on Sauvo-Karunan seurakunnalle suuri mahdollisuus. Yhtymän perustamista ryhdytään valmistelemaan ja yhtymäliitokseen ryhdytään valmistautumaan jo vuoden 2013 alkupuolella. Tammikuussa valittavalla kirkkoneuvostolla on suuri vastuu järjestellä ja neuvotella asiat niin, että strateginen tavoite saavutetaan. Seurakuntayhtymän tulo joko 2015 tai viimeistään pari vuotta myöhemmin näkyy seurakunnan investointisuunnitelmassa siten, että mihinkään uusiin suurinvestointeihin ei 2013 eikä 2014 ryhdytä. Jo meneillään olevat Sauvon kirkon ikkunoiden ja ulkoasun kunnostukset toteutetaan loppuun, mutta muuten tehdään vain välttämättömimmät tehtävät.

3 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 3 1 JOHDANTO 1.1 Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen Sauvo-Karunan seurakunnan pidemmän ajan toiminta on linjattu seurakunnan strategiassa vuosille "Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa". Kirkkovaltuusto vahvisti sen Strategian visiona on: Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Toimintasuunnitelmaa laaditaan strategiasta käsin, muistaen samalla, että hyvin suuri osa seurakunnassa tehtävästä työstä on perustoimintaa, jonka lisäksi erityisiin painotuksiin on vain rajallisesti mahdollisuuksia. Seurakunnassa on toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka käsittää vähintään kolme vuotta kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä siihen sisältyvän talousarvion. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää kaksi näkökulmaa: kokonaistalouden ja toiminnanohjauksen näkökulman. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta käsin kiinnitetään huomiota tavoitteiden asettamiseen. Talouden ja toiminnan suunnittelu on: mahdollisuuksien selvittämistä toimintavaihtoehtojen selvittämistä toiminnan priorisoimista toiminnan sopeuttamista seurakunnan omaan tuloperustaan. 1.2 Talousarvion sitovuus Kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen sitovuustasoista. Sauvo-Karunan seurakunnassa kirkkoneuvosto vastaa osastotasolla nettomenoista kirkkovaltuustolle. Viranhaltijat vastaavat seurakuntatyön osaston osalta nettomenoista kirkkoneuvostolle tehtäväaluetasolla. Kirkkoneuvosto ja sen taloudellinen jaosto vastaavat osaltaan siitä, että seurakunnan palveluja ja hallintoa hoidetaan määrärahoja ja tuloeriä noudattaen taloudellisesti ja tuloksellisesti seurakunnan kokonaisedun mukaisesti. Talousarviossa olevia määrärahoja ei voida ilman kirkkovaltuuston päätöstä ylittää eikä niiden käyttötarkoitusta muuttaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin toiminta- ja taloussuunnitelman, on myös toiminta- ja taloussuunnitelma seurakunnan hallintoelimiä ja henkilöstöä toiminnallisesti velvoittava asiakirja. 1.3 Talousarvion täytäntöönpano Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Jokaisen toimintayksikön on osaltaan talousarviovuoden aikana jatkuvasti seurattava tavoitteiden toteutumista sekä taloudenpitoa. 1.4 Toimintasuunnitelman ja talousarvion rakenne Toimintasuunnitelma- ja talousarviokirjan ensimmäisenä osana on katsaus talouden mitoituksiin ja osastokohtaiset talousarvioluvut. Toisen osan muodostavat vastuu- ja tehtäväaluekohtaiset toimintasuunnitelmat. Kuhunkin vastuualueeseen kuuluu useampia tehtäväalueita seuraavasti: 1. todistus TA:t 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290 (jp., kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut srk-tilaisuudet ja muu srk-työ)

4 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s kasvatus TA:t 231, 234, 235, 236, 237, 260 (lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe-, aikuistyö; lähetystyö) 3. palvelu TA:t 241, 242, 243, 244, 245, 246, 261 (diakonia, kv. diakonia, sielunhoito, vanhustyö yms.) 4. hallinto TA:t 110, 120, 130,140, 150, 181, 182 (talous ja hallinto (1 pääluokka), kirkonkirjojen pito; rahastot (pl. hautainhoito)) 5. hautaustoimi TA:t 401, 442, 443, 444, 445, 446, 447; HHr (hautausmaahallinto, hautausmaat, varsinainen hautaustoimi, Sauvon tapuli, Hautainhoitorahasto) 6. kiinteistöt TA:t 501, 521, 522, 531, 532, 534, 541, 542, 591, 592 (kiinteistöt ja rakennukset, maa- ja metsätalous; investointisuunnitelman valmistelu ja seuranta) Vastuu- ja tehtäväaluiden toimintasuunnitelmat noudattavat samaa rakennetta: I vastuualuekohtaisesti 1) vastuualueen missio toiminnallisista vastuualueista 2) vastuualueen yleiskuvaus muutamalla virkkeellä 3) vastuualueen perustoimintakuvaus ja perustehtävä kertoo, mitä vastuualueeseen ja sen tehtäväalueisiin kuuluu joka vuosi; 4) resurssit ilmaisee, millä voimavaroilla tehtävistä selvitään; II tehtäväalueittain 6) tehtäväalueeseen kohdentuvat henkilöstökulut kertovat miten suuri osuus tiettyjen virkojen ja toimien kuluista on kohdennettu tehtäväalueeseen; 7) toiminnalliset erityistavoitteet / painopisteet suunnitelmakaudella ovat perustoimintaan kuulumattomia suunnitelmakauden tavoitteita ja painopisteitä; 8) talousarvion 2013 (lisä)perustelut ilmaisevat esim. miksi tehtäväalueen talousarvio eroaa oleellisesti edellisvuodesta; ja 9) taloussuunnitelma on taulukko, jossa on vertailuaineistona vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 tilipäätöksen ja vuoden 2012 talousarvion luvut sekä itse taloussuunnitelmana vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014 ja 2015 taloussuunnitelman tiedot. Taulukossa on viisi riviä: tulot: tehtäväalueen ulkoiset toimintatuotot menot: seurakunnan talouden ulkopuolelle maksettavat menot toimintakate: edellä mainittujen ulkoisten tuottojen ja menojen erotus vyörytys: hallinnollisten tehtäväalueiden yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet jaetaan toiminnallisilta tehtäväalueilta sisäisesti laskutettavasti näiden ulkoisten toimintakatteiden välisessä suhteessa; sisäiset vuokrat: kiinteistöjen yllä olevan mukaan lasketut toimintakatteet ja vyörytyskulut sekä poistot ja sisäiset korot laskutetaan sisäisinä vuokrina tehtäväalueilta kiinteistöjen käytön mukaisessa suhteessa. Kolmannen osan muodostaa Kirkon henkilöstökehityssopimuksen mukainen henkilöstön kehittämissuunnitelma. Neljäntenä osana on investointisuunnitelma vuosille Viidentenä osana on laskentaohjelmasta saatu vuoden 2013 talousarvio. Kuudenten osana olevat liitteet sisältävät 1) Hautainhoitorahaston talousarvion vuodelle 2013, mukaan lukien hautainhoitojen hinnat; 2) vastuu- ja tehtäväalueiden luettelon; 3) palkkojen jakautumisen eri tehtäväaluille taulukkona; 4) Seurakunnan perimät maksut; 5) vyörytyslaskelman sekä 6) laskelman sisäisistä vuokrista.

5 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s Talousarvion laadinnan lähtökohtia Toimintasuunnitelma jakautuu Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 17/2003 mukaiseen tehtäväaluejaotteluun, jonka perusteella seurakunnat ilmoittaa vuosittain toimintansa ja taloutensa kirkkohallitukselle. Jaottelua on täydennetty Kirkkohallituksen syksyllä 2012 antamien ohjeiden mukaan. Henkilökunnan palkkaus on laskettu solmitun Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVES TES) sekä kirkkoneuvoston päättämien peruspalkkojen mukaan. KirVESTES on voimassa asti. Palkkojen kohdentamisen jako-osuudet on tarkistettu koko henkilökunnan osalta. Henkilöstösivukulut ovat tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2013 kuluvan vuoden tasolla. Palvelujen ostojen arvioiden pohjana ovat syksyn 2012 tarjouskilpailujen perusteella päätetyt sopimukset. Verotulojen ja kustannusten kehitysten osalta arviot perustuvat Kirkkohallituksen yleiskirjeeseen. 2 TALOUDEN MITOITUKSIA 2.1 Jäsenmäärän kehitys Sauvo-Karunan seurakunnan jäsenkehitys ei seuraa aivan Sauvon kunnan asukasmäärän kehitystä. Kunnan asukkaista n. 83 % on seurakunnan jäseniä. Läsnä olevan väestön määräksi arvioidaan Verotulot Kirkollisvero Kirkollisvero on edellisvuoden tasolla 1,70 %. Sauvo-Karunan kirkollisveroprosentti 1,70 % on selvästi koko maan kirkollisveron painotettu keskiarvoa 1,3 % korkeampi, mutta vastaavankokoisille seurakunnille tyypillinen. Sen turvin vuodeksi 2013 arvioitu kirkollisverokertymä on Yhteisöverot Kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa 2005 yhteisöveron jakoperusteet kirkossa käytettäviksi. Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2013 on arvioitu Toimintatulot Maksut ja taksat on hinnoiteltu suurin piirtein kustannuksia vastaaviksi. Vuoden 2013 hinnoittelu vastaa suureksi osaksi vuoden 2012 hinnoittelua muutoin, mutta maksuttomia hautapaikkoja ei enää ole. Ulkoisia toimintatuloja on arvioitu saatavan yhteensä Yleishallinto tulouttaa 2 050, seurakuntatyö maksuja ja kolehti-, keräys- ja lahjoitustuottoja, hautaustoimi ja kiinteistötoimi Ulkoisena tuottona näkyy lisäksi Hautainhoitorahastolta tuleva :n korvaus, jonka perustana on se, että Hautainhoitorahaston kulut kulkevat seurakunnan talouden kautta. Näin helpotetaan talousarvion seurantaa. Vuoden loppuun mennessä Hautainhoitorahaston kulujen osuus tuloutetaan seurakunnalle, joten verovaroja ei käytetä hautojen hoitoon ohi sen, mitä kirkkovaltuusto on erikseen päättänyt. Sisäiset palvelujen ostot (vyörytys ja sisäiset vuokrat) kohdentuvat vyörytyksenä tehtäväalueisiin ja 182 sekä sisäisinä vuokratuloina tehtäväalueisiin 521, 522, 531, 532 ja 534. Sauvo-Karunan seurakunnan muut tulot ovat koko talouteen suhteutettuina pieniä, joten käyttötalous pitää mitoittaa kirkollisverokertymään. 2.4 Käyttötalouden menot Palvelusten ja tarvikkeiden hankinnat perustuvat pääsääntöisesti työmuotojen esityksiin. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä Niistä kohdentuu hautainhoitorahastoihin, joten seurakunnalliset kulut ovat , siis n. 264 seurakuntalaista kohden. Seurakunnan henkilöstökulujen osuus käyttömenoista on eli 62,8 %. (Tämä ilman Hautainhoitorahaston henkilöstökuluja ) Muita suurimpia menoeriä ovat palvelujen ostot 132

6 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s (19,7 %) ja tarvikkeiden ostot (11,5 %). Erilaisiin avustuksiin on varattu eli 2,6 % seurakunnan toimintakuluista. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat yhteensä 82,5 % käyttömenoista (TA 2012: 82,8 %; TA 2011: 80,6 %). Vyörytykset ja sisäiset vuokrat ovat yhteensä : vyörytykset ja sisäiset vuokrat Koko seurakunnan tasolla niiden tuotot ja menot ovat yhtä suuret. Henkilöstömenot vastaavat n. 70,6 % (2012: 72,6 %; 2011: 72,7 %) arvioiduista kirkollisverotuloista ja palvelujen ostot n. 22,2 % (21,4 %; 21,5 %), joten yhteensä niihin kuluu 92,8 % kirkollisverotuloista. 2.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Vaikka investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy kirkkovaltuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 2.6 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman osoittama rahoitustarve katetaan pankkitalletuksilla. 2.7 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen arvioidaan olevan (2012: ; 2011: ) alijäämäinen.alijäämä vastaa 2,8 %:a (1,9 %; 3,1 %) seurakunnan talousarvion ulkoisten menojen loppusummasta. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämistä. Sauvo-Karunan seurakunnan tase on ylijäämäinen Osastokohtaiset talousarvioluvut Kirkkovaltuuston päättämä talousarvio on sitova osastoittain nettomenoina: hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (1: TA ), seurakunnallinen toiminta (2: TA ), hautaustoimi (4: TA ) ja kiinteistötoimi (5: TA ). Pääluokka 3 ei ole käytössä. Vastaavat nettomenot ovat (suluissa toimintakatteet): 1. hallinto, kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranvirasto (vastuualue 4) ( ) 2. toiminta (vastuualueet 1, 2 ja 3) ( ) 4. hautaustoimi (vastuualue 5) ( ) 5. kiinteistötoimi (vastuualue 6) ( ) Investointisuunnitelman mukaiset investointien kokonaismenot vuonna 2013 ovat Suuri osa pyritään kattamaan avustuksilla.

7 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 7 3 TOIMINTASUUNNITELMAT 3.1 Todistus MISSIO Jumalan läsnäolon voimalla todistamme Hänestä, Luojasta, Lunastajasta ja Pyhittäjästä, jotta hän olisi ihmisille tämän elämän voima ja tulevan elämän toivo. YLEISKUVAUS Jumalanpalveluselämä on seurakunnan toiminnallinen ydin. Messussa yhdistyvät Jumalan läsnäolon eri puolet: Hän on läsnä Sanan julistuksessa, Hän antaa ruumiinsa ja verensä ravinnoksi ja Hän elävöittää kokoontuneen seurakunnan, joka rukouksissaan tuo koko kristikunnan ja luomakunnan Jumalan eteen. Kirkollisissa toimituksissa ihmiset ovat elämänsä käännekohdissa Jumalan edessä ja saavat seurakunnan esitrukouksen. Seurakunta todistaa Jumalastaan ja uskostaan sanoillaan, teoillaan ja elämällään. Seurakunnan kokoontumisista ja armollisen Jumalan kohtaamisen kokemuksista kristityt saavat voimaa todistaa. Todistuksen vastuualueeseen kuuluvat jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, musiikki, tiedotus, muut seurakuntatilaisuudet ja muu seurakuntatyö (tehtäväalueet 200, 202, 203, 204, 205, 220, 290). PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelukset valmistellaan ja toteutetaan niin, että niihin osallistuneet haluavat tulla uudestaankin. Sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä, pitkäperjantaita lukuun ottamatta, vietetään ehtoollista. Lapsiperheille sopivia messuja on muutaman kerran vuodessa. Karunan kirkossa on sanajumalanpalvelus torstai-iltaisin juhannuksesta koulun alkuun. Sauvon kirkossa vietetään puolipäivän rukoushetkeä päivittäin tiekirkkokauden ajan. Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten toteuttamiseen lisätään. Seurakunnan piirissä kokoontuvat ryhmät liitetään jumalanpalveluselämään mahdollisuuksien mukaan Jumalanpalveluksissa otetaan huomioon myös paikkakunnalla toimivia ryhmiä ja yhteisöjä. Kirkkoherra saarnaa Sauvon kirkon kuvista noin kerran kuukaudessa. Paastonajan lopulle rakennetaan Pappilantien varrelle Ristintien pysäkit. Kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat laajemmin ymmärrettynä osa jumalanpalveluselämää. Kaste on lisäksi erityisasemassa, koska se on sakramentti. Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Niiden lisäksi toimitetaan pyynnöstä avioliiton siunaamisia, maahan kätkemisiä sekä Kirkollisten toimitusten kirjan mukaisia siunaamisia. Toimituksia edeltää toimituskeskustelu, kasteiden osalta kodeissa, vihkimisten ja hautaan siunaamisten osalta kirkkoherranvirastossa tai kirkossa. Keskustelun pohjaksi ja juhlan valmistelun helpottamiseksi tilaisuuden järjestäjät saavat etukäteen vihkosen, jossa esitellään toimituksen sisältöä ja kaavojen antamia vaihtoehtoja. Kasteita ohjataan yhä enemmän tapahtumaan kirkoissa. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen jumalanpalvelusluonnetta painotetaan. Vainajat saatetaan odottamaan kuolleitten ylösnousemusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjojen ja Kirkon perinteiden mukaisin menoin. Hautaan siunaaminen tapahtuu kirkossa kiireettömästi ja siten aikaa surun käsittelylle antaen. Pappi ja kanttori ovat läsnä haudalla ja osallistuvat muistotilaisuuteen, ellei toisin sovita. Pappi ja kanttori ovat toivottaessa läsnä myös maahan kätkemisen yhteydessä. Kantajilla on mahdollisuus harjoitella kantamista seurakunnan arkulla seurakuntamestarin opastuksella. Kirkkoon kuulumattoman hautauksen yhteydessä vietetään omaisten niin toivoessa rukoushetki surussa. Ulkopaikkakuntalaisten kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisesta päättää heidän asuinpaikkansa kirkkoherra ja siunaaminen toimittaa kyseisen seurakunnan pappi. Seurakuntalaiset voivat antaa omia hautajaisiaan koskeva tahtonsa seurakunnan haltuun. Kirkollisia toimituksia ei oteta papin ja kanttorin vapaisiin viikonvaihteisiin.

8 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 8 Seurakunnalliset tilaisuudet Seurakuntalaisten tarpeista, kirkon tehtävästä ja työntekijöiden kiinnostuksesta nousee kysymyksiä ja haasteita, jotka ylittävät tehtäväalueiden rajat ja joihin muut seurakuntatilaisuudet voivat vastata. Kinkereitä ja seuroja pidetään muutaman kerran vuodessa. Miesten sauna on kerran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Pieni pyhiinvaellus Sauvosta Karunaan järjestetään jonakin kesätorstaina. Raamattupiirejä yms. maallikkojen vetämää toimintaa on mahdollisuuksien mukaan. Jos riittävää kiinnostusta on, järjestetään matkoja alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Tiedotus Tiedotus huolehtii siitä, että seurakunnan tapahtumat, toiminta ja elämä ovat esillä paikkakunnalla leviävissä lehdissä ja että seurakunnan verkkosivustossa on ajan tasalla olevaa tietoa. Viikkoilmoituksissa ovat seurakunnan ajankohtaiset toimintatiedot sekä kastetut, kuulutetut ja hautaan siunatut. Seurakunnan tarjouspyynnöt yms. julkaistaan Kunnallislehdessä siten, että yksityiskohtaisten tietojen osalta viitataan seurakunnan verkkosivustoon. Seurakunnan päätöksenteosta tiedotetaan Kunnallislehdelle, Salon Seudun Sanomille, Turun Sanomille, Turun Radiolle sekä STT:n Turun toimitukselle. Asioista tiedotetaan mahdollisemmin varhaisessa vaiheessa, jotta seurakuntalaiset voivat asiallisen tiedon pohjalta keskustella päätöksiä tekevien edustajiensa kanssa. Verkkosivustoa kehitetään jatkuvasti. Se on myös osa evl.fi-portaalia. Musiikki Kirkollisen ja hengellisen musiikin opetusta srk:lle toteutetaan lasten laulukerhossa, rippikoulutyössä ja yhteislaulutilaisuuksissa sekä kirkkomuskareissa. Opetuksen tarkoituksena on tavoittaa srk:n eri ikäryhmät. Tähän kuuluu oleelisesti kuorotoiminnan harjoittaminen. Kirkkokuoro harjoittelee viikoittain, avustaa messuissa ja muissa srk:n tilaisuuksissa.kuoro konsertoi vuosittain. Jumalanpalvelusmusiikkia kehitetään mm.uusilla ja monipuolisilla virsillä, yhteismusisoinnilla, erityyppisillä messuilla kuten esimerkiksi meidän messu ja kansanlaulumessu. Kanttorin vastuulla on myös uuden musiikin tuominen seurakuntalaisten käyttöön. Seurakuntalaiset voivat osallistua jumalanpalvelusmusiikin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä kanttorin kanssa. Erityyppistä hengellistä musiikkia tehdään tutuksi mm.kirkkokonserteissa, musiikki- ja lauluilloissa sekä kurssitapahtumissa. Muu seurakunnallinen toiminta Muihin tehtäväalueisiin kuulumaton seurakuntatyö ja tehtäväalueiden rajat ylittävän tulevaisuuden seurakuntatyön valmistelu kuuluvat tähän vastuualueeseen. Jotkut seurakuntalaiset eivät liikuntarajoitteensa vuoksi voi osallistua messuun, joten heidän mahdollisuutensa ehtoollisen nauttimiseen on yksityisen ehtoollisen varassa. Heille järjestetään tähän tilaisuus kirkkovuoden juhla-aikoina ja syntymäpäivänsä yhteydessä. Sauvon kirkko ja Karunan kirkko ovat Tiekirkkona avoinna kesällä. Sauvon kirkossa on opastus, ja oppaat pitävät päivärukouksen. Karunan kirkko on avoinna ilman erityistä henkilökuntaa hautausmaatyöntekijän työajan puitteissa. RESURSSIT Todistuksen tehtävistä vastaavat kirkkoherra ja kanttori. Toimistonhoitaja huolehtii tiedotuksesta laatimalla lehti-ilmoitukset. Seurakuntamestari vastaa jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten ulkoisista edellytyksistä. Muut työntekijät osallistuvat satunnaisesti. Kesällä työhön osallistuvat myös Sauvon kirkon oppaat. Kirkkoneuvosto valitsee yhteyshenkilön vuosiksi toimikautensa alussa. Kaksi kirkkoa antavat tilat seurakunnan kokoontumiseen ja kirkollisiin toimituksiin.kaksi seurakuntataloa pihoineen, pitäjän muut kokoontumistilat, Pappila, seurakuntalaisten kodit sekä pitäjän koko alue. Lisäksi ajoittain on käytettävissä ulkopuolisia saarnaajia ja puhujia sekä kuoroja. Varaudutaan maksamaan muutaman kerran vuodessa palkkio ja matkakulut vierailevalle saarnaajalle. Kirkollisiin toimituksiin rohkaistaan tuomaan pappi siitä seurakunnasta, johon asianomainen kuuluu. Pappien ja kanttorien matkakuluja voidaan tietyin edellytyksin korvata Sauvo-Karunan varoista.

9 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 9 JUMALANPALVELUSELÄMÄ 200 TEHTÄVÄALUEESEEN KOHDISTUVAT HENKILÖKULUT Kirkkoherra 20 %, kanttori 30 %. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT HAUTAAN SIUNAAMINEN 202 Kirkkoherra 15 %, kanttori 25 %. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 203 Kirkkoherra 10 %, kanttori 5 %. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 204 Kirkkoherra 5 %, kanttori 15 %. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Eri herätysliikkeiden seurat vuoden mittaan. TULOT 100 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

10 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 10 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ Kirkkoherra 5 %, toimistonhoitaja 5 % TULOT 23,81 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUSIIKKI 220 Kanttori 20% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: TULOT 1980 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT MUU SEURAKUNTATYÖ 290 Kirkkoherra 5 %, Sauvon kirkon oppaat 90 %. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT 3.2 Palvelu MISSIO Jumalan rakkauden vastaanottaneina palvelemme, jotta ihmiset niin paikkakunnalla kuin kaukana maailmalla voivat tuntea Jumalan rakkauden toisten ihmisten teoissa ja saavat avun elämänsä vaivoihin. YLEISKUVAUS Palvelun vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä diakoniatyö, sielunhoito, vanhustyö ja kansainvälinen diakonia.(tehtäväalueet 241, 244, 246, 261) hoidetaan seurakunnan omana työnä ja sairaalasielunhoito, perheneuvonta ja Palveleva puhelin (tehtäväalueet 242, 243, 245) ostopalveluina. Palvelu on ihmisten kokonaisvaltaista auttamista. Kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvan toivon ylläpitämistä. Ihmisten kohtaamista erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjaamista tarvittaessa eri asiantunti-

11 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 11 joiden luo. Palvelu on diakonia kasvatusta kohtaamaan erilaisia ihmisiä niin lähellä kuin kaukana. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Diakoniatyö Ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja hoitaminen. Taloudellisten vaikeuksien helpottaminen ja neuvominen eri avustusmuotojen ja asiantuntijoiden puheille. Henkilökohtaiset tapaamiset niin kodeissa kuin vastaanotolla. Erilaiset ryhmät tukemassa selviytymistä ja jaksamista. Osallistuminen rovastikunnalliseen toimintaan. Laitosdiakonia Pitää yhteyttä laitoksissa oleviin kehitysvammaisiin sekä muihin laitoshoidossa olevin seurakuntalaisiin. Hoidetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen kehitysvammapiirin ja alueen sairaalapappien kanssa. Kehitysvammaistyön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa laaja-alaisesti Varsinais-Suomen kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja hoitohenkilökunnan hengellistä työtä. Perheneuvonta Tukea erityisesti kriisiin joutuneita aviopareja jatkamaan avioliittoaan sekä auttaa ihmissuhdekriisin kokeneita uuteen alkuun elämässään. Ostopalveluna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskukselta. Omassa seurakunnassa emme voi tällaisia palveluita antaa. Meillä ei ole tarpeeksi työvoimaa, eikä koulutus. Sielunhoito Kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen perustuvan toivon ylläpitäminen. Auttaa ihmisiä löytämään elämäänsä turvallisen suhteen Jumalaan ja selviytymään elämäuskoa rajoittavista tekijöistä. Rohkaista ihmisiä kohtaamaan syyllisyytensä ja auttaa heitä kokemaan Jumalan ehdoton armahdus ja vapautus. Vuosittain kutsutaan omaisensa menettäneitä sururyhmään, joka järjestetään, jos ilmoittautuneita on tarpeeksi. Palveleva puhelin Palvelevan puhelimen tarkoituksena on tarjota ahdinkotilanteessa olevalle yhteys toiseen ihmiseen ja antaa keskusteluapua. Vanhustyö Vanhusten aktivoiminen osallistumaan yhteiseen toimintaan. Etsiä syrjäytyneitä vanhuksia ja tukea kotona olevia vanhuksia ja heidän perheitään. Kristillisen toivon ylläpitäminen iän mukanaan tuomissa muutoksissa. Yhteisen syntymäpäiväjuhla järjestään vuoden aikana 70 tai 75 vuotta täyttäville. Kansainvälinen diakonia Seurakunta huolehtii maailman tilaa ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia koskevan tietoisuuden enenemisestä ja kanavoi taloudellista apua Arkkihiippakunnan El Salvador -ystävyyskirkkotyön ja KUA:n kautta. Seurakunta osallistuu yhden presbyteeripapin palkkaukseen El Salvadorin luterilaisen kirkon osoittamalle seurakunnalle tai rovastikunnalle (microregion) vuosiksi Paimion rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien yhteistyönä noin 400 euron vuotuisella panoksella. Seurakunta tukee taloudellisesti seurakuntalaisten osallistumista Yhteisvastuun tai Kirkon ulkomaanavun koulutusmatkoihin. Nuorten aktivoiminen seurakuntayhteyteen ja kansainväliseen vastuuseen. Kaikkiaan kansainvälisen diakonian panostus vastaa 2 % seurakunnan kirkollisverokertymästä. RESURSSIT Palvelun vastuualueesta vastaa seurakunnan diakoniatyöntekijä. Hänellä on tukenaan diakoniatyön johtokunta ja yhteyshenkilönä kirkkoneuvostossa edustaja johtokunnassa. Diakonian viranhaltija on osaaikaisesti eläkkeellä (50%), joten tehtävässä on osa-aikainen (50%) sijainen. He työskentelevät pääsääntöisesti vuoroviikoin, ja mahdolliset vapaajaksoon tarvittavat työpäivät korvataan vapaapäivinä työjaksojen aikana. Työtä avustaa johtokunnan jäsenten lisäksi joukko vapaaehtoisia. Diakoniatoimisto sijaitsee Tallerossa. Säännöllisiä kokoontumisia on Sauvon seurakuntatalossa, Vanhustentalojen kerhohuoneessa ja Osuunpankin kerhohuoneessa Karunassa. Vanhustyössä on käytettävissä Taimi Sjöblomin testamenttivarat, joista Taimi Sjöblomin rahaston sääntöjen mukaan siirretään tähän tarkoitukseen 3500 vuodessa.

12 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 12 DIAKONIATYÖ 241 Diakonian virka 45 % TALOUSARVION 2013 (LISÄ)PERUSTELUT: Diakonia-avustusmääräraha on 7000 euroa. Avustettavien määrä edelleen lisääntynyt, ja avustussummat joissakin tapauksissa nouseet. Avustettavissa enemmän mukana lapsiperheitä kuin ennen. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT SAIRAALASIELUNHOITO 242 TALOUSSUUNNITELMA TULOT 60 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PERHENEUVONTA 243 TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT SIELUNHOITO 244 Kirkkoherra 5 %. Diakonian virka 20 % TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

13 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 13 PALVELEVA PUHELIN 245 TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT VANHUSTYÖ 246 Diakonian virka 20 % TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 261 Diakonian virka 5% MUUTOKSET SUUNNITELMAKAUDELLA TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Kasvatus MISSIO Jumalan viisauden avulla kasvatamme Hänen perheväkeään kaikissa elämänvaiheissa elämään pyhien kansana, todistamaan Vapahtajasta teoin ja sanoin, rakentamaan yhteyttä toisiin kristittyihin Jumalan luomassa maailmassa sekä hakemaan kaikkeen voimaa Jumalan läsnäolosta sanassa ja sakramenteissa. YLEISKUVAUS Kaste- ja lähetyskäskyn toteuttaminen: - Kasteopetus - Perheiden kasvatusta tukeva toiminta - Perheiden kohtaaminen ja tukeminen - Kasvaminen kristittynä lapsesta aikuisuuteen - Mahdollisuus hengelliseen ja henkiseen kasvuun

14 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s Tutustuminen itseensä ja Luojaansa eri tavalla kuin arjessa yleensä - Kristillisen uskon perusasioiden opettaminen - Seurakuntayhteyteen rohkaiseminen Kasvatuksen vastuualueeseen kuuluvat lapsi-, nuoriso-, rippikoulu,- perhe- ja aikuistyö, partio (tehtäväalueet 231, 234, 235, 236, 237 ) sekä lähetystyö (260). PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET Lapsityö Päiväkerhossa tutustutaan Raamatun kertomuksiin, keskustellaan kristillisen uskon ydinkysymyksistä ja tutustutaan kotikirkkoon. Lapsille ja vanhemmille pidetään päätösjuhlat. Ulkoilupäivät sekä retket sisältyvät ohjelmaan. Vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja on tarpeen mukaan. Lastenohjaaja osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville, valtakunnallisille seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville ja rovastikunnallisiin tapaamisiin. Lastenohjaaja on mukana eskariin menijöiden siunaamisessa. Seurakunta antaa sauvolaisille eskariin menijöille lahjan. 4-vuotiaille perheineen järjestetään syntymäpäiväjuhlat. Lahjaksi annetaan Lasten Raamattu. Lastenohjaaja vastaa juhlista. Lastenohjaaja on mukana järjestämässä työaikansa salliessa mukulamessua ja perhekirkkoja, joissa voidaan osallistujille antaa esim. Lasten pyhäkoululehti. Partio Paikkakunnalla nuorisotyötä tekevien partiolippukuntien toimintaa tuetaan 2008 solmittujen yhteistyösopimusten perusteella. Partiolippukuntien ja seurakunnan välillä toimii yhteistyö tarvittaessa. Rippikoulu Rippikoulun paikallista toteutusta säätelevät 2003 vahvistettu rippikoulun ohjesääntö sekä kirkkoneuvoston kullekin vuodelle hyväksymä rippikoulusuunnitelma. Pääosa ikäluokasta käy rippikoulun. Rippikoulu alkaa aloitusleirillä, jatkuu sunnuntaisin pidettävillä rippikoulupäivillä ja päättyy neljän päivän mittaiseen rippileiriin. Musiikilla ja laululla on keskeinen osa rippikoulussa. Rippikoululaisille jaetaan Raamatut, Katekismukset ja vihkot. Valtaosa opetuksesta tapahtuu kerran kuussa sunnuntaisin Sauvon seurakuntatalolla pidettävinä rippikoulupäivinä, jotka alkavat yhteisellä messulla Sauvon kirkossa. Vuoden 2013 leiriosuus toteutetaan neljän yön leirinä. Pieni osa ikäluokasta käy rippikoulunsa kristillisten järjestöjen rippikoululeireillä tai muiden seurakuntien järjestämillä erikoisleireillä, kuten esim. jalkapallo ja laskettelu. Nuorisotyö Nuorisotyö on toimintaa 7-18-vuotiaiden parissa. Sen tehtävänä on ohjata lapsia ja nuoria seurakuntayhteyteen ja antaa mahdollisuus osallistua toimintaan itse tekemällä. Raamattuun, rukoukseen ja lauluun pohjautuva hengellinen perustyö tehdään lasten ja nuorten ehdoilla. Toiminnan peruselementtejä ovat isoskoulutus, varhaisnuortenkerhot ja kaikille avoimet nuortenillat kaksi kertaa kuukaudessa. Isoskoulutus antaa rippikoulun käyneille nuorille mahdollisuuden olla mukana seurakunnan toiminnassa. Isosille maksetaan työstään korvaus. Nuorisotyöntekijä käy viikoittain koululla, jossa hänellä on mahdollisuus nuorten kahdenkeskisiin tapaamisiin. Varhaisnuorille järjestetään kesätoimintaa esim. kerho, retki tai päiväleiri. 10-vuotiaat kutsutaan rovastikunnalliseen 10-leffaan Paimioon. Elokuva on osa lasten seurakunnallista 10-vuotisjuhlaa. Joka vuosi 4-6 nuorta osallistuu Tour de Henrikin polkupyöräpyhiinvaellukselle (järjestäjä PTK) kesäkuussa. Nuorisotyöntekijä osallistuu kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäiville ja kasvatuksen seminaariin, koska nämä ovat yksin työtään tekevälle työntekijälle tärkeitä tapahtumia virikkeiden ja jaksamisen kannalta. Perhetyö Perhetyöhön kuuluu yhteistyö koulun ja päivähoidon kanssa. Nuorisotyöntekijä suunnittelee ja järjestää viikoittaisen perhekerhon, iltaperhekerhon kerran kuukaudessa sekä vauvakirkot 2krt/vuodessa. Nuorisotyöntekijä on mukana auttamassa 4-vuotissynttäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuorisotyöntekijä vastaa kouluun lähtevien muistamisesta. Lastenohjaaja vastaa 1-4 vuotta täyttäville

15 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 15 lapsille lähetettävistä syntymäpäivätervehdyksistä. Perhetyö järjestää perheleirin/perhepäivän vähintään kerran vuodessa. Isien ja lasten toimintana järjestetään jääkiekkopelimatkoja Turkuun yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa sekä nuotioiltoja. Äitien jaksamista perhetyö tukee järjestämällä äideille yhteisiä kohtaamisia. Yhteistyössä MLL:n kanssa järjestetään retkiä ja yhteisiä kirkkohetkiä. Diakoniatyöntekijä vastaa edelleen perheiden taloudellisesta avustamisesta. Diakoniatyöntekijä tukee perheitä erityisissä kriiseissä, sekä vastaa mielenterveys- ja päihdetyöstä. Perhetyötä tekevä nuorisotyöntekijä osallistuu valtakunnallisille varhaiskasvattajien neuvottelupäiville. Lähetystyö Lähetystyön tehtävänä on evankeliumin julistaminen ja lähetyskäskyn noudattaminen Matt 28: Lähetystyön panostus vastaa 2 %:a seurakunnan kirkollisverokertymästä. Seurakunnalla on nimikkolähetti- ja nimikkokohdesopimus Suomen Lähetysseuran kanssa. Nimikkolähettisopimus päättyy kuitenkin syyskuussa, joten pyritään saamaan seurakunnalle uusi nimikkolähettisopimus tämän sopimuksen päättymisen jälkeen. Lähetyssihteeri huolehtii lähetyskasvatuksesta lasten, nuorten ja aikuisten parissa, mm. rippikoulussa. Hän pitää yhteyttä mm. Suomen Lähetysseuraan ja rovastikunnan muihin työntekijöihin sekä osallistuu lähetyssihteerien neuvottelupäiville ja Suomen Lähetysseuran valtakunnallisiin lähetysjuhliin kesäkuussa. Juhannusaaton juhla Karunan kirkolla järjestetään yhteistyössä Paimion ja Liedon seurakuntien kanssa. Lähetysmyyjäiset ovat adventin alla, Kauneimmat joululaulut ja lasten kauneimmat joululaulut joulukuussa. RESURSSIT Kasvatuksen tehtävistä vastaavat lastenohjaaja-lähetyssihteeri sekä nuorisotyöntekijä. Kirkkoneuvoston yhteyshenkilöiksi valitaan 1-2 jäsentä. Päiväkerhossa on yksi lastenohjaaja. Ensisijaisesti nuorisotyöntekijä hoitaa päiväkerhoja lastenohjaajan ollessa estynyt. Tuntipalkkainen apulainen saatetaan palkata tarvittaessa. Päiväkerhotilat ja ulkoilualue ovat lasten käytössä. Päiväkerhoissa on lapsia n. 40. Kaikki ryhmät ovat sekaryhmiä. Kerhoaika on kolme tuntia kerrallaan. Kotihoidossa olevat lapset saavat olla kerhossa kaksi kertaa viikossa. Seurakunta tukee partiotoimintaa vuotuisella avustuksella Sauvojapojille ja Hakkistytöille. Rippikoulun opettajina toimivat nuorisotyöntekijä, kirkkoherra, kanttori sekä lastenohjaajalähetyssihteeri. Rippikoulusunnuntaiden toteutuksessa ovat mukana myös diakoniatyöntekijä ja seurakuntamestari/suntio. Täysi-ikäinen apuohjaaja tarvitaan isosleireillä, joka myös rippileirillä hoitaa valvontatehtäviä. Seurakunnan nuorisotyöntekijän työajasta 45% käytetään nuorisotyöhön. Alueella on nuorisotyölle myönteinen ilmapiiri. Työntekijällä on tilaa työskennellä itsenäisesti ja tehdä yhteistyötä kunnan, rovastikunnan, lähiseurakuntien ja muiden nuorisotyössä mukana olevien tahojen kanssa. Valtaosa ikäluokasta on tavoitettavissa koulun kautta. Nuorisotyöntekijä toimii perhekerhon vetäjänä. Perhekerhossa on vapaaehtoiset puuron keittäjät. Lastenohjaaja ja diakoni osallistuvat kerhoihin. Perhekerhot käyttävät päiväkerhon tiloja. Perhekerhoilla on yhteisiä leluja ja askarteluvälineitä päiväkerhon kanssa. Lähetystyöhön on varattu 10 % lastenohjaaja-lähetyssihteerin vuotuisesta työajasta. PÄIVÄKERHO 231 Lastenohjaaja 80% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Pienimuotoinen pääsiäisvaellus hiljaisella viikolla.pääsiäisvaellukseen osalllistuisivat päiväkerholaiset ja aikoja järjestettäisiin myös sauvolaisille päivähoitoryhmille, esikoululaisryhmille ja 1-2 -luokkalaisille. Turvallisuussuunnitelman laatiminen. TALOUSARVION 2013 (LISÄ)PERUSTELUT Hankitaan lastenohjaajalle työasu.

16 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s vuotissynttäreiden tarjoilujen kustannuksiin varataan rahaa. Lasten Raamatut ovat loppu. Lasten Raamattujen ostoon varataan rahaa. Pääsiäisvaelluksen tarvikkeita varten varataan rahaa. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT PARTIO 234 TULOT MENOT , TOIMINTAKATE , VYÖRYTYS , SIS. VUOKRAT RIPPIKOULU 235 : Kirkkoherra 10%, kanttori 5%, nuorisotyöntekijä 30%. TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Rippikoulutyön kehittäminen ja opetuskansion tekeminen. Mahdollisesti oppikirjan käyttöönotto. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT NUORISOTYÖ 236 Nuoriso- ja perhetyöntekijä 45% TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA: Isoskoulutusopetuskansion luominen. TALOUSARVION 2013 (LISÄ)PERUSTELUT: Seurakunnan nuorisotyöntekijä lisää toimintaa (varhais-)nuorille seurakunnan parissa, mm. syys- ja hiihto-, kesäloma-aikoina toiminnan pyörittämistä. Isoset pyörittämään kerhotoimintaa. Esimerkiksi retkiä ja kuljetuksia; nuorisotapahtumiin ja gospelkonsertteihin oman seurakunnan ulkopuolelle. TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA2013 TS 2014 TS 2015 TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

17 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 17 PERHETYÖ 237 : Nuorisotyöntekijä 25%, Diakoni 10 %, Lastenohjaaja 10 % TOIMINNALLISET ERITYISTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Kirkkomuskari kerran kuussa perheille. Kirkkomuskarissa mukana kanttori ja lastenohjaaja. TALOUSARVION 2013(LISÄ)PERUSTELUT Varataan rahaa perheleiriä ja perhepäivän kustannuksia varten. Mahdollisten luennoitsijoiden palkkiot. Kirkkomuskarin tarvikkeiden mahdolliset kustannukset. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT LÄHETYSTYÖ 260 Lastenohjaaja-lähetyssihteeri 10 % TOIMINNALLISET ERITYSTAVOITTEET / PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA Uusi nimikkolähettisopimus vanhan päättyessä. Vierailevia puhujia lähetystyön parista. TALOUSARVION 2013 (LISÄ) PERUSTELUT Mahdollisten vierailijoiden palkkiot. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Hallinto YLEISKUVAUS Hallinnon vastuualue huolehtii seurakunnan tukitoiminnoista, päätöksenteosta ja viranomaistehtävistä. Vastuualueeseen kuuluvat päätöksenteon, talouden ja hallinnon tehtäväalueet sekä kirkonkirjojen pito ja kirkkoherranviraston hoito (tehtäväalueet 110, 120, 130, 140, 150, 181, 182). Lisäksi vastuualue huolehtii seurakunnan rahastoista, lukuun ottamatta hautojen hoitoon liittyviä rahastoja. PERUSTEHTÄVÄKUVAUS JA PERUSTAVOITTEET: Päätöksenteko Seurakunnassa valitaan neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein kirkkoneuvoston. Taloudellista jaostoa ei vuoden 2013 alusta alkaen enää ole. Kirkkovaltuuston maallikkojäsenet osallistuvat vaalikauden toisen vuoden helmikuussa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin. Arkkipiispan ja Turun arkkihiippakunnan piispan vaaliin kirkkovaltuuston maallikköjäsenet valitsevat seurakunnasta äänioikeutetut maallikot. Papisto osallistuu vastaaviin papiston vaaleihin sekä lääninrovastin ja pappisasessorien vaaleihin. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Sen keskeisiä tehtäviä on vahvistaa seurakunnan

18 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 18 toiminta- ja taloussuunnitelma, investointisuunnitelma, talousarvio ja tilinpäätös. Sen toimintaa säätelee Kirkkolain ja Kirkkojärjestyksen lisäksi hyväksytty kirkkovaltuuston työjärjestys. Se kokootuu kahdesta viiteen kertaan vuodessa ja sen kokoukset ovat julkisia. Esittelijöinä toimivat kirkkoherra ja talouspäällikkö. Tilinpäätöksen vahvistamisessa perustana on toimikaudeksi valitun ammattitilintarkastajan lausunto seurakunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Kirkkoneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa sekä valmistelee kirkkovaltuuston käsiteltäviksi tulevat asiat. Kirkkoneuvoston kokoonpanon määrää tuomiokapitulin 2012 vahvistama ohjesääntö. Kirkkoneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokoukset ovat suljettuja. Valmistelijoina ja esittelijöinä ovat yleensä kirkkoherra ja talouspäällikkö. Kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua kirkkoneuvoston kokouksiin. Tukitoiminnat Taloushallinnon tehtävinä ovat seurakunnan varojen, määrärahojen ja tuloerien hoitaminen seurakunnan kokonaisedun mukaisesti, talousarvion valmistelu ja toteutus sekä tilinpäätöksen valmistaminen. Yksikön pienuuden vuoksi vaikeasti kohdennettavia kulueriä on sisällytetty tähän tehtäväalueeseen, joten niitä ei näy muiden tehtäväalueiden talousarvioissa. Siten henkilöstöhallintoon kuuluu mm. palkanlaskenta, työsuojelu, työterveyshuolto ja työyhteisön kehittäminen. Tietohallinto huolehtii seurakunnan ja sen henkilökunnan työssään tarvitsemien tietojenkäsittelylaitteiden ja -ohjelmien sekä tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta, turvallisuudesta ja ajanmukaisuudesta. Seurakunta kuuluu arkkihiippakunnan IT-alueeseen, joka huolehtii tietoturvan jatkuvasta ylläpidosta ja parantamisesta. Vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään, milloin vain mahdollista. Laitteistoa uusitaan keskimäärin kaksi työasemaa vuodessa. Henkilökunta pitää yllä tietohallintotaitojaan ja kouluttautuu uusien järjestelmien tarpeiden mukaan. Kirkkoherranviraston ja seurakunnan toimistotyö sekä sellainen yleishallinto, joka ei kuulu muille yleishallinnon tehtäväalueille huolehtii mm. tila- ja henkilöstövarausten pitämisestä ajan tasalla, seurakunnan postituksista ja seurakunnan arkistojen ylläpidosta. Viranomaistehtävät Kirkonkirjojen avulla pidetään seurakunnan jäsenrekisteriä, ja kirkonkirjoja pitämällä seurakunta palvelee ympäröivää yhteiskuntaa ja yksittäisiä ihmisiä. Tavoitteena on mahdollisimman nopean ja luotettavan tiedon antaminen seurakuntalaisten väestökirjanpidossa tapahtuvissa muutoksissa ja sukuselvitysten antamisessa. Kirkonkirjojen pito (181) on vyörytyslaskennan ulkopuolella. RESURSSIT Hallinnon vastuualueen tehtävistä vastaavat kirkkoherra, talouspäällikkö ja toimistonhoitaja. Kirkkoneuvosto valitsee vuosiksi yhteyshenkilön toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa. Tilintarkastukseen varataan kaksi päivää vuodessa. Yleisten vaalien vuosina kirkollisiin vaaleihin (110) kohdennetaan talouspäällikön työpanosta vaalilautakunnan sihteerin tehtäviä varten. Niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin koulutus on ostopalvelua. Taloushallinnon ohjelmien käyttö ja päivitykset ovat Rauhala-yhtiön palvelimilla. Ajantasainen jäsenrekisteri on Kirjuri-järjestelmässä, johon digitoitua vanhaa aineistoa perhelehdistä ja kirkonkirjoista tarvitaan erityisesti sukuselvitysten tuottamiseen. Sukututkimustilaukset ohjataan ammattimaisellesukututkijalle. Vastuualueen pääasialliset toimitilat ovat Tallerossa, mutta kokouksien osalta se käyttää Sauvon seurakuntataloa. Osa työstä tehdään Pappilassa. KIRKOLLISET VAALIT 110 TALOUSSUUNNITELMA TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

19 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 19 KIRKKOVALTUUSTO 120 TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET Kirkkoneuvoston valinta vuosiksi Seurakuntayhtymään liittymistä valmistelevia päätöksiä. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TILINTARKASTUS 130 TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKONEUVOSTO 140 Kirkkoherra 15 %, talouspäällikkö 15 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Vastuualuejärjestelmän vakiinnuttaminen ja tukiryhmien kokoaminen. Johtoryhmätyöskentely. Seurakuntayhtymän perustamisen valmistelu. Sauvon kirkon hankesuunnitelman tutkimusvaiheen toteutus. Kirkkoneuvoston jäsenten osallistuminen jumalanpalveluselämään. TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 150 Talouspäällikkö 50 %, toimistonhoitaja 5 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Henkilöstön hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus. Valmistautuminen palvelukeskusliitokseen TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT

20 Sauvo-Karunan seurakunta Toiminta- ja taloussuunnitelma s. 20 TIETOHALLINTO 160 Talouspäällikkö 5 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Tietoturvakoulutus. Henkilökunnan kouluttaminen pdf-tulostukseen ja sen suomaan sähköiseen arkistointiin. TULOT 4,50 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKONKIRJOJENPITO 181 Kirkkoherra 5 %, talouspäällikkö 5 %, toimistonhoitaja 50 %. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Kirjuri-järjestelmän käytön sujuvoituminen. TALOUSSUUNNITELMA TULOT MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT KIRKKOHERRANVIRASTO JA MUU YLEISHALLINTO 182 Kirkkoherra 5 %, talouspäällikkö 5 %, toimistonhoitaja 10%. TOIMINNALLISET TAVOITTEET / PAINOPISTEET: Arkistointimuodostussuunnitelman tekeminen ja arkiston ajan tasalle saattaminen. TULOT 48 MENOT TOIMINTAKATE VYÖRYTYS SIS. VUOKRAT Hautaustoimi YLEISKUVAUS Hautaustoimilain perusteella Sauvon seurakunta on velvollinen osoittamaan hautasijan kaikille, joilla on kotikuntalain mukainen vakituinen asuinpaikka Sauvossa, sekä parille pienelle ihmisryhmälle. Velvollisuuden täyttämiseksi seurakunnalla on kaksi hautausmaata sekä sopimus tunnustuksettomasta hauta-alueesta. Seurakunta huolehtii myös vainajien säilyttämisestä sekä haudan kaivuusta, peittämisestä